Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Transkriptio

1 Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda, Päivi Junila ja Hilppa Gregow Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1, PL Helsinki Ari Venäläinen

2 Sisältö: Metsäpalovaaran arvioinnista Metsäpalovaaran ajallinen ja alueellinen vaihtelu Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta metsäpalovaaraan

3 Varoituspäivien lukumäärä Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu päivää päivää päivää päivää 6 10 päivää 1 5 päivää Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu

4 Huom. Logaritminen y-akseli Palojen lukumäärä / Palanut ala (ha) Palaneen alueen ja palojen lukumäärän ajallinen vaihtelu Suomessa Palojen lukumäärä Palanut alue Vuosi

5 Metsäpalovaroituksen laadinta Säähavainnot lämpötila suhtellinen kosteus tuulen nopeus auringon kokonaissäteily sade Säätutkat (sade) Tiedotus viranomaisille ja suurelle yleisölle Alueellinen interpolointi 10 km ruudukkoon Sade Haihdunta Humuskerroksen kosteus (6 cm paksu kerros) + Metsäpaloindeksi

6 Ilmatieteen laitoksen havaintoasema- ja tutkaverkosto Metsäpaloindeksin arvot Kartassa on myös valvontalentojen reitit Metsäpaloindeksi

7 Suuren paloriskin päivien lukumäärä Metsäpalovaaraa kuvaavan metsäpaloindeksin vuodesta toiseen tapahtuva vaihtelu Pohjois-Karjalassa pohjautuen yksityiskohtaisiin säätietoihin (tarkka arvio) sekä ainoastaan sademäärään ja lämpötilaan (karkea arvio) (Mäkelä ym., 2012) suuri palovaara, karkea arvio suuri palovaara, tarkka arvio Vuosi

8 Metsäpalovaaran ajallinen vaihtelu Euroopan eri osissa Aluejako Pohjois-Eurooppa Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Etelä-Eurooppa

9 Metsäpalovaaraa kuvaavan kanadalaisen metsäpaloindeksi maalis-syyskuun keskiarvot laskettuna eri alueille ja pohjautuen kahteen eri sääaineistoon. Etelä- ja Itä-Euroopassa metsäpalovaara on kasvanut viime vuosina. ERA-40 Eurooppa ERA-40 pohjoinen ERA-40 etelä ERA-40 itä ERA-40 länsi ERA-Int Eurooppa ERA-Int pohjoinen ERA-Int etelä ERA-Int itä ERA-Int länsi

10 Ilmastonmuutos etenee Geneva, 20 November 2012 (WMO)

11 Arvioitu ilmastonmuutos Suomessa Ruosteenoja, 2013

12 Forest Fires under Climate, Social and Economic changes in Europe, the Mediterranean and other fire-affected areas of the world Grant agreement nº:

13 talvi syksy kesä kevät tanskalainen malli hollantilainen malli brittiläinen malli Metsäpalovaara tulevaisuuden ilmastossa Kanadalaisen metsäpaloindeksin vuodenaikaiskeskiarvon arvioitu muutos jaksoista jaksoon pohjautuen kolmen eri ilmastomallin antamiin ilmastoennusteisiin. Sinisillä alueilla indeksin arvot laskevat, vihreillä muutos on pieni ja muilla alueilla metsäpalovaara kasvaa.

14 Päivien lukumäärä jolloin metsäpalovaara on joko suuri (a) tai erittäin suuri (b) vertailujaksolla sekä tulevaisuudessa eri päästöskenaarioilla. Lehtonen et al., 2013

15 Palanut alue (ha) Maaseutuväestön osuus (%) Yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutus metsäpaloihin share of labour in agriculture Maaseutuväestön osuus (%) Sään pohjalta arvioitu paloala estimate area burned based on climate forcing observed area burned Todellinen paloala Vuosi

16 Palanut alue (ha) Palaneen alueen ajallinen vaihtelu Etelä-Euroopassa Portugal Spain France Italy Greece Total Vuosi

17 Yhteenveto Sään ja ilmaston vaihtelut vaikuttavat metsäpalojen esiintymisriskiin. Tämän riskin suuruutta voidaan arvioida säähavaintojen avulla laskettujen syttymisherkkyyttä kuvaavien indeksien avulla. Nykyisin on mahdollista myös laatia ennusteita syttymisvaaran kehittymisestä lähipäivinä. Suomessa on tehokas metsäpalojen valvonta ja sammutusjärjestelmä, jonka seurauksena palo-alat jäävät tyypillisesti hyvin pieniksi. On kuitenkin mahdollista, että palojen syttymisen kannalta erittäin suotuisissa olosuhteissa myös Suomessa voisi syttyä suurta tuhoa aiheuttava palo. Palaneen metsän määrä on pienentynyt Suomessa selvästi menneinä vuosisatoina ja myös menneinä vuosikymmeninä. Tähän vaikuttavat monet muut kuin ilmastolliset tekijät, kuten esimerkiksi elinkeinoelämän rakennemuutokset, metsien arvon kasvaminen, valvonta- ja sammutustoiminnan kehittyminen, maaseutuväestön väheneminen ja viljelymenetelmien muuttuminen. On mahdollista, että palojen syttymiseen vaikuttavat muut kuin säätekijät eivät ole juurikaan muuttumassa lähivuosina ja tämän seurauksena ilmastonmuutokseen liittyvä metsäpalovaaran muutos tulee todennäköisesti näkymään tulevina vuosina myös palotilastoissa.

18 Kiitos Kuva: Eija Vallinheimo