AJONEUVOLIIKENNE ESPOOSSA 2007 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ

AJONEUVOLIIKENNE ESPOOSSA 2007 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ 24.04.2008

Kansikuva: Näkymä Ratsutorille Leppävaarankadulta Kuvaaja: Reijo Simola Julkaisija: Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43, 02070 Espoon kaupunki Puhelin (09) 81621, telefax (09) 8162 4016 ISBN 978-951-857-531-6 (nid) ISBN 978-951-857-539-2 (pdf)

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 88:2008 Ajoneuvoliikenne Espoossa 2007

Julkaisija Espoon kaupunki Julkaisun päivämäärä Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43, 02070 Espoon kaupunki 24.4.2008 puh. (09) 81621, fax (09) 8162 4016 Tekijät Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö Julkaisun laji raportti Toimeksiantaja Espoon kaupunki Käsittelijä kaupunkisuunnittelulautakunta Julkaisun nimi Ajoneuvoliikenne Espoossa 2007 Tiivistelmä Vuonna 2007 tehtiin Espoossa liikennelaskennat laskentakojeilla 331 poikkileikkauksessa. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin 5 liittymästä ja liikennevalojen avulla yhdestä liittymästä. Syksystä 2006 syksyyn 2007 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 2,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon yleisillä teillä keskimäärin 2,1 % ja Espoon katuverkolla keskimäärin 2,3 %. Espoon väkiluku kasvoi vastaavana aikana 1,3 % ja autokanta 3,2 %. 1980-luvulla liikenne kasvoi Espoossa keskimäärin 90 %. Laman aikaan 1990 1994 liikenne väheni Espoossa noin 7 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut keskimäärin 24 % (kuva 2). Espoon katuverkossa liikenne on vähentynyt 9 %, kun Tiehallinnon teillä liikenne on samaan aikaan kasvanut 40 %. Useimmilla Tiehallinnon teillä oli vuonna 2007 Espoon alueella suuremmat liikennemäärät kuin koskaan aikaisemmin. Espoon katuverkolla liikennemäärät kasvoivat vuodessa enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Tämä kasvu on kuitenkin keskittynyt käytännössä vain pääkaduille. Tietyöt ja muutokset liikenneverkolla aiheuttavat suuriakin vuosittaisia muutoksia liikennemääriin. Vuoden 2007 suurimpia muutoksia katuverkolla ovat olleet mm. Kilon ja Leppävaaran välisen yhteyden avautuminen, Suurpellon alueen työmaa sekä Nöykkiönkadun pohjoispään työmaan valmistuminen. Avainsanat (asiasanat) Liikennelaskennat, ajoneuvoliikenne, liikenteen kehitys Muut tiedot Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internetsivuilla Sarjan nimi Julkaisun numero Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 88:2008 Tilaukset Painosmäärä ISBN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 978-951-857-531-6 (nid) PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI 250 978-951-857-539-2 (pdf) (Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B) Yleisöpalvelu 4. krs. Sivumäärä Kieli Hinta puh. (09) 8162 4030, (09) 8162 4031 34+liitteet suomi 10 Tiedustelut Mika Jaatinen puh. (09) 8162 4235 Lainaus tai luku etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoon kaupungin kirjastot

Esipuhe Tässä raportissa esitetään Espoon tie- ja katuverkon liikennemäärät 2007 sekä katsaus tapahtuneeseen kehitykseen. Raportissa on esitetty sekä tieja katupoikkileikkausten liikennemäärät että liittymien kääntyvien virtojen liikennemäärät vuonna 2007 lasketuissa kohteissa. Raportin on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön tutkimusryhmä. Raportin ovat koonneet DI Petri Suominen, tutkimusteknikko Mika Jaatinen ja tutkimusavustaja Reijo Simola. Ajoneuvoliikenteen maastolaskennat ja tulosten käsittelyn ovat hoitaneet Mika Jaatinen ja Reijo Simola. Heidän lisäkseen karttojen laatimiseen ovat osallistuneet myös vastaava suunnitteluavustaja Maire Heinänen sekä suunnitteluavustajat Tuula Nykänen, Hannamari Hänninen ja Kari Holck. Tiivistelmän on kääntänyt ruotsiksi DI Aulis Palola. Raportin valokuvat ovat ottaneet Reijo Simola ja Mika Jaatinen. Lisätietoja Espoon ajoneuvoliikenteen määristä saa Mika Jaatiselta, puh. (09) 8162 4235 tai etunimi.sukunimi@espoo.fi. Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internetsivuilla. http://www.espoo.fi/liikennesuunnittelu Liikenteen tutkimustoiminta Ajoneuvoliikennelaskennat 1

Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan syksyn 2007 liikennemääriä. Vuonna 2007 tehtiin Espoossa liikennelaskennat laskentakojeilla 331 poikkileikkauksessa. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin viidestä liittymästä ja liikennevalojen avulla yhdestä liittymästä. Syksystä 2006 syksyyn 2007 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 2,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon yleisillä teillä keskimäärin 2,1 % ja Espoon katuverkolla keskimäärin 2,3 %. Espoon väkiluku kasvoi vastaavana aikana 1,3 % ja autokanta 3,2 %. 1980-luvulla liikenne kasvoi Espoossa keskimäärin 90 %. Laman aikaan 1990 1994 liikenne väheni Espoossa noin 7 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut keskimäärin 24 % (kuva 2). Espoon katuverkossa liikenne on vähentynyt 9 %, kun Tiehallinnon teillä liikenne on samaan aikaan kasvanut 40 %. Useimmilla Tiehallinnon teillä oli vuonna 2007 Espoon alueella suurimmat liikennemäärät kuin koskaan aikaisemmin. Espoon katuverkolla liikennemäärät kasvoivat vuodessa enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Tämä kasvu on kuitenkin keskittynyt käytännössä pääkaduille. Sammandrag I denna rapport granskas trafikmängderna hösten 2007. År 2007 räknades trafiken i Esbo maskinellt i 331 tvärsektioner. Trafikströmmarna i anslutningar räknades för hand i fem anslutningar och med hjälp av data från trafikljusen i 1 anslutning. Enligt den maskinella räkningen ökade trafiken i Esbo från hösten 2006 till hösten 2007 med i genomsnitt 2,1 %. Den genomsnittliga trafikökningen på vägförvaltningens allmänna vägar var 2,1 % och på gatunätet i Esbo 2,3 %. Under motsvarande period ökade invånarantalet i Esbo med 1,3 % och bilparken med 3,2 %. På 1980-talet ökade trafiken i Esbo med i genomsnitt 90 %. Under depressionen 1990 1994 minskade trafiken i Esbo med cirka 7 %. Under de 10 senaste åren har trafiken i Esbo ökat med i genomsnitt 24 % (bild 2). På gatunätet i Esbo har trafiken minskat med 9 %, medan trafiken på vägförvaltningens vägar samtidigt har ökat med 40 %. På de flesta av vägförvaltningens vägar var trafiken år 2007 större än någonsin tidigare. Under året ökade trafiken på gatunätet i Esbo mera än tidigare under 2000-talet. Denna tillväxt har dock i praktiken koncentrerats på huvudgatorna. 2

Sisällysluettelo sivu Esipuhe 1 Tiivistelmä - Sammandrag 2 Sisällysluettelo 3 Liitteet 4 1 Yleistä 5 2 Perustietojen keräys 5 2.1 Vuorokausi- ja huipputuntiliikenteet 5 2.2 Muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa 2007 6 3 Liikennemäärät 7 3.1 Liikennemäärien yleinen kehitys 7 3.2 Asukkaat Espoossa 1.1.2008 9 3.3 Autot Espoossa 1.1.2008 9 3.4 Autotiheys Espoossa 1.1.2008 10 3.5 Liikennemäärät laskentalinjoilla 11 3.6 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 2006 2007 15 3.7 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 10 vuodessa 18 1997 2007 4 2000- luvulla avattujen teiden ja katujen vaikutukset 20 liikennemääriin 4.1 Kehä II:n liikennemäärien muutokset 20 4.2 Nuijalantien - Friisinmäentien - Säterinpuistontien 21 avaamisen vaikutukset liikennemääriin 4.3 Nöykkiönkadun avaamisen vaikutukset liikennemääriin 24 4.4 Suomenojan kiertoliittymän vaikutukset liikennemääriin 24 5 Erillistarkasteltuja liikennelaskentakohteita 25 5.1 Kauklahden ja Kauklahdenväylän liikennemääriä 26 5.2 Espoon keskuksen liikennemääriä 29 6 Liittymälaskennat 2007 31 7 Liikennelaskentojen tarkastelua 32 7.1 Liikennelaskentojen nykytilanne ja kehitystarpeet 32 7.2 Laskenta-ajankohdasta 32 8 Espoon liikennesuorite 33 8.1 Liikennesuorite 2007 33 3

Liitteet Liite 1 Liittymälaskentojen tulokset Liite 2 Liittymien liikennemäärät 1997 2007 Liite 3 Liittymien palvelutasot 1997 2007 Liite 4 Syksyn kojelaskennat Espoon silmukkapisteissä Liite 5 Kiinteät autoliikenteen liikennelaskentapisteet Liite 6 Liikenteen pulssi Espoossa Liite 7 Syksyn 2007 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Liite 8 Syksyn 2007 raskaan liikenteen määrä syksyn keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä Liite 9 Liikennemäärämuutokset syksystä 2006 syksyyn 2007 Kuvat Kuva 1 Työmaat ja muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa 2007 Kuva 2 Liikennemäärien vuosikasvu Kuva 3 Asukasmäärä Espoossa Kuva 4 Automäärä Espoossa Kuva 5 Autotiheys Espoossa Kuva 6 Liikennemäärät laskentalinjoilla Kuva 7 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla 1987 2007 Kuva 8 Liikennemäärien muutos 2006 2007 Kuva 9 Liikennemäärien muutos 10 vuodessa 1997 2007 Kuva 10 Raskaan liikenteen muutokset syksystä 2006 syksyyn 2007 Kuva 11 Leppävaaran liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 12 Muutos liikennemäärissä Nuijalantien avaamisen jälkeen syksystä 2006 syksyyn 2007 Kuva 13 Yleiskartta erillistarkastelluista liikennelaskentakohteista 2004 2007 Kuva 14 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 15 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 16 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärien muutos 2005 2007 Kuva 17 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärien muutos 2005 2007 Kuva 18 Espoon keskuksen liikennemäärät syksyllä 2006 ja keväällä 2007 Kuva 19 Muutos Espoon keskuksen liikennemäärissä syksystä 2004 kevääseen 2007 Kuva 20 Lasketut liittymät vuonna 2007 Kuva 21 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen suhde viikon 37 kavl:een Kuva 22 Liikennesuorite 2007 Kuva 23 Asukasmäärä, liikennesuorite ja automäärä 1.1.1991 1.1.2008 Taulukot Taulukko 1 Liikenteen, asukasluvun ja automäärien kasvu Espoossa 1990-2007 Taulukko 2 Syksyn keskimääräiset liikennemäärät laskentalinjoilla 1990-2007 4

1 Yleistä Espoossa on tehty koko kaupungin alueen käsittävä yleinen liikennelaskenta 1960 1994 joka toinen vuosi ja vuodesta 1995 lähtien joka vuosi. Laskennan avulla on seurattu tie- ja katuverkon kuormitusta sekä liikennemäärien kehitystä. Tuloksia käytetään yksityiskohtaisessa katu- ja liikennesuunnittelussa sekä lähtötietoina liikenne-ennusteiden laadinnassa. Liittymien laskennat on tehnyt liikennesuunnitteluyksikön henkilökunta. Liittymien liikennemäärät on laskettu käsin. Poikkileikkauspisteiden liikennemäärät on laskettu laskentakojeilla. Liikenteen vaihtelukertoimet perustuvat kojelaskentojen tuloksiin. Vuodesta 1985 lähtien liikennesuunnitteluyksiköllä on ollut käytössä liikennelaskentatietojen rekisteri. Rekisteriin on talletettu tiedot liittymä- ja poikkileikkauslaskentojen liikennemääristä suunnittain. Rekisteri sisältää tiedot yli 200 liittymästä ja noin 500 poikkileikkauksesta. Tässä raportissa tarkastellaan liikennemääriä syys-lokakuussa 2007. 2 Perustietojen keräys 2.1 Vuorokausi- ja huipputuntiliikenteet Yksittäisten tie- ja katujaksojen liikennemääriä seurataan liikennelaskentakojein. Laskennoissa käytetään induktiosilmukka- ja mikroaaltolaskimia. Laskimilla lasketaan vähintään kaksi vuorokautta peräkkäin kussakin kohteessa. Seurantapisteissä laskettiin liikenteen kausivaihtelujen selvittämiseksi tammi-, touko- ja syyskuun toisella viikolla. Kojelaskentojen tulokset ovat erittäin luotettavia. Vuorokausiliikenne on syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne. Liittymien viiden tunnin laskennat (klo 06.30 09.00 ja 15.00 17.30) on muutettu arkivuorokauden liikenteeksi tuntivaihtelukertoimien avulla. 5

2.2 Muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa 2007 Erilaiset työmaat ja muutokset liikenneverkolla saattavat aiheuttaa suuria rakennusaikaisia ja pysyviäkin muutoksia liikennemääriin. Vuoden 2007 suurimpia muutoksia katuverkolla ovat olleet mm. Nuijalantien-Friisinmäentien valmistuminen sekä Ylismäentien parannustyömaa, jotka ovat vaikuttaneet liikennevirtoihin. Uusia liikennevaloja on rakennettu kolmeen liittymään. Myös pienemmät muutokset, kuten hidasteet saattavat paikallisesti vaikuttaa liikennevirtoihin. Kuva 1 Työmaat ja muutokset ajoneuvoliikenteen verkossa 2007 6

3 Liikennemäärät 3.1 Liikennemäärien yleinen kehitys Syksystä 2006 syksyyn 2007 liikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan keskimäärin 2,1 %. Liikennemäärät kasvoivat Tiehallinnon yleisillä teillä 2,1 %. Espoon katuverkolla liikenne kasvoi keskimäärin 2,3 %. Helsingin liikennemäärät kasvoivat vastaavana aikana kokonaisuutena vajaan 1 %, Vantaan liikennemäärät kasvoivat katupisteissä noin 1 % ja yleisillä teillä noin 3 %. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin liikennemäärät kasvoivat noin 2 %. 1980-luvulla liikenne kasvoi Espoossa keskimäärin 90 %. Laman aikaan 1990 1994 liikenne väheni Espoossa noin 7 %. Viimeisen 10 vuoden aikana liikenne on Espoossa kasvanut keskimäärin 24 % (kuva 2). Espoon katuverkossa liikenne on vähentynyt 9 %, kun Tiehallinnon teillä liikenne on samaan aikaan kasvanut 40 %. Useimmilla Tiehallinnon teillä oli vuonna 2007 Espoon alueella suurimmat liikennemäärät kuin koskaan aikaisemmin. Espoon katuverkolla liikennemäärät kasvoivat vuodessa enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Tämä kasvu on kuitenkin keskittynyt käytännössä pääkaduille. 7

Taulukko 1 Liikenteen, asukasluvun ja automäärien kasvu Espoossa 1990 2007 Liikenteen Asukasluvun Rekisteröityjen Kasvu kasvu autojen määrän (%) (%) kasvu (%) 1990-91 -3 2 1 1991-92 -1 1 1 1992-93 -2 2 0 1993-94 0 2 2 1994-95 2 3 2 1995-96 3 2 5 1996-97 4 2 2 1997-98 6 2 6 1998-99 3 2 4 1999-00 1 2 4 2000-01 6 2 1 2001-02 2 2 2 2002-03 1 1 4 2003-04 2 1 4 2004-05 0 2 4 2005-06 1 1 4 2006-07 2 1 3 Kuva 2 % 12 10 8 6 4 2 0-2 -4 Liikennemäärien vuosikasvu 1977-2007 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 8

3.2 Asukkaat Espoossa 1.1.2008 Kuva 3 1.1.2008 Espoossa oli ennakkotietojen mukaan 238 047 asukasta, kasvua vuodessa 3 028 asukasta (1,3 %). 250 000 Asukkaat Espoossa 1.1.1970-2008 200 000 asukkaat 150 000 100 000 50 000 0 70 73 76 79 82 85 88 91 94 97 00 03 06 3.3. Autot Espoossa 1.1.2008 Kuva 4 1.1.2008 Espoossa oli 113 999 autoa, kasvua vuodessa 3 493 autoa (3,2 %). 120 000 Autot Espoossa 1.1.1970-2008 100 000 80 000 autot 60 000 40 000 20 000 0 70 73 76 79 82 85 88 91 94 97 00 03 06 9

3.4 Autotiheys Espoossa 1.1.2008 Kuva 5 Autotiheys 1.1.2008 oli 479 autoa/1 000 asukasta, kasvua vuodessa on ollut 9 autoa/1 000 asukasta. 600 Autotiheys 1.1.1970-2008 500 autoa/1 000 as. 400 300 200 100 0 70 73 76 79 82 85 88 91 94 97 00 03 06 10

3.5 Liikennemäärät laskentalinjoilla Ajoneuvoliikenteen kehitystä on seurattu kolmella laskentalinjalla itärajalla, länsirajalla ja poikittaislinjalla (kuva 6 ja taulukko 2). Laskentalinjat yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja Liikennemäärät kasvoivat laskentalinjoilla vuoden 2006 syksystä vuoden 2007 syksyyn keskimäärin 1,8 % (+ 9 300 ajon/vrk). Kokonaisliikennemäärä itärajalla kasvoi vuodessa 1,4 % (+ 4 100 ajon/vrk). Määrällisesti eniten kasvoi liikenne Länsiväylällä (+ 1 500 ajon/vrk, 2,1 %), Kehä III:lla (+ 1 400 ajon/vrk, 2,9 %) ja Kehä I:llä (+ 1 400 ajon/vrk, 2,0 %). Turuntien liikenne Helsingin rajalla väheni 6,6 % (- 1 000 ajon/vrk). Poikittaislinjalla liikenne kasvoi 2,4 % (+ 3 500 ajon/vrk). Eniten kasvoi Kehä II:n liikenne 4,6 % (+ 2 600 ajon/vrk) ja Kauklahdenväylän 5,9 % (+ 700 ajon/vrk). Finnoontiellä kasvua oli 1,8 % (+ 300 ajon/vrk). Mankkaantien liikennemäärä pysyi ennallaan. Kehä I:n liikenne väheni 0,2 % (- 100 ajon/vrk). Länsirajalla liikenne kasvoi 2,1 % (+ 1 700 ajon/vrk). Turunväylän liikenne kasvoi 3,2 % (+ 1 300 ajon/vrk) ja Lapinkyläntien liikenne 11,5 % (+ 500 ajon/vrk). Nupurintien liikenne väheni 11,5 % (- 300 ajon/vrk). Muilla teillä liikennemäärien muutokset olivat hyvin pieniä. Laskentalinjojen liikennemäärät 1990 2007 on esitetty taulukossa 2. Kuvassa 6 on laskentakehien liikennemäärät 2007 sekä liikenteen muutos 2006 2007. Kuvassa 7 on liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla 1987 2007. Liitteessä 4 on kojelaskentapisteiden liikennemäärät 1997 2007. 11

Taulukko 2 Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla 1990 2007 Muutos 1990 1992 1994 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 06/07 06-07 % kpl Itäraja Vihdintie 8 700 9 200 8 300 8 500 9 200 9400 9 300 10 500 10 800 11 100 10 900 11 300 11 300 0.0 0 Kehä III 29 200 26 000 26 500 31 100 38 100 39 600 42 600 42 900 41 400 45 200 45 900 49 100 50 500 2.9 1 400 Pitkäjärventie 9 900 9 700 10 100 9 700 10 100 10 400 11 500 12 200 12 000 12 300 12 200 11 800 11 400-3.4-400 Hämeenkyläntie 3 200 2 600 2 500 2 400 2 800 2 900 3 100 3 100 3 100 3 100 3 100 2 900 3 000 3.4 100 Kehä I 49 900 49 200 50 300 53 700 59 300 62 600 64 600 62 200 65 400 66 500 68 100 69 800 71 200 2.0 1 400 Turuntie 16 300 14 700 14 600 14 500 15 300 15 000 16 200 16 200 15 800 15 300 15 400 15 100 14 100-6.6-1 000 Ravitie 3 900 4 200 4 000 4 500 5 000 5 100 5 000 5 100 5 400 5.9 300 Turunväylä 31 600 32 100 31 800 33 100 34 000 34 400 36 000 36 900 36 600 36 500 36 500 36 700 37 300 1.6 600 Karhusaarentie 20 900 19 600 19 600 19 600 21 700 20 800 19 900 19 800 18 900 19 100 18 500 18 500 18 700 1.1 200 Länsiväylä 66 600 63 700 60 000 64 300 69 400 70 200 73 700 70 500 70 700 72 900 72 900 72 500 74 000 2.1 1 500 Yhteensä 236 300 226 800 223 700 236 900 263 800 269 500 280 900 278 800 279 700 287 100 288 500 292 800 296 900 1.4 4 100 Poikittaislinja Kehä I 49 500 46 600 45 100 49 200 54 500 57 800 45 500 43 700 45 200 46 400 47 200 47 200 47 100-0.2-100 Mankkaantie 19 900 21 000 21 000 21 400 21 600 21 500 12 000 11 000 11 800 11 600 10 700 10 500 10 500 0.0 0 Kehä II 45 900 49 600 52 200 55 000 55 600 56 300 58 900 4.6 2 600 Finnoontie 17 200 17 000 17 000 18 600 21 300 21 000 16 600 17 300 17 200 17 400 17 000 17 000 17 300 1.8 300 Kauklahdenväylä 8 300 7 500 7 700 8 400 10 100 10 700 10 500 11 300 11 500 12 000 11 900 11 900 12 600 5.9 700 Yhteensä 94 900 92 100 90 800 97 600 107 500 111 000 130 500 132 900 137 900 142 400 142 400 142 900 146 400 2.4 3 500 Länsiraja Vihdintie 4 500 4 200 4 200 4 300 4 400 4 400 4 500 4 500 4 500 4 800 4 700 4 900 5 000 2.0 100 Turunväylä 26 000 24 200 23 800 24 800 29 800 31 400 32 100 35 900 36 700 37 500 38 300 40 500 41 800 3.2 1 300 Nupurintie 2 500 2 200 2 000 2 100 2 400 2 300 2 200 2 500 2 500 2 400 2 500 2 600 2 300-11.5-300 Lapinkyläntie 3 700 3 000 3 300 3 800 4 400 3 800 3 800 4 200 4 600 4 700 4 700 4 500 5 000 11.1 500 Kehä III 8 700 7 600 7 300 8 100 9 700 10 200 9 600 10 800 10 400 11 100 11 300 11 300 11 500 1.8 200 Länsiväylä 15 200 15 200 14 700 15 700 16 000 16 200 16 400 16 600 17 900 17 900 17 900 18 300 18 200-0.5-100 Yhteensä 60 600 56 400 55 300 58 800 66 700 68 300 68 600 74 500 76 600 78 400 79 400 82 100 83 800 2.1 1 700 Yhteensä 391 800 375 300 369 800 393 300 438 000 448 800 480 000 486 200 494 200 507 900 510 300 517 800 527 100 1.8 9 300 = suurin arvo Kehä II avattiin 25.10.2000 12

13

Kuva 7 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla 1987-2007 500 000 Yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja 400 000 ajon/vrk 300 000 200 000 100 000 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 14

3.6 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 2006 2007 Vuonna 2006 ja 2007 lasketuissa yhteisissä poikkileikkauspisteissä liikenne kasvoi 52 pisteessä, väheni 15:ssä ja pysyi ennallaan 9 pisteessä. Yksittäisten laskentapisteiden muutokset ovat liitteessä 4. Espoon liikennemäärät kasvoivat keskimäärin 2,1 %. Suurimmat kasvut olivat Kehä II:lla välillä Turunväylä-Ylismäentie (2 600 ajon/vrk, 5 %), Länsiväylällä välillä Haukilahdenkatu-Kehä II (2 100 ajon/vrk, 4 %) ja Turunväylällä välillä Nupurintie-Kehä III (2 000 ajon/vrk, 5 %). Suuria kasvuja oli Turunväylällä välillä Kehä III-Tuomarilantie (1 800 ajon/vrk, 4 %), Kehä III:lla välillä Auroranportti-Kulloonsilta (1 700 ajon/vrk, 4 %), Kehä II:lla välillä Ylismäentie-Merituulentie (1 700 ajon/vrk, 4 %), Turunväylällä välillä Tuomarilantie-Kehä II (1 600 ajon/vrk, 3 %), Turunväylällä välillä Nupurintie-kaupungin raja (1 300 ajon/vrk, 3 %), Finnoontiellä välillä Kuitinmäentie-Portti (1 200 ajon/vrk, 9 %) ja Espoontiellä välillä Turuntie-Kirskupakka (1 200 ajon/vrk, 8 %). Suurin vähennys oli Turuntiellä välillä Mäkkylän puistotie-kaupungin raja (-900 ajon/vrk, -6 %). Suuria vähennyksiä oli Lansantiellä välillä Karantie-Kilonpurontie (-800 ajon/vrk, -11 %), Riihiniityntiellä välillä Kuusinevantie-Pitkäjärventie (-600 ajon/vrk, -10 %). 15

Tärkeimpien teiden ja katujen liikennemäärien muutokset 2006 2007 Länsiväylän liikenne on kasvanut lähes koko Espoon osuudella. Suurinta kasvu oli välillä Kehä II-Karhusaarentie 4 %. Välillä Kehä II-Nöykkiönkatu kasvu oli 2 %. Välillä Kirkkonummen raja-nöykkiönkatu muutos oli 0-1 %. Turunväylän liikenne on kasvanut koko Espoon osuudella. Kasvu on ollut Eurooppatie E 18 osuudella eli välillä Kirkkonummen raja-kehä III 3-5 %. Välillä Kehä III-Kehä II kasvu on ollut 3-4 % ja välillä Kehä II-Helsingin raja 1-2 %. Kehä I:n liikenne kasvoi 2-3 % välillä Helsingin raja-turuntie. Liikenne pysyi ennallaan välillä Turunväylä-Karhusaarentie. Kehä II:n liikenne kasvoi Turunväylän eteläpuolella 4-5 %. Pohjoisosalla kasvua oli 1 %. Osa eteläpuolen kasvusta johtui Suurpellon rakentamisesta ja Ylismäentien parannustyömaasta. Kehä III:n liikenne kasvoi Eurooppatie E 18 osuudella eli välillä Turunväylä- Vihdintie 3-4 %. Muualla Kehä III:lla Espoossa liikenteen kasvu oli 1-2 %. Turuntiellä liikenne pysyi samana paitsi itäpäässä Helsingin rajalla, jossa liikenne väheni 6 %, sekä länsipäässä, jossa liikenne kasvoi 4 %. Kauklahdenväylällä liikenne kasvoi 6 %. Finnoontiellä liikenne kasvoi 2 %, lukuun ottamatta eteläpäätä, jossa liikenne kasvoi 9 %. Osa kasvusta eteläpäässä on edelleen Finnoon kiertoliittymän valmistumisesta johtuvaa liikenteen palautumista entiselle reitille. Finnoonsillan eteläpäässä liikenne kasvoi noin 10 % ja Rusthollarinkadulla noin 30 % Bauhaus tavaratalon avautuessa. Nöykkiönkadulla liikenne kasvoi 7 %. Nöykkiönkadun pohjoisosassa valmistui uusi tielinjaus, mikä kasvatti Nöykkiönkadun liikennettä niin pohjoiskuin eteläpäässäkin. Nöykkiönkatua on esitelty tarkemmin kappaleessa 4.3 sivulla 24. Nuijalantien-Friisinmäentien valmistuminen lisäsi liikennettä Nuijalantiellä 32 % ja vastaavasti vähensi liikennettä Lansantie-Kilonkartanontiellä 11 %. Muutokset on esitetty tarkemmin kappaleessa 4.2 sivulla 21. Riihiniityntiellä liikenne väheni 10 %. Riihiniityntielle on rakennettu hidasteet. Kuvassa 8 on poikkileikkauspisteiden liikennemäärien muutos syksystä 2006 syksyyn 2007. Koko Espoon liikennemäärät 2007 on esitetty liitteessä 7. 16

17

3.7 Vuorokausiliikenteen kehitys eri väylillä 10 vuodessa 1997 2007 Parhaan käsityksen liikennemäärien laajemmista muutoksista ja liikennevirtojen hakeutumisesta uusille reiteille saa tarkastelemalla pidemmän aikajakson esim. 10 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Vuosina 1997 ja 2007 lasketuissa yhteisissä poikkileikkauspisteissä liikenne on kasvanut 35 pisteessä ja vähentynyt 28 pisteessä. Suuria kasvuja pääväylillä on ollut Länsiväylällä välillä Finnoonsilta-Piispansilta (22 200 ajon/vrk, 54 %), Turunväylällä välillä Kehä I-Kehä II (21 600 ajon/vrk, 47 %), Kehä III:lla Turunväylän pohjoispuolella (17 000 ajon/vrk, 61 %), Kehä I:llä Helsingin rajalla (16 200 ajon/vrk 30 %), Turunväylällä Nupurintien ja Kehä III välillä (15 800 ajon/vrk 54 %), Kehä III:lla Vantaan rajalla (noin 15 000 ajon/vrk, noin 40 %), Turunväylällä Kirkkonummen rajalla (14 100 ajon/vrk 51 %), Länsiväylällä välillä Soukanväylä-Kauklahdenväylä (10 700 ajon/vrk, 54 %), Kehä III:lla välillä Kauklahti-Muurala (6 300 ajon/vrk, 37 %), Turuntiellä välillä Kehä II-Lähderannantie (5 200 ajon/vrk, 37 %), Espoonväylällä välillä Kehä III-Espoontie (4 600 ajon/vrk, 39 %), Kauklahdenväylällä välillä Vanttilantie-Kurttilantie (3 800 ajon/vrk, 44 %). Merkittävimmin liikenne on vähentynyt Mankkaantiellä Kokinkyläntieltä pohjoiseen (10 900 ajon/vrk, -51 %), Kokinkyläntiellä Mankkaanlaaksontieltä pohjoiseen (6 400 ajon/vrk, -61 %), Kuitinmäentiellä välillä Isonniitynkuja-Kalastajantie (6 200 ajon/vrk, -34 %), Kehä I:llä välillä Turvesuontie-Kalevalantie (4 400 ajon/vrk, -8 %), Uuskartanontiellä välillä Kuitinmäenkaari-Haltilantie (3 900 ajon/vrk, -41 %), Kirkkojärventiellä Espoonväylältä itään (3 200 ajon/vrk, -31 %), Kalevalantiellä Pohjantieltä itään (2 900 ajon/vrk, -15 %), Koivu-Mankkaan tiellä Merituulentieltä pohjoiseen (2 900 ajon/vrk, -25 %), Kehä I:llä välillä Kalevalantie-Tapiolantie (2 000 ajon/vrk, -6 %), Matinkartanontiellä Hauenkalliontieltä etelään (2 000 ajon/vrk, -13 %), Matinkadulla Matinkyläntieltä itään (1 700 ajon/vrk, -13 %), Olarinluomassa Riihitontuntieltä pohjoiseen (1 700 ajon/vrk, -20 %), Kalastajantiellä Kuitinmäentieltä etelään (1 100 ajon/vrk, -16 %). Kuvassa 9 on poikkileikkauspisteiden liikennemäärien muutos syksystä 1997 syksyyn 2007. 18

19

4 2000-luvulla avattujen teiden ja katujen vaikutukset liikennemääriin 4.1 Kehä II:n liikennemäärien muutokset Vuoteen 2004 asti Kehä II:n liikennemäärät kasvoivat nopeammin kuin Espoossa keskimäärin. Vuosina 2005 ja 2006 Kehä II:n liikennemäärät ovat kasvaneet samaan tahtiin kuin muuallakin Espoossa, eikä liikennettä ole enää siirtynyt muualta tieverkolta Kehä II:lle. Vuonna 2007 Kehä II:n liikenteen kasvu etenkin Mankkaanlaakson ja Turunväylän välillä on jälleen ollut suurempaa kuin Espoon keskimääräinen liikenteen kasvu. Osa tästä kasvusta on uutta Kehä II:lle tullutta raskasta liikennettä, mikä selittyy osittain Suurpellon ja Tapiolan alueilla käynnissä olevista rakennustöistä sekä Helsingin Länsisataman raskaan liikenteen kasvusta. Kaikkiaan raskaan liikenteen kasvu Kehä II:lla on noin 800 raskasta ajon/vrk. Tästä kasvusta osa on heijastunut Turunväylälle Ämmässuolle, osa Länsiväylälle Helsingin suuntaan ja osa Turunväylän kautta Kehä I:lle. Rakennustöistä aiheutuva raskaiden ajoneuvojen kasvu on väliaikaista. Lisäksi satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen tulee muuttamaan raskaan liikenteen reittejä Espoossa. Kuva 10 Raskaan liikenteen muutokset (kpl) syksystä 2006 syksyyn 2007 20

4.2 Nuijalantien Friisinmäentien Säterinpuistontien avaamisen vaikutukset liikennemääriin Uusi katuyhteys Leppävaaran ja Kilon välille avattiin liikenteelle 3.10.2007. Liikennelaskentoja tehtiin syksyllä 2006 ennen tilanteen selvittämiseksi sekä marraskuun 2007 alussa noin neljä viikkoa uuden yhteyden avautumisen jälkeen. Liikennemäärät eivät olleet näin lyhyessä ajassa ehtineet tasaantua. Liikenne lisääntyi syksystä 2006 syksyyn 2007: Friisinmäentiellä (+2 700 ja +3 000 ajon/vrk; uusi yhteys) Nuijalantiellä (+2 000 ajon/vrk; uusi yhteys) Säterinpuistontiellä (+1 600 ajon/vrk; uusi yhteys) Nuijalantiellä (+1 300 ajon/vrk; +32 %) Säterinkadulla (+1 100 ajon/vrk; +44 %) Leppävaarankadulla (+800 ajon/vrk; +21 %) Nihtisillantiellä (+300 ajon/vrk; +2 %) Liikenne väheni syksystä 2006 syksyyn 2007: Albergan Esplanadilla (-1 000 ajon/vrk; -14 %) Lansantiellä (-800 ajon/vrk; -11 %) Säterinkadulla (-600 ajon/vrk; -5 %) Kilonkartanontiellä (-300 ajon/vrk; -4 %) 21

Nuijalantie Friisinmäentie Säterinpuistontie-yhteyden avaaminen tuotti yhteyden keskivaiheille 2 700 ajoneuvon arkivuorokausiliikenteen. Näistä arviolta 700 ajoneuvoa selittyy sillä, että Nuijalantien länsipäässä sijaitsevien alueiden itään suuntautuvia (aikaisemmin Nihtisillantien kautta kulkeneita) matkoja siirtyi käyttämään uutta yhteyttä. Loput noin 2 000 ajoneuvoa siirtyi muilta väyliltä tai oli kokonaan uusia matkoja. Noin kahdentuhannen ajoneuvon siirtymä on verrattain pieni ja siksi on vaikeaa arvioida, miltä kaduilta tämä liikenne on poistunut. Siirtymää on ilmeisesti tapahtunut liki kaikilta Kilon alueen kokoojakaduilta, mutta myös Turunväylältä ja Turuntieltä. Liikennemäärät Nuijalantie Säterinpuistontiellä tulevat lähivuosina kasvamaan, sillä Säterinpuistontietä jatketaan radan ali Turuntielle. Todennäköisesti uusi yhteys rakennetaan myös Turunväylän eteläpuolelta Turvesuontieltä Friisinmäentielle. Liikennemäärien seuranta tulevina vuosina mahdollistaa vaikutusten tarkemman arvioinnin. 22

Kuva 11 Arkivuorokausiliikennemääriä Kilo Leppävaaran alueella syksyllä 2007 Kuva 12 Muutos arkivuorokausiliikennemäärissä Nuijalantien avaamisen jälkeen syksystä 2006 syksyyn 2007 23

4.3 Nöykkiönkadun avaamisen vaikutukset liikennemääriin Nöykkiönkatu avattiin liikenteelle 1.10.2003. Syksyllä 2004 Nöykkiönkadun eteläpään liikennemäärä oli 7 300 ajon/vrk. Syksyllä 2005 ja 2006 liikennemäärät olivat 8 500 ajon/vrk, mutta syksyllä 2007 liikennemäärät kasvoivat Nöykkiönkadun etelä- ja pohjoispäässä 600 ajoneuvolla. Kadun eteläpäässä liikennemäärä oli 9 100 ajon/vrk ja pohjoispäässä 8 200 ajon/vrk. Liikennemäärien kasvuun vaikutti Nöykkiönkadun pohjoispään uuden tielinjauksen valmistuminen, joka avattiin liikenteelle 1.6.2007. Edellisenä vuonna työmaa hillitsi liikenteen kasvua Nöykkiönkadulla, mutta uuden tielinjauksen avauduttua liikenne on kasvanut. Kasvu on kuitenkin ollut vain hieman yli Espoon keskimääräisen liikenteen kasvun, mikäli 600 auton kasvu jaettaisiin kahdelle vuodelle. 4.4 Suomenojan kiertoliittymän avaamisen vaikutukset liikennemääriin Suomenojan kiertoliittymän työmaa siirsi ainakin tuhatkunta ajoneuvoa poikkeusreitille vuonna 2005. Tarkkaa määrää on vaikeaa arvioida, koska liikennettä siirtyi edelleen kaksi vuotta aiemmin avatulle Nöykkiönkadulle myös tästä työmaasta riippumatta. Liikenne alkoi palata normaalireitille jo syksyllä 2006 ja syksyyn 2007 mennessä kaikki työmaan siirtämä liikenne oli palannut aikaisemmille reiteilleen. 24

5 Erillistarkasteltuja liikennelaskentakohteita Kuva 13 Yleiskartta 2004 2007 25

5.1 Kauklahden ja Kauklahdenväylän liikennemääriä Kauklahdessa ja Kauklahdenväylällä tehtiin syksyllä 2005 ennen asuntomessuja ennen tilanteen liikennelaskentoja. Syksyllä 2007 tehtiin samoissa paikoissa jälkeen laskennat. Laskentoja on tehty myös laajemmin vuosina 2005 ja 2007 koko Kauklahdenväylän ympäristössä alueen lisääntyneen maankäytön vuoksi. Liikenne lisääntyi Kauklahdessa ja Kauklahdenväylän ympäristössä syksystä 2005 syksyyn 2007: Klippinkitiellä (+1 200 ajon/vrk; uusi yhteys) Hansatiellä (+800 ajon/vrk; +38 %) Vanttilantiellä (+500 ajon/vrk; +19 %) Vanhalla Jorvaksentiellä (+500 ajon/vrk; +19 %) Vanhalla Saunalahdentiellä (+300 ajon/vrk; +29 %) Vastaavasti liikenne väheni hieman syksystä 2005 syksyyn 2007 Hyttimestarin-, Kauppamäen- ja Kurttilantiellä. Vähenemät olivat 200 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (-8 %..-15 %). Liikennevirrat Kauklahdessa asuntomessujen jälkeen eivät ole merkittävästi muuttuneet. Muutoksia on tapahtunut varsin maltillisesti uusien noin 800 asukkaan myötä alueen sisäisessä liikenteessä. Alueen sisälle ei ole syntynyt uutta läpiajoliikennettä. Uusi katuyhteys Klippinkitie- Kauklahden puistotie avattiin vuonna 2006 Kuninkaankartanontieltä Hansatielle. Tällä yhteydellä liikennemäärät ovat 1200 1300 ajon/vrk, Klippinkitien pohjoispäässä päivittäistavarakaupan liikenne mukaan lukien 1800 ajon/vrk. Hansatiellä liikennemäärät ovat kasvaneet välillä rautatieasema - Kauklahdenväylä. Kauklahdenväylän koko pituudella liikennemäärät ovat kahdessa vuodessa kasvaneet Kauklahden ja Saunalahden rakentamisen myötä 400 700 ajoneuvolla (+4 %..+7 %). Saunalahdessa liikennemäärät ovat lisääntyneet Vanhalla Jorvaksentiellä ja Vanhalla Saunalahdentiellä 300 500 ajoneuvolla (+19 % ja +29 %). 26

Kuva 14 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärät syksyllä 2007 Kuva 15 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärät syksyllä 2007 27

Kuva 16 Kauklahdenväylän pohjoisosan liikennemäärien muutos 2005 2007 Kuva 17 Kauklahdenväylän eteläosan liikennemäärien muutos 2005 2007 28

5.2 Espoon keskuksen liikennemääriä Espoonportti avasi uuden yhteyden radan pohjoispuolelta eteläpuolelle 11.8.2005. Espoonportin avaamisella oli huomattava vaikutus reitinvalintaan Espoon keskuksessa. Heti avaamisen jälkeen Espoonportin kautta kulki 3 800 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Syksyyn 2006 mennessä Espoonportin arkivuorokauden liikennemäärä kasvoi 4 500 ajoneuvoon. Espoonportin avaaminen on tarjonnut aiemmin Espoonväylän kautta kiertäneelle liikenteelle suoremman yhteyden ja näin vähentänyt liikenteen päästöjä ja parantanut muun muassa Kirkkojärventien ja Siltakadun liikenneturvallisuutta. Syksyn 2006 jälkeen Espoonportti ei ole enää merkittävästi muuttanut liikenteen kulkureittejä Espoon keskuksessa. Espoonportin vaikutuksia liikennemääriin on seurattu aiemmin vuosien 2005 ja 2006 laskentaraporteissa. Espoon keskuksessa tehtiin keväällä ja syksyllä 2007 liikennemäärälaskentoja, jotka olivat osana myös Tuomarila Suvelan liikenneverkkosuunnitelman inventointimateriaalia. 29

Kuva 18 Espoon keskuksen arkivuorokausiliikennemäärät syksyllä 2006 ja keväällä 2007 Kuva 19 Muutos Espoon keskuksen arkivuorokausiliikennemäärissä syksystä 2004 kevääseen 2007 30

6 Liittymälaskennat 2007 Vuonna 2007 laskettiin liittymien kääntyvät virrat 5 liittymässä sekä saatiin tiedot 1 liikennevaloliittymästä. Lasketut liittymät on esitetty alla olevassa kuvassa. Laskentatulokset on esitetty liitteessä 1. Kuva 20 Lasketut liittymät vuonna 2007 31

7 Liikennelaskentojen tarkastelua 7.1 Liikennelaskentojen nykytilanne ja kehitystarpeet Vuonna 2007 liikenne laskettiin 5 liittymässä ja laskentakojein 278 laskentapisteessä. Lisäksi liikennemäärätiedot saatiin 53 poikkileikkauksesta ja 1 liittymästä, joissa oli liikennevalot. Laskentakojeista saadaan erittäin luotettavia tuloksia. Eräissä vilkkaissa kohteissa suoraan menevät ajoneuvot on laskettu kojeiden avulla ja kääntyvät virrat käsin. Käsin lasketut liittymät on laskettu keväällä 2007 ja liikennevaloista saadut tulokset syksyllä 2007. Tiedot ovat liitteessä 1. Liikennelaskentojen tuloksia tarvitaan mm. kaavoitushankkeissa, liikenneverkolla tapahtuvien parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenneennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa ja liikennemelun nykytilannelaskelmissa. 7.2 Laskenta-ajankohdasta Syksyn viikot tarjoavat edullisimman, vähiten vaihtelevan ajankohdan laskentojen suorittamiseen. Espoossa tehtävät liikennelaskennat tehdään siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaisivat viikon 37 arkivuorokausiliikennettä. Liikenteen kausivaihtelua havainnollistaa kuva 21. Kuva 21 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (kavl) suhde viikon 37 kavl:een 1.2 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (kavl) suhde viikon 37 kavl:een Espoon automaattisissa liikennelaskentapisteissä 2007 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 32

8 Espoon liikennesuorite 8.1 Liikennesuorite 2007 Vuoden 2007 liikenteen kokonaissuorite oli 1 544 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Kokonaissuorite kasvoi 2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Moottoriteiden ja muiden pääväylien osuus suoritteesta oli 78 %, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 13 %. Tiehallinnon ylläpitämiä teitä oli 17 % verkon kokonaispituudesta ja niiden osuus suoritteesta oli 73 %. Teiden ja katujen pituuksien tarkastaminen on ylemmän katuverkon osalta aloitettu vuoden 2007 aikana. Pituuksien tarkastaminen jatkuu alemman katuverkon osalta vuonna 2008. Katuluokitus on muuttunut jonkin verran vuoden aikana. Osa muutoksista on huomioitu vuoden 2007 laskennoissa. Tavoitteena on, että luokitus on tarkistettu vuoteen 2009 mennessä. pituudet (m) Yhteensä % Muutos 06-07 % Moottoritiet 33 600 3,3 0,0 Pääväylät 101 893 10,1 0,0 Kokoojakadut 250 973 24,8 0,2 Muut kadut 626 866 61,9 Yhteensä 1 013 332 100 % 100,0 0,2 syksyn KAVL ajon.km/vrk Yhteensä % Muutos 06-07 % Moottoritiet 1 750 054 35,8 2,7 Pääväylät 2 046 953 41,8 2,2 Kokoojakadut 962 098 19,7 1,6 Muut kadut 133 205 2,7 Yhteensä 4 892 309 100 % 100,0 2,3 vuoden KVL ajon.km/vrk Yhteensä % Muutos 06-07 % Moottoritiet 1 512 922 35,8 2,7 Pääväylät 1 769 590 41,8 2,2 Kokoojakadut 831 734 19,7 1,6 Muut kadut 115 155 2,7 Yhteensä 4 229 401 100 % 100,0 2,3 oletukset milj.ajon.km/vuosi Yhteensä % Muutos 06-07 % Moottoritiet 552 35,8 2,7 Pääväylät 646 41,8 2,2 Kokoojakadut 304 19,7 1,6 Muut kadut 42 2,7 Kuva 22 Liikennesuorite 2007 Yhteensä 1 544 100 % 100,0 2,3 33

Kuva 23 Asukasmäärä, liikennesuorite ja automäärä 1.1.1991 1.1.2008 250 000 2 500 000 asukasmäärä 200 000 2 000 000 asukasmäärä / hlöä automäärä / kpl 150 000 100 000 liikennesuorite 1 500 000 1 000 000 1 000 ajonkm / vuosi automäärä 50 000 500 000 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 0 34