Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä



Samankaltaiset tiedostot
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Mitä haasteita ilmastonmuutos tuo viljelijän arkeen Suomessa? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen. Kaija Hakala ja Tapio Salo MTT Kasvintuotanto

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Oikea määrä vettä ja lämpöä oikeaan aikaan varmistaa hyvän sadon Voiko laji- ja lajikevalinnalla vähentää maatalouden ravinnekuormitusta?

Voiko maatalous sopeutua ilmastonmuutokseen? Kasvatetaanko maissia? Jäävätkö pellot kesannolle?

Tuotannon kestävä tehostaminen

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Kuivuuden vaikutus maatalouteen Rajaus: peltokasvien tuotanto

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

VILJELY MUUTTUVASSA ILMASTOSSA MITEN PELTOVILJELY SOPEUTETAAN ONNISTUNEESTI

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Miten sopeutan viljelytoimeni ilmaston ja sään muutoksiin?

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Viljantuotannon haasteet

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Hamppu viljelykiertokasvina

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Peltokuivatuksen tarve

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Bioenergiapolitiikka & talous

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Kylvö suoraan vai suojaan?

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Mikä on muuttunut? MTT

Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

talous ilmastonäkökulmasta Heikki Lehtonen, prof. MTT / Taloustutkimus heikki.lehtonen@mtt.fi

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Maaseudun tiedetreffit

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

Transkriptio:

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Kevätviljojen viljelyala 1985 2025 A2, 2055 B1 Ohra Kaura Vehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Kevätviljojen viljelyala 2055 A2, 2085 B1 2085 A2 Ohra Kaura Vehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Öljykasvien viljelyala 1985 2025 A2, 2055 B1 Rypsi Rapsi Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Palkoviljojen viljelyala 1985 2025 A2, 2055 B1 Herne Härkäpapu Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Erikoiskasvien viljelyala 1985 2025 A2, 2055 B1 Auringonkukka Pellava Sinilupiini Hamppu Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Rehumaissin viljelyala 2055 A2, 2085 B1 2085 A2 Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Syysmuotojen viljelyala 1985 2025 Syysruis Syysvehnä Ruisvehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agric Food Sci 18: 171-190. Syysmuotojen viljelyala 2055 2085 Syysrypsi Syysohra Syyskaura Syysrapsi Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Syysmuotojen viljelyala Talven 2009-2010 jälkeen Kylvö 21.9. Kylvö 19.10. Kylvö 16.11. Kuvat: Kaija Hakala, syysmuotojen menestyminen tulevaisuuden oloissa (Reetta-ruiskasvustot). Katso myös: Peltonen-Sainio, P., Hakala, K. & Jauhiainen, L. 2011. Climate induced overwintering challenges for wheat and rye in northern agriculture. Acta Agric Scand, B Soil Plant Sci, in press.

Tuotantokyky kasvaa kuitenkin vain sopeutumisen kautta

North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ja sopeutuminen on välttämätöntä tilanteessa, jossa pohjoiset alueet lämpenevät nopeasti ja kuluu useita vuosikymmeniä ennen kuin hillintätoimet purevat Kuva: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio P, Rajala A, Känkänen H & Hakala K 2009. Improving farming systems in northern European conditions. In: Edited by Victor O. Sadras and Daniel Calderini. Crop Physiology: Applications for Genetic Improvement and Agronomy. Elsevier, Amsterdam, The Netherlands. Pp. 71-97.

Kriittiset sopeuttamistarpeet Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus

Edellyttää kasvinjalostusta Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus

Edellyttää teknologista kehitystä Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus

Edellyttää viljelyjärjestelmämuutoksia Rajoittava tekijä / Kohde / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, monimuotoisuus, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Huuhtoumariskit / Maataloustuotanto / Vesitalouden hallinta, kasvipeitteisyys, teknologioiden kehittäminen Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen, viljelymenetelmä ja -järjestelmämuutokset Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus

Edellyttää myös politiikkamuutoksia Ilmastonmuutoksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen, samoin kuin suurimpiin haasteisiin vastaaminen, edellyttävät muutoksia maatalouden politiikkaohjauksessa Ohjauksen painopiste tuotannon ylläpidosta muutoksen kannustamiseen: Politiikkaohjaus ei saa varsinkaan toimia muutoksen ja alan merkittävän kehittämisen hillitsijänä Tulee siirtyä järjestelmiin, joissa voidaan palkita eri mittarein osoitettua tuottavuuspotentiaalin hyödyntämistä, ympäristöhyötyjä ja suuntautumista markkinakysyntään Ohjauksen tulee lisäksi kannustaa viljelijöitä selvästi nykyistä enemmän investoimaan tuotannon ja ympäristönhoidon perusedellytysten kohentamiseen Peltonen-Sainio P & Lehtonen H. 2010. Yleiset maatalouden politiikkaohjauksen haasteet MTT:n ilmastonmuutostutkimusten perusteella.

Muutosten ennakoitu aikataulu 2015 : Kasvintuhoojien torjuntatarve kasvaa ja torjuntavaihtoehdot monipuolistuvat: yhä tärkeäpää tuotantoepävarmuuden ehkäisemiseksi 2015-2025: Nykytyyppiset lajikkeet väistyvät: Lajikkeisto vaihtuu ja satotasot nousevat merkittävästi sopeutumisen myötä 2015-2025: Viljely monimuotoistuu nykyisestään: erityisesti rapsi on korvannut rypsin ja lisäksi palkokasvien viljely on yleistä valkuais- ja typpiomavaraisuuden parantamiseksi 2020-2040: Kasvintuotanto alkaa keskittyä vahvasti suotuisimmille tuotantoalueille: omavaraisuus turvataan ja ylijäämäpellot käytetään bioenergian tuottamiseen, vientituotantoon, luonnonhoitoon, vahvasti erikoistuneeseen tuotantoon tms. 2020-2040: Kastelujärjestelmät otetaan käyttöön keskittymäalueilla: ravinnekierrot suljetaan 2055 : Kevätmuotoiset lajit korvautuvat suuressa määrin syysmuotoisilla 2000-luku: Ääri-ilmiöt aiheuttavat suurta epävarmuutta tuotannolle ja onnistumisten joukkoon ujuttautuu säännöllisiä epäonnistumisia

Muutosten ennakoitu aikataulu 2015 : Kasvintuhoojien torjuntatarve kasvaa ja torjuntavaihtoehdot monipuolistuvat: yhä tärkeäpää tuotantoepävarmuuden ehkäisemiseksi 2015-2025: Nykytyyppiset lajikkeet väistyvät: Lajikkeisto vaihtuu ja satotasot nousevat merkittävästi sopeutumisen myötä 2015-2025: Viljely monimuotoistuu nykyisestään: erityisesti rapsi on korvannut rypsin ja lisäksi palkokasvien viljely on yleistä valkuais- ja typpiomavaraisuuden parantamiseksi 2020-2040: Kasvintuotanto alkaa keskittyä vahvasti suotuisimmille tuotantoalueille: omavaraisuus turvataan ja ylijäämäpellot käytetään bioenergian tuottamiseen, vientituotantoon, luonnonhoitoon, vahvasti erikoistuneeseen tuotantoon tms. 2020-2040: Kastelujärjestelmät otetaan käyttöön keskittymäalueilla: ravinnekierrot suljetaan 2055 : Kevätmuotoiset lajit korvautuvat suuressa määrin syysmuotoisilla 2000-luku: Ääri-ilmiöt aiheuttavat suurta epävarmuutta tuotannolle ja onnistumisten joukkoon ujuttautuu säännöllisiä epäonnistumisia

JPI FACCE: ydinteemat 1) Sustainable food security under climate change 2) Environmentally sustainable growth and intensification of agriculture 3) Assessing and reducing trade-offs between food supply, biodiversity and ecosystem services 4) Adaptation to climate change 5) Mitigation of climate change

Kiitos!