Porin seudun kunnat. Karhukuntasopimus Karhusopimus-luonnos

Transkriptio

1 Porin seudun kunnat Karhukuntasopimus Karhukunnan tavoitetila ja visio: Karhukunta on kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva kaupunki, jossa on toimivat palvelut. Karhukunnalla on terve ja kestävä kuntatalous. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät. Karhukunnan johtaminen on vaikuttavaa ja palveluorganisaatio on tehokas. A. TERVE JA KESTÄVÄ TALOUS Laaditaan yhdistymissopimuksen liitteeksi arvio Karhukunnan taloudesta aloitusvuonna. Laskelmassa huomioidaan valtionosuusmuutokset ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset. Kokonaisveroaste pidetään kilpailukykyisenä. Kunnallisveroprosentti ei saa nousta yli 0,25 prosenttiyksikköä Manner-Suomen kuntien keskiarvon yläpuolelle. Vertailu tehdään talousarvion hyväksymisvuoden kuntien painotettuun keskiarvoon. Lainamäärä ei ylitä Manner-Suomen kuntien keskiarvoa. Toimintojen tuottavuutta parannetaan karsimalla hallinnon ja palveluiden päällekkäisyyksiä, panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan, palveluverkon ja palvelurakenteen uudistamisella todellisia tarpeita vastaavaksi ja hyödyntämällä uutta teknologiaa. Palvelutuotantoa tehostamalla kaupungin vuosittainen toimintakatteen kasvu pidetään alle XX prosentissa. Karhukunnan valtuusto päättää palveluiden järjestämis- ja tuottamisperiaatteista. Rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä tehdään pitkäjänteisesti. Laaditaan sitova henkilöstösuunnitelma, jossa määritellään Karhukunnan tavoitteellinen henkilöstömäärä ja -rakenne. Suunnitelmaan sisällytetään luonnollisen poistuman hyödyntäminen, työvoiman saannin turvaaminen työvoimapula-aloilla sekä henkilöstön monipuolista käyttöä tukevat lisä- ja täydennyskoulutustarpeet. Henkilöstön joustava käyttö Karhukunnan ja hallintokuntien sisällä sekä yli hallintokuntarajojen organisoidaan uudelleen vuoden 2015 aikana. Tulevaisuuden tervettä taloutta vahvistetaan parantamalla uusien työpaikkojen, investointien ja yritystoiminnan edellytyksiä. Laaditaan Karhukunnan kasvustrategia ja elinvoimaohjelma sen toteuttamiseksi. Tehdään suunnitelmakautta koskeva investointisuunnitelma, jonka yhteydessä arvioidaan Karhukunnan olemassa oleva kiinteistöomaisuus. Investointien rahoituksessa otetaan huomioon vaihtoehtoiset rahoitusmuodot. Yhdistymissopimukseen laaditaan Karhukunnan talouden tasapainotilanteesta tulevaissuuskenaario eri laskentatekijöillä (kohta täsmennettävä) B. ELINVOIMA Karhukunnan tavoitteena on kasvu. Elinvoiman vahvistaminen perustuu olemassa olevien vahvuuksien kehittämiseen ja uusien luomiseen. Karhukunnalle laaditaan kasvustrategia ja elinvoimaohjelma. Karhukuntaan rakennetaan yhteistyöllä myönteinen kasvua tukeva ilmapiiri ja asenneilmasto. Tavoitteena on menestyvän kaupungin mainekuva.

2 Karhukunta panostaa määrätietoiseen alueen edunvalvontaan ja aluemarkkinointiin. Kaikki tahot sitoutetaan yhteisiin tavoitteisiin ja päämääriin. Tavoitteena on parantaa Karhukunnan suhteellista asemaa alueiden välisessä tunnettavuudessa ja kilpailussa. Karhukunta on aktiivisesti mukana valtion ministeriöiden ja suurten kaupunkiseutujen sopimusmenettelyissä sekä valtakunnallisissa kehittämisprojekteissa. Koulutustarjonnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa korostetaan Porin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulutuksen toimintaedellytysten turvaamista ja nuorisotakuun toteuttamista. Karhukunta sitoutuu kaupunkikeskuksen ja kasvukäytävien VT2 ja VT8 kehittämiseen Rakennemalli 2020:n, kasvusopimuksen ja muiden sopimuksellisten järjestelyiden mukaisesti. Karhukunnan uusien aluekeskusten (nykyisten kuntakeskusten) elinvoimaa edistetään ja niiden välistä sisäistä saavutettavuutta kehitetään pitämällä huolta mm. joukkoliikenne- ja laajakaistayhteyksien toimivuudesta. Karhukunnassa kokonaisvaltainen elinvoimapolitiikka ohjaa elinkeinojen kehittämistä. Elinkeinotoimen ohjaus ja johtaminen on kaupungin omaa toimintaa. Elinkeinotoimen ostopalveluissa sovelletaan strategista omistajuutta korostavaa tilaaja-tuottajamallia. Karhukunnalle laaditaan vähintään aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Aluekeskuksia kehitetään siten, että niissä tarjotaan tontteja uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiseen. Karhukuntaan laaditaan maapoliittinen ohjelma, jossa määritellään koko aluetta koskevat maanhankinnan ja luovutuksen periaatteet. Raakamaan hankintaa ohjaavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja rakennemalli. Karhukunnan viestinnän ja markkinoinnin perustaksi laaditaan viestintäsuunnitelma ennen yhdistymissopimusvaihetta. Karhukunnan markkinointiin ja imagon rakentamiseen panostetaan. Viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnetään sähköisiä täydentäviä osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Karhukunnan tietohallinto kehittää yhteistyössä hallintokuntien kanssa ratkaisuja, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palveluiden käytettävyyttä parannetaan ja vaihtoehtoja lisätään. Työntekijöiden käyttöön otettavilla järjestelmillä automatisoidaan toimintaa. Tietohallinto hakeutuu mukaan verkostoihin, joissa voidaan jakaa uuden teknologian käyttöönotto- ja kehityskustannuksia. C. TOIMIVAT PALVELUT Karhukuntien kaikkien palveluiden osalta määritellään seudullisesti ja alueellisesti keskitettävät palvelut sekä lähipalvelut. Palvelualueille nimetään aluevastaavat vähintään yhden valtuustokauden ajaksi. Aluevastaavat ovat ovo -viranhaltijoita, jotka tuntevat erityisen hyvin vastuualueensa asiat. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on tasa-arvoisuuden toteuttaminen. Järjestäminen korostaa alueellisten lähipalvelujen merkitystä sekä asiakaslähtöisiä palveluja. Lähipalvelualueisiin jako määritellään yhdistymissopimuksessa. Aluejako toteutetaan joustavana ja sitä tarkistetaan asukastarpeiden muuttuessa. Kullakin lähipalvelualueella on lähipalvelukeskus ja toimipisteitä siinä laajuudessa kuin väestötarve edellyttää. Lähipalvelut muodostuvat palvelukeskuksessa tai toimipisteessä tuotettavista palveluista, kotiin tuotavista, liikkuvista ja sähköisistä palveluista. Jokaiselle Karhukunnan asukkaalle turvataan kunnallisten lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus.

3 Lähipalvelujen sisältöä ja rakenteen kehittämistarvetta arvioidaan vuosittain laadittavassa palvelusuunnitelmassa. Keskitetysti järjestetään ne palvelut, joita ei tarvita päivittäin ja/tai joiden tuottaminen edellyttää laajempaa asiakaspohjaa tai erityistä osaamista, tiloja ja laitteita. Palveluverkon suunnittelussa sovitetaan yhteen oma toiminta ja ostopalvelut monituottajamalliksi. Palvelurakenteet muodostetaan kustannustehokkaasti. Asukkaat saavat yleistietoa yhteistoiminta-alueella annettavista sosiaali- ja terveyspalveluista ja ohjausta omaan elämäntilanteeseen sekä opastusta oikean palvelun tai viranomaisen löytämiseksi neuvontapalvelupisteistä. Palveluiden vaikuttavuutta kehitetään kannustamalla henkilöstöä palvelujen aktiiviseen kehittämiseen ja vahvistamalla kuntalaisten oma-aloitteisuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuosittaisessa suunnitelmaprosessissa määritellään ne palvelut, joihin erityisesti kyseisenä talousarviovuonna etsitään uusia toimintatapoja. Palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut: Karhukunnan tavoitteena on luoda laadukkaat kasvatus- ja oppimisympäristöt sekä opetus- ja ohjausmenetelmät. Ennen yhdistymistä laaditaan ja toteutetaan yhteinen kouluverkkosuunnitelma yhteisesti sovituin laatukriteerein, mitä koskevat päätökset kukin kunta sitoutuu tekemään ennen Karhukunnalla on vapaan sivistystyön oppilaitos. Tekniset palvelut: Karhukuntien tekniset palvelut suuntautuvat entistä enemmän palvelujen järjestämiseen tuottamisen sijasta. Kunnan koko palvelutuotanto- ja toiminta järjestetään tilatehokkaasti. Rakennuskanta pidetään käyttökunnossa. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Karhukunnassa ympäristön, asumisen ja rakennusvalvonnan lupa- ja valvonta-asiat hoidetaan yhdessä virastossa ja yhden lautakunnan alaisena. Rakennusjärjestys ja muut määräykset yhdenmukaistetaan. Taksoissa pyritään täyskatteisuuteen. Kaikki karttajärjestelmät yhtenäistetään. Kunnan suoraan omistamien asuntojen omistus keskitetään yhteen kuntaomisteiseen yhtiöön. Yhtiöitä fuusioidaan toimialoittain tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Vapaa-ajan palvelut: Karhukunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi kuuluvat yhden lautakunnan alaisuuteen. Vapaa-aikapalveluissa toimintaa kolmannen sektorin kanssa vahvistetaan. Karhukunnan roolia tapahtumakaupunkina vahvistetaan. Karhukuntalaisia kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen uusien yhteisöllisten toimintatapojen löytämiseksi. Vapaa-aikapalveluiden palveluverkkoa tarkennetaan yhdistymissopimusta laadittaessa.

4 Karhukunnan avustusjärjestelmät ja -menettelyt harmonisoidaan ja perittävät taksat, maksut sekä vuokrat yhdenmukaistetaan kaikissa palveluissa. D. VAIKUTTAVA JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Valtuuston koosta päätetään kuntalain säännösten perusteella kuitenkin siten, että enimmäiskoko ei ylitä nykyisen kuntalain mukaista enimmäiskokoa vastaavankokoisessa kunnassa. Uudessa kunnassa on päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Karhukunnan kaupunginhallituksen alaisuuteen perustetaan kaupunkikehitysjaosto, joka käsittelee maankäyttöön, kaavoitukseen ja elinvoimapolitiikkaan liittyvät asiat. Puheenjohtajamallin ja valiokuntamallin mahdollisesta käyttöönotosta päätetään erikseen valmistelun pohjalta yhdistymisselvitysvaiheen aikana. Organisaatiomalli on nykyisten selvitysalueen kuntien mukainen toimialalähtöinen linjaorganisaatio. Vastuu toimialoista on toimialajohtajilla. Uuden kunnan operatiivisesta johdosta vastaa kaupunginjohtaja. Nykyiset kuntajohtajat siirretään heille soveltuvin toisiin virkoihin tai työsopimussuhteisiin Karhukunnan aloittaessa toimintansa. Toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen siirretyllä kuntajohtajalla on oikeus saada siihen kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin kuntajohtajan virkaan kuuluneet edut. Karhukunnan talousarvioon varataan vuosittain kuntalaissa tarkoitettu määräraha valtuustoryhmien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ryhmäkohtainen määräraha sidotaan valtuutettujen määrään. Määrärahan käyttöohjeet valmistelee ja antaa kaupunginhallitus. E. OSALLISUUS JA LÄHIVAIKUTTAMINEN Karhukunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan aluemallin avulla. Toiminnan painopiste on kaupungin sisäisen elinvoiman, kilpailukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen. o Pysyvät lakisääteiset vaikuttamistoimielimet perustetaan kuntalain mukaisesti. o Alueraadit nimetään lähipalvelualueittain korkeintaan valtuustokaudeksi. Alueraadin toimenkuva ja tehtävät määritellään tarkemmin yhdistymissopimuksessa. Alueraatiin valitaan edustajat kolmikanta-periaatteella: 1) julkisen sektorin, 2) asukkaiden, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen sekä 3) yksityisestä ryhmästä. Lisäksi nimetään alueittain toiminnasta vastuulliset viranhaltijat. o Kaupunginhallitus voi tarvelähtöisesti ja temaattisesti määritellä tietyksi määräajaksi asukasja palveluraateja.

5 F. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Karhukuntasopimus on voimassa välisen ajan Karhukuntasopimuksen toteutumista ja tavoitteita arvioidaan vuosittain Patakunnassa