Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 23.1.2015

Liite 1 Kaupunginhallitus 2.2.2015 Liite 2 Valtuusto 30.3.2105 Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 23.1.2015 Kokemäen kaupunki Luvian kunta Nakkilan kunta Pomarkun kunta Porin kaupunki Ulvilan kaupunki

1 1. UUDEN KUNNAN PERUSTAMINEN... 3 1.1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1. 2 Uuden kunnan perustaminen... 3 2. UUDEN KUNNAN YHDISTYMISEN TAVOITTEET... 3 2.1 Uuden kunnan tavoitetila ja visio... 3 2.2 Uuden kunnan tavoitteet... 3 3. ELINVOIMA... 4 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla... 4 3.2 Asukasluvun kasvuun vaikuttaminen... 5 3.3 Aluekeskusten kehittäminen... 5 3.4 Tuloksellinen edunajaminen... 6 3.5 Elinvoimaan kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat... 6 4. TALOUS... 7 4.1 Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet... 7 4.2 Yhdistymisavustuksen käyttö... 7 5. PALVELUT... 7 5.1. Palvelut ja palveluverkko... 7 5.2. Lähipalveluiden järjestämisen periaatteet... 8 5.3 Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut... 8 5.4 Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön palvelut... 9 5.5 Tekniset palvelut ja ympäristöhallinto... 10 5.6 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 10 6. OSALLISUUS JA LÄHIVAIKUTTAMINEN... 12 6.1 Alueraadit... 12 6.2 Asukasraadit... 12 6.3. Kuntalaistoiminnan tukeminen... 12 7. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO... 12 7.1 Uuden kunnan johtamisjärjestelmä... 12 7.2 Kunnanjohtajien asema... 13 8. HENKILÖSTÖ... 13 8.1 Henkilöstöjohtamisen periaatteet... 13 8.2 Henkilöstöohjelma ja muutostuki... 13 9. UUDEN KUNNAN VALMISTELU... 14 9.1 Yhdistymishallitus ja sen kokoonpano... 14 9.2 Yhdistymishallituksen toimivalta... 14 9.3 Taloudenhoito ennen kuntien yhdistymistä... 15 10. YHDISTYMISEN MUUT JÄRJESTELYT... 15

2 10.1 Sopimusjärjestelyt ja muut järjestelyt... 15 10.2 Yhdistymissopimuksen ja yhdistymisen arviointi... 15

3 1. UUDEN KUNNAN PERUSTAMINEN 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Luvian, Nakkilan ja Pomarkun kunnat sekä Kokemäen, Porin ja Ulvilan kaupungit. Tämä sopimus sitoo kuntia ja sitä on noudatettava kuntien valtuustojen 30.3.2015 hyväksymispäätöksen jälkeen. Sopimus on voimassa uudessa kunnassa kolme vuotta 1.1.2017-31.12.2019. 1. 2 Uuden kunnan perustaminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan siten, että sopimuksen osapuolina olevat kunnat lakkaavat 31.12.2016 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2017. Uuden kunnan nimeksi tulee Porin kaupunki. Uuden kunnan vaakuna on Porin vaakuna. Uusi kunta täyttää kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset. 2. UUDEN KUNNAN YHDISTYMISEN TAVOITTEET 2.1 Uuden kunnan tavoitetila ja visio Uusi kunta on kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva kaupunki, jossa on toimivat palvelut. Uudella kunnalla on terve ja kestävä kuntatalous. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät. Uuden kunnan johtaminen on vaikuttavaa ja palveluorganisaatio on tehokas. 2.2 Uuden kunnan tavoitteet 1. Uuden kunnan työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla. elinvoimapolitiikka on suunnitelmallista työpaikkamäärä kasvaa elinkeino- ja toimialarakennetta monipuolistetaan osaamisen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) edellytyksiä ja puitteita vahvistetaan korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa 2. Uuden kunnan asukasluvun kasvuun vaikuttaminen. asukasluku kasvaa asumisen vaihtoehdot erilaisissa asumisympäristöissä ovat monipuolisia julkiset ja yksityiset palvelut ovat toimivia uudessa kunnassa on myönteinen yhteistyön ilmapiiri ja kunnalla on positiivinen mainekuva 3. Uuden kunnan aluekeskusten kehittäminen aluekeskusten elinvoima on vahvaa alueen sisäinen joukkoliikenne sekä liikenneyhteydet paranevat

4 henkilöliikenne- ja tietoliikenneyhteydet toimivat taajamien ja kylien omat vahvuudet ovat esillä viestinnässä ja markkinoinnissa 4. Uuden kunnan tuloksellinen edunajaminen uuden kunnan ja koko maakunnan tunnettuus on hyvä kulttuuri- ja liikuntatoiminnan tapahtumien vetovoima kasvaa alueen valtatiet, rautatiet, satama ja lentoliikenne kehittyvät korkeakouluilla, ammattikorkeakouluilla, toisen asteen oppilaitoksilla ja tutkimuslaitoksilla on vahvat toimintaedellytykset Uuden kunnan visio ja tavoitetila sekä tavoitteet toteuttavat Porin seudulla kuntarakennelain tarkoittamaa elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. 3. ELINVOIMA Elinvoimapolitiikka ja elinvoiman johtaminen on uuden kaupungin ydintehtäviä. Elinvoima vahvistuu vuorovaikutuksessa alueen eri toimijoiden välillä. Uuden kunnan elinvoima (so. kilpailukyky, vetovoima, houkuttelevuus) muodostuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Elinvoimaan vaikuttavat ulkoiseen ja sisäiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät, joiden pohjalta syntyy alueen mainekuva uusien asukkaiden, yritysten ja investoijien näkökulmasta. Ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimaan liittyvät tekijät ovat vahvassa sidoksessa toisiinsa eikä niitä ole tarkoituksenmukaista kategorisesti erottaa toisistaan. Ulkoisella elinvoimalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia merkittäviä ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttavia makrotekijöitä, jotka liittyvät muun muassa elinkeino- ja toimialarakenteen-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehityksen tai saavutettavuuden, yhteyksien ja etäisyyksien suhteen tapahtuviin keskipitkän aikavälin muutoksiin. Ulkoiseen elinvoimaan liittyvät tekijät ovat suuresti riippuvaisia alueen ulkopuolella tehtävistä päätöksistä ja resurssien jakamisesta. Sisäisellä elinvoimalla tarkoitetaan alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavia mikrotekijöitä, jotka liittyvät muun muassa alueen tekemiin omiin valintoihin, olemassa olevien vahvuuksien vahvistamiseen ja strategisiin painopisteisiin. Keskeiset tekijät voivat liittyä esimerkiksi palveluihin ja niiden järjestämiseen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, strategiseen ketteryyteen ja muutosherkkyyteen, alueen yhteistyörakenne- ja sopimusjärjestelyihin, alueen sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin jne. Sisäiseen elinvoimaan liittyvien tekijöiden kohdalla muutosta on mahdollista ennakoida ja muutosten sisältöön voidaan vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on alueen omissa käsissä. Uuden kunnan ulkoista ja sisäistä elinvoimaa vahvistetaan seuraavilla toimenpiteillä: 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla Uudelle kunnalle laaditaan kasvuun perustuva kaupunkistrategia. Samassa yhteydessä laaditaan elinvoimaohjelma, jossa määritellään keskeiset valinnat, erikoistumis- ja edelläkävijäalat. Strategiaan perustuva edunajaminen toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän, maakunnan muiden kuntien ja viranomaisten sekä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa.

5 Uuden kunnan konsernihallinnossa on kaupunkikehitysyksikkö, joka vastaa koko alueen elinkeinojen kehittämisestä ja yritysten toimintaedellytysten varmistamisesta sekä maankäytön suunnittelusta. Uuden kunnan alueelle luodaan houkutteleva ympäristö yrityksille. Kunta panostaa uusien yritysten perustamiseen ja houkutteluun alueelle, olemassa olevasta yrityskannasta huolehtimiseen ja monipuolistamiseen sekä yritysten laaja-alaiseen toimintaedellytysten kehittämiseen. Uusi kunta määrittelee elinvoimaa tukevan ja uudistavia toimintatapoja mahdollistavan hankintapolitiikan, jolla aktivoidaan myös palveluyritysten lisääntymistä ja kasvua. Uudessa kunnassa vahvistetaan edellytyksiä osaamisen ja TKI-toiminnan kehittymiselle korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulutustarjontaa kehitetään kasvavien yritysten osaamistarpeisiin. Tuetaan työllistämistä ja käynnistetään uusia kuntatyöllistämiseen liittyviä avauksia. 3.2 Asukasluvun kasvuun vaikuttaminen Asumisen kehittämisessä hyödynnetään erilaisten asumisympäristöjen vahvuudet sekä kaupunkimaisilla että maaseutumaisilla alueilla. Vetovoimaisuutta tuodaan esiin tarjoamalla monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kehitetään ja markkinoidaan erilaisia asuinalueita (kaupunkimaiset, maaseutumaiset, merelliset jne.) niiden omilla vahvuuksilla. Rakennetaan positiivista mainetta päätöksentekijöiden, kuntalaisten ja sidosryhmien yhteistyöllä sekä hyvällä ilmapiirillä. Asukkaiden hyvän elämän edellytyksiä tuetaan toimivilla ja osallistavilla palveluilla sekä valinnanvapaudella. Uudessa kunnassa järjestetään toimivat palvelut hyödyntäen erilaisia ja uusia tuotantotapoja, mm. sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Uuden kunnan talouden tasapainottamisella ja vastuullisella taloudenhoidolla turvataan edellytykset palveluiden järjestämiselle tulevaisuudessa. 3.3 Aluekeskusten kehittäminen Rakennemalli 2020 ajantasaistetaan ja laaditaan sen perusteella maapoliittinen ohjelma. Ohjelman toimeenpanolla ja kaavoituksella luodaan edellytykset koko uuden kunnan alueen yhdyskuntarakenteen, yrittämisen, asumisen ja liikenteen kehittymiselle. Uuden kunnan kaikkien taajamien elinvoiman ylläpitämistä ja kehittymistä tuetaan. Uuden kunnan monipuolista toimintaympäristöä ja eri alueiden vahvuuksia hyödynnetään alueen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Kunta panostaa sisäisen liikenteen toimivuuden ja kunnan eri alueiden välisen saavutettavuuden sekä tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Uusi kunta huomioi strategioissaan tietoverkkojen ja sähköisten palvelumallien (digitalisaatio) kehityksen mahdollisuudet palvelutuotannossa. Aluekeskuksia ja niiden elinvoimaisuutta kehitetään suunnitelmallisesti sekä mahdollistetaan kuntalaisten vaikuttaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Alueiden, kaupunginosien ja kylien

6 identiteettiä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä vahvistetaan yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa. Aluekeskuksiin nimitetään vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnasta ja kaupunkikehitysyksikön tuesta alueelle. Uudelle kunnalle laaditaan aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kunta tarjoaa ja markkinoi eri alueilla olevia tontteja uusille yrityksille ja olemassa olevien yritysten laajennustarpeisiin. 3.4 Tuloksellinen edunajaminen Laaditaan viestintä- ja markkinointiohjelma tukemaan edunajamisen toimenpiteiden onnistumista. Saavutettavuuden ja kilpailuaseman parantamiseksi panostetaan kaupunkikeskuksen, aluekeskusten ja kasvukäytävien VT 2 ja VT 8 sekä valtateiden 11 ja 23 kehittämiseen. Lisäksi panostetaan satama- ja raideliikenteen sekä lentoyhteyksien infrastruktuurin parantamiseen. Liikenneyhteyksien kehittämiseen vaikutetaan aktiivisella edunajamisella. Laadukkaat korkeakoulutuksen ja toisen asteen toimintaedellytykset turvataan. Kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten tapahtumien näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta parannetaan. Niiden näkyvyys hyödynnetään osaksi uuden kunnan vetovoiman ja mainekuvan vahvistamista. 3.5 Elinvoimaan kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat Seuraavaan taulukkoon on kerätty yhteen elinvoimaosiossa esille nostetut ohjelmat ja strategiat, joita tehdään uudessa kunnassa. Koostetaulukossa on esitetty ohjelmat/strategiat, vastuutahot, ajankohta ja nykytilanne. Osa ohjelmista ja strategioista on sellaisia, jotka on mahdollista yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Taulukko 1. Elinvoimaan kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat OHJELMA TAI STRATEGIA VASTUUTAHO(T) AJANKOHTA KASVUSTRATEGIA (KAUPUNKISTRATEGIA) Perustettava erillinen 1.6.2015-31.12.2015 - Elinvoimaohjelma työryhmä, yhdistymishallitus - Hankintaohjelma - Edunajamisohjelma - Työllisyysohjelma YHDYSKUNTARAKENNE - Rakennemalli 2020 -ajantasaistaminen - Maapoliittinen ohjelma - Aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Perustettava erillinen työryhmä, yhdistymishallitus Viestintäryhmä, yhdistymishallitus 1.6.2015-31.12.2016 1.1.2015-31.12.2016

7 4. TALOUS Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan seuraavia periaatteita: 4.1 Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Ylijäämäinen talous: Talousarviot mukaan lukien taloussuunnitelmavuodet laaditaan niin, että tilikausien tulokset ovat ylijäämäisiä. Velkaantumisen hillintä: Kuntakonsernin lainamäärä ei saa ylittää 15 suurimman kunnan kuntakonsernien keskiarvoa. Talouden tasapainottaminen ensisijaisesti toimintakatteen kasvua hillitsemällä: Kunnallisveroprosentti ei saa nousta yli 0,25 prosenttiyksikköä Manner-Suomen kuntien keskiarvon yläpuolelle. Vertailu tehdään talousarvion hyväksymisvuoden kuntien painotettuun keskiarvoon. Tuottavuutta lisäävien ja suoria säästöjä tuottavien investointikohteiden priorisointi: Merkittävien investointikohteiden osalta arvioidaan käyttötalousvaikutukset pitkällä aikavälillä. 4.2 Yhdistymisavustuksen käyttö Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti uuden kunnan talouden vahvistamiseen sekä tarvittavilta osin välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen. 5. PALVELUT Yhdistyvien kuntien lähipalvelujen järjestämisessä ja palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: 5.1. Palvelut ja palveluverkko Aluekeskuksella tarkoitetaan nykyisiä tai entisiä kuntakeskuksia, joissa on lähipalveluja jäljempänä kuvatulla tavalla. Nykyisen Porin kaupungin alueella voi olla useampia aluekeskuksia. Lähipalvelualueella tarkoitetaan organisoinnin (palveluiden tasavertaisen saatavuuden, väestötarpeen arvioinnin ja osallisuuden) näkökulmasta tarkoituksenmukaista aluejakoa, joka määritellään erikseen palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kuntaliitoksella turvataan yhdistyvien kuntien asukkaille hyvät, oikea-aikaiset ja yhdenvertaiset palvelut toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä palvelurakenteella.

8 Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuuden toteuttaminen, jossa korostetaan alueellisten lähipalvelujen merkitystä sekä asiakaslähtöisiä palveluja. Palveluiden vaikuttavuutta kehitetään aktiivisesti yhteistyössä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Palveluiden ja palveluverkon suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon oman palvelutuotannon ohella paikallisten yhteisöjen ja yritysten mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen (monituottajuus). Asukkaiden valinnanvapautta palvelevia toimintatapoja edistetään. Palvelurakenteet muodostetaan kustannustehokkaasti. Osana uuden kunnan taloussuunnitteluprosessia on palvelusuunnitelma, jossa määritellään palveluiden ja palvelurakenteiden kehittämistarpeet ja siihen liittyvät toimenpiteet. Palvelusuunnitelma hyväksytään vuosittain käyttösuunnitelman yhteydessä talousarvion tultua vahvistetuksi. Palvelusuunnitelmassa määritellään lähipalvelualueet ja kuvataan lähipalvelualueittain palveluiden tuottamisen väestötarpeen mukainen laadullinen ja määrällinen taso, palvelurakenteen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä alueen palveluita koskevat keskeiset mittarit. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan osallisuusjärjestelmien kautta saadut asiakasja asukaspalautteet. Palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Uuden kunnan tavoitteena on varmistaa palveluiden laatu, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus, asiantuntemuksen hyödyntäminen, asiantuntijoiden ja työntekijöiden saatavuus, kehittämismahdollisuuksien hyödyntäminen, paikallisen osallisuuden edistäminen sekä alueen vaikutusvallan vahvistaminen Satakunnassa, sote-alueella ja kansallisesti. 5.2. Lähipalveluiden järjestämisen periaatteet Lähipalvelut järjestetään kiinteissä toimipisteissä, liikkuvina, kotiin tarjottavina sekä omatoimipalveluina, joita mahdollistetaan ja tuetaan sähköisillä välineillä sekä muilla palveluiden saavutettavuutta edistävillä keinoilla ja välineillä. Palveluiden alueellisen kattavuuden ja tasapuolisen järjestämisen varmistamiseksi tuotetaan lähipalvelut alueelliseen jakoon perustuen siten kuin palvelusuunnitelmassa määritellään. Lähipalveluiden aluejako toteutetaan joustavana ja sitä voidaan tarkistaa mm. asukastarpeiden muuttuessa. Jokaiselle uuden kunnan asukkaalle turvataan kunnallisten lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus hyväksyttävällä erikseen palvelusuunnitelmassa määriteltävällä tavalla ja tasolla. Kullakin lähipalvelualueella on lähipalvelukeskus ja muita toimipisteitä siinä laajuudessa kuin väestötarve edellyttää. Alueen sisällä resurssien käyttöä suunnitellaan ja ohjataan palvelutarpeen mukaisesti. Lähipalvelualueilla olevissa keskuksissa tuotetaan lähipalveluita tasapuolisesti kaikkien lähipalvelualueiden voimavarat jakaen ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään myös paikallista osallisuutta ja yhteisöjen mahdollisuuksia tuottaa palveluita. 5.3 Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut Uuden kunnan tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille hyvät ja tasa-arvoiset edellytykset oppimiseen ja kasvuun vastuukykyisenä, hyvinvoivana yhteiskunnan jäsenenä, joka osaa ja haluaa hyödyntää opittuja tietoja ja taitoja. Tavoitteen edistämiseksi toteutetaan ennen yhdistymistä yhteinen perusopetuksen kouluverkkosuunnitelma, jota koskevat päätökset tehdään ennen yhdistymistä. Suunnitelman tavoitteena on osaltaan edistää yhtenäiskouluratkaisuja. Suunnitelman perustaksi otetaan periaate, että perusopetuksen koulut toimivat vähintään 1-sarjaisina kouluina.

9 Yhtenäiskoulujen osalta koulutuksen alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi voidaan toteuttaa myös yhdysluokkaopetusta, kuitenkin enintään kaksi vuosiluokkaa yhdessä. Kouluverkkosuunnitelmassa edistetään ratkaisuja, joilla varmistetaan oppimisympäristöjen terveellisyys, turvallisuus ja ajanmukaisuus. Päiväkotiverkkoa ja sitä täydentävää perhepäivähoitoa kehitetään aluemallilla. Päiväkotien terveellisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Ryhmäperhepäivähoitoa vähennetään vaiheittain. Varhaiskasvatuksen palvelurakennetta monipuolistetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää ja palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Lukiokoulutus säilytetään uuden kunnan omana toimintona. Lukiokoulutus toteutetaan ensisijaisesti lähiopetuksena ja sitä täydennetään erityisesti valinnaisten opintojen osalta myös etäopetusta kehittämällä. Lukiokoulutuksen toimipisteverkon ja koulutuksen saavutettavuuden tarkastelua jatketaan järjestämislupia koskevan ratkaisun jälkeen. Hallintotoiminnot yhdistetään ja keskitetään yhdeksi sivistyskeskukseksi. Erityinen tuki, kuten esim. kiertävän erityisopettajan toiminta, psykologi- ja kuraattoritoiminta ja pienryhmäopetus järjestetään aluemallilla ja keskitetyllä ohjauksella. Ammatillisella koulutuksella on kehittyvä rooli uuden kunnan koulutuspalveluissa. Toiminnallista yhteistyötä perusopetuksen ja korkea-asteen koulutuksen kanssa kehitetään. Ammatillisen koulutuksen kokoamiseen yhdelle koulutuksenjärjestäjälle varaudutaan. 5.4 Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön palvelut Uudessa kunnassa kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön palveluilla edistetään asukkaiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Samoin palveluilla tuetaan ja kannustetaan aktiivista kansalaistoimintaa, elinikäistä oppimista ja liikunnallista elämäntapaa. Toiminnan tavoitteena on kasvattaa kunnan ja alueiden vetovoimaisuutta ja identiteettiä. Palvelut toteutetaan monituottajamallilla, ylläpitämällä tiloja, edistämällä ja tukemalla kuntalaisten ja heidän yhteisöjensä toimintaa sekä osallistumalla hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehittämiseen yhdessä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Palvelukokonaisuutta ylläpidetään ja kehitetään alueellisesti kattavasti ja kuntalaisten erilaisten tarpeiden kannalta monipuolisesti. Palveluiden käyttämiseen kannustetaan erityisesti vähän palveluja käyttävissä väestöryhmissä. Saavutettavuuteen panostetaan tasaarvon vaatimusten täyttämiseksi. Uuden kunnan palvelut muodostuvat ensi vaiheessa niistä palveluista ja palvelupisteistä, jotka kunnat yhdistymistä edeltävänä vuonna toteuttivat kestävällä taloudellisella tavalla järjestettyinä. Palvelujen rahoittamiseksi uusi kunta kerää maksuja vähintään saman summan, jonka kunnat yhteensä keräsivät vuonna 2015. Maksujen ja vuokrien vyöhykkeisyyttä selvitetään 30.4.2016 mennessä, kuitenkin niin että edellä oleva tulokertymäehto täyttyy. Uudessa kunnassa tuetaan toimijoita ja yhteisöjä. Uuden kunnan ensimmäisen vuoden avustusmääräraha on yhtä suuri kuin yhdistyvien kuntien kuuluvien toimialojen avustukset suunnitelmassa olivat yhteensä yhdistymistä edeltävänä vuotena. Avustukset keskitetään yhteen toiminta-avustusten yhdistelmään ja kohdistetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten toimintaan sekä ikäihmisten suoriutumista ja vertaistukea edistävään toimintaan. Kuntien kulttuurin apurahamallit sekä stipendi-, muistamis- ja sponsorointimenettelyt yhtenäistetään.

10 5.5 Tekniset palvelut ja ympäristöhallinto Uuden kunnan teknisten- ja ympäristöpalveluiden (ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ja rakennusvalvonta) organisaatiomalleissa tukeudutaan Porin kaupungin nykyisiin organisaatiomalleihin. Kuntien nykyiset verkostoitumiset kolmannen sektorin toimijoihin pyritään säilyttämään. Uuden kunnan laajuudesta riippuen tullaan säilyttämään erillisiä tukikohtia tarpeellisissa kohteissa. Uudessa kunnassa kaavoitukseen, maankäyttöön, tontinmittaukseen ja -muodostukseen liittyvät käytännöt yhdenmukaistetaan. Eri toimintojen tarvitsemat tietojärjestelmät yhdenmukaistetaan. Nykyiset kuntien virastoissaan käyttämät tietoaineistot saatetaan tarvittavilta osin yhtenevään sähköiseen muotoon siirtymävaiheessa. Tietoaineistot siirretään yhteen tietokantaan 31.12.2016 mennessä. Uudessa kunnassa hyödynnetään tehokkaasti sähköistä asiointia ja sähköistä lupajärjestelmää. Joukkoliikennettä toteutetaan voimassa olevan Porin seudun joukkoliikennesuunnitelman mukaisesti. 5.6 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistetaan valtakunnallisesti. Tavoitteena on aloittaa palvelutuotanto uudella järjestämismallilla ja palvelurakenteella vuoden 2017 alussa. Uudistuksessa järjestäminen ja tuottaminen eriytetään ja erotetaan kahdelle kuntien omistamalle alueelliselle organisaatiotasolle. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisestä päättää ylimaakunnallinen sote-järjestäjä -kuntayhtymä ja tuottamisvastuun kantaa uusi maakunnallinen kuntayhtymä. Tähän sopimukseen kirjatut palveluita ja palvelurakenteita koskevat tavoitteet, periaatteet ja toimintarakenteet ovat uuden kunnan tavoitteita sosiaali- ja terveyspalveluita uudessa järjestämismallissa järjestettäessä ja toteutettaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa korostetaan alueellisten lähipalveluiden merkitystä sekä asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja vaikuttavia palveluja ja palveluprosesseja. Palveluverkko muuntuu alueellisesti asukkaiden palvelutarvetta (ikärakenne, sairastavuus, sosio-ekonomiset tekijät) vastaavalla tavalla. Sosiaali- ja terveyspalveluilla edistetään uuden kunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään ennaltaehkäiseviä ja kuntalaisten omahoitoa tukevia toimintatapoja ja menetelmiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuosittaisessa palvelusuunnitelmaprosessissa arvioidaan ja käyttöönotetaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Kuntalaisille varmistetaan yhdenvertaiset palvelut siten, että niitä tuotetaan väestötarpeen mukaisesti lähipalveluina tai keskitetysti yhteisinä palveluina. Asukkaiden omaa valinnanvapautta palvelevia toimintatapoja edistetään. Uudessa kunnassa rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet, jotka ottavat huomioon myös palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden nykyaikaiset vaatimukset ja mahdollisuudet. Uuden kunnan toiminnan käynnistyessä korostetaan seuraavia periaatteita ja painotuksia, jotka otetaan huomioon ensimmäistä palvelusuunnitelmaa laadittaessa: 1.Lähellä ja alueellisesti kattavasti huolehditaan lääkäri- ja hoitajavastaanoton sekä neuvolapalveluiden saatavuudesta ja hyväksyttävästä saavutettavuudesta.

11 Lisäksi huolehditaan lähipalvelualueiden sosiaali- ja perhetyön jalkautuvasta toimintaotteesta. 2.Liikkuvien palveluiden kehittämiseen panostetaan nostamalla palveluita pyörille ja edistämällä palveluiden käyttäjien liikkumismahdollisuuksia. Palveluiden jalkauttamisessa panostetaan teknologian mahdollisuuksien käyttämiseen. 3.Kotiin annettavissa palveluissa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toimintaedellytyksiä parannetaan. Omahoidon kehittämistä tuetaan mm. sähköisen palvelun ja palveluneuvonnan keinoin. Erityisesti pitkäaikaissairaiden omahoidon edellytyksiä vahvistetaan. Lapsiperheiden tarpeita varten kehitetään perhetyön palveluita. 4.Keskitetysti järjestettyjen palveluiden asiantuntemusta hyödynnetään kattavasti koko palveluketjussa. Paljon palveluita tarvitseville räätälöidään yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia ja polkuja. Aluekeskuksissa tuotetaan mm. seuraavia palveluita: Palveluohjausta, Sosiaali- ja perhetyön jalkautuvia palveluita, Kotona-asumisen tukemiseksi tarpeellista ohjausta ja palvelua, Lääkärin ja hoitajan, hammaslääkärin ja hammashoitajan vastaanottopalveluita, Laboratorion näytteenottopalvelua Neuvolapalvelua Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita, Lähikirjaston palveluita, Nuorisopalveluita Ylläpidetään liikuntapaikkoja, nuorison kokoontumistiloja sekä Rakenteiden huoltoon ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Taulukko 2. Palveluihin kytkeytyvät ohjelmat OHJELMA TAI STRATEGIA VASTUUTAHO(T) AJANKOHTA) KOULUVERKKOSUUNNITELMA Kuntien vastuuhenkilöt, 1.6.2015-31.12.2016 yhdistymishallitus MAKSUJEN, AVUSTUSTEN JA MUIDEN Perustettava erillinen työryhmä, 1.1.2016-31.12.2106 TALOUDELLISTEN TEKIJÖIDEN YHTENÄISTÄMINEN yhdistymishallitus HYVINVOINTIKERTOMUS Perustettava erillinen työryhmä, valtuustokausittain, - rakenne yhdistymishallitus vuosittain PALVELUSUUNNITELMA Ensimmäinen versio vuosittainen - talousarvion yhteydessä yhdistymishallitus JÄRJESTÄMISLUVAT Yhdistymishallitus 31.8.2015 lukio ja ammatillinen koulutus MAKSUT JA VUOKRAT Yhdistymishallitus 30.4.2016 mennessä -vyöhykkeisyys selvitetään Joukkoliikennesuunnitelman tarkistus Lavia-liitos Yhdistymishallitus 30.9.2015 huomioiden painopisteet Palvelusuunnitelmaa ja palveluihin kytkeytyviä ohjelmia valmisteltaessa arvioidaan ja otetaan huomioon myös, miten valtion tulevaa kuntataloutta ja kuntien tehtävien vähentämistä koskevat päätökset vaikuttavat uuden kunnan palveluihin, palveluverkkoon ja palveluiden tuottamiskustannuksiin.

12 6. OSALLISUUS JA LÄHIVAIKUTTAMINEN Kuntalaisten osallisuutta ja lähivaikuttamista vahvistetaan uudessa kunnassa määräaikaisesti koottavilla asukas- ja palveluraadeilla. Aluekeskusten elinvoiman vahvistamiseksi ja paikallisen identiteetin turvaamiseksi muodostetaan määräaikaisia alueraateja. Pysyvät toimintamuodot perustuvat tulevaan kuntalakiin. Sähköisiä, täydentäviä osallistumis ja vaikuttamiskanavia hyödynnetään jatkuvasti. 6.1 Alueraadit Kaupunginhallitus nimeää alueraadit aluekeskuksiin omaksi toimikaudekseen. Lisäksi nimetään alueittain toiminnasta vastuulliset viranhaltijat. Alueraadit eivät ole kunnallisia toimielimiä. Alueraadit toteuttavat edunvalvontaa alueensa osalta ja osallistuvat muun muassa palvelusuunnitelmien laadintaan. Alueraatia kuullaan lisäksi maankäytön suunnittelussa, elinvoima-asioissa ja liikennejärjestelmien suunnittelussa. Alueraati voi tehdä aloitteita ja esityksiä alueensa asioista. Alueraati muodostetaan kolmikanta-periaatteella: 1) asukkaiden, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen, 2) julkisen sektorin, sekä 3) yksityisen sektorin edustajat. Toimintaan varataan määrärahat talousarviossa. 6.2 Asukasraadit Kaupunginvaltuusto määrittelee kaupungin strategian pohjalta aiheet, joita tullaan käsittelemään määräaikaisissa asukasraadeissa. Asukasraadit nimetään tarvelähtöisesti ja aiheittain tietyksi ajaksi. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin luottamushenkilöedustajat sekä tilaisuuksien järjestämisestä vastaavat viranhaltijat. Raatiin valitaan vapaaehtoisiksi ilmoittautuneita kuntalaisia hallintokuntien laatimilla kriteereillä ikä, alue, ym. tekijät huomioiden. 6.3. Kuntalaistoiminnan tukeminen Kaupunki tukee kuntalaisten aktiivista toimintaa avustuksin. Uusi kunta myöntää sekä toiminta-avustuksia että kertaluonteisia toimintarahoja järjestöille ja muille aktiivisille toimintayhteisöille. Määrärahat varataan vuosittain talousarviossa hallintokunnittain. 7. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Uudelle kunnalle rakennetaan yhtenäinen, selkeä ja ajanmukainen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan kunnan hyvä johtaminen ja hallinta sekä vaikuttava konserni- ja omistajaohjaus. 7.1 Uuden kunnan johtamisjärjestelmä Yhdistymishallitus määrittelee uuden kunnan johtamisjärjestelmän sekä ja luottamushenkilöja viranhaltijaorganisaation viimeistään 31.3.2016 mennessä

13 7.2 Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajat siirtyvät uuden kunnan johtoryhmätasoiseen tai muuhun vastaavaan johtavaan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Yhdistymishallitus päättää kunnanjohtajien asemasta ja sijoittumisesta viimeistään 31.3.2016 mennessä. Jos jonkun kunnan kunnanjohtajan virka vapautuu ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja 31.12.2016 saakka. 8. HENKILÖSTÖ 8.1 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Uusi kunta on vastuullinen työnantaja, joka arvostaa työntekijöitään. Henkilöstöjohtaminen perustuu tietoon, yhteisiin tavoitteisiin, oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Henkilöstön sisäistä siirtymistä ja työkiertoa tuetaan aina kun se on toiminnan kannalta järkevää. 8.2 Henkilöstöohjelma ja muutostuki Yhdistyvät kunnat laativat yhteisen henkilöstöohjelman, jossa sitoudutaan valmisteluun koskien henkilöstön asemaan ja tehtäviin liittyviä toimintaperiaatteita sekä toimintatapojen kehittämistä. Toimintaperiaatteet koskevat henkilöstötarpeen ennakointia, työhyvinvoinnin johtamista, osaamisen johtamista sekä palkitsemista. Henkilöstöohjelmaan sisällytetään seuraavia asioita: uuden organisaation muodostaminen ja henkilöstön siirtymiseen liittyvät periaatteet yhteistoimintajärjestelmän kuvaus työsuojeluorganisaation muodostaminen palkkausjärjestelmien kehittäminen tai uudistaminen sopimuskohtaisesti palkkojen harmonisointitapa ja aikataulutus henkilöstöjärjestöjä kuullen henkilöstöetujen, kuten työterveyshuollon järjestäminen, kunnan muistamisten ja työkykyä ylläpitävien palveluiden ym. yhtenäistäminen Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista ja käytännöistä. Järjestelmä pitää sisällään määräykset ja ohjeet siitä, mistä palkkaa maksetaan ja miten. Sopimusalakohtaiset palkkausjärjestelmät perustuvat tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmään, työsuorituksen arviointijärjestelmään sekä mahdolliseen tulospalkkausjärjestelmään. Tehtäväkohtainen palkka määritellään tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella. Uutta kuntaa varten laaditaan uusi/kehitetään olemassa olevista palkkausjärjestelmistä uusi järjestelmä, jonka mukaisesti tehtävien vaativuudet arvioidaan. Taulukko 3. Henkilöstöön kytkeytyvät ohjelmat. OHJELMA TAI STRATEGIA VASTUUTAHO(T) AJANKOHTA HENKILÖSTÖOHJELMA Yhdistymishallitus 1.6.2015-31.3.2016

14 9. UUDEN KUNNAN VALMISTELU 9.1 Yhdistymishallitus ja sen kokoonpano Yhdistymishallituksen paikat jakautuvat seuraavasti yhdistyvien kuntien sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken. Paikkajaossa otetaan huomioon alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien voimasuhteet 2012 kunnallisvaalien mukaisesti. Yhdistymishallituksen jäsenten määrä on kaksikymmentäkaksi (22) ja varajäsenten määrä on kaksikymmentäkaksi (22). Kuntien edustajien tulee olla joko kunnanhallituksen jäseniä taikka valtuuston puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Porin kaupungilla on yksitoista (11) paikkaa, Ulvilan kaupungilla kolme (3) paikkaa, Kokemäen kaupungilla (2) paikkaa, Nakkilan kunnalla kaksi (2) paikkaa, Luvian kunnalla kaksi (2) paikkaa ja Pomarkun kunnalla kaksi (2) paikkaa. Yhdistymishallituksen pohjana on Porin kaupunginhallitus ja sen mukaiset puolueryhmien paikat. Muiden sopimuskuntien osalta puolueiden välinen paikkajako määritellään näiden kuntien yhteenlasketun 2012 kunnallisvaalituloksen perusteella. Ottojärjestyksen mukaisesti kukin puolue määrittää mistä kunnasta edustaja on ja mikä on edustajan sukupuoli. Pohjana olevan Porin kaupunginhallituksen paikkajako puolueittain on seuraava: 3 KOK, 3 SDP, 2 PS, 2 KESK, 1 VAS. Muiden kuntien osalta paikkajako puolueittain on seuraava: 3 KESK, 3 SDP, 3 KOK, 1 VAS ja 1 PS. Näin ollen yhdistymishallituksen paikkajako puolueittain on yhteensä seuraava: 6 KOK, 6 SDP, 5 KESK, 3 PS ja 2 VAS. Kuntarakennelain mukaan yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen puheenjohtaja valitaan Porin edustajista, 1. varapuheenjohtaja Ulvilan edustajista ja 2. varapuheenjohtaja Kokemäen, Nakkilan, Luvian tai Pomarkun edustajista. Yhdistyvien kuntien valtuustot valitsevat omat edustajansa yhdistymishallitukseen edellä sovitulla tavalla ensimmäisessä 30.3.2015 jälkeen pidettävässä valtuuston kokouksessa. Yhdistymishallituksen kokouksessa on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunkin kunnan valtuuston puheenjohtajalla tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtajalla. Yhdistymishallituksen esittelijöinä toimivat Porin kaupungin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat kukin omalta toimialaltaan. Kunkin kunnan kaupungin- tai kunnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksessa. 9.2 Yhdistymishallituksen toimivalta Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallitus vastaa yhteistyön järjestämisestä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä.

15 9.3 Taloudenhoito ennen kuntien yhdistymistä Kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti eivätkä tee valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen uutta kuntaa sitovia, yhdistymissopimuksen vastaisia päätöksiä. Yhdistymishallituksessa käsitellään vuoden 2015 aikana kuntien taloudenhoidon periaatteet vuodelle 2016 ja varmistetaan uuden kunnan edun mukainen toiminta. Jos siitä huolimatta jossakin sopimuskunnassa ilmenee vuoden 2015 aikana pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan ja määrältään merkittävään käyttömenojen ja investointimenojen lisäykseen, niin asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä ennakolta yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus vastaa henkilöstöjärjestelyistä sekä virkojen ja toimien täytön koordinoinnista. Yhdistyvät kunnat eivät perusta tai täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin, työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen ennakkolupaa. Uudet henkilöt palkataan ja sijaiset määrätään ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. 10. YHDISTYMISEN MUUT JÄRJESTELYT 10.1 Sopimusjärjestelyt ja muut järjestelyt Uudelle kunnalle siirtyvät 1.1.2017 sopijakuntien kaikki 31.12.2016 voimassa olevat sopimukset. Liitoksen valmistelun yhteydessä tehdään selvitys uuden kunnan sopimuksista 31.10.2015 mennessä. Nykyisistä kaupungin- ja kunnanjohtajista on johtajasopimus Ulvilan ja Kokemäen kaupunginjohtajilla. Yhdistyneiden kuntien keskinäiset yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2016. Yhdistymishallitus arvioi yhdistyvien kuntien sopimukset eri kuntayhtymien kanssa ja neuvottelee niihin tarvittavat muutokset. Kuntien alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti. 10.2 Yhdistymissopimuksen ja yhdistymisen arviointi Yhdistymisen valmistelun ja toimeenpanon etenemisen sekä yhdistymissopimuksen toteutumisen arviointi tehdään vuosittain 2017 2019 ja saatetaan valtuustolle tiedoksi.