Liikenne Espoossa Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

Transkriptio

1 Liikenne Espoossa 21 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

2 ESIPUHE Espoossa on tehty järjestelmällisesti liikennelaskentaa ja -tutkimusta 196-luvulta lähtien. Vuosina Espoossa julkaistiin erilliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen tutkimusraportit. Erillistä joukkoliikenneraporttia ei tuolloin tehty. Vuonna 28 päätettiin yhdistää ajoneuvo- ja joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien tutkimustulosten julkaiseminen samaan, vuoden 28 liikenneraporttiin. Tuolloin julkaistun Liikenne Espoossa 28 -raportin tavoitteena oli antaa kokonaisvaltainen kuva Espoon liikennejärjestelmästä. Liikenne Espoossa 21 -raportissa on jatkettu samaa tutkimusrakennetta kuin vuoden 28 raportissa. Sen tavoitteena on antaa tutkimustuloksiin perustuva kokonaiskuva kaikista liikennemuodoista Espoossa. Raportin tutkimuksia varten on Espoon teknisestä keskuksesta saatu katuverkon muutos-, pituus- ja haltijatietoja, tiedot Espoon liikenneonnettomuuksista, sekä mahdollisuus liikennevalopalvelimen käyttöön liikennemäärätietojen keräämiseksi. Helsingin seudun liikenteeltä ja VR-Yhtymä Oy:ltä on saatu joukkoliikennetietoja ja Aalto-yliopiston TKK:n liikennelaboratoriolta Otaniemen liikennemäärätietoja. Liikennevirastolta on saatu oikeudet LAM-portaalin ja ELY-keskukselta lupa valtion teillä olevien induktiosilmukoiden käyttöön. Raportin tekijät kiittävät kaikkia niitä henkilöitä jotka näissä organisaatioissa ovat myötävaikuttaneet raportin tutkimuksissa tarvittujen tietojen saantiin. Liikenteen yleissuunnittelun ja tutkimuksen vastuualue on laatinut Liikenne Espoossa 21-julkaisun osana Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön tutkimustyötä. Tutkimuksiin ja raportin laadintaan ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Petri Suominen Risto Tetri Eero Rouhiainen Pekka Korpi-Hyövälti Reijo Simola Seija Lumme Tuula Nykänen Hannamari Hänninen Aulis Palola Pia Niemi Mikko Savelainen suunnittelupäällikkö tutkimusteknikko liikenneinsinööri suunnitteluinsinööri tutkimusavustaja tutkimussihteeri suunnitteluavustaja suunnitteluavustaja liikenneinsinööri kesätyöntekijä kesätyöntekijä Lisätietoja antaa Risto Tetri, puh. (9) tai Raportti on myös pdf- muodossa Espoon kaupungin internet-sivuilla Kansikuva: Kuvaaja: Julkaisija: Koululaisia Kirkkokadun bussipysäkillä Espoon keskuksessa Tuula Nykänen Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43, 27 ESPOON KAUPUNKI Puhelin (9) Faksi (9) Internet ISBN: Liikenne Espoossa 21 (nid) ISBN Liikenne Espoossa 21 (pdf) ISBN Liikenne Espoossa 21

3 SISÄLLYSLUETTELO sivu ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ - SAMMANDRAG 4 JOHDANTO 6 PERUSTIETOJEN KERÄYS 7 Ajoneuvolaskennat 7 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat 7 Joukkoliikenteen matkustajalaskennat 7 TAUSTATIEDOT 8 Asukas- ja automäärät Espoossa Muutokset liikenneverkossa 21 8 Merkittävimmät joukkoliikenteen linjastomuutokset 8 LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU 1 Liikennemäärien kehitys Liikennemäärien kehitys Liikenteen vaihtelu vuonna Liikennesuorite LIIKENNE MAANTEILLÄ, PÄÄKADUILLA JA RANTARAITILLA 2 Ajoneuvoliikenteen kehitys maanteillä ja pääkaduilla 2 Kävelyn ja pyöräilyn kehitys rantaraitilla 2 Väylähankkeiden vaikutukset liikennemääriin 21 MUITA LASKENTATULOKSIA 24 Koulureittikohteet 24 Pyöräilykypärän käyttö 25 Liittymälaskennat 25 Viacount-laskennat Espoosssa 26 Liitteet Liite 1 Kiinteät autoliikenteen liikennelaskentapisteet Liite 2 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen kohteet v. 21 Liite 3 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen kohteet ja arvioitu liiken teen koostumus Liite 4 Pyöräilytietoa Espoon silmukkapisteistä 21 Liite 5 Autoliikenne Espoon silmukkapisteissä 2 21 Liite 6 Pyöräilijälaskennat Espoossa vuosina Liite 7 Syksyn 21 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Liite 8 Raskaan liikenteen osuus syksyn arkivuorokausiliikenteestä v. 21 Liite 9 Liikennemäärämuutokset syksystä 29 syksyyn 21 Liite 1 Liittymälaskentojen tulokset v. 21 Taulukot Taulukko 1 Syksyn keskimääräiset liikennemäärät laskentalinjoilla Taulukko 2 Liityntäpysäköinti 2 21 Taulukko 3 Liikennemäärät Nuijalantien ympäristössä Taulukko 4 Koululaislaskentojen tulokset sekä koululaisten kypäränkäyttö Kuvat Kuva 1 Espoon asukasmäärä Kuva 2 Autojen määrä Espoossa Kuva 3 Autotiheys Espoossa Kuva 4 Työmaat ja muutokset liikenneverkossa 21 Kuva 5 Liikennemäärät laskentalinjoilla: syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne 21 ja muutos Kuva 6 Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä Kuva 7 Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta 21 Kuva 8 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Kuva 9 Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa Kuva 1 Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 2 21 Kuva 11 Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeillä ja asemilla 2 21 Kuva 12 Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys Kuva 13 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen suhde viikon 37 KAVL:een Kuva 14 Pyöräilyn tuntijakaumia eräissä silmukkapisteissä Kuva 15 Pyöräilyn kausivaihtelu Länsiväylällä huhti elokuussa 21 Kuva 16 Espoon liikennesuorite 21 Kuva 17 Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa Kuva 18 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat rantaraitilla Kuva 19 Kypärän käyttö eri kellonaikoina Kuva 2 Liittymälaskennat 21 Kuva 21 Jalankulkija- ja pyöräilijäliikenteen vaihtelua esittävä diagrammi Toppelundista kesällä 21 Liikenne Espoossa 21 3

4 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 21 liikennemääriä. Ajoneuvo- ja joukkoliikenteen matkojen osalta määrät ovat syksyltä, kävelyn ja pyöräilyn osalta kesältä. Vuonna 21 Espoossa tehtiin ajoneuvoliikennelaskennat laskentakojeilla noin 19 poikkileikkauksessa, lisäksi liikennemäärätietoja saatiin noin 4 poikkileikkauksesta, jossa oli liikennevalot. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin kolmesta liittymästä Espoossa laskettiin vuonna 21 jalankulkijoita ja pyöräilijöitä käsin 46 paikassa yhteensä 49 laskennan verran aamutai iltapäivällä tai päivällä. Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita laskettiin myös kojelaskentoina Viacount-mikroaaltolaskimilla kymmenessä paikassa. Lisäksi pyöräilijöitä laskettiin silmukkalaskimilla yhdeksässä pysyvässä laskentapaikassa noin neljän kuukauden ajan. Laskennat kohdistettiin pitkän matkan yhteyksiä palveleville pyöräteille, rantaraitille, eräille koulureiteille, poikittaislinjalle sekä kaupungin länsi- ja itärajalle. Syksystä 29 syksyyn 21 ajoneuvoliikenne kasvoi Espoossa kojelaskentojen mukaan 1, %. Liikennemäärä kasvoi valtion maanteillä keskimäärin 1,6 % ja väheni Espoon katuverkolla keskimäärin,7 %. Espoon asukasmäärä kasvoi vastaavana aikana 1,5 % ja autokanta 4,1 %. Laskentakohteissa kypärää käytti 55 % kaikista pyöräilijöistä, edellisvuonna 6 %. Kypärän käyttö on vähentynyt edellisestä vuodesta ensimmäisen kerran sinä aikana, kun käyttöä on seurattu. Joukkoliikenteen nousujen määrä busseissa kasvoi vuodesta 29 vuoteen 21 noin 9 %. Syksyllä 21 Espoon rautatieasemilta nousi juniin arkivuorokautena noin 21 7 matkustajaa. Syksyllä 29 luku oli noin Nousujen määrä juniin on viime vuosina heilahdellut edestakaisin niin, että nousijamäärä on kasvanut vain vähän vuodesta 27. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoossa ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa noin 13 %. Junamatkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut ja bussien käyttö lisääntynyt noin viisi prosenttia. Pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen käyttö on kasvanut suunnilleen samassa tahdissa asukasmäärän kanssa. Syksyllä 21 nousujen määrä oli kaikkien aikojen korkein Espoossa sekä bussi- että junaliikenteessä. Asiasanat: liikennelaskenta, jalankulku, pyöräily, kevyt liikenne, joukkoliikenne, autoliikenne Kehä II:n nykyinen osuus avattiin liikenteelle vuonna 2. Uuden kehätien avaamisella oli suuri vaikutus siihen, että autoliikenne on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut lähinnä pääväylillä. Eräiden Mankkaan, Tapiolan ja Olarin kokoojakatujen liikenteestä on siirtynyt Kehä II:lle jopa puolet. Siirtymä alemmalta katuverkolta moottori- ja kehäteille on jatkunut myös Kehä II:n avaamisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan autoliikenne on kasvanut suunnilleen samaa vauhtia kuin Espoon asukasmäärä. Liikennesuorite kasvoi vuodesta 29 vuoteen 21 noin 1,6 %. Pyöräilyn ja kävelyn pitkään jatkunut kasvu taittui. Pyöräilijämäärä kaupunkikeskuksissa väheni keskimäärin 4 % edellisenä vuonna havaitusta ja pitkän matkan yhteyksillä pyöräilijämäärä pysyi suunnilleen samana (+1 %) kuin edellisenä vuonna. Useita vuosia jatkunut keskustojen jalankulkijamäärien voimakas kasvu pysähtyi. Jalankulkijoiden määrät vähenivät keskimäärin 3 %. Pyöräilyn ja jalankulun määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana niin paljon, että selkeää trendiä on vaikea löytää. Pyöräilijämäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa sekä keskuksissa että keskusten välisillä pyöräteillä noin 5 %. Jalankulkijamäärä keskuksissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli 1 %. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut kaikissa keskuksissa samansuuntainen. Vanha Saunalahdentie. 4 Liikenne Espoossa 21

5 SAMMANFATTNING I denna rapport granskas trafikmängderna för år 21. Trafikmängderna för resorna i fordons- och kollektivtrafiken är från hösten och för gång- och cykelresorna från sommaren. År 21 räknades fordonstrafiken i Esbo maskinellt i cirka 19 tvärsektioner. Dessutom erhölls i cirka 4 tvärsektioner trafikmängder från trafikljusen. Trafikströmmarna räknades för hand i tre anslutningar. År 21 räknades fotgängare och cyklister för hand i 46 punkter i Esbo. Totalt utfördes 49 räkningar under morgonen, dagen eller eftermiddagen. Fotgängare och cyklister räknades också maskinellt med Viacount-mikrovågsräknare i tio punkter. Därtill räknades cykeltrafiken maskinellt med induktionsslingor i nio permanenta räkningspunkter i cirka fyra månaders tid. Räkningarna utfördes på cykelvägar som tjänar långväga färder, strandpromenaden, några skolrutter, tvärlinjen samt stadens väst- och östgräns. Från hösten 29 till hösten 21 ökade fordonstrafiken i Esbo med 1, % enligt den maskinella räkningen. På statens landsvägar ökade trafiken med i medeltal 1,6 % och på gatunätet i Esbo minskade trafiken med i medeltal,7 %. Under motsvarande period ökade befolkningen i Esbo med 1,5 % och bilparken med 4,1 %. Det nuvarande avsnittet av Ring II öppnades för trafik år 2. Öppningen av den nya ringvägen hade en stor inverkan på det att biltrafiken har ökat närmast på huvudlederna under de senaste tio åren. Av trafiken på en del av matarlederna i Mankans, Hagalund och Olars har till och med hälften flyttat till Ring II. Flyttningen från det lägre gatunätet till motor- och ringvägar har också fortsatt efter öppningen av Ring II. Sammantaget har biltrafiken ökat i ungefär samma takt som befolkningen i Esbo. Trafikarbetet ökade från år 29 till år 21 med cirka 1,6 %. Den länge fortsatta ökningen i gångtrafik och cykling upphörde. Antalet cyklister i stadscentra minskade med i medeltal 4 % från det året innan observerade och på de långväga förbindelserna förblev antalet cyklister ungefär oförändrat (+1 %) jämfört med det föregående året. Den flera år fortsatta kraftiga ökningen i antalet fotgängare i centra upphörde och antalet fotgängare minskade med i medeltal 3 %. Antalet fotgängare och cyklister varierar från år till år och under ett år så mycket, att det är svårt att finna en klar trend. På tio år har antalet cyklister ökat med cirka 5 % både i centra och på cykelvägarna mellan centra. På tio år har antalet fotgängare i centra ökat med över 1 %. Utvecklingen har dock inte varit likadan i alla centra. I räkningspunkterna använde i medeltal 55 % av cyklisterna cykelhjälm, året innan 6 %. Användningen av cykelhjälm har minskat för första gången under den period då användningen har undersökts. Antalet påstigningar i busstrafiken ökade med cirka 9 % från år 29 till år 21. Hösten 21 steg cirka 21 7 passagerare per vardagsdygn på tågen på järnvägsstationerna i Esbo. Hösten 29 var påstigningarna cirka Antalet påstigningar i tågtrafiken har under de senaste åren ömsom minskat och ömsom ökat så att ökningen har varit endast liten sedan år 27. På tio år har påstigningarna i kollektivtrafiken i Esbo ökat med cirka 13 %. Antalet tågresor har nästan fördubblats och användningen av buss har ökat med cirka fem procent. På lång sikt har användningen av kollektivtrafik ökat i ungefär samma takt som befolkningen. Hösten 21 var antalet påstigningar i Esbo större än någonsin både i buss- och tågtrafiken. Ämnesord: trafikräkning, gångtrafik, cykling, lätt trafik, kollektivtrafik, biltrafik Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 21 5

6 JOHDANTO Espoossa on tehty koko kaupungin alueen käsittävä ajoneuvoliikenteen liikennelaskenta joka toinen vuosi ja vuodesta 1995 lähtien joka vuosi. Laskennan avulla on seurattu tie- ja katu-verkon kuormitusta sekä liikennemäärien kehitystä. Ajoneuvoliikenteen liikennelaskentojen tuloksia tarvitaan mm. kaavoitushankkeissa, liikenneverkolla tapahtuvien parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa ja liikennemelun nykytilannelaskelmissa. Vuodesta 1985 lähtien liikennesuunnitteluyksiköllä on ollut käytössä liikennelaskentatietojen tietovarasto. Sinne on talletettu tiedot liittymä- ja poikkileikkauslaskentojen liikennemääristä suunnittain. Tietovarastossa on noin 2 liittymän ja 6 poikkileikkauksen tiedot. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentoja Espoossa on tehty 197-luvulta lähtien. Järjestelmällisesti vuosittain jalankulkija- ja pyöräilijälaskentoja on raportoitu vuodesta 1996 lähtien. Jalankulun ja pyöräilyn laskentojen tavoitteena on hankkia tietoja kevyen liikenteen määristä ajankohtaisissa suunnittelukohteissa ja seurata jalankulun ja pyöräilyn kehitystä Espoossa. Samalla kevyen liikenteen laskennoilla syvennetään tietoja näistä kulkumuodoista. Vuoden 21 jalankulkija- ja pyöräilijälaskennoilla oli erityisenä tavoitteena tehostaa kaupunkikeskusten laskentoja ja täydentää keskustojen välisten yhteyksien ja rantaraitin laskentoja. Lisäksi tavoitteena oli kehittää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kojelaskentaa Espoossa. Joukkoliikenteen käytöstä on kerätty tietoa HSL:n matkakorttijärjestelmästä ja VR:n matkustajalaskennoista. Tavoitteena on, että HSL pystyisi tulevaisuudessa tuottamaan myös joukkoliikenteen matkustajamääräkarttoja, joista näkyisi joukkoliikenteen matkustajien kokonaismäärä vuorokaudessa kullakin väylällä. Rantaraitti, Kaitalahdesta. 6 Liikenne Espoossa 21

7 PERUSTIETOJEN KERÄYS AJONEUVOLASKENNAT Yksittäisten tie- ja katuosien liikennemääriä seurataan liikennelaskentakojein. Laskennoissa käytetään induktiosilmukkaja mikroaaltolaskimia. Laskimilla lasketaan vähintään kaksi arkivuorokautta peräkkäin kussakin kohteessa. Osalla kojeista lasketaan seitsemän vuorokauden mittausjaksot, jolloin viikonlopun liikennemäärät saadaan mukaan laskentaan. Kojelaskentojen tulokset ovat erittäin luotettavia. Kiinteät autoliikenteen laskentapisteet on esitetty liitteessä 1. Liikennemäärätietoja kerättiin myös tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen Espoon liikennevalojen ohjausjärjestelmästä ja Liikenneviraston LAM-asemien palveluportaalista. Liittymien liikennevirrat laskettiin käsin kolmesta liittymästä. Liittymälaskentojen tulokset vuodelta 21 on esitetty liitteessä 1. JALANKULKIJA- JA PYÖRÄILIJÄLASKENNAT Laskentoja tehtiin käsilaskentoina ja kiinteillä polkupyörälaskimilla. Laskennat kohdistettiin keskusten välisille pyöräteille, keskusta- ja muihin seurantakohteisiin, rantaraitille ja eräille koulureiteille. Seutupisteet ja osa keskuspisteistä lasketaan 1 3 vuoden välein vakiokohteina. Laskentaan sisältyi viisi edellisenä vuonna laskettua ja kaksitoista aikaisemmin laskettua keskustakohdetta. Keskusten välisiä ja muita pyörätiekohteita laskettiin 32. Rantaraitin liikennettä laskettiin kahdessatoista paikassa. Polkupyörälaskimilla kerättiin tietoa yhdeksässä laskentapisteessä silmukkalaskimilla. Seitsemässä paikassa käytettiin siirrettävää jalankulkija- ja pyöräilijälaskinta, jonka käyttöön laskennoissa vielä perehdyttiin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentapisteet on esitetty liitteessä 3. Käsilaskennat tehtiin yleensä kahden tunnin laskentoina. Laskennat tehtiin pääasiassa toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Havainnot laajennettiin vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin, liikenteen luonteen ja ajankohdan mukaan. Pyörätiekohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulun ja pyöräilyn pääasiallinen matkan tarkoitus: työmatka (A), työmatka ja ulkoilu (B), keskustakohteissa merkittävänä osana ostos- ja asiointiliikenne (C) tai ulkoiluliikenne (U). JOUKKOLIIKENTEEN MATKUSTAJALASKENNAT Joukkoliikenteen matkustajamääristä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. HSL:n matkakorttijärjestelmä on pitänyt kirjaa matkakortin leimauskerroista. Näistä tiedoista on laskettu joka vuosi pysäkkikohtaiset nousijamäärät viikolle 47. VR laskee vuosittain keväisin ja syksyisin juniin nousevien ja junista poistuvien matkustajien määrät lähiliikenteen asemilla. Yhdistämällä HSL:n ja VR:n tiedot saadaan arvio Espoon alueen joukkoliikenteen kokonaisnousijamäärästä. HSL ja sen edeltäjä YTV ovat koonneet vuodesta 28 lähtien tietoa bussien todellisista matkustajamääristä joukkoliikennevälineiden oville asennetuilla tunnistimilla, jotka laskevat kunkin pysäkin todelliset nousija- ja poistujamäärät. Saadut tiedot eivät ole olleet riittävän kattavia, että niiden pohjalta pystyttäisiin tuottamaan joukkoliikenteen matkustajien kokonaismääriä väylittäin. HSL jatkaa edelleen tietojen keräämistä ja pyrkii hankkimaan lisää laskentalaitteita. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 21 7

8 TAUSTATIEDOT ASUKAS- JA AUTOMÄÄRÄT ESPOOSSA Espoon asukasmäärä oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua oli asukasta (1,5 %), mikä on 763 asukasta enemmän kuin vuoden 29 väestönkasvu (2 855 asukasta) Espoossa oli autoa. Kasvua oli edellisestä vuodesta 4991 autoa (4,1 %). Asukkaat Asukkaat Espoossa Autotiheys oli 514 autoa 1 asukasta kohden ja henkilöautotiheys 469 henkilöautoa 1 asukasta kohden. Autotiheys on noussut 2,3 % ja henkilöautotiheys 2, % edellisen vuoden tasosta Kuva 1. Espoon asukasmäärä MUUTOKSET LIIKENNEVERKOSSA 21 Työmaat ja muutokset liikenneverkolla vaikuttavat liikennemääriin. Työmaat siirtävät liikennettä tilapäisesti muualle, ja uudet yhteydet keräävät sitä muulta verkolta. Vuonna 21 jatkuivat Leppävaaran alueella edelleen Kehä I:n Vallikallion tunnelin rakentaminen, Kehä I:n ja Turunväylän liittymän parantaminen sekä Turunväylän lisäkaistojen rakentaminen. Vermonsolmun rakentaminen saatiin päätökseen syyskuussa 21. Suur-Leppävaarassa valmistui myös suuri osa Painiityntiestä sekä Laaksolahden Rastasniityntie. Vuonna 29 Kauklahdessa alkanut Vantinportin alikulun rakentaminen jatkui vuoden 21. Alikulku valmistui tammikuussa 211, mutta sen rakentaminen oli kesken vielä syksyn 21 laskentojen aikaan. Alikulku poistaa viimeisen Rantaradan tasoristeyksen Espoon alueella. Tapiolan Olarin alueella valmistuivat Kuitinmäentien levennys, Etelätuulentien ja Revontulentien parannus sekä Westendinaseman uudelleenjärjestelytyöt. Rakenteilla olivat myös Tietäjäntie Valkjärventie ja keskuspysäköinnin eteläinen ajoväylä Tapiolassa sekä Friisiläntien eteläpää Friisinniityntie Olarissa. Espoon keskuksessa valmistui vuonna 21 Espoon aseman uusiminen ja Kaivomestarinniitty. Pohjois-Espoossa rakenteilla olivat Perusmäen puistotie ja Juvanmalmintie. Suurpellossa valmistui Lukukuja sekä Henttaan puistokadun ja Henttaankaaren eteläosat. Saunalahden Latokasken alueella työn alla olivat Kompassikadun Brinkinmäentien ja Vuoriharjuntien parannukset sekä Tillinmäentien itäosa. Pyörätieverkolla valmistui uusi yhteys Kurttilaan ja Kauklahdesta Gumböleen. Rantaraitille valmistui Sepetlahden silta Matinkylässä sekä yhteyksiä Saunalahdessa ja Kaitaalla. Yhteyksiä oli rakenteilla Suvisaaristossa, Saunalahdessa, Laajalahdessa ja Ruukinrannassa. Autot Autoa/ 1 as Autot Autotiheys Espoossa Henkilöautot Autot Espoossa Kuva 2. Autojen määrä Espoossa Kuva 3. Autotiheys Espoossa MERKITTÄVIMMÄT JOUKKOLIIKENTEEN LINJASTOMUUTOKSET Linjojen 11, 12, 13, 14, 16, 18, 18Z ja 19 lähtö- ja päätepysäkki Tapionaukiolla poistui käytöstä rakennustöiden vuoksi. Ensimmäinen pysäkki Tapiolasta lähdettäessä ja viimeinen Tapiolaan saavuttaessa oli Tapiolan keskus Merituulentiellä. Myöskään palvelulinjat P1, P11, P12 ja P13 eivät kulkeneet enää Tapionaukion kautta. Linjan 25A reitti muutettiin kulkemaan suoraan Pitkäjärventietä ilman kiertoa Laaksolahdentien ja Kuttulammentien kautta. 8 Liikenne Espoossa 21

9 Linjan 52 päätepysäkki siirtyi Tapionaukiolta Westendinasemalle eli linjaa jatkettiin reittiä Tapiolantie Merituulentie Etelätuulentie Westendinkatu Westendinasema. Linjalle 86 perustettiin arkipäiväliikenteeseen reittiversiot 86KT (Espoontori Kellonummi Bodom Röylä Espoontori) ja 86K (Espoontori Röylä Bodom Kellonummi Espoontori) siten, että aamulla ajetaan kaksi 86KT-vuoroa ja iltapäivällä kaksi 86K-vuoroa Kellonummesta Kalajärvellä koulua käyvien yhteyksien parantamiseksi. Linjan 15B reitti muutettiin kulkemaan Olarinluoman kautta Orionille, jolloin kulkuyhteydet Helsingin suunnasta Niittysillan ja Olarinluoman työpaikka-alueille paranivat. Linjalta 143 vähennettiin 4 lähtöä kummastakin suunnasta. Linjalta 15 vähennettiin 9 lähtöä ja jatkettiin suurin osa vuoroista Saunalahden kautta Tillinmäkeen kasvavan Saunalahden ja Tillinmäen joukkoliikennepalvelujen parantamiseksi. Linjan 165K reitti siirrettiin Merituulentieltä ja Kuitinmäentieltä Länsiväylälle välillä Tapiolansolmu Espoonlahdensolmu, jolloin ajoaika lyheni noin 1 15 min. Linjan 165K-tunnus muutettiin V-tunnukseksi sekaannusten välttämiseksi. Linja 25 (Kamppi Meilahti Leppävaara) siirtyi kulkemaan Vermonsolmun valmistumisen myötä reittiä Turunväylä Itsehallintotie Majurinkatu ja siitä eteenpäin entistä reittiä. Tämän muutoksen ansiosta linjan reitti lyheni erityisesti Helsinkiin päin ajettaessa. Linja 26, 26A siirtyi kulkemaan reittiä Turunväylä Säterinkatu Friisinmäentie Nuijalantie Nihtisillantie, josta eteenpäin noudatetaan entisiä reittejä. Matka-aika lyheni 5 min. Linja 212 siirtyi Kehä I:n ja Nihtisillan välillä Turunväylältä linjan 26 vanhalle reitille, jolloin tämän linjan matka-aika puolestaan piteni 5 min. Lisäksi molemmat linjat siirtyivät kulkemaan Vermonsolmun ja Itsehallintotien kautta Vermonsolmun avauduttua Rantaradan lähijunaliikenteessä ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Kuva 4. Työmaat ja muutokset 21. Liikenne Espoossa 21 9

10 LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Ajoneuvoliikenne Vuosien 29 ja 21 yhteisissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 45 pisteessä, väheni 26:ssa ja pysyi suunnilleen samana yhdessätoista pisteessä. Kokonaisuudessaan Espoon alueen liikennemäärät kasvoivat runsaalla prosentilla edellissyksyn tasosta. Vuoden aikana liikennettä näyttää siirtyneen alimmalta katuverkolta (muut kadut ja paikalliset kokoojakadut) alueellisille kokoojakaduille ja maanteille. Yhteisten laskentapisteiden liikennemäärät ja yksittäiset muutokset ovat liitteessä 5. Liikennemäärien muutokset laskentalinjoilla vuosina on esitetty taulukossa 1 ja muutokset syksystä 29 syksyyn 21 on esitetty kuvassa 5. Liikenteen määrä on kasvanut länsirajalla noin kaksi prosenttia ja itärajalla noin prosentin. Poikittaislinjalla liikennemäärä on kasvanut vajaan prosentin. E18:aa kulkevan pitkämatkaisen liikenteen kasvu näyttää muodostavan merkittävän osan liikenteen kasvusta länsi- ja itärajalla Muutos % kpl Itäraja Vihdintie ,6 4 Kehä III ,4 2 1 Pitkäjärventie ,9 2 Hämeenkyläntie ,1 3 Kehä I ,2 1 6 Turuntie ,7-7 Ravitie , 2 Turunväylä , 4 Karhusaarentie , Länsiväylä ,2-1 6 Yhteensä , 2 9 Poikittaislinja Kehä I ,1 5 Mankkaantie ,8 4 Kehä II ,3 2 Finnoontie ,2-4 Kauklahdenväylä ,1 4 Yhteensä ,7 1 1 Länsiraja Vihdintie ,3 2 Turunväylä ,3 1 4 Nupurintie , Lapinkyläntie ,8-1 Kehä III ,6 4 Jorvaksentie ,5-1 Yhteensä ,1 1 8 Yhteensä ,1 5 8 = suurin arvo Kehä II avattiin Taulukko 1. Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla Liikenne Espoossa 21

11 Kuva 5. Liikennemäärät laskentalinjoilla. Liikenne Espoossa 21 11

12 Kävely ja pyöräily Laskenta-aineiston perusteella jalankulku on vähentynyt keskuksissa 3 %. Leppävaaranraitin kävelijämäärä on vähentynyt yli 2 %. Espoonlahdenkadulla kasvua on ollut 7 %. Eniten jalankulku on vähentynyt Kirkkojärventien suojatiellä, jossa kävelijämäärä on pienentynyt 31 % katutyön vuoksi. Viereisellä parannetulla Espoonsillalla määrä kasvoi 11 %. Pyöräilykin väheni keskuksissa jonkin verran, 4 %. Kasvua oli silti lähes kaikissa keskustoissa, joissakin laskentapisteissä, mutta myös vähentymistä. Tapionraitilla pyöräily kasvoi 14 % ja Leppävaarankadulla 8 %. Lisäystä havaittiin myös Kalajärven (+37 %) ja Kauklahden laskentakohteissa. Leppävaaranraitilla pyöräily väheni 26 % ja Espoonportin alikulussa 18 %. Espoonlahdenkadun liittymässä pyöräilijämäärä laski 44 %. Liittymään on otettu käyttöön liikennevalot. Pp/ vrk, ma-to, 3 vilkkainta viikkoa Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä Pitkäjärventie Pohjantien ylikulku Kalevalantien alikulku Kirkkojärventie Kuva 6. Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä Kehä I Laajalahti Länsiväylä Karhusaari Vihdintie Uusmäki Merituulentie pohjoinen Martinsillantie Pyöräily keskustojen välisillä pyöräteillä kasvoi keskimäärin 1 %, mutta kehitys eri kohteissa oli varsin kirjavaa. Pyöräilijämäärät silmukkapisteissä on esitetty liitteessä 4 ja pyöräilijämäärät kaikissa vuosina lasketuissa pisteissä liitteessä 6. Pyöräilijämäärät silmukkapisteissä vuosina on esitetty kuvassa 6. Pyöräilijämäärät ovat kasvaneet Kalevalantien alikulussa, Kehä I:n laskentapis- teessä, Länsiväylän pyörätiellä Karhusaaressa ja Iirislahden sillalla. Ne ovat vähentyneet Merituulentien pyörätiellä Niittykummussa (Kuitinmäentiellä käynnissä olleen työmaan vuoksi) ja Kirkkojärventiellä. Kuva 7. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta 21. Junamatkustajat kursiivilla. 12 Liikenne Espoossa 21

13 Joukkoliikenne Vuonna 21 Espoossa sijaitsevilta bussipysäkeiltä noustiin noin 124 kertaa arkivuorokaudessa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 1 5 nousulla, eli 9 %. Busseihin nousseiden määrä oli syksyllä 21 kaikkien aikojen korkein Espoossa. HUOM! Julkaisuissa Liikenne Espoossa 28 ja Liikenne Espoossa 29 esitetyissä nousijamäärissä on ollut virheitä, koska osa juniin nousuista on laskettu myös bussinousuihin. Espoon rautatieasemilta nousi syksyllä 21 lähiliikenteen juniin noin 21 7 matkustajaa. Kasvua oli edelliseen syksyyn verrattuna 6 nousua, eli noin 3 %. Juniin nousseiden määrä oli syksyllä 21 kaikkien aikojen korkein Espoossa. Leppävaaran asema oli Espoon ylivoimaisesti suurin joukkoliikenteen solmukohta. Syksyllä 21 Leppävaaran asemalta nousi vuorokaudessa juniin 11 ja busseihin 6 5 matkustajaa. Espoon asemalta juniin nousi 3 5 ja busseihin 3 8 matkustajaa. Tapiolan keskustan pysäkeiltä busseihin nousi 9 2 matkustajaa. Espoon asema. Kuvaaja: Petri Suominen Liikenne Espoossa 21 13

14 LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS 2 21 Parhaan käsityksen liikennemäärien laajemmista muutoksista ja liikennevirtojen hakeutumisesta uusille reiteille saa tarkastelemalla pidemmän aikajakson, esim. 1 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia.. 5 Yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja Ajoneuvoliikenne Kehä II:n nykyisen osuuden avaamisesta liikenteelle oli syksyn 21 laskentojen aikaan kulunut kymmenen vuotta. Nykyisin Kehä II:lla kulkee vilkkaimmalla kohdalla yli 6 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät laskivat Kehä II:n avaamisen myötä merkittävästi (3 6 %) Kehä II:n suuntaisilla kokoojaja pääkaduilla Mankkaalla, Tapiolassa ja Olarissa. Mankkaalla liikennemäärät ovat vähentyneet vielä Kehä II:n avaamisen jälkeenkin vajaat 2 %. Kymmenen vuoden muutokset liikennemäärissä osoittavat liikenteen siirtyneen moottori- ja kehäteille alemmalta katuverkolta ja muilta pääväyliltä. Liikennemäärät kasvoivat Turunväylällä noin 4 %, Länsiväylällä reilut 3 % ja Kehä III:lla 1 3 %. Vaikka liikennemäärät ovat pääväylillä pääasiassa kasvaneet, liikenne Länsiväylän rinnakkaiskaduilla sekä Länsiväylällä Helsingin rajalla on vähentynyt. jon/vrk aj Espoon omavaraisuuden kasvu ennen kaikkea palveluissa (vuoden 2 jälkeen Espooseen on rakennettu Iso Omena, Sello ja useita pienempiä kauppakeskittymiä) näkyy siinä, että poikittaisen laskentalinjan liikenne on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 33 % ja länsirajan ylittävä liikenne 2 %, kun itärajan ylittävä liikenne on lisääntynyt vain 8 %. Espoon asukasmäärä on kasvanut samassa ajassa 16 % Kuva 8. Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla vuodesta 199 vuoteen 21 on esitetty kuvassa 8. Kehä I:n ja Turunväylän liittymä. Kuvaaja: Reijo Simola 14 Liikenne Espoossa 21

15 Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana niin paljon, että selkeää trendiä on vaikea löytää. Tämä johtuu ainakin osin siitä, että säällä on huomattava vaikutus varsinkin pyöräilyn määrään. Lisäksi tarkkojen pyöräily- ja jalankulkumäärien selvittäminen on hyvin haasteellista, koska virrat hajautuvat monille eri reiteille. Kaupunkirakenteen tiivistyminen, siihen hyvin sijoittuvat uudet palvelut sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien kehittyminen ovat olleet lisäämässä kävelijä- ja pyöräilijämääriä mm. Leppävaarassa, Espoon keskuksessa ja Matinkylässä. Leppävaaranraitin, Espoonsillan ja Piispansillan korkeatasoiset raittiratkaisut ovat ehkä osaltaan lisänneet suosiota ja nostaneet ne vilkkaimmiksi kävelyteiksi. Ylismäentien, Mankkaanlaaksontien ja Kehä II:n pyörätiet ovat avanneet uusia reittejä ja mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Seuturaitteja sivunneet Kehä I:n ja Kuitinmäentien tietyömaat ovat käytännössä sulkeneet pyöräreittejä, mutta toivottavasti nostavat jatkossa niiden palvelutasoa. Kuvassa 9 on esitetty jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitystä eräissä usein lasketuissa kohteissa. Suurin vaihtelu näkyy Leppävaaranraitilla, Turuntien alituksessa, jossa kevyt liikenne notkahti viime vuosikymmenen puolivälissä Sellon rakentamisen aikana huomattavan paljon, mutta on viime vuosina kasvanut nopeasti Leppävaaran keskustan kehittymisen ansiosta. Turuntien Lähderannantien kohteessa kevyen liikenteen vähentyminen näyttää pysähtyneen, vaikka vuotuiset vaihtelut ovat suuria. Finnoontien Hösmärintien kohteessa liikkuu paljon koululaisia, Länsiväylän pyöräteillä työmatkaliikennettä ja ulkoilijoita. Kaakkois-Espoossa Länsiväylän pyöräilijämäärät ovat olleet laskussa, mutta muissa kohteissa määrät ovat olleet suhteellisen vakaita Indeksi 1 = v.2 Piste 3. Turuntie - Lähderannantie pp/vrk jk/vrk O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O Piste 5. Finnoontie - Hösmärintie pp/vrk jk/vrk O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O Konelaskin (B): Pp-määrät, Kalevalantien alikulkutunneli O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O vuosi Konelaskin (I): Pp-määrät, Pitkäjärventie O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O vuosi Piste 4. Leppävaaranraitti - asemaportti pp/vrk jk/vrk O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O Piste 7. Länsiväylä - Hanasaari pp/vrk jk/vrk O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O Konelaskin (G): Pp-määrät, Kehä I - Laajalahti O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O vuosi Konelaskin (H): Pp-määrät, Vihdintie - Uusmäki O1 O2 O3 O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O vuosi Kuva 9. Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa Kävelyn ja pyöräilyn kehitys 2-21 Pyöräily keskuksissa Pyöräily keskusten väleillä Kävely keskuksissa Kuva 1. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys Liikenne Espoossa 21 15

16 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet Espoossa vuodesta 2 vuoteen 21 noin 13 %. Junien nousijamäärät ovat kasvaneet 91 % ja bussien nousijamäärät 5 %. HUOM! Julkaisuissa Liikenne Espoossa 28 ja Liikenne Espoossa 29 esitetyissä nousijamäärissä on ollut virheitä, koska osa juniinnousuista on laskettu myös bussinousuihin. Kuvassa 11 vuosien 28 ja 29 luvut on korjattu. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeillä ja asemilla Juna Bussi Kuva 11. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeillä ja asemilla U-juna Leppävaaran asemalle. Kuvaaja: Petri Suominen Autot syksy- syksy-1 syksy-2 syksy-3 syksy-4 syksy-5 syksy-6 syksy-7 syksy-8 syksy-9 syksy-1 Mäkkylä Leppävaara Kilo Kera Remontissa Kauniainen * Koivuhovi Tuomarila Espoo Kauklahti Mankki Hanasaari * Westend * Ei käytössä Espoonlahti Yhteensä Autopaikkoja Käytössä Käyttöaste 85 % 81 % 69 % 89 % 8 % 89 % 87 % 88 % 81 % 84 % 8 % Polkupyörät syksy- syksy-1 syksy-2 syksy-3 syksy-4 syksy-5 syksy-6 syksy-7 syksy-8 syksy-9 syksy-1 Mäkkylä * 6 7 * Leppävaara 84 * * Kilo * 22 4 * Kera * * * Kauniainen * Koivuhovi * * Tuomarila * * Espoo * Kauklahti * * Mankki * 1 Hanasaari * * * 4 * 1 4 * Westend * * * * * Espoonlahti * Yhteensä Paikkoja Käytössä Käyttöaste 39 % 3 % 68 % 55 % 63 % 68 % 71 % 62 % 63 % Taulukko 2. Liityntäpysäköinti Punainen väri tarkoittaa, että pysäköijiä on ollut enemmän kuin pysäköintipaikkoja. * ei havaintoa 16 Liikenne Espoossa 21

17 Kuvassa 12 on verrattu eri kulkutapojen kehitystä Espoon asukasmäärän kehitykseen niin, että indeksi 1 vastaa vuoden 1999 arvoa. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi vuosituhannen alussa nopeammin kuin asukasmäärä kasvoi mutta jäi sitten selkeästi jälkeen. Vuonna 27 joukkoliikenteen käyttö kasvoi jälleen enemmän kuin asukasmäärä. Vuonna 29 joukkoliikenteen käyttö laski, mutta lisääntyi vuonna 21 taas niin paljon, että joukkoliikenteen indeksi ylitti asukasmäärän indeksin. Pitkällä aikavälillä katsottuna joukkoliikenteen käyttö on kasvanut saman verran kuin asukasmäärä. Jalankulku ja varsinkin pyöräily vaihtelevat vuodesta toiseen voimakkaasti muun muassa säätilojen mukaan. Pitkällä aikavälillä pyörämatkojen määrä näyttää kuitenkin kasvaneen enemmän kuin asukasmäärä. Kävely keskusta-alueilla on kasvanut Leppävaaran ja Matinkylän keskustojen kehittymisen ansiosta erittäin voimakkaasti. Sekä pyöräilyn että kävelyn kasvu on ainakin hetkellisesti taittunut kesän 21 suotuisista säistä huolimatta. Ajoneuvoliikenteen määrä on seurannut varsin tarkasti asukasmäärän kehitystä. Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys (indeksi 1=1999) Kuva 12. Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys. Asukasmäärä Ajoneuvoliikenne Joukkoliikenne Polkupyöräily keskusten välillä Jalankulku kaupunkikeskuksissa Polkupyöriä pysäköityinä Entressen edessä. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 21 17

18 LIIKENTEEN VAIHTELU VUONNA 21 Syksyn viikot tarjoavat edullisimman, vähiten vaihtelevan ajankohdan autoliikenteen laskentojen suorittamiseen. Espoossa tehtävät autoliikennelaskennat tehdään siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaisivat viikon 37 arkivuorokausiliikennettä. Liikenteen kausivaihtelua havainnollistaa kuva 13. Tietoja pyöräilyn vaihtelusta hankittiin vuonna 21 polkupyörälaskinten avulla. Suurimmat pyöräilijämäärät havaittiin alkuviikon arkipäivinä ja pienimmät viikonloppuisin, lauantaina ja sunnuntaina. Pyöräilyn määrä voi vaihdella huomattavasti eri arkipäivinäkin esimerkiksi säätilan perusteella. Liitteessä 4 on esitetty laskentatulosten perusteella eri laskentakohteille havaittuja viikonpäivä-, tunti- ja kausivaihteluja. Työmatkaliikenteen vilkkaat aamu- ja iltapäivätunnit näkyvät kaikilla pyöräteillä ja kaikissa laskinpisteissä, erityisesti Kehä I:n ja Länsiväylän pyöräteiden laskennassa. Ostos- ja asiointiliikenne vilkastuttaa pyöräilyn koko päivän ajaksi kaupunkikeskuksissa, mikä näkyy mm. Pohjantien ylikulun laskennassa. Vilkkain aika osuu iltapäivään ja alkuiltaan. Ulkoiluliikenne lisää myöhäisillan tuntien pyöräilymääriä mm. Länsiväylän pyörätiellä Karhusaaressa ja Toppelundissa rantaraitilla. Esimerkkejä eri pyöräteillä esiintyvistä tuntivaihteluista on esitetty kuvassa 14. pp:t pp:t 1,2 1,,8,6,4,2, Länsiväylä Länsiväylä - Karhusaari, ti klo Kehä I, Laajalahti Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) suhde viikon 37 KAVL:een Espoon automaattisissa liikennelaskentapisteissä Kehä I - Laajalahti, ke klo viikko Kuva 13. Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) suhde viikon 37 KAVL:een. pp:t pp:t Pohjantien ylikulku Kuva 14. Pyöräilyn tuntijakaumia eräissä laskinpisteissä Pohjantien ylikulku, ma klo Toppelund - Rantaraitti Toppelund - Rantaraitti, ma klo Yhtenäisiä havaintosarjoja polkupyörälaskimilla laskettiin vuonna 21 toukokuun alusta elokuun puoliväliin. Vilkkaimmat ajankohdat osuivat elokuulle, kesä heinäkuun vaihteeseen ja toukokuun puoliväliin. Toukokuun lopulla oli hiljaisempi jakso. Erityisesti viikonlopun pyöräily jäi vähäiseksi kuten kesäkuussakin. Heinäkuussa pyöräilijämäärät jäivät helteistä huolimatta useina päivinä huippuja pienemmiksi, vaikka viikonloppuina laskimet kirjasivat alkukesää suurempia lukemia. Erityisesti Kehä I:n pyörätiellä kirjattiin heinäkuussa hyvin pieniä pyöräilijämääriä useilta viikoilta. kpl Pyöräilyn kausivaihtelu Länsiväylällä (Karhusaari) touko-elokuussa v pp/vrk Kuva 15. Pyöräilyn kausivaihtelu Länsiväylällä touko elokuussa 21. pvm Länsiväylän pohjoiselta pyörätieltä on yhtenäinen havaintosarja, joka on esitetty kuvassa 15. Pyöräilijöitä oli enimmillään arkisin noin 27 vuorokaudessa. Pyöräilijämäärä kasvoi kevään aikana, toukokuun alusta toukokuun puolivälin jälkeiseen lämpöjaksoon noin 11 arkipyöräilijästä 2:een. Keski- ja loppukesän lämpimillä viikoilla pyöräilijämäärä nousi pyöräilijän vuorokausitasolle. Sadepäivinä käyttäjämäärä voi pudota tästä puoleen, mutta ne olivat harvinaisia. Terminen kesä alkoi ennen toukokuun puoliväliä ja jatkui syyskuun lopulle eli hieman tavallista pidempään. Syksy päättyi marraskuun puolivälissä ja jäi tavallista lyhyemmäksi. 18 Liikenne Espoossa 21

19 LIIKENNESUORITE 21 Vuoden 21 liikennesuoritteessa käytetään Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa vuonna 29 käyttöön otettua toiminnallista tie- ja katuluokitusta. Luokituksessa tie- ja katuverkko on jaettu kuuteen toiminnalliseen luokkaan. Tie- ja katuverkon osalta, jossa muut kadut -luokka ei ole mukana, suorite on laskettu liikennesuunnitteluyksikön laskentatietokannan katu- ja tieosatiedoista. Muut kadut -luokan suorite on laskettu arvioimalla kunkin kadun suorite sen varrella asuvien asukkaiden määrän perusteella. Suoritteen laskentaan käytetyt tietokantatiedot sisältävät noin 7:n tie- ja katuosan pituus- ja liikennemäärätiedot. Noin puolet vuoden 21 suoritelaskennassa käytetyistä liikennetiedoista on määritetty kojelaskennalla vuonna 21 tai 29. Kaikki pituustiedot on tarkastettu vuonna 29 tai 21. Muut kadut -luokan suorite arvioitiin myös vuonna 29 kunkin kadun asukasmäärän mukaan. Nyt katuluokan suorite korjattiin vastaamaan vuoden 21 tasoa. Vuonna 21 Espoon tie- ja katuverkon yhteispituus oli noin 1185 kilometriä. Edellisestä vuodesta verkon pituus on kasvanut noin 15 km:llä, josta muut kadut -luokan verkko on kasvanut noin 12 km:llä ja sitä ylempi tie- ja katuverkko noin 2,5 kilometrillä. Vuonna 21 liikenteen kokonaissuorite oli miljoonaa ajoneuvokilometriä. Kokonaissuorite nousi viimevuoden tasosta 1,6 prosenttia. Suoritteen kasvuun on vaikuttanut eniten moottoriteiden, kehäteiden ja alueellisten kokoojakatujen liikenteen kasvu. Kaikkien edellä mainittujen osalta absoluuttisen suoritteen kasvu oli lähes yhtä suurta (6 7 milj. ajon.km /vuosi). Näistä suhteellinen suorite kuitenkin kasvoi eniten alueellisilla kokoojakaduilla, jossa se oli noin 3 %. Pienintä suoritteen kasvu oli paikallisilla kokoojakaduilla, jossa se on pysynyt suunnilleen vuoden 29 tasolla. Moottoriteiden, kehäteiden ja muiden pääväylien osuus suoritteesta oli 82 %, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 14 %. Valtion ylläpitämiä teitä oli 13 % verkon kokonaispituudesta ja niiden osuus suoritteesta oli 71 %. Pituudet (m) Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet , ,9, Kehätiet , ,6, Muut pääväylät , ,8, Alueelliset kokoojakadut , ,9 1,6 Paikalliset kokoojakadut , ,3, Muut kadut , ,4 1,5 Yhteensä % 1, 1, 1,2 Syksyn KAVL ajon.km/vrk Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet , ,2 1,2 Kehätiet , ,2 1,6 Muut pääväylät , ,6 1,4 Alueelliset kokoojakadut , ,2 2,8 Paikalliset kokoojakadut , ,6 -,2 Muut kadut , ,2 2,8 Yhteensä % 1, 1, 1,6 Vuoden KVL ajon.km/vrk Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet , ,2 1,2 Kehätiet , ,2 1,6 Muut pääväylät 884 2, ,6 1,4 Alueelliset kokoojakadut , ,2 2,8 Paikalliset kokoojakadut , ,6 -,2 Muut kadut , ,2 2,8 Yhteensä % 1, 1, 1,6 Milj.ajon.km/vuosi Yhteensä % Yhteensä % Muutos-% Moottoritiet 565,7 36,3 572,8 36,2 1,2 Kehätiet 393,2 25,2 399,5 25,2 1,6 Muut pääväylät 322,7 2,7 327,1 2,6 1,4 Alueelliset kokoojakadut 218,2 14, 224,3 14,2 2,8 Paikalliset kokoojakadut 42,1 2,7 42, 2,6 -,2 Muut kadut 18,1 1,2 18,6 1,2 2,8 Yhteensä 1 56, ,3 1 % 1, 1, 1,6 Kuva 16. Liikennesuorite 21. l] asukasmäärä [ hlö] automäärä [ kp asukkaita liikennesuorite autoja Kuva 17. Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa ajonkm / vuosi 1 Liikenne Espoossa 21 19

20 LIIKENNE MAANTEILLÄ, PÄÄKADUILLA JA RANTARAITILLA AJONEUVOLIIKENTEEN KEHITYS MAANTEILLÄ JA PÄÄKADUILLA Maanteiden ja pääkatujen kiinteiden laskentapisteiden laskentatulokset ja muutokset syksystä 29 syksyyn 21 on esitetty liitteessä 5. Länsiväylällä liikenne kasvoi 1 3 % välillä Soukanväylä Haukilahdenkatu. Helsingin rajalla liikenne väheni 2 %. Muualla Länsiväylällä liikenne pysyi samana. Turunväylällä liikenne kasvoi 1 3 %, paitsi välillä Tuomarilantie Espoontie liikenne pysyi samana. Kehä I:llä liikenne kasvoi 2 %. Kehä II:lla eteläosan liikenne pysyi samana ja pohjoisosan liikenne kasvoi 1 %. Kehä III:lla liikenne kasvoi 2 4 %. Turuntiellä liikenne kasvoi 3 7 %, paitsi Helsingin rajalla, jossa liikenne väheni 5 %. Kauklahdenväylällä liikenne kasvoi 3 %. Finnoontiellä liikenne väheni 2 %. Espoonväylällä liikenne kasvoi 1 3 %. Nöykkiönkadun pohjoisosan liikenne väheni 1 %. Nuijalantien liikenne kasvoi 3 %. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITYS RANTARAITILLA Merenrannassa sijaitsevalla rantaraitilla laskettiin kesällä 21 kuusi rantaraittikohdetta ja lisäksi kuusi pääraittikohdetta. Kuvaan 18 on koottu tulokset vuosien laskennoista merenrannan lähialueelta. Pyöräilyn ja jalankulun suosio vaihtelee eri osissa rantaraittia. Pyöräily on selkeästi jalankulkua yleisempää mm. Laajalahdessa, Ruukinrannassa, Otaniemessä ja Karhusaaressa. Alueilla on paljon opiskelu- ja työpaikkapyöräilijöitä sekä pitkänmatkanpyöräilijöitä. Rantaraitin länsiosissa, mm. Kivenlahdessa ja Laurinlahdessa taas jalankulkijoiden osuus on pyöräilijöitä selkeästi suurempi. Pyöräilyn ja jalankulun suosio vaihtelee eri osissa rantaraittia. Pyöräily on selkeästi jalankulkua yleisempää mm. Laajalahdessa, Ruukinrannassa, Otaniemessä ja Karhusaaressa. Alueilla on paljon opiskelu- ja työmatkapyöräilijöitä sekä pitkänmatkan pyöräilijöitä. Rantaraitin länsiosissa, mm. Kivenlahdessa ja Laurinlahdessa puolestaan jalankulkijoiden osuus on selkeästi suurempi kuin pyöräilijöiden. Suunnilleen yhtä suurin osuuksin kulkutavat esiintyvät Westendissä ja Haukilahdessa. Erityisesti kävelijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina rantaraitilla. Uusina rantaraitin kohteina laskettiin vuonna 21 käyttäjien määrää mm. Otaniemen sataman lähellä sekä Laurinlahdentien ja rantaraitin risteyksessä. Laskentojen mukaan jalankulkijat ovat molemmissa kohteissa enemmistönä, jälkimmäisessä reilusti selvemmin. Otaniemen sataman risteyksessä kulki vuorokaudessa 39 jalankulkijaa ja 31 pyöräilijää. Laurinlahdessa rantaraitilla kulki 5 jalankulkijaa ja 8 pyöräilijää. Haukilahden ja Iirislahden välisellä Iirislahdensillalla on tehty jalankulkija- ja pyöräilijälaskentoja useina peräkkäisinä vuosina. Tänä aikana sillan kävelijä- ja pyöräilijämäärät ovat kasvaneet. Vuonna 26 käyttäjiä oli yhteensä 115 vuorokaudessa ja vuonna 21 jo 218. Reitin kulkijoista valtaosa on pyöräilijöitä, joiden määrä on kasvanut melko tasaisesti. Jalankulkijoiden määrä reitillä on vaihdellut vuosittain. Silkkiniitty. Kuvaaja: Tuula Nykänen Vuoden 21 laskennoissa Iirislahden sillan ylitti vuorokaudessa 112 pyöräilijää ja 165 jalankulkijaa. Vuonna 29 laskettiin rantaraitin uutena tutkimuskohteena Iirislahdensillalta erkanevan Iiriskaaren kevyen liikenteen määrä. Iiriskaarella jalankulkijoiden osuus oli myös vuonna 21 suurempi kuin pyöräilijöiden, raitilla kulki vuorokaudessa 445 jalankulkijaa ja 3 pyöräilijää. Kivenlahden rantaraitilla Meritorin koulun länsipuolella laskettiin kesällä 21 liikenteen kehitystä. Raitilla kulki 143 jalankulkijaa ja 33 pyöräilijää vuorokaudessa. Molempien määrä oli kaksinkertainen verrattuna vuoden 22 havaintoihin, jotka myös olivat lämpimältä kesäpäivältä. Toppelundin rantaraitilla, Mellstenintien itäpuolella tutkittiin heinäkuussa 21 Viacount-laskimella ulkoiluliikenteen ominaisuuksia. Raitilla kulki maanantai torstai-päivinä keskimäärin 37 jalankulkijaa ja viikonloppuna (perjantai sunnuntai) 49 jalankulkijaa ja vastaavasti 49 ja 61 pyöräilijää vuorokaudessa. Vuoden 21 arkipäivähavaintoon verrattuna pyöräilijämäärä oli yhtä suuri, mutta jalankulkijamäärä vuonna 21 oli 15 % pienempi. 2 Liikenne Espoossa 21

21 VÄYLÄHANKKEIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEMÄÄRIIN Nuijalantie Friisinmäentie Leppävaaran ja Kilon välille avattiin uusi katuyhteys Uuden yhteyden vaikutuksia liikenteen reitinvalintaan tutkittiin syksyllä 26 ja marraskuussa 27 tehdyllä ennen jälkeentutkimuksella. Tutkimuksen mukaan uudelle reitille siirtyi noin 2 7 ajoneuvoa vuorokaudessa välittömästi sen avaamisen jälkeen. Tarkempia tietoja reittimuutoksista on esitetty julkaisussa Ajoneuvoliikenne Espoossa 27. Taulukko 3. Liikennemäärät Nuijalantien ympäristössä Muutos 29-1 Muutos Turuntie (Lähderannantie-Rastaalantie) Turuntie (Rastaalantie-Kilonkartanontie) Turuntie (Kilonkartanontie-Vanha Maantie) Nihtisillantie (Nihtisillankuja-Nuijalantie) Lansantien länsipää Nuijalantie (Nihtisillantie-Vitikka) Nuijalantie (Vitikka-Kellarikuja) Friisinmäentie Turunväylä (Kehä II-Kehä I) Nuijalantien ja Friisinmäentien vuorokausiliikenne kasvoi vuonna 28 edelleen noin 1 ajoneuvolla, mutta vuonna 29 kasvu näyttää taittuneen. Liikennemäärien muutokset olivat myös syksyllä 21 melko vähäisiä, joten liikenteen siirtyminen uudelle yhteydelle näyttää loppuneen. Taulukossa 3 on esitetty Nuijalantien ja eräiden sen ympäristössä olevien teiden ja katujen liikennemäärät vuosina Nuijalantie ja Friisinmäentie ovat houkutelleet kaikkiaan noin 4 5 ajoneuvoa/vrk. Suurin osa näistä matkoista on siirtynyt Turuntieltä, Turunväylältä ja Lansantie Kilonkartanontie-reitiltä, mutta uusi yhteys on luultavasti synnyttänyt myös kokonaan uutta liikennettä. Kehä II:n ja Länsiväylän liittymä. Kuvaaja: Reijo Simola Kehä I:n työmaa Tunnelin rakentamisesta aiheutuneet poikkeusjärjestelyt saivat vuonna 28 noin 4 5 ajoneuvoa siirtymään muille reiteille, mutta liikenne oli jo syksyllä 29 palannut takaisin Kehä I:lle, vaikka työt olivat edelleen käynnissä. Syksyyn 21 mennessä vuorokauden liikennemäärä oli kasvanut edelleen 1 6 ajoneuvolla, joten työmaan vaikutus liikenteeseen näyttää jääneen hyvin lyhytaikaiseksi. Espoonlahden eritasoliittymän muutokset Länsiväylän ja Soukanväylän välistä eritasoliittymää kehitettiin vuosina Suurin muutos oli ramppi Länsiväylältä suoraan Kivenlahdentien ja Espoonlahdenrannan kiertoliittymään. Ramppi vähensi liikennettä ennen kaikkea Martinsillantien ja Nöykkiönkadun sekä Kivenlahdentien ja Soukanväylän liittymissä mutta myös etelämpänä Soukanväylällä. Vuorokauden liikennemäärä Soukanväylällä on ollut melko tasainen vuosina ja Vuonna 29 määrä kuitenkin putosi 6 ajoneuvolla. Koska alueella ei ole tapahtunut olennaisia maankäytön muutoksia, pudotuksen on täytynyt johtua eritasoliittymän parantamisesta. Liikennemäärien väheneminen on parantanut itse eritasoliittymän lisäksi myös edellä mainittujen liittyminen toimintaa. Liikenne Espoossa 21 21