Liikenne Espoossa 2013

Transkriptio

1 KANSI Liikenne Espoossa 213 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

2

3 ESIPUHE Espoossa aloitettiin järjestelmällinen liikennetutkimus 196-luvulla. Tutkimus on vuosien mittaan vakiintunut koskemaan kaikkia katu- ja tieliikenteen kulkumuotoja. Liikenne Espoossa 213 -raportissa esitetään tietoja eri kulkumuodoista Espoossa. Raportin tavoitteena on antaa tutkimustulosten ja analyysien avulla kokonaiskuva Espoon ajoneuvo-, jalankulkija- ja pyöräilijä- sekä joukkoliikenteestä. Lisäksi raportissa esitetään yksityiskohtaisia tietoja joistakin Espoon liikennekohteista. Tuloksia käytetään maankäytön suunnittelussa, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa sekä liikennemelun ja pakokaasupäästöjen laskennassa. Espoon teknisestä keskuksesta saatiin katuverkon muutos- ja haltijatiedot, sekä käyttöoikeus liikennevalopalvelimen liikennemäärätietoihin. Joukkoliikenteen tiedot saatiin Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymältä ja VR- Yhtymä Oy:ltä. Otaniemen liikennemäärät saatiin Aalto-yliopistolta. Liikennevirastolta on saatu käyttöoikeus LAM-portaaliin ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lupa valtion teiden induktiosilmukoiden käyttöön. Espoon alueen pakokaasupäästöjen laskentatiedot on saatu VTT:ltä. Raportin tekijät kiittävät niitä henkilöitä jotka ovat organisaatioissaan myötävaikuttaneet tutkimustietojen saantiin. Raportin on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön yleissuunnittelun ja tutkimuksen vastuualue. Tutkimuksiin ja raportin laadintaan ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Petri Suominen Risto Tetri Heini Peltonen Anne Liukkonen Reijo Simola Mikko Kangasmäki Tuula Nykänen Niko Latvakoski Aulis Palola Niilo Kajander Maria Romo suunnittelupäällikkö liikennetutkija liikenneinsinööri liikenneinsinööri liikennetietoassistentti liikennetietoassistentti suunnitteluavustaja suunnitteluavustaja (juniori) liikenneinsinööri kesätyöntekijä, harjoittelija kesätyöntekijä Lisätietoja antaa Risto Tetri, puh tai etunimi.sukunimi@espoo.fi. Raportti on myös pdf- muodossa Espoon kaupungin internet-sivuilla Julkaisija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43, 27 ESPOON KAUPUNKI Puhelin (9) (vaihde) Internet ISBN Liikenne Espoossa 213 (nid) ISBN Liikenne Espoossa 213 (pdf) ISBN Kansikuva Kuvaaja Taitto Paino Joukkoliikennettä Kauklahdessa Reijo Simola Reijo Simola Espoon painatuspalvelut 2 Liikenne Espoossa 213_netti

4 SISÄLLYS ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ 4 SAMMANFATTNING 6 PERUSTIETOJEN KERÄYS 8 Ajoneuvolaskennat 8 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat 8 Joukkoliikenteen matkustaja- ja liityntäpysäköintilaskennat 9 TAUSTATIEDOT 1 Asukas- ja automäärät Espoossa Muutokset liikenneverkossa Merkittävimmät joukkoliikenteen linjastomuutokset 12 LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU 13 Liikennemäärien kehitys Liikennemäärien kehitys Liikenteen vaihtelu vuonna Liikkuminen rantaraitilla 25 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 28 Väylähankkeiden vaikutukset liikennemääriin 28 Liikennesuorite Ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöt Espoossa 3 MUITA LASKENTATULOKSIA 32 Koulureittikohteet 32 Pyöräilykypärän käyttö 32 Liittymälaskennat 33 Pyöräily keskuspuistossa 34 Liikenneonnettomuudet 35 Saunalahden koululaislaskenta ja liikennejärjestelyt 36 Uimahallien pysäköintikysyntä 4 Liitteet Liite 1 Kiinteät autoliikenteen liikennelaskentapisteet Liite 2 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen kohteet 213 Liite 3 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen kohteet 213 ja arvioitu liikenteen koostumus v. 213 Liite 4 Pyöräilytietoa Espoon silmukkapisteistä 213 Liite 5 Autoliikenne Espoon silmukkapisteissä Liite 6 Pyöräilijälaskennat Espoossa Liite 7 Syksyn 213 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Liite 8 Syksyn 213 raskaan liikenteen määrä (kpl / %) keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä Liite 9 Liikennemäärämuutokset syksystä 212 syksyyn 213 Liite 1 Liittymälaskentojen tulokset 213 Liite 11 Liikenneonnettomuudet 212 Taulukot Taulukko 1 Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla Taulukko 2 Liityntäpysäköinti Taulukko 3 Liikenne- ja nousijamääriä Tapiolan keskustassa Taulukko 4 Koululaislaskentojen tulokset sekä koululaisten kypäränkäyttöprosentit Taulukko 5 Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla suojatien molempiin kulkusuuntiin Taulukko 6 Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla suojatien molempiin kulkusuuntiin Kuvat Kuva 1 Asukkaat ja autot Espoossa Kuva 2 Autotiheys Espoossa Kuva 3 Työmaat ja muutokset liikenneverkossa 213 Kuva 4 Liikennemäärät laskentalinjoilla: syksyn KAVL 213 ja muutos Kuva 5 Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä Liikenne Espoossa 213_netti Kuva 6 Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta syksyllä 213 Kuva 7 Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys Kuva 8 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Kuva 9 Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa Kuva 1 Pyöräilyn ja jalankulun kehitys Kuva 11 Joukkoliikenne Espoossa Kuva 12 Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) suhde viikon 37 kavl:een Kuva 13 Joukkoliikenteen matkustajamäärien kuukausittainen vaihtelu 213 Kuva 14 Pyöräilyn kausivaihtelu Laajalahdessa vuonna 213 Kuva 15 Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat rantaraitilla Kuva 16 Espoon liikennesuorite 213 Kuva 17 Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa Kuva 18 Ajoneuvoliikenteen ympäristöpäästöjen kehittyminen Espoossa vuodesta 1993 vuoteen 213 Kuva 19 Kypärän käyttö- % eri kellonaikoina vuosina Kuva 2 Liittymälaskennat 213 Kuva 21 Pyöräilijämääriä keskuspuiston alueella v Kuva 22 Saunalahdenkadun suojatien sijainti sekä laskentatulokset ja Saunalahdenkadun linjauksen muutos. Kuva 23 Koululaisten kulkutavat Kuva 24 Ei-koululaisen kulkutavat Kuva 25 Konfliktipisteet Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä Kuva 26 Perinteinen kolmihaaraliittymä, jossa kaksi suojatietä Kuva 27 Espoonlahden pysäköintikysyntä Kuva 28 Keski-Espoon pysäköintikysyntä Kuva 29 Pysäköintikysynnän tuntivaihtelu Keski-Espoon uimahallissa Kuva 3 Tapiolan uimahallin pysäköintikysyntä 3

5 TIIVISTELMÄ Raportissa tarkastellaan vuoden 213 liikennemääriä. Ajoneuvo- ja joukkoliikenteen matkojen osalta määrät ovat syksyltä, kävelyn ja pyöräilyn osalta kesältä ja syksyltä. Ajoneuvoliikenne kasvoi syksystä 212 syksyyn 213 kojelaskentojen mukaan,8 %. Liikennemäärämuutokset olivat sekä maanteillä, että katuverkolla,8 %. Liikennesuorite kasvoi vuodesta 212 vuoteen 213,5 %. Espoon asukasmäärä kasvoi vastaavana aikana 1,5 % ja autokanta 2,4 %. Vuodesta 23 vuoteen 27 autoliikenne Espoossa on kasvanut keskimäärin samaa vauhtia asukasmäärän kanssa, mutta vuodesta 28 lähtien asukasmäärä on jatkuvasti kasvanut autoliikennettä nopeammin. Liikenne Merituulentiellä katkaistiin tammikuun lopussa 213 kokonaan välillä Tapiolantie Pohjantie/Etelätuulentie. Muilta kuin busseilta liikenne katkaistiin jo heinäkuussa 212. Metro- ja pysäköintityömaat ovat samaan aikaan haitanneet kävelyä ja pyöräilyä Tapiolan keskustassa. Kaiken kaikkiaan Tapiolan keskustassa käynnissä olevat eri liikennemuotoja haittaavat työmaat ovat aiheuttaneet yli 1 matkan arkivuorokautisen vähennyksen Tapiolan keskustan alueella. Suurpellon eritasoliittymä Kehä II:lle avattiin kesäkuussa 213. Sen ansiosta kaiken Suurpellon liikenteen ei ole enää pakko kulkea Suurpellontien ja Ylismäentien kautta. Eritasoliittymän kautta on siirtynyt kulkemaan noin 56 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Pyöräilyn ja jalankulun vuonna 212 alkanut kasvu jatkui vuonna 213. Pyöräilijämäärä kaupunkikeskuksissa kasvoi keskimäärin 11 % edellisenä vuoden määrästä. Pitkän matkan yhteyksillä pyöräilijämäärä lisääntyi noin 14 %. Kävely lisääntyi keskustapisteissä keskimäärin 5 %. 4 Liikenne Espoossa 213_netti

6 Pyöräilyn ja jalankulun määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana niin paljon, että selkeää trendiä on vaikea löytää. Pyöräilijämäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa keskuksissa ja keskusten väleillä lähes 7 %. Jalankulkijamäärä keskuksissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin 75 %. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut kaikissa keskuksissa samanlaista. Laskentakohteissa kypärää käytti 58 % kaikista pyöräilijöistä, edellisvuonna 62 %. Viime vuosina kypärän käyttö Espoossa on ollut säännöllisesti 6 % tuntumassa. Kypäränkäyttö on yleistä aamutunteina ja myöhäisiltapäivällä, jolloin on runsaasti työmatkapyöräilyä. Työmatkoilla tai reiteillä joita käytetään sekä työmatkoihin että ulkoiluun pyöräilykypärän käyttö oli 8 85 %. Vuonna 213 Espoossa sijaitsevilta pysäkeiltä noustiin busseihin noin 121 kertaa arkivuorokaudessa. Määrä nousi edellisvuodesta kaksi prosenttia ja on kaikkien aikojen korkein Espoossa. Espoon rautatieasemilta nousi syksyllä lähiliikenteen juniin noin 21 9 matkustajaa. Nousijoita oli siis 8 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Leppävaaran asema oli jälleen Espoon ylivoimaisesti suurin joukkoliikenteen solmukohta. Syksyllä Leppävaaran asemalta nousi vuorokaudessa juniin 1 8 ja busseihin 1 7 matkustajaa. Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet Espoossa vuodesta 23 vuoteen 213 noin 28 %. Junien nousijamäärät ovat kasvaneet 34 % ja bussien nousijamäärät 27 %. Pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen käyttö on kasvanut suunnilleen samassa tahdissa asukasmäärän kanssa. Asiasanat: liikennetieto, liikennelaskenta, jalankulku, pyöräily, kevyt liikenne, joukkoliikenne, autoliikenne, tutkimus Liikenne Espoossa 213_netti 5

7 SAMMANFATTNING I rapporten granskas trafikmängderna för år 213. Trafikmängderna för resorna i fordons- och kollektivtrafiken är från hösten och för gång och cykling från sommaren och hösten. Fordonstrafiken i Esbo ökade enligt maskinräkningarna från hösten 212 till hösten 213 med,8 %. Trafikmängderna ökade på både landsvägar och på gatunätet i Esbo med,8 %. Trafikarbetet ökade från år 212 till år 213 med,5 %. Under motsvarande period ökade befolkningen i Esbo med 1,5 % och bilparken med 2,4 %. Från år 23 till år 27 har biltrafiken i Esbo ökat i medeltal i samma takt som befolkningen, men från och med år 28 har befolkningen kontinuerligt ökat snabbare än biltrafiken. Havsvindsvägen stängdes helt och hållet för trafik på avsnittet Tapiolavägen - Nordvägen/Sunnanvindsvägen i slutet av januari 213. För andra fordon än bussar stångdes trafiken av redan i juli 212. Samtidigt har metro- och parkeringsbyggena stört gång och cykling i Hagalunds centrum. Byggena har stört de olika transportsätten i Hagalunds centrum så att det totala antalet resor under ett vardagsdygn har minskat med över 1 inom Hagalunds centrumområde. Man öppnade Storåkers planskilda anslutning på Ring II i juni 213. Tack vare anslutningen behöver all trafik till Storåker inte längre färdas via Storåkersvägen och Oppibackavägen. Cirka 5 6 fordon per vardagsdygn har börjat använda den nya planskilda anslutningen. 6 Liikenne Espoossa 213_netti

8 Cykel- och gångtrafiksökningen som började år 212 har fortsatt år 213. Antalet cyklister i stadscentra ökade med i medeltal 11 % från det året innan observerade. På de långväga förbindelserna ökade antalet cyklister med cirka 14 %. I centrumpunkterna ökade gångtrafiken med i medeltal 5 %. Cykel- och gångtrafiken varierar från år till år och under ett år så mycket, att det är svårt att finna en klar trend. På tio år har antalet cyklister ökat med nästan 7 % i centra och på förbindelseran mellan centra. På tio år har antalet fotgängare i centra ökat med cirka 75 %. Utvecklingen har dock inte varit likadan i alla centra. I räkningspunkterna använde 58 % av alla cyklister cykelhjälm, året innan 62 %. Under de senaste åren har i regel omkring 6 % av cyklisterna i Esbo använt cykelhjälm. Det är vanligt att använda cykelhjälm under morgontimmarna och senare på eftermiddagen då det cyklas mycket till och från jobbet. Av cyklisterna använde 8-85 % cykelhjälm på arbetsresorna eller på rutter som används för både arbetsresor och motionering. År 213 var antalet påstigningar på busshållplatserna i Esbo cirka 121 per vardagsdygn. Ökningen var två procent från året innan och antalet påstigningar var den största någonsin i Esbo. Hösten 213 steg cirka 21 9 passagerare på närtågen på stationerna i Esbo. Antalet påstigningar var således 8 % fler än året innan. Alberga station var återigen den överlägset livligaste knutpunkten i kollektivtrafiken i Esbo. På hösten steg under ett vardagsdygn 1 8 passagerare på tågen och 1 7 passagerare på bussarna på Alberga station. Antalet påstigningar i kollektivtrafiken har i Esbo ökat från år 23 till år 213 med cirka 28 %. Antalet påstigningar på tågen har ökat med 34 % och på bussarna med 27 %. På lång sikt har användningen av kollektivtrafik ökat i ungefär samma takt som befolkningen. Ämnesord: trafikdata, trafikräkning, gångtrafik, cykling, lätt trafik, kollektivtrafik, biltrafik, undersökning Liikenne Espoossa 213_netti 7

9 PERUSTIETOJEN KERÄYS AJONEUVOLASKENNAT Espoossa teiden ja katujen liikennemääriä seurataan vuotuisilla liikennelaskennoilla. Vuosittain liikennemäärät lasketaan noin 9 kiinteässä ja noin 12 muuttuvassa tie- tai katuosakohteessa. Kiinteät kohteet lasketaan joko silmukkalaskimilla tai tiedonkeruuna LAM-asemilta. Muuttuvat kohteet lasketaan mikroaaltolaskimilla. Silmukkalaskimilla lasketaan seitsemän vuorokauden yhtenäinen jakso, jolloin viikonloppu sisältyy laskentaan. Mikroaaltolaskimilla lasketaan kaksi arkivuorokautta kussakin kohteessa. Espoossa laskinlaitteina ovat DSL1 -silmukkalaskimet sekä LLKA5- ja Viacount II -mikroaaltolaskimet. Kojelaskentojen tulokset ovat luotettavia koska laskimet ovat tarkkoja ja laskentoihin syntyvät virheet yleensä havaitaan. Autoliikenteen kiinteät laskentapisteet on esitetty liitteessä 1. Katuverkon liikennemääriä kerätään myös Espoon liikennevalopalvelimelta. Vuonna 213 tehtiin käsilaskentoja kahdessa Espoon liittymässä. Kauniaisista saatiin viiden liittymän käsilaskentatulokset. Vuoden 213 Espoon ja Kauniaisten liittymälaskentatulokset ovat liitteessä 1. Espoon syksyn keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) laskennoissa referenssiviikkona on viikko 37. Syksyn ajoneuvolaskennat tehdään syyskuun alun ja marraskuun lopun välillä ja keväällä pieni otos huhti-toukokuussa. Espoossa näiden laskentajaksojen tulokset korreloivat hyvin viikon 37 liikennemääriin. Espoossa syksyn keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 92 % syksyn keskimääräisestä sestä arkivuorokausiliikenteestä (KAVL). JALANKULKIJA- JA PYÖRÄILIJÄLASKENNAT Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentoja tehtiin käsilaskentoina sekä kiinteillä ja siirrettävillä laskimilla. Käsilaskennat suoritettiin kohteesta riippuen tyypillisesti 1-4 henkilön toimesta. Kojelaskimina kiinteissä laskentakohteissa (8 kpl) käytettiin DSL1 -silmukkalaskimia. Vaihtuvissa laskentakohteissa (16 kpl) käytettiin Viacount II -mikroaaltolaskimia. Laskennat kohdistettiin keskusten välisille kävely- ja pyöräteille, keskusta- ja muihin vakiokohteisiin, rantaraitille ja koulureiteille. Käsilaskennoissa voidaan kirjata jalankulkijan ja polkupyöräilijän erikoistietoja, kuten lastenvaunut, mahdollinen liikuntavarustus ja kypäränkäyttö. Koulureittikohteissa voidaan erottaa koululaiset muusta liikenteestä. Vakiokohteiksi määritetyt seutu- ja keskuspisteet lasketaan vuosittain. Vuoden 213 laskentaan sisältyi 7 edellisenä vuonna laskettua ja 4 muuta käsilaskentana suoritettua keskustakohdetta. Keskusten välisiä ja muita pyöräkohteita laskettiin käsilaskentana 25 paikassa. Rantaraitin liikennettä laskettiin käsilaskentana kahdessa paikassa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentapisteet on esitetty liitteessä 3. Käsilaskennat tehtiin yleensä kahden tunnin laskentoina touko- ja elokuun välillä. Laskennoista noin puolet ajoittui kesäkuuhun. Havainnot laajennettiin vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin ja ajankohdan mukaan, laskinten tuloksia hyväksi käyttäen. Laskentakohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulun ja pyöräilyn pääasiallinen matkan tarkoitus: työmatka (A), työmatka ja ulkoilu (B), keskustakohteissa merkittävänä osana ostos- ja asiointiliikenne (C) tai ulkoiluliikenne (U). Liikennettä Kauklahdenväylällä. Kaukojuna Espoon keskuksen ja Kauklahden välillä. 8 Liikenne Espoossa 213_netti

10 JOUKKOLIIKENTEEN MATKUSTAJA- JA LIITYNTÄPYSÄKÖINTILASKENNAT HSL:n matkakorttijärjestelmä kerää tietoa matkakortin leimauskerroista. Lokakuun arkipäivien leimauksista on laskettu arkivuorokauden keskimääräiset nousijamäärät kaikille bussipysäkeille. Näistä luvuista puuttuvat ne matkustajat, jotka eivät syystä tai toisesta osta lippua tai leimaa matkakorttiaan. HSL (ja sen edeltäjä YTV) on kerännyt vuodesta 28 lähtien tietoa todellisista matkustajamääristä myös joukkoliikennevälineiden oville asennetuilla tunnistimilla. Lähijunien matkustajamäärät on jo saatu määritettyä tällä järjestelmällä syksylle 213. Vuoteen 211 asti VR laski nousija- ja poistujamäärät asemilla käsin kaksi kertaa vuodessa. Kun laskentalaitteiden määrää lisätään, myös bussien matkustajamääristä saadaan aikanaan kattavampaa tietoa. Kuvaaja: Reijo Simola Tässä raportissa esitellään ensimmäistä kertaa uusi joukkoliikenteen tunnusluku joukkoliikennematkat Espoossa. Luku on muodostettu lisäämällä Espoon alueella tapahtuneisiin nousuihin seutuliikenteen vastakkaissuuntaiset matkat ja leimaamatta matkustavat 8 %. Luku sisältää myös Kauniaisten joukkoliikennematkat, mutta näiden osuus on vain noin 3 %. Espoossa joukkoliikenteen käyttöä tukevaa palvelutasoa seurataan myös liityntäpysäköintialueilla. Liityntäpysäköintiseurannassa lasketaan kaikki Espoon bussi- ja junaliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat ja niiden käyttäjämäärät joka kevät ja syksy. Kuvaaja: Reijo Simola Liikenne Espoossa 213_netti 9

11 TAUSTATIEDOT ASUKAS- JA AUTOMÄÄRÄT ESPOOSSA Vuoden 213 lopussa Espoon asukasmäärä oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Asukasmäärän kasvu oli asukasta, joka on 1,5 % vuoden 212 asukasmäärästä. Espoossa oli vuoden lopussa autoa. Kasvua oli edellisestä vuodesta 3288 autoa, eli 2,4 %. Kasvu oli,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Asukkaat ja autot Autoa / 1 asukasta Asukkaat Autot Kuva 1. Asukkaat ja autot Espoossa Autot Henkilöautot Autotiheys oli 54 autoa 1 asukasta kohden ja henkilöautotiheys 487 henkilöautoa 1 asukasta kohden. Autotiheys oli noussut,7 % ja henkilöautotiheys,6 % edellisestä vuodesta. Kasvu oli hieman edellisvuotista pienempi. MUUTOKSET LIIKENNEVERKOSSA 213 Työmaat ja muutokset liikenneverkolla vaikuttavat liikennemääriin. Työmaat siirtävät liikennettä tilapäisesti muualle, ja uudet yhteydet keräävät sitä muulta verkolta. Muutokset näkyvät kuvassa 3. Kivenlahden ja Kirkkonummen välinen kantatie 51 parannettiin moottoritieksi vuosina Tie pidettiin avoimena liikenteelle koko hankkeen ajan. Hanke valmistui lopullisesti lokakuussa 213. Parannettu tieosuus oli noin 1 kilometrin mittainen. Merkittävin Espoon sisäinen liikenneverkon muutos oli Suurpellon eritasoliittymän valmistuminen Kehä II:lle. Suomenlahdentie itäpää Matinkylässä katkaistiin osittain liikenteeltä osana Matinkylän uuden metrokeskuksen rakentamista. Suomenlahdentie siirretään metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä Piispansillan puoleisessa päässään aiempaa etelämmäksi. Tapiolassa oli meneillään Merituulentien saneeraus osana Tapiolan uuden metroaseman ja siihen liittyvän uuden bussiliikenneterminaalin rakentamista. Saneerauksen vuoksi Merituulentie oli katkaistuna sekä henkilöauto- että joukkoliikenteeltä Kuva 2. Autotiheys Espoossa Saunalahdenkadun ja Kauklahdenväylän liittymä. Kuvaaja: Anne Liukkonen 1 Liikenne Espoossa 213_netti

12 Alueellista liikennettä palvelevia vuonna 213 valmistuneita hankkeita olivat Etelä-Espoossa Ruukinsillan parantaminen, Saunalahdenkadun uusi linjaus sekä Salakuljettajantien rakentaminen. Leppävaaraan valmistui Mestarinkatu, joka on Leppävaaran alueen paikallista liikennettä palveleva Mestarintunnelille rinnakkainen kulkuyhteys. Jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä toimivaan Läkkitoriin tehtiin myös merkittäviä saneeraustoimia, jotka valmistuvat vuonna 214. Lintukorpeen valmistui Lintuparvenpuisto ja Rautiaisentie sekä jalankulku- ja pyöräilyliikennettä palveleva Punavarpusenpolku. Nihtisillan ja Nihtisillantien liittymää parannettiin. Uusia liikennevaloja toteutettiin Turuntielle Jorvin sairaalan kohdalle, Kauniaistentielle ABC:n kohdalle, Alberganesplanadin ja Sokerilinnantien risteykseen Leppävaaraan, Kauklahdenväylältä Länsiväylälle liittyvälle rampille, Kivenlahdentien ja Ulappakadun risteykseen, Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun liittymään sekä Kivenlahdentien ja Ruukinsillan liittymät. Rakenteilla oli mm. Kaitaantien ja Finnoonsillan jatkeen sekä Suomenlahdentien jatkamisen Kalastajantien ja Finnoonsillan välille muodostama kokonaisuus sekä Piispansillan leventäminen. Espoonlahdessa oli käynnissä Espoonlahdenkadun parannustyö ja Kauklahdessa Bassenkyläntien rakentaminen. Pohjois-Espoossa oli käynnissä Turveradantien ja siihen liittyvän Turvesolmun rakentaminen. Nupurinjärvi NUPURI Lippajärvi LIPPAJÄRVI KARAKALLIO KARHUSUO VIHERLAAKSO GUMBÖLE KARVASMÄKI KAUNIAINEN KILO LEPPÄVAARA MUURALA ESPOON KESKUS SEPÄNKYLÄ KAUPUNGIN- KALLIO LAAJALAHTI Laajalahti KAUKLAHTI KUURINNIITTY MANKKAA VANTTILA HENTTAA POHJOIS- TAPIOLA OTANIEMI LATOKASKI KURTTILA OLARI NIITTY- KUMPU TAPIOLA Bastvikfjärden E s b o v i k e n SAUNA- LAHTI NÖYKKIÖ HAUKI- LAHTI WESTEND Linholmsfjärden E s p o o n l a h t i MATINKYLÄ Stensvikfjärden ESPOON- LAHTI KAITAA Miessaarenselkä SOUKKA Ryssjeholmsfjärden Björköfjärden Moisöfjärden Kuva 3. Työmaat ja muutokset liikenneverkossa 213. Liikenne Espoossa 213_netti 11

13 MERKITTÄVIMMÄT JOUKKOLIIKENTEEN LINJASTOMUUTOKSET Vuoden 213 kesäliikenteen aikataulut tulivat voimaan ja talvikauden aikataulut Talvikauden alussa E-juna aloitti sunnuntailiikennöinnin yhdeksällä edestakaisella vuorolla. Muutoksen tavoitteena oli S- ja U-junien suurten kuormitusten keventäminen. Tapiolan väliaikainen bussiterminaali otettiin käyttöön Samalla Tapiolan keskuksen alitse kulkeva osuus Merituulentietä katkaistiin bussiliikenteeltä. Autoliikenne oli samalta osuudelta katkaistu jo aiemmin. Väliaikainen bussiterminaali palvelee matkustajia Länsimetron käyttöönottoon saakka. Muutos pidensi useitten Tapiolaan kulkevien bussilinjojen matka-aikaa. Runkolinja 55 siirtyi uudelle reitille Westendin asemalta Westendintien ja Tapiolantien kautta Otaniemeen, mistä se edelleen jatkaa aiempaa reittiään pitkin Itäkeskukseen. Linjan 5 (Leppävaara Nihtisilta Olari Matinkylä) reitti siirrettiin talvikauden alussa kulkemaan Suurpellon kautta uutta reittiä Leppävaara Nihtisilta Suurpelto Matinkylä. Muutoksen mahdollisti Kehä II:n uuden eritasoliittymän valmistuminen Suurpellon kohdalle. Linjojen 35 (Leppävaara Karakallio Kauniainen Olari Matinkylä) ja 43 (Järvenperä Kauniainen Olari Soukka Kivenlahti) liikenne korvattiin uusilla linjoilla 553 (Leppävaara Suurpelto Olari Puolarmetsä Soukka Kivenlahti) ja 533 (Vanhakartano Järvenperä Kauniainen Mankkaa Olari Matinkylä). Linjan 13 (Tapiola Suomenoja Eestinlaakso) tarjontaa vähennettiin kesäliikenteen alusta. Arjen liikennettä harvennettiin. Lauantain ja sunnuntain liikenne lakkautettiin kokonaan. Linjan 13 merkitys on vähentynyt, koska Eestinlaaksoon on tullut suora yhteys Helsingistä linjalla 158 sekä suora yhteys Espoonlahteen ja Espoon keskukseen linjalla 46. Syysliikenteen alussa linjan 13 liikennettä vähennettiin kesäliikenteen tasolle. Linjan 51 (Leppävaara Kauniainen Kuurinniitty) perusreitti muutettiin K-reitin (Leppävaara Karakallio Kauniainen Kuurinniitty) kaltaiseksi. Samalla K-reittitunnus jäi pois käytöstä ja vuoroväli tihennettiin 3 minuuttiin. Syysliikenteen alussa tihennettiin linjan 17 (Kamppi Tapiola Orion Suurpelto) arjen iltaliikenteen vuoroväli noin 3 minuuttiin kasvavan Suurpellon alueen joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseksi. Syysliikenteen alussa linjan 19N (Kamppi Jorvi) reitti siirrettiin kulkemaan Suurpellon läpi Kehä II:n uuden eritasoliittymän kautta. Linjalle 132 (Kamppi Matinkylä Friisilänaukio) perustettiin syysliikenteen alkaessa uusi NT-reitti, joka kulkee Lauttasaaren, Westendin, Haukilahden ja Matinkylän kautta. Reittiä liikennöidään viikonlopun aamuöisin. Muutoksella korvataan aamuyölinjan 4N palvelun lakkauttaminen Lauttasaarentiellä. Linjalle 165 (Kamppi Kivenlahti Kauklahti) lisättiin arkisin yksi ruuhka-auto Saunalahden kasvun ja korkeiden matkustajamäärien vuoksi. Linjalle 315 (Elielinaukio Lähderanta Vanhakartano / Niipperi) perustettiin uusi yöreitti 315N. Uusi reitti on perusreitin pidennys. Linjat 512 (Malmi Maunula Leppävaara), 512A (Malmi Maunula Westendinasema) sekä 512K (Itäkeskus Malmi Maunula Lassila Pitäjänmäki Leppävaara) lakkautettiin ja niiden palvelu korvattiin uusilla linjoilla 554 (Itäkeskus Malmi Pukinmäki Maunula Leppävaara) sekä 552 (Malmi Maunula Munkkiniemi Otaniemi). Uusi linja 552 on Helsingin sisäisen linjan 52A (Malmi Munkkiniemi) pidennys. Leppävaaran sekä Otaniemen ja Tapiolan välinen palvelu keskitettiin linjoille 51 (Martinlaakso Leppävaara Tapiola) ja 55 (Itäkeskus Westendinasema). Uusi linjasto parantaa linjastorakenteen hahmotettavuutta ja tasavälisyyttä. Lähijuna Mäkkylän ja Pitäjänmäen välillä. Kuvaaja: Reijo Simola 12 Liikenne Espoossa 213_netti

14 Vuonna 212 linjaliikenteessä aloitettu sähköbussikokeilu jatkui vuonna 213 toisella bussimallilla. Kuvaaja: Reijo Simola LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS JA VAIHTELU LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Ajoneuvoliikenne Vuosien 212 ja 213 yhteisissä, kiinteissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 37 pisteessä, väheni 43:ssa ja pysyi suunnilleen samana kuudessa pisteessä. Yhteensä Espoon liikennemäärä kasvoi näissä pisteissä,8 prosenttia edellissyksystä. Valtion teiden osalta se oli,8 % ja Espoon katujen osalta,8 %. Espoon koko tie- ja katuverkolla ajoneuvojen liikennemäärä pysyi suunnilleen vuoden 212 tasolla, mutta raskas liikenne väheni noin prosentin verran. Espoossa ajoneuvoliikenteen määrät ja muutokset kuvataan taulukoissa ja kartoissa. Teemakartta vuoden 213 ajoneuvoliikenteen määristä on liitteenä 7, raskaan ajoneuvoliikenteen määristä liitteenä 8 ja vuoden muutoksista liitteenä 9. Taulukko yhteisten laskentapisteiden liikennemääristä ja muutoksista on liitteenä 5. Espoon liikennettä seurataan länsi- ja itärajan ylittävillä laskentalinjoilla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Liikenteen määrä on vähentynyt länsirajalla noin prosentin ja kasvanut itärajalla noin prosentin. Länsirajan liikenteen vähenemiseen on vaikuttanut Turunväylän, Kehä III:n ja Jorvaksentien liikenteen vähentyminen kuntarajalla. Itärajalla liikenne on kasvanut Kehä I:n, Kehä III:n, Vihdintien ja Länsiväylän liikenteen kasvun vaikutuksesta. Poikittaislinjalla liikennemäärä on vähentynyt 1,6 %. Merkittävimmin poikittaislinjan liikenteen vähenemiseen on vaikuttanut Kehä I:n liikenteen väheneminen Pohjois- Tapiolan ja Turunväylän välillä. Lisäksi poikittaislinjan liikenne on vähentynyt Finnoontiellä ja Mankkaantiellä, mutta kasvanut Kehä II:lla. Liikennemäärien muutokset laskentalinjoilla vuosina on esitetty taulukossa 1 ja muutokset seurantalinjoilla syksystä 212 syksyyn 213 kuvassa 4. Länsiväylällä liikenne kasvoi 6 7 % Kauklahdenväylän ja Finnoon välillä. Muilla tieosilla kasvua oli 1 2 %. Turunväylällä liikenne kasvoi Kehä I:n ja Nihtisillan välillä 3 % ja Lommilan kohdalla 1 %. Muilla tieosilla liikenne väheni 1 2 %. Kehä I:llä liikenne kasvoi 1 2 % Leppävaaran ja Helsingin rajan välillä. Turunväylän ja Karhusaarentien välillä liikenne väheni 1 4 %. Kehä II:lla liikenne kasvoi Merituulentieltä Turunväylälle 2 7 % ja Turunväylän pohjoispuolella 2 %. Kehä III:lla liikenne kasvoi Järvenperän ja Vantaan rajan välillä 2 3 %. Muualla liikenne väheni 2 %. Turuntiellä liikenne on vähentynyt Kilon ja Leppävaaran välillä 3 % ja Helsingin rajalla 7 %. Muilla tieosilla vaihtelu on ollut välillä +1-1 %. Liikenne Espoossa 213_netti 13

15 Kauk lah den väylällä liikenne kasvoi Saunalahdenkadun ja Vanttilantien välillä 1 %. Fin noon tiellä liikenne on palautunut vuoden 212 muutoksia edeltäneelle tasolle. Espoonväylällä liikenne väheni Kirkkojärventien ja Hösmärintien välillä 3 % ja Kirkkojärventien ja Kehä III:n välillä 6 %. Maanteiden ja pääkatujen kiinteiden laskentapisteiden laskentatulokset ja muutokset syksystä 212 syksyyn 213 on esitetty liitteessä Muutos % kpl Itäraja Vihdintie ,1 7 Kehä III ,6 8 Pitkäjärventie ,4-5 Hämeenkyläntie ,8 1 Kehä I ,1 1 7 Turuntie ,8-9 Ravitie ,9-2 Turunväylä ,1-8 Karhusaarentie ,2-2 Länsiväylä , 1 4 Yhteensä ,7 2 1 Poikittaislinja Kehä I , -1 9 Mankkaantie ,7-4 Kehä II ,8 1 1 Finnoontie ,4-1 4 Kauklahdenväylä ,7 1 Yhteensä ,6-2 5 Länsiraja Vihdintie ,1 1 Turunväylä ,6-7 Nupurintie , Lapinkyläntie ,7 1 Kehä III ,4-3 Jorvaksentie ,5-1 Yhteensä , -9 Yhteensä ,2-1 3 = suurin arvo Arvo johdettu muista laskennoista. Kehä II avattiin Taulukko 1. Syksyn keskimääräiset arkivuorokausiliikenteet (KAVL) laskentalinjoilla Turunväylän liikennettä Ruukinrannan kohdalla. Kuvaaja: Reijo Simola 14 Liikenne Espoossa 213_netti

16 Kuva 4. Liikennemäärät laskentalinjoilla: syksyn KAVL 213 ja muutos Liikenne Espoossa 213_netti 15

17 Jalankulku Keskuspisteissä jalankulku lisääntyi keskimäärin 5 %. Kävelijämäärä kasvoi eniten Espoonlahdenkadun pohjoispäässä (53 %), Espoonsillalla (14 %), ja Tapionraitin itäosassa (11 %). Espoonlahden vertailutulokseen tosin osaltaan vaikutti viileä ja sateinen sää vuonna 212. Leppävaaranraitilla Asemaportissa kävelijämäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Eniten jalankulku vähentyi sekä Piispansillan eteläosalla että Hansatien Kauklahdentien risteyksessä (molemmissa 19 %). Pyöräily Pyöräily keskuksissa lisääntyi keskimäärin 11 %. Kirkkojärventiellä pyöräily lisääntyi 48 %, Martinsillantiellä Martinniityn kohdalla 39 %, Pohjois-Tapiolassa Kalevalantien alikulun kohdalla 21 %, Kauklahdessa Hansatien Kauklahden puistotien liittymässä 12 % ja Piispansillan eteläosalla 4 %. Pyöräily vähentyi eniten Tapionraitin itäosassa (6 %), Kauklahdessa Kuninkaankartanontien Klippinkitien laskentapisteessä (55 %) ja Leppävaaranraitilla (24 %). Pyöräily keskustojen välisillä pyöräteillä lisääntyi keskimäärin 14 %. Pyöräilijämäärän kehitys kiinteissä laskinpisteissä vuosina on esitetty kuvassa 5. Pyöräilijämäärät silmukkapisteissä on esitetty liitteessä 4 ja pyöräilijämäärät kaikissa vuosina lasketuissa pisteissä liitteessä 6. Pyöräilijämäärä lisääntyi Otaniemensillalla 38 %, Kehä I:n pyörätien laskentapisteessä Sotaleskensillan kohdalla 33 %, rantaraitilla Iirislahden sillalla 28 %, Länsiväylän pyörätiellä Karhusaaressa 21 % ja Vihdintiellä Uusmäessä 17 %. Kehä III:n pyörätien ja Kunnarlantien risteyksessä pyöräily vähentyi 58 % ja Turuntien pyörätien ja Kilokartanontien risteyksessä 3 %. Pp/vrk, ma to, 3 vilkkainta viikkoa Pohjantien ylikulku Kalevalantien alikulku Kirkkojärventie Kehä I, Laajalahti Pp laskin Länsiväylä, Karhusaari Merituulentie pohj. Kuva 5. Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä Vihdintie, Uusmäki Martinsillantie Joukkoliikenne Vuonna 213 Espoossa sijaitsevilta bussipysäkeiltä noustiin noin 121 kertaa arkivuorokaudessa (lokakuun arkipäivien keskiarvo). Määrä kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia ja on kaikkien aikojen korkein Espoossa. Espoon rautatieasemilta nousi syksyllä 213 lähiliikenteen juniin noin 21 9 matkustajaa. Nousijoita oli siis 8 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu on suurin sitten vuoden 27. Suuri muutos voi johtua osittain matkustajalaskennassa käytetyn menetelmän muutoksesta. Espoon asemalla nousijoita oli 1 ja Leppävaarassa 4 enemmän kuin edellisenä syksynä. Nousijamäärät kasvoivat myös Tuomarilan ja Kilon asemilla, mutta pienenivät Kauklahden ja Keran asemilla. Leppävaaran asema oli jälleen Espoon ylivoimaisesti suurin joukkoliikenteen solmukohta. Syksyllä 213 Leppävaaran asemalta nousi vuorokaudessa juniin 1 8 ja busseihin 1 7 matkustajaa. Espoon asemalta juniin nousi 4 ja busseihin 4 3 matkustajaa. Tapiolan keskustan pysäkit poistuivat käytöstä vuoden 213 alussa. Matinkylässä Ison Omenan ympäristön pysäkeiltä (Piispanaukion ja Piispansillan pysäkit) busseihin nousi 5 5 matkustajaa. Joukkoliikenteen nousijamäärät kasvoivat Espoon asemalla ja sen yhteydessä olevilla pysäkeillä 1 2:lla syksystä 212. Leppävaaran asemalla ja sen yhteydessä olevilla pysäkeillä kasvoi 1 9:lla. Matinkylässä Ison Omenan ympäristössä nousijamäärä kasvoi työmaista huolimatta 4:lla. Nousijoiden kokonaismäärä Tapiolan keskustassa pieneni melkein 3:lla ja noin 6 ennen terminaalia käyttänyttä nousijaa siirtyi keskusta-alueen muille pysäkeille. Tapiolan keskustan pysäkkimuutosten vaikutuksia on käsitelty tarkemmin luvussa 5. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä Leppävaarassa. Kuvaaja: Maria Romo 16 Liikenne Espoossa 213_netti

18 Kuva 6. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon pysäkeiltä ja asemilta syksyllä 213. Kuvaaja: Maria Romo Linja-autoon nousijoita Siltakadulla. Liikenne Espoossa 213_netti 17

19 LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Kuvassa 7 on verrattu eri kulkutapojen kehitystä Espoon asukasmäärän kehitykseen niin, että indeksi 1 vastaa vuoden 23 arvoa. Vuosituhannen alussa ja 21-luvulla joukkoliikenteen käyttö kasvoi nopeammin kuin asukasmäärä, mutta pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vain hieman asukasmäärän kasvua enemmän. Jalankulku ja varsinkin pyöräily vaihtelevat vuodesta toiseen voimakkaasti muun muassa sääolojen mu- vuosi 23= Kuva 7. Asukasmäärän ja kulkutapojen kehitys kaan. Pitkällä aikavälillä pyörämatkojen määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti nopeammin kuin asukasmäärä. Leppävaaran ja Matinkylän keskustojen kehittyminen vuosituhannen alussa käynnisti keskusta-alueilla kävelyn voimakkaan kasvun, joka jatkui vielä viime vuonnakin. Ajoneuvoliikenteen määrä seurasi vuosituhannen alussa varsin tarkasti asukasmäärän kehitystä, mutta vuoden 21 jälkeen kasvu on pysähtynyt. Jalankulku kaupunkikeskuksissa Polkupyöräily keskusten välillä Asukasmäärä Ajoneuvoliikenne Joukkoliikenne Ajoneuvoliikenne Kehä II:n avaaminen vuonna 2 muutti voimakkaasti Espoon liikennevirtoja. Nykyisin Kehä II:lla kulkee vilkkaimmalla kohdalla noin 63 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät laskivat Kehä II:n avaamisen myötä merkittävästi Kehä II:n suuntaisilla kokooja- ja pääkaduilla Mankkaalla, Tapiolassa ja Olarissa. Sittemmin liikennemäärät ovat kasvaneet näillä kaduilla, mutta olivat syksyllä 213 useimmilla edelleen alhaisemmat kuin ennen Kehä II:n avaamista. Kymmenen vuoden muutokset liikennemäärissä osoittavat uuden maankäytön tuottaman liikenteen kasvun kohdistuneen lähinnä moottori- ja kehäteille. Kehä I:ä lukuun ottamatta liikennemäärä on pysynyt vakiona Helsingin rajan ylittävillä pääväylillä. Kehä I:llä rajan ylittävä liikenne on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 %, eli keskimäärin 2,5 % vuodessa. Liikennettä Kehä II:lla. 18 Liikenne Espoossa 213_netti

20 Turunväylän liikennemäärä on kasvanut Espoon länsirajan ja Kehä I:n välillä noin 2 %. Länsiväylällä liikennemäärä on kasvanut länsirajan ja Kehä I:n välillä noin 1 %. Kehä III:n liikennemäärä on kasvanut Vantaan rajalla 24 %. Muualla Kehä III:n liikenne on kasvanut 1 2 %. Kehä II:lla liikenne on lisääntynyt kaksiajorataisella osuudella 2 3 %. Pohjoispäässä Kehä II:n liikennemäärä on palannut suunnilleen kymmenen vuoden takaiselle tasolle. 5 4 Yhteensä Itäraja Poikittaislinja Länsiraja Espoon omavaraisuuden kasvu ennen kaikkea palveluissa näkyy esimerkiksi siinä, että Espoon itärajan ylittävä liikenne on kasvanut vain kehäteillä I ja III. Molemmilla kehäteillä itärajan ylittävä liikenne on kasvanut yli 2 %, kun muilla itärajan ylittävillä väylillä liikennemäärä on kasvanut vain vähän tai jopa laskenut. Länsirajan ylittävä liikenne on kasvanut kaikilla väylillä, yhteensä 14 %. Poikittaisen laskentalinjan liikenne on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 8 %. Lähes kaikki poikittaisliikenteen kasvu on tullut Kehä II:lle. ajon/vrk 3 2 Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla vuodesta 1993 vuoteen 213 on esitetty kuvassa Kuva 8. Liikennemäärien kehitys laskentalinjoilla Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 213_netti 19

21 Jalankulku Kaupunkirakenteen tiivistyminen, siihen hyvin sijoittuvat uudet palvelut sekä kävely-yhteyksien kehittyminen ovat lisänneet kävelijämääriä muun muassa Leppävaarassa, Matinkylässä ja Espoon keskuksessa. Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa kehitys jatkui myös vuonna 213. Jalankulkijamäärä keskuksissa on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin 75 %. Lisäys on osin seurausta kaupunkikeskuksiin rakennetuista Ison Omenan ja Sellon kauppakeskuksista, osin yleisestä kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Leppävaaranraitin, Espoonsillan ja Piispansillan korkeatasoiset raitit ovat nousseet vilkkaimmiksi kävelyteiksi Piste 4. Leppävaaranraitti asemaportti pp/vrk jk/vrk O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O Piste 5. Finnoontie Hösmärintie pp/vrk jk/vrk O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O Piste 6. Iirislahdensilta pp/vrk jk/vrk O5 O6 O7 O8 O Piste 7. Länsiväylä Hanasaari pp/vrk jk/vrk O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O pp:t, kesän max. vrk Konelaskin (B): Pp määrät, Kalevalantien alikulku O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O vuosi pp:t, kesän max. vrk Konelaskin (H): Pp määrät, Kehä I Laajalahti O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O vuosi pp:t, kesän max.vrk. Konelaskin (J): Pp määrät, Vihdintie 2 Uusmäki O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O 11 vuosi pp:t, kesän max. vrk Konelaskin (D): Pp määrät, Merituulentie pohjoinen O4 O5 O6 O7 O8 O9 1O vuosi Kuva 9. Jalankulkija- ja pyöräilijämäärien kehitys eräissä kohteissa vuosina Liikenne Espoossa 213_netti

22 Kuvassa 9 on esitetty jalankulkijamäärien kehitys eräissä usein lasketuissa kohteissa. Suurin määrä ja vaihtelu ovat Leppävaaranraitilla, jossa kävelijämäärä oli vuonna 213 pienempi kuin huippuvuonna 29, mutta selkeästi suurempi kuin vuosina 25 ja 26. Iirislahdensillalla rantaraitilla kävelijämäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Finnoontien Hösmärintien kohteessa kävelee paljon koululaisia. Vuoden 213 havaittuun suhteellisen pieneen kävelijämäärään vaikutti osaltaan laskenta-ajankohta, joka ajoittui juhannusaattoa edeltävälle päivälle, jolloin kävelijämäärä oli loma-ajan vuoksi tavanomaista pienempi. Kävelijämäärät ovat kauempana keskustoista pienempiä kuin lähellä keskustaa. Pyöräily Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on pyöräilijämäärä lisääntynyt lähes 7 % sekä keskuksissa että keskusten välisillä pyöräteillä (kuva 1). Kehitys on tosin ollut erilaista eri keskuksissa. Vuosina 212 ja 213 pyöräilijämäärät olivat tähän mennessä suurimmat. Vuonna 21 lisäystä oli mm. Tapionraitilla ja Etelä-Leppävaarassa. Vuonna 211 pyöräily Merituulentiellä vilkastui ja lisääntyi vuonna 212 eteläisellä pyörätiellä Niittykummussa. Vuonna 212 Leppävaaranraitilla ja Karhusaarentien pyörätiellä havaittiin suuri lisäys ja Karhusaarentien pyörätiellä pyöräilijämäärät kasvoivat vielä huomattavasti vuonna 213. Lisäksi pyöräilijämäärät kasvoivat vuosi 22 = Pyöräily keskuksissa Pyöräily keskusten välillä Jalankulku keskuksissa Kuva 1. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys vuonna 213 muun muassa Espoon keskuksessa sekä Länsiväylän, Vihdintien ja Kehä I:n pyöräteillä. Pyöräilijämäärä ja pyöräilyn vaihtelu eri laskinkohteissa on kuvattu liitteessä 4. Kuvassa 9 on esitetty eräiden usein laskettujen kohteiden pyöräilijämäärät. Länsiväylän pyöräteiden pyöräilystä on eniten työmatkaliikennettä ja ulkoilijoita. Finnoontien Hösmärintien kohteessa vuonna 213 havaittuun suhteellisen pieneen pyöräilijämäärään vaikutti osaltaan laskenta-ajankohta, joka ajoittui juhannusaattoa edeltävälle päivälle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja pyöräily-yhteyksien kehittyminen ovat lisänneet pyöräilijämääriä muun muassa Leppävaarassa, Espoon keskuksessa ja Matinkylässä. Leppävaarankadun, Mankkaanlaaksontien ja Piispansillan pyörätiet ovat avanneet uusia reittejä. Tapiolan keskuksen uudistaminen sekä Piispansillan levennysurakka ovat tilapäisesti vaikeuttaneet pyöräilyä, mutta parantanevat jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden kulkua tulevaisuudessa. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet Espoossa vuodesta 23 vuoteen %. Junien nousijamäärät ovat kasvaneet 34 % ja bussien nousijamäärät 27 %. Bussinousujen suhteellinen kasvu on ollut näin suuri siitä johtuen, että bussinousujen määrä oli poikkeuksellisen pieni vuosina Arkivuorokauden nousuja Kuva 11. Joukkoliikenne Espoossa Juna Bussi Joukkoliikennematkat Espoossa Arkivuorokauden joukkoliikennematkat Liikenne Espoossa 213_netti 21

23 Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönotto aiheutti vuonna 22 kertaluonteisen siirtymän busseista juniin. Tämän kertahypähdyksen ja muutaman voimakkaan kasvun vuoden jälkeen junaliikenteen nousijamäärien kasvu oli vaatimatonta syksyyn 212 asti. Bussien käytön laskun vuoksi joukkoliikenteen kokonaisnousijamäärä laski vuoteen 26 asti, kunnes Kampin terminaalin käyttöönotto käänsi käyttäjämäärän taas nousuun. Muutosten laskennassa on otettu huomioon HSL:n muuttunut bussien nousumäärien laskentatapa kertomalla vuotta 211 aiempien vuosien nousijamäärät,927:llä. Liityntäpysäköinti Taulukossa 2 on esitetty liityntäpysäköinnin kehitys Espoossa vuosina Autojen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on vaihdellut 75 9 % ja polkupyöräpaikkojen 55 7 % välillä. Autopaikkojen määrä on noussut kymmenessä vuodessa noin 25 % ja polkupyöräpaikkojen määrä noin 45 %. Vuosina autopaikkojen käyttö on vuoroin lisääntynyt, vuoroin vähentynyt. Autopaikkojen käyttöaste oli vuonna 213 Kauklahtea ja Kiloa lukuun ottamatta kaikilla asemilla vähintään 85 %. Eniten liityntäpysäköijiä oli Leppävaaran, Espoon ja Kauniaisten asemilla. Yli puolet polkupyörien liityntäpysäköinnistä tapahtui Leppävaarassa. Muita tärkeitä kohteita olivat Kauklahti, Espoon asema, Kilo ja Kauniainen. Autot syksy 3 syksy 4 syksy 5 syksy 6 syksy 7 syksy 8 syksy 9 syksy 1 syksy 11 syksy 12 syksy 13 Mäkkylä Leppävaara Kilo Kera 5 1 X Kauniainen Koivuhovi Tuomarila Espoo Kauklahti Mankki Hanasaari 53 * Westend 35 * X X X X Espoonlahti X X Yhteensä Autopaikkoja Käytössä Käyttöaste 89 % 8 % 89 % 87 % 88 % 81 % 84 % 8 % 75 % 78 % 81 % Polkupyörät syksy 3 syksy 4 syksy 5 syksy 6 syksy 7 syksy 8 syksy 9 syksy 1 syksy 11 syksy 12 syksy 13 Mäkkylä 22 * 6 7 * Leppävaara 94 * Kilo 45 * 22 4 * Kera * * * Kauniainen * Koivuhovi 8 * * Tuomarila 38 * * Espoo 11 * Kauklahti 48 * * Mankki * Hanasaari 4 * 1 4 * Westend * * Espoonlahti * * Yhteensä Paikkoja Käytössä Käyttöaste 55 % 63 % 68 % 71 % 62 % 63 % 61 % 56 % 63 % * ei havaintoa X ei käytössä käyttöaste > 1 % Taulukko 2. Liityntäpysäköinti Punainen väri tarkoittaa, että pysäköijiä on ollut enemmän kuin pysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköintialue Kirkkojärventien varrella. Kuvaaja: Maria Romo 22 Liikenne Espoossa 213_netti

24 LIIKENTEEN VAIHTELU VUONNA 213 Espoossa autoliikenteen määrät ovat pysyneet vakaina syyskuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Vuonna 213 Espoossa jatkui sama liikennemäärien kausivaihtelutrendi. Vuoden 213 Espoon autoliikennelaskennat tehtiin syyskuun alun ja marraskuun lopun välillä, joten tulokset kuvaavat hyvin syyskuun puolenvälin viikon 37 liikennemääriä. Laskentakauden aikana vuorokausiliikenteen vaihtelu oli pieni ja enimmilläänkin vain muutaman prosentin luokkaa viikon 37 vuorokausiliikenteestä. Vuoden 213 joulukuun alussa autoliikenne väheni Espoossa jyrkästi ja oli alimmillaan vuoden lopussa, viikolla 52, ollen silloin noin 65 % viikon 37 liikenteestä. Joulukuun liikenne ei kuitenkaan laskenut tasaisesti, vaan heilahteli välillä laskien ja kasvaen, kuitenkin kuukauden aikana keskimäärin laskien. 1,2 1,,8,6,4,2 KAVL KVL Vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa autoliikenne alkoi jälleen kasvaa, kunnes kasvu vakaantui toukokuun alun tasolle. Tällä aikavälillä liikenne vaihteli tyypillisesti 85 % ja 95 % välillä syyskuun liikenteestä. Kasvun pysähdyttyä liikennemäärät olivat toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin vakaat ja lähellä syksyn tasoa. Vilkkaimpana kesälomakautena viikosta 25 viikkoon 34 Espoon liikennemäärät olivat alhaalla. Lasku alkoi viikkoa ennen Juhannusta (viikko 25) ja jatkui määrien ollessa alimmillaan viikoilla 29 ja 3, jolloin ne olivat noin 75 % syksyn liikenteestä. Viikosta 31 alkaen Espoon liikennemäärät kasvoivat tasaisesti vakiintuen syyskuun alkuun mennessä syksyn keskimääräiselle tasolle., viikko Kuva 12. Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen (KAVL) suhde viikon 37 KAVL:een ja keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) suhde viikon 37 KVL:een. 1,4 Kuukauden matkustajamäärä / koko vuoden keskiarvo 1,2 1,,8,6,4,2, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sisäiset matkat Seutumatkat Kuva 13. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kuukausittainen vaihtelu 213. Joukkoliikenteen käyttö vaihtelee normaalisti vuosittain niin, että kylminä kuukausina käyttö pääsääntöisesti ylittää selkeästi vuoden keskiarvon. Lomat ja pyöräilyolosuhteiden paraneminen vähentävät joukkoliikenteen käyttöä kesä-elokuussa alle vuoden keskiarvon. Joulu- ja helmikuussa joukkoliikennettä käytetään muita kylmiä kuukausia vähemmän vapaapäivien ja lomien vuoksi. Pääsiäinen puolestaan vähentää matkustamista joko maalis- tai huhtikuussa. Vuonna 213 pääsiäinen sijoittui maalis- ja huhtikuun vaihteeseen. Tämän ansiosta matkustajamäärä oli molempina kuukausina suunnilleen sama. Espoon sisäisessä liikenteessä maalis- ja huhtikuu olivat keskimääräistä vilkkaampia, mutta seutumatkoissa kuukaudet olivat lähellä koko vuoden keskiarvoa (kuva 13). Liikenne Espoossa 213_netti 23

25 Espoossa laskettiin pyöräilijämääriä vuoden 213 tammikuussa Laajalahdessa, joka on yhteinen laskentapiste kesäkauden laskentojen kanssa (kuva 14). Tammikuussa arkiliikenteessä oli keskimäärin noin 62 pyöräilijää vuorokaudessa. Maaliskuussa pyöräilijämäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Huhtikuun alussa pyöräilijämäärät nousivat noin 8 9 pyöräilijään arkivuorokaudessa jatkaen kasvuaan kesäkuun alkuun saakka. Kesäkuussa pyöräilijöitä oli enimmillään noin 224 arkivuorokaudessa ja keskimäärin hieman yli 18 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Lomakautena heinäkuussa pyöräilijämäärät laskivat huippuarvoista lähes huhtikuun tasolle. Elokuun alussa pyöräilijämäärät alkoivat jälleen nousta saavuttaen kesän huippuarvoja. Vuoden 213 tammikuussa pyöräilijämäärä Laajalahdessa oli korkea, noin 35 % kesäkuun keskiarvosta. Tyypillisesti Espoossa talvikauden pyöräilijämäärät ovat 1 3 % kesäkauden määristä pp/vrk Kuva 14. Pyöräilyn kausivaihtelu Laajalahdessa vuonna 213. Pyöräilijöitä Kirkkokadulla. Kuvaaja: Tuula Nykänen 24 Liikenne Espoossa 213_netti

26 LIIKKUMINEN RANTARAITILLA Espoon merenrantaraitti kulkee rantapuistojen, pienvenesatamien ja uimarantojen kautta tai tuntumassa. Rantaraitilla on tehty säännöllisiä laskentoja yli kymmenen vuoden ajan. Kesällä vuonna 213 laskettiin rantaraitilla kaksi kohdetta. Kuvaan 15 on koottu tulokset vuosien laskennoista merenrannan lähialueelta. Pyöräilyn ja jalankulun suosia vaihtelee eri osissa rantaraittia. Pyöräily on selkeästi jalankulkua yleisempää mm. Laajalahdessa, Ruukinrannassa, Otaniemessä ja Karhusaaressa. Alueilla on tyypillisesti paljon opiskelu- ja työmatkapyöräilijöitä sekä pitkänmatkan pyöräilijöitä. Rantaraitin länsiosissa, kuten Kivenlahdessa, Laurinlahdessa ja Soukassa jalankulkijoiden osuus on selkeästi suurempi kuin pyöräilijöiden. Suunnilleen yhtä suosittuja pyöräily ja jalankulku ovat Westendissä ja Haukilahdessa. Jalankulkijamäärät ovat yleisesti kasvaneet rantaraitilla viime vuosina. Eniten kävelijöitä on viime vuosina havaittu Kivenlahden rannassa, Iirislahdensillalla, Ristiniementiellä ja Nuottaniemessä. Pyöräilijöitä on havaittu eniten Iirislahdensillalla ja Gallen-Kallelantiellä sekä Otaniemensillalla. Haukilahden ja Iirislahden välisellä Iirislahdensillalla on tehty jalankulkija- ja pyöräilijälaskentoja useina vuosina peräkkäin. Tänä aikana sillan kävelijä- ja pyöräilijämäärät ovat kasvaneet melko tasaisesti. Vuonna 26 käyttäjiä oli yhteensä 115 vuorokaudessa ja vuonna 213 jalankulkijoita ja pyöräilijöitä oli yhteensä 22. Iirislahdensillan kulkijat ovat viime vuosina jakautuneet suunnilleen puoliksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kesken. Jalankulkijoita rantaraitilla Kaitaalla. Kuvaaja: Tuula Nykänen Liikenne Espoossa 213_netti 25

27 Kuva 15. Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat rantaraitilla Liikenne Espoossa 213_netti

28 Liikenne Espoossa 213_netti 27

29 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET VÄYLÄHANKKEIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEMÄÄRIIN Tapiolan keskusta Liikenne Merituulentiellä katkaistiin tammikuun lopussa 213 kokonaan välillä Tapiolantie Pohjantie/Etelätuulentie. Muilta kuin busseilta liikenne katkaistiin jo heinäkuussa 212. Metro- ja pysäköintityömaat ovat samaan aikaan haitanneet kävelyä ja pyöräilyä Tapiolan keskustassa. Autoliikenne Tapiolan keskustaan johtavilla kaduilla väheni Merituulentien katkaisemisen myötä yhteensä 16 ajoneuvolla arkivuorikaudessa, eli noin 3 %. Syksystä 212 syksyyn 213 liikennemäärä väheni vielä 9 ajoneuvolla, eli vajaat 2 %. Samaan aikaan Länsiväylän liikennemäärä kasvoi Tapiolan kohdalla 1 2 ajoneuvolla arkivuorokaudessa. Merituulentiellä sijainneet Tapiolan keskustan pysäkit olivat sijainniltaan keskeiset ja kulkuyhteydet niille olivat hyvät. Terminaalin sulkeminen pakotti niitä aiemmin käyttäneet hakeutumaan muille lähiympäristön pysäkeille. Arkivuorokauden nousijamäärät kasvoivat lähipysäkeillä 58:lla. Koska terminaalissa tapahtui 87 nousua arkipäivässä syksyllä 212, nousujen kokonaismäärä Tapiolan keskustassa pieneni melkein 3:lla terminaalin sulkemisen myötä. Kävelijämäärät ovat kasvaneet Tapionraitilla vuodesta 212, mutta pienentyneet Merituulentieltä keskustaan johtavalla raitilla. Edellinen kävelijälaskenta Pohjantien suunnasta on tehty 27. Pohjatiellä kävelijöiden määrä on pudonnut puoleen silloisesta. Pyöräilijöiden viime vuosina kasvussa olleet määrät ovat vähentyneet rajusti kaikissa Tapiolan keskustan alueen laskentapisteissä. Samaan aikaan sekä pyöräilijöiden että kävelijöiden määrä on pysynyt vakiona Koivu-Mankkaan tiellä Urheilupuiston kohdalla. Kaiken kaikkiaan Tapiolan keskustassa käynnissä olevat eri liikennemuotoja haittaavat työmaat ovat aiheuttaneet yli 1 matkan arkivuorokautisen vähennyksen Tapiolan keskustan alueella. Osa matkoista on ollut läpikulkua, josta ei ole ollut hyötyä Tapiolan keskustan liikeelämälle, mutta näin suurella pudotuksella on varmasti ollut myös kaupallista merkitystä. Työmaiden valmistuttua kävijämäärien odotetaan nousevan niitä edeltänyttä korkeammalle tasolle. Muutoksia Tapiolan keskustassa on kuvattu taulukossa 3. Suurpellon eritasoliittymä Oli odotettavissa, että valtaosa Suurpellon liikenteestä siirtyy kulkemaan uuden liittymän kautta ja vain Olarin suunnan liikenne jää vanhalle reitille. Suurpellon sisäisten katujen liikennemäärien muutoksista voidaan päätellä, että alue tuotti syksyllä 213 noin 42 automatkaa arkivuorokaudessa enemmän kuin syksyllä 212. Samaan aikaan liikennemäärä Suurpellontien eteläpäässä pieneni 12:lla, joten eritasoliittymän kautta on siirtynyt kulkemaan noin 56 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Näistä reilut 1 jatkoi Kehä II:ta pohjoiseen ja loput etelään. Vaikuttaa siltä, että jopa osa Olarin suunnan liikenteestä kiertää Ylismäentielle Kehä II:n kautta Pysäkit Tapiolan keskusta Tennispuisto Heikintori Hakarinne Tapionaukio 5 9 Revontulentie Tapiolansilta Kadut Merituulentie Pohjantie - Tapiontorintie n n. 2 Merituulentie Koivu-Mankkaan tie - Suvikummuntie Pohjantie Ahertajantie - Kauppamiehentie Etelätuulentie Revontulentie - Länsiväylän pohj.r Tapiolantie Menninkäisentie - Otsolahdentie Tapiolantie Länsiväylä - Sateenkaari Kävely Pohjantien suunta 27: Tapionraitti Merituulentien suunta Pyöräily Pohjantien suunta 27: Tapionraitti Merituulentien suunta Taulukko 3. Liikenne- ja nousijamääriä Tapiolan keskustassa Liikenne Espoossa 213_netti

30 LIIKENNESUORITE 213 Vuonna 213 liikennesuorite Espoossa oli miljoonaa ajoneuvokilometriä. Se kasvoi edellisvuodesta noin,5 prosenttia ja absoluuttinen kasvu oli suunnilleen 1 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Moottori- ja kehäteillä, sekä alueellisilla kokoojakaduilla suorite kasvoi, mutta muilla pääväylillä ja paikallisilla kokoojakaduilla laski. Myös tonttikatujen ja muiden samantyyppisten katujen yhteinen suorite kasvoi. Moottoriteiden, kehäteiden ja muiden pääväylien osuus suoritteesta oli 77 %, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 14 %. Valtion teiden osuus suoritteesta oli 71 % ja pituus 13 % verkon kokonaispituudesta. Vuonna 213 Espoon tie- ja katuverkon pituus oli noin 121 kilometriä. Verkon pituus on hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Katuluokitusten sisällä on tapahtunut muutamien kilometrien muutoksia sekä kasvun, että vähenemisen suuntaan. Syynä tähän ovat uudet katuyhteydet ja tarkentuneet pituustiedot. Tästä syystä vuoden 212 liikennesuorite on laskettu uudelleen ja suoritteen muutos on laskettu tarkistetun luvun avulla. Liikennesuorite kuvaa ajoneuvomääriä paremmin liikenteen ympäristökuormitusta koska se sisältää vuoden aikana toteutuneet ajoneuvokilometrit. Kun Espoossa vuonna 213 ajoneuvoliikenteen määrä kasvoi,8 % ja katuverkon pituus 2, %, kuvaa suoritteen,6 % kasvu sitä, että keskimäärin automatkat ovat hieman lyhentyneet. Tämä osaltaan kompensoi automäärän kasvusta johtuvaa ympäristökuormitusta. Liikennesuorite perustuu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnallinen tie- ja katuluokitukseen (6 toiminnallista luokkaa). 213 pituudet (m) Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet ,9, Kehätiet ,6, Muut pääväylät ,6, Alueelliset kokoojakadut ,2 1,2 Paikalliset kokoojakadut ,3-1, Muut kadut ,4 2,9 Yhteensä % 13, 64,4 22,7 1, 2, 213 liikennesuorite ajonkm/vrk syksyn KAVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet ,9 1, Kehätiet ,6,9 Muut pääväylät ,2 -,6 Alueelliset kokoojakadut ,3,9 Paikalliset kokoojakadut ,8-1,5 Muut kadut ,2 1,7 Yhteensä % 7,9 27,9 1,2 1,,6 213 liikennesuorite ajonkm/vrk vuoden KVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet ,9 1, Kehätiet ,6,9 Muut pääväylät ,2 -,6 Alueelliset kokoojakadut ,3,9 Paikalliset kokoojakadut ,8-1,5 Muut kadut ,2 1,7 Yhteensä % 7,9 27,9 1,2 1,,6 213 liikennesuorite 1 ajonkm/vuosi Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos tai muu % Moottoritiet ,9 1, Kehätiet ,6,9 Muut pääväylät ,2 -,6 Alueelliset kokoojakadut ,3,9 Paikalliset kokoojakadut ,8-1,5 Muut kadut ,2 1,7 Yhteensä % 7,9 27,9 1,2 1,,6 Kuva 16. Espoon liikennesuorite 213. Kuva 17. Asukkaiden ja autojen määrä sekä liikennesuorite Espoossa Liikenne Espoossa 213_netti 29

31 AJONEUVOLIIKENTEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖT ESPOOSSA Liikenteen pakokaasuilla on paikallisia ja globaaleja vaikutuksia. Paikallisia haittavaikutuksia aiheuttavat hiukkaset, typen oksidit ja hiilimonoksidi. Globaalisti vaikuttavia kasvihuonekaasuja puolestaan ovat hiilidioksidi, CO 2, metaani CH 4 ja typpioksiduuli N 2 O. Bensiini- tai dieselkäyttöisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutetun polttoaineen määrään, joten polttomoottorikäyttöisen ajoneuvon kilometriä kohti tuottaman hiilidioksidin määrää voidaan vähentää vain pienentämällä ajoneuvon polttoaineenkulutusta. Vuonna 213 Espoossa kului yhteensä 19 tonnia polttoainetta, josta 37 % oli bensiiniä ja 63 % dieseliä. Yli 99 % bensiinin kokonaiskulutuksesta käyttivät henkilöautot. Bensiinikäyttöisen henkilöauton polttoaineen keskikulutus oli 6,6 kg/1 km, ja litroina noin 7,8 l/1 km. Dieselöljyn kokonaiskulutus oli 69 tonnia, josta tavaraliikenne käytti 33 tonnia, dieselkäyttöinen henkilöautoliikenne 27 tonnia ja linjaautoliikenne 7 3 tonnia. Kuvasta 18 a. nähdään, että liikennesuoritteen määrä on kasvanut polttoaineenkulutusta nopeammin, mikä on seurausta ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen pienenemisestä. Polttoaineen kokonaiskulutus on tarkastelujaksolla ollut suurin vuonna 27. Polttoaineitten koostumusta on viime vuosina muutettu lisäämällä biopolttoaineitten osuutta. Vuonna 213 sekä bensiinin että dieselin bio-osuus oli 6, % polttoaineen lämpöarvosta. Laskennallisesti biopolttoaine ei aiheuta lainkaan kasvihuonepäästöjä, koska polttomoottorissa biopolttoaineesta syntyneen hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan täysimääräisesti takaisin kasvillisuuteen. Jos biomassa koostuu jätteistä tai tähteistä, sen osuus polttoaineen lämpöarvosta otetaan laskennallisesti huomioon kaksinkertaisena. Monet uudet autot sietävät jo polttoainelaatua E85, joka sisältää 85 % etanolia. Kasvihuonekaasujen kokonaisvaikutusta kuvataan hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 -ekv). Metaani on 21 kertaa ja typpioksiduuli 31 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta hiilidioksidi on suuren määränsä vuoksi kasvihuonekaasuista merkittävin. Vuonna 213 hiilidioksidi aiheutti noin 98 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi bensiinilitra tuottaa palaessaan 2,4 kg hiilidioksidia, mutta vain muutamia kymmeniä grammoja muita yhdisteitä. Dieselöljy on bensiiniä tiheämpää yksi dieselöljylitra tuottaa palaessaan 2,7 kg hiilidioksidia. Vuonna 213 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat 319 tonnia ja kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekv) yhteensä 324 tonnia. Hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on esitetty kuvassa 18 c. Typen oksideja, NO x, syntyy erityisesti ajettaessa suurilla nopeuksilla ja kiihdytyksissä. Tieliikenteen typenoksidien päästöt olivat vuonna 213 noin 1 6 tonnia. Typen oksidien määrän kehitys tarkastelujaksolla on esitetty kuvassa 18 d. Typen oksidien päästöjen pienenemiseen on vaikuttanut varsinkin katalysaattoreiden käyttöönotto 199-luvun alussa. Vuonna 213 enää vajaa 5 % henkilöautojen suoritteesta ajettiin katalysaattorittomalla autolla. Typen oksideista haitallisin on typpidioksidi, NO 2. Typpidioksidi vaikuttaa erityisesti hengitysteihin. Lisäksi typenoksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia, sekä happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä ja maaperää (HSY 1 ). Hiukkaset, PM, syntyvät palamisprosessin tuotteina ja ne ovat kooltaan pieniä. Hiukkasten pintaan on tarttunut pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Kuvasta 18 b. nähdään, että Espoon liikenteen hiukkaspäästöt olivat 58 tonnia vuonna 213 ja hiukkaspäästöjen määrä on ollut jatkuvassa laskusuunnassa. Hiilimonoksidia, CO, syntyy polttoaineen epätäydellisen palamisen tuloksena. Sitä syntyy erityisesti ajettaessa joko hitaasti tai hyvin nopeasti sekä ajettaessa kaupunkiliikenteelle tyypillistä nykivää ajoa. Hiilimonoksidilla on paikallinen terveysvaikutus sen vapautuessa hengitysilmaan. (HSY 1 ) Referaatti sivulta 9. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 212. HSY:n julkaisuja 5/213 isbn (pdf) Saatavana: (VTT 2 ) LIPASTO liikenteen päästöt. Internet-sivut. Saatavana: (VTT 3 ) Referaatti sivuilta 25 26, 28, Tutkimusraportti nro VTT-R , Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt LIISA 212 laskentajärjestelmä. Saatavana: 3 Liikenne Espoossa 213_netti

32 Liikennesuorite (Milj. km/a) Kulutettu polttoneste (t/a) Liikennesuorite (Milj. km/a) Hiukkaset (t/a) 1 Suorite Polttoneste Suorite Hiukkaset Kuva 18 a. Suorite ja kulutettu polttoaine Espoossa Kuva 18 b. Suorite ja hiukkaset (PM) Espoossa Kasvihuonekaasut sekä Polttoneste (t/a) CO2 Ekv. CO2 Poltto neste NOx (,1 t/a), Polttoneste (t/a) Poltto neste NOx Kuva 18 c. Hiilidioksidi, kasvihuonekaasut ja kulutettu polttoaine Espoossa Kuva 18 d. Typen oksidit ja kulutettu polttoaine Espoossa Raskasta liikennettä Nupurintien ja Kulmakorventien liittymässä. Kuvaaja: Reijo Simola Liikenne Espoossa 213_netti 31

33 MUITA LASKENTATULOKSIA KOULUREITTIKOHTEET Koululaislaskentoja tehtiin liitteen 2 kartassa K- ja T- merkinnällä osoitetuissa kohteissa yhteensä 6 eri paikassa. Taulukossa 4 on esitetty havaitut koululaisten jalankulkija- ja pyöräilijämäärät sekä kypäränkäyttöpro- sentit. Laskennoissa havaittiin 32 koululaispyöräilijää, joista kypärää käytti keskimäärin 74 %. Kypäränkäyttö vaihteli eri laskentapisteissä. Nupurintien ja Karhuniityntien risteyksessä kypärää käytti 97 % pyöräilijöistä, kun vastaava luku oli Niipperinrinteen ja Niipperintien risteyksessä vain 52 %. Laskenta- jk- pp- Kypärät Kypärän- Koululaislaskentapiste ajankohta klo koululaiset koululaiset kpl käyttö -% Kompassikatu - Saunalahden koulu :3-9: Niipperinrinne - Niipperintie : Punametsä - Perusmäentie - Lavaniityntie : Perusmäentie - Kalliomäentie - Suopurontie :3-1: Nupurintie - Gumbölentie - Karhuniityntie :3-1: Nupurintie - raitti Karhusuon koululle :3-1: Taulukko 4. Koululaislaskentojen tulokset sekä koululaisten kypäränkäyttöprosentit. PYÖRÄILYKYPÄRÄN KÄYTTÖ Käsilaskentojen yhteydessä tehtiin havainto 398 pyöräilijän kypärän käytöstä. Laskentakohteissa kypärää käytti 58 % kaikista pyöräilijöistä, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 62 % ja 61 % vuonna 211. Kuvassa 19 on esitetty kypäränkäyttö ja sen kehitys eri laskenta- % Klo Kuva 19. Kypärän käyttö- % eri kellonaikoina vuosina ajankohtina vuosina Kypäränkäyttö on säilynyt edellisten vuosien tasolla. Aamulaskennassa kypäränkäyttäjien osuus on keskimäärin 7 %, keskipäivällä 42 %, iltapäivälaskennoissa 4 % ja myöhäisiltapäivän aikana 62 %. Kypäränkäyttö on yleistä aamutunteina ja myöhäisiltapäivällä, jolloin on runsaasti työmatkapyöräilyä. Kehä I Helsingin rajalla on hyvin vilkasliikenteinen työpaikkaliikenne- ja ulkoilutie, jossa kypäränkäyttöprosentti oli klo 7 9 laskennassa 86 % ja iltapäivän klo laskennassa 8 %. Keskustakohteissa iltapäivällä käyttö eri kohteissa vaihteli välillä %. Päivätunteina pyöräilykypärän käyttö on alhaisempaa, mitä selittää päiväaikaan vilkas keskustojen asiointiliikenne. Keskusta-alueilla kypäränkäyttö on vähäisempää kuin pitkämatkaisessa pyöräilyssä. 32 Liikenne Espoossa 213_netti

34 LIITTYMÄLASKENNAT VANHAKARTANO VANHA-NUUKSIO Vuonna 213 liittymien liikennevirrat laskettiin käsin seitsemästä liittymästä. Lasketut liittymät on esitetty kuvassa 2 ja laskentatulokset liitteessä 1. HÖGNÄS JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI Nupurinjärvi NUPURI Lippajärvi LIPPAJÄRVI KARAKALLIO KARHUSUO VIHERLAAKSO 132 KIL ANO GUMBÖLE MUURALA ESPOON KESKUS KARVASMÄKI KAUNIAINEN SEPÄNKYLÄ KAUPUNGIN- KALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI HENTTAA 524 VANTTILA LATOKASKI 524 laskettu liittymä liittymänumero Kuva 2. Liittymälaskennat 213. KURTTILA OLARI SAUNA- LAHTI NÖYKKIÖ Kauklahdenväylän ja Hansatien liittymä. Kuvaaja: Reijo Simola Liikenne Espoossa 213_netti 33

35 PYÖRÄILY KESKUSPUISTOSSA Espoon keskuspuisto on 88 hehtaarin kokoinen ulkoiluja virkistysalue Espoon keskuksen eteläpuolella. Keskuspuisto rajoittuu pohjoisessa Suvelan ja Tuomarilan asuinalueisiin, idässä ja koillisessa Kuurinniittyyn, Henttaaseen ja Suurpeltoon, etelässä Olariin ja Latokaskeen sekä lännessä Vanttilaan. Pyöräily keskuspuistossa on hyvin suosittua. Espoon keskuspuistossa kulkee etelä-pohjoissuunnassa useita suosittuja pyöräilyreittejä, sekä niihin yhteydessä oleva Finnoontien kevyen liikenteen väylä. Puolarmaarin ja Kuurinniityn välinen reitti haarautuu keskuspuiston keskiosassa luoteeseen Sunan alueelle. Keskuspuiston länsiosassa vastaavan suuntainen reitti kulkee Tillinmäestä Saarniraivioon ja idässä Olarista Henttaalle. Länsi-itä suunnassa reitit mahdollistavat yhteyden Vanttilan tasalta Olariin asti ja edelleen siitä eteenpäin. Keskuspuiston reunoilla laskettiin pyöräilijöitä mm. Latokaskessa, Olarissa ja Henttaalla. Latokaski-Vanttila välisellä ulkoilureitillä havaittiin 95 pyöräilijää arkivuorokaudessa vuoden 212 laskennassa. Latokaskesta pohjoiseen, Espoon keskuksen suuntaan, laskettiin 17 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Vuonna 212 reitin pohjoispäässä havaittiin 8 pyöräilijää arkivuorokaudessa, joten liittymästä Finnoontien suuntaan johtavalla reitillä kulkee noin 1 pyöräilijää arkipäivisin. Puolarintien ja Friisinkalliontien risteyksestä keskuspuistoon lähtevällä ulkoilureitillä laskettiin 315 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Henttaalta keskuspuistoon johtavalla ulkoilureitillä oli vähemmän, 125 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Keskuspuiston laskentatulokset kohdentuvat pääosin etelä-pohjoissuuntaisille pääreiteille. Itä-länsisuunnan yhteyksiltä ja puiston reuna-alueilta on myös joitakin laskentatuloksia. Vuosien laskennoista on koottu pyöräilijämäärätiedot kuvaan 21. Vuonna 212 laskettiin Finnoontien kevyen liikenteen väylällä noin 42 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Puolarmaarista Sunaan ja Kuurinniittyyn johtavalla ulkoilureitillä laskettiin vuosina 21 ja 212 noin 67 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Näistä Sunan suuntaan haarautuvalla ulkoilureitillä havaittiin 5 pyöräilijää ja Kuurinniittyyn johtavalla ulkoilureitillä 165 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Kuva 21. Pyöräilijämääriä keskuspuiston alueella vuosina Liikenne Espoossa 213_netti

36 LIIKENNEONNETTOMUUDET Ennakkotietojen mukaan Espoossa tapahtui vuonna 213 yhteensä 12 henkilövahinko-onnettomuutta, joista kaksi oli kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähentyi 11 % vuoteen 212 verrattuna. Vuoden 213 onnettomuusraportti valmistuu vuoden 214 aikana. (Saarinen.) Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 212 poliisin tietojen mukaan yhteensä 622 liikenneonnettomuutta, joista kolme johti kuolemaan ja 132 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä kolme ja loukkaantui 172 henkilöä. Vuoteen 211 verrattuna onnettomuuksien määrä on vähentynyt. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä noin 2 prosenttia henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Harvimmin poliisin tietoon tulevat polkupyöräilijöitten yksittäisonnettomuudet. 49 prosenttia onnettomuuksista tapahtui maanteillä, 46 prosenttia katuverkolla ja viisi prosenttia yksityisillä teillä. Yleisin onnettomuustyyppi maanteillä oli peuraonnettomuus. Katuverkon yleisin onnettomuustyyppi oli muu onnettomuus. Muihin onnettomuuksiin lukeutuvat mm. mopoautojen onnettomuudet. Henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisista 58 % oli auton kuljettajia ja 17 % auton matkustajia. Kolmanneksi yleisin henkilövahinko-onnettomuuksiin osallisten ryhmä olivat polkupyöräilijät 1 % osuudella. Polkupyöräilijöitten osuus on huomattavasti noussut, sillä vuonna 211 henkilövahinko-onnettomuuksien osallisista vain 4 % oli polkupyöräilijöitä. Syynä kehitykseen lienee polkupyöräilijöitten voimakkaasti lisääntynyt määrä. Alkoholionnettomuuksien määrä on 2-luvun alkuvuosiin verrattuna pienentynyt: vuonna 212 alkoholi oli osallisena neljään prosenttiin kaikista onnettomuuksista. Henkilövahinko-onnettomuuksista 26 % (45 kpl) tapahtui 6 16-vuotiaille vuonna vuotiaille sattui yhteensä kuusi onnettomuutta, joista neljä auton matkustajana ja kaksi jalankulkijana. 9-vuotiaille ei tapahtunut yhtään onnettomuutta vuotiaille sattui yhteensä 12 onnettomuutta, joista kaksi auton matkustajana, viisi jalankulkijana ja viisi polkupyöräilijänä vuotiaille sattui yhteensä 27 onnettomuutta, joista valtaosa (18 kpl) oli mopedionnettomuuksia. Loput vuotiaiden onnettomuuksista tapahtuivat autossa matkustajana (2 kpl), jalankulkijana (2 kpl), polkupyöräilijänä (2 kpl) ja muina onnettomuuksina (3 kpl). Sekä onnettomuuksien kokonaismäärä että henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on Espoossa asukaslukuun suhteutettuna huomattavasti pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kaikkien onnettomuuksien huippuvuosi oli Espoossa 1989, jolloin tapahtui yhteensä noin 115 onnettomuutta, joissa loukkaantui vajaa 5 henkilöä. Sen jälkeen onnettomuuksien määrä pieneni 2-luvun alkupuolelle saakka, kunnes vuonna 23 onnettomuuksien kokonaismäärä kääntyi taas voimakkaaseen nousuun. Onnettomuuksien nousu kohdistui kuitenkin lähinnä omaisuusvahinkoja aiheuttaneisiin onnettomuuksiin. Henkilövahinkojen osalta on vallinnut laskeva trendi vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1989 noin 4 prosenttia poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista johti henkilövahinkoon, mutta vuonna 212 enää vain noin 2 prosenttia. Vuodesta 1989 vuoteen 212 Espoon väkimäärä kasvoi 5 %. Vuonna 1989 Espoossa asui noin 17 henkilöä ja vuonna 212 noin 257 henkilöä, mistä seuraa, että henkilövahinko-onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä asukasta kohti on pudonnut vuoden 1989 tilanteesta (noin 29 loukkaantunutta vuodessa / 1 asukasta) noin neljäsosaan (vuonna 212 noin 7 loukkaantunutta vuodessa / 1 asukasta). Myös onnettomuuksissa kuolleitten määrä on laskenut vastaavasti. Vuonna 212 onnettomuuksia tapahtui eniten marraskuussa ja vähiten huhtikuussa. Toiseksi vähiten onnettomuuksia sattui heinäkuussa. Onnettomuuksia tapahtui viikonpäivistä eniten perjantaina ja vähiten sunnuntaina. Onnettomuuksista 27 prosenttia tapahtui liittymissä ja 1 prosenttia pysäköintialueilla. Liittymäonnettomuuksia tapahtui eniten onnettomuuksia liittymissä, jotka oli varusteltu joko kärkikolmiolla tai liikennevaloin. Onnettomuuksien kokonaismäärä oli vuonna 212 suurin Kanta-Leppävaarassa (yhteensä 75 onnettomuutta, joista henkilövahinkoon johtaneita 11). Toiseksi eniten onnettomuuksia (yhteensä 46) sattui Kanta-Tapiolan alueella. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrällä mitattuna Kanta-Tapiola oli kuitenkin alueista synkin, koska 14 kappaletta (3 prosenttia) onnettomuuksista johti henkilövahinkoon, kun taas Kanta-Leppävaaran alueella henkilövahinko-onnettomuuksia oli kaikista onnettomuuksista vain 15 prosenttia. Toiseksi eniten (12 kappaletta) henkilövahinko-onnettomuuksia sattui Nöykkiö- Latokasken alueella, jossa 38 prosenttia kaikista onnettomuuksista oli henkilövahinko-onnettomuuksia. Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuonna 212 ja onnettomuuksien tapahtumapaikat on esitetty tarkemmin liitteessä 11. (Espoon kaupunki Liikenneturvallisuus) Pohjautuu raporttiin Espoon liikenneonnettomuudet 212. (Destia Oy). Saatavana: fi/fi-fi/asuminen_ja_ymparisto/liikenne/liikenneturvallisuus (Saarinen, T.) Referaatti sähköpostiviestistä Liikenne Espoossa 213_netti 35

37 SAUNALAHDEN KOULULAISLASKENTA JA KOULUMATKAN LIIKENNEJÄRJESTELYT Uusi Saunalahden peruskoulu aloitti toimintansa Koulussa toimivat luokat 1 4, sekä esikoulu. Tulevaisuudessa koulun on tarkoitus laajentua yhtenäiskouluksi, jossa olisivat kaikki peruskoulun luokka-asteet. (Espoon kaupunki Päivähoito ja koulutus 3 ). Saunalahden kouluun tulee oppilaita mm. Tillinmäen asuinalueelta. Koulun ja Tillinmäen väliin jää vilkasliikenteinen Kauklahdenväylä, jonka yli on rakennettu alueet yhdistävä kevyenliikenteen silta (Korkoonsilta). Kauklahdenväylällä vuoden 213 syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli 137 ajoneuvoa vuorokaudessa Saunalahdenkadun pohjoispuolella, sekä 164 ajoneuvoa Saunalahdenkadun eteläpuolella. Autoliikenne Saunalahden alueen ja Kauklahdenväylän välillä kulkee alueen pääkatuna toimivan Saunalahdenkadun kautta. Sen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne syksyllä 213 oli 53 ajoneuvoa vuorokaudessa. Saunalahdenkadun liikennemäärää nostaa läpiajoliikenne Kurttilaan ja Saunaniemeen (Espoon kaupunki Asuminen ja ympäristö 1 ). Syksyllä 213 tehtiin Saunalahdenkadun linjauksen muutostyö, jolloin sen yhteyteen rakennettiin kaksi kiertoliittymää. Marraskuussa 213 Saunalahdenkadun ja Kompassikadun yhdistävä liittymä oli liikennekäytössä. Linjauksen muutos, uudet liittymäjärjestelyt ja Korkoonsilta on esitetty kuvassa 22. Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä tehtiin koululaislaskenta syksyllä 213. Liittymässä on kaksi keskisaarekkeellista suojatietä, joista toinen ylittää Saunalahdenkadun ja toinen Kompassikadun. Koululaislaskennan kohteena oli Saunalahdenkadun ylittävä suojatie (Kuva 22) klo 7:3-9: klo 11:45-14: klo 7:15-9: klo 12:5-14: klo 12:5-14: klo 7:15-9: klo 11:45-14: klo 7:3-9:15 Kuva 22. Saunalahdenkadun suojatien sijainti sekä laskentatulokset ja Saunalahdenkadun linjauksen muutos. Laskennat tehtiin tiistaina sekä keskiviikkona Kumpanakin tutkimuspäivänä laskettiin noin kahden tunnin jaksot aamupäivällä ja iltapäivällä. Laskennan tulokset on esitetty kuvassa 22. Keskisaareke alentaa ajoneuvoliikenteen nopeuksia, parantaa suojatien havaittavuutta sekä mahdollistaa ajoradan ylittämisen kahdessa vaiheessa (Turvallinen kaupunki 7 ). Tutkimuksessa koululaiset jaoteltiin kolmeen ryhmään arvioidun luokka-asteen mukaan sekä 5 luokkaan kulkutavan mukaan. Havaintotulokset ja niiden jakaumat on esitetty kuvissa 23 ja 24 sekä taulukoissa 5 ja Liikenne Espoossa 213_netti

38 Lisähavaintoja Kahden tutkimuspäivän aikana havaittiin yhteensä 178 suojatietä pitkin tai suojatien välittömästä läheisyydestä Saunalahdentien ylittänyttä koululaista, sekä 124 muuta suojatien käyttäjää. Tästä syystä kyseisen suojatien merkittävä käyttäjäryhmä ovat koululaiset. Saunalahden koulun toiminta on laajenemassa, joten tulevina vuosina suojatietä ylittävän koululaismäärän voi olettaa kasvavan. Pyöräilevistä koululaisista kypärää käytti hieman yli puolet, muista suojatien ylittäneistä pyöräilijöistä noin kaksi kolmasosaa. Merkillepantavaa oli, että kolmannen ja neljännen luokan oppilaista kaikki käyttivät kypärää, kun taas ylempien luokkien oppilaista kypärää käytti hyvin harva. Ensimmäisen ja toisen luokan koululaiset eivät pyöräilleet kouluun. Monet esikoululaisiksi luokitelluista lapsista pyöräilivät suojatien yli. Kaikki kouluikää nuoremmat lapset käyttivät pyöräilykypärää. Kouluikää nuorempien lasten osuus suojatien ylittäneistä ei-koululaiset -ryhmään kuuluneista pyöräilijöistä oli merkittävä. Suojatien polkupyörällä ylittäneillä ei-koululaiset -ryhmään luokitelluilla aikuisilla pyöräilykypärä oli melko yleinen. Kahden tutkimuspäivän tuloksista laskettiin koulupäivän jalankulkija- ja pyöräilyliikenteen vuorokausiliikenteen keskiarvo Saunalahdenkadun ylittävälle tutkimuksen kohteena olleelle suojatielle. Molempien suuntien yhteenlaskettu jalankulkijamäärä oli 645 jk/vrk, josta koululaisia 32 % (25 jk-koul/vrk). Molempien suuntien yhteenlaskettu polkupyöräilijämäärä puolestaan oli 17 pp/ vrk, josta koululaisia 37 % (4 pp-koul/vrk). Tutkimustuloksia sovellettaessa on erityisesti huomattava kolme seikkaa. Ensinnäkin tutkimusjakso ajoittui marraskuulle, jolloin polkupyöräilijämäärä on yleisesti selvästi alhaisempi kuin alkusyksyllä. Toisekseen laskentaan sisältyy epävarmuuksia, johtuen kahden tunnin laskentaotosten laajentamisesta koko vuorokauden liikennemääriksi. Kolmanneksi koko liittymän liikennemäärä on laskettua suurempi, koska Kompassikadun ylittänyt jalankulku- ja pyöräilijäliikenne ei ollut mukana laskennoissa. Koululaiset lk lk 5. lk --> Jalankulkijat (kävelijät) kaikki koululaiset Potkulautailijat 1 1 Pyöräilijät (ilman kypärää) 5 5 Pyöräilijät (kypäränkäyttäjät) Mopo tai skootteri 1 1 yhteensä Taulukko 5. Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla suojatien molempiin kulkusuuntiin. Kuva 23. Koululaisten kulkutavat. Koululaiset lk lk 5. lk --> kaikki koululaiset Jalankulkijat (kävelijät) Kuva 24. Ei koululaisten kulkutavat. Potkulautailijat Pyöräilijät (ilman kypärää) 9 9 Pyöräilijät (kypäränkäyttäjät) Mopo tai skootteri yhteensä Taulukko 6. Koululaishavainnot Saunalahdenkadulla suojatien molempiin kulkusuuntiin. Liikenne Espoossa 213_netti 37

39 Arviointi Kiertoliittymän alueella on voimassa aluenopeusrajoitus 3 km/h. Silmämääräisten havaintojen perusteella suuri osa autoilijoista ylitti sallitun nopeuden. Suojatien vierestä Saunalahdenkadun ylitti ensimmäisenä tutkimuspäivänä seitsemän vuosiluokkien koululaista. Ylitykset tapahtuivat Saunalahden koululta katsoen matkalla koulusta kotiin. Jalankulkijat jakavat reittinsä etappeihin, jotka pyritään kulkemaan mahdollisimman suoraan. Yksi etappi vastaa yleensä havaintohetkellä näkyvää osaa reitistä. Oikaisua tapahtuu tyypillisesti tilanteissa, joissa väylä on 1 % pitempi kuin linnuntie-etäisyys (Tielaitos 6 ). Laskentatuloksissa Saunalahdenkadun ylitys suojatien välittömästä läheisyydestä on laskettu suojatien ylitykseksi. Espoon kaupungin liikenneturvallisuusasiantuntijalle on välitetty tiedot laskennan aikana havaituista vaaratilanteista. Kiertoliittymäratkaisut ovat viime vuosina voimakkaasti yleistyneet Espoossa. Syynä siihen on mm. kiertoliittymien nopeuksia hidastava vaikutus. Kuvassa 25 on esitetty konfliktipisteet Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä. Konfliktipisteet ovat paikkoja, joissa eri liikennevirtojen ajolinjat risteävät tai liittyvät. Konfliktipisteet sijaitsevat toisaalta jalankulkija- ja pyöräliikenteen risteämiskohdissa moottoriajoneuvoliikenteen kanssa ja toisaalta eri ajoneuvoliikennevirtojen risteämis- sekä liittymiskohdissa (Vaismaa et al. 8). Havainnekuva perinteisen kolmihaaraliittymän konfliktipisteistä on esitetty kuvassa 26. Kuvaan 25 on merkitty liittymän molempien suojateiden sijainnit. Liikennevirrat on esitetty erivärisillä nuolilla. Konfliktipisteet on merkitty punaisilla pisteillä. Punaisten pisteiden ympärille piirretyillä punaisilla neliöillä merkityillä kohdilla voi tapahtua sivuttaistörmäyksiä ajoneuvoliikennevirtojen välillä. Kolmihaaraliittymän, toisin kuin nelihaaraliittymän, muuttaminen kiertoliittymäksi ei vähennä konfliktipisteiden määrää. Konfliktien luonne kuitenkin muuttuu: vaarallisimmat onnettomuustyypit, joita ovat nokkakolarit sekä törmäykset risteävän ajoneuvon kanssa, poistuvat (Tiehallinto 5 ). Kiertoliittymä on ratkaisuna perinteistä liittymää selkeämpi, koska kaikki ajoneuvot kiertävät samaan suuntaan. Varsinkin jalankulkijoitten ja pyöräilijöitten kannalta on oleellista, että kiertoliittymissä nopeudet pysyvät kaarrosten myötä alhaisina (Vaismaa et al. 8 ). Kiertoliittymiin sisältyy kuitenkin jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta kaksi vaaranpaikkaa (Liikenneturva 4 ). Ensinnäkin kiertoliittymästä poistumassa oleva väistämisvelvollinen ajoneuvon kuljettaja voi unohtaa väistää suojatiellä tai pyörätien jatkeella kulkevaa kevyttä liikennettä. Toisekseen kiertoliittymään saapumassa oleva väistämisvelvollinen ajoneuvon kuljettaja voi unohtaa väistää ennen liikenneympyrää olevaa jalankulkijaa tai pyöräilijää, kun tämä on ylittämässä katua suojatietä tai pyörätien jatketta pitkin. Vuonna 212 Espoossa sattui yksi liikenneonnettomuus kiertoliittymässä (Espoon kaupunki Liikenneturvallisuus 2 ). (Espoon kaupunki Asuminen ja ympäristö 1 ) Referaatti Internet-sivuilta. Saunalahdenportti, muutos. Saatavana: (Espoon kaupunki Liikenneturvallisuus 2 ) Referaatti sivulta 11. Espoon liikenneonnettomuudet 212. (Destia Oy). Saatavana: fi/fi-fi/asuminen_ja_ymparisto/liikenne/liikenneturvallisuus (Espoon kaupunki Päivähoito ja koulutus 3 ) Referaatti Internet-sivuilta. Saunalahden koulu. Saatavana: ja_koulutus/perusopetus/peruskoulut/yhtenaiset_peruskoulut/saunalahden_koulu (Liikenneturva 4 ) Referaatti Internet-sivuilta. Liikenneympyrässä ajaminen. Saatavana: liikenneympyrassa-ajaminen (Tiehallinto 5 ) Referaatti Internet-sivuilta. Kiertoliittymä ja miten siinä ajetaan. Saatavana: (Tielaitos 6 ) Referaatti sivuilta Kevyen liikenteen suunnittelu. Suomen kuntaliitto. Helsinki Saatavana: kevliisu.pdf (Turvallinen kaupunki 7 ) Referaatti Internet-sivuilta. Risteykset ja liittymät. Saatavana: liikenneturvallinen-elinymparisto/suunnittelun-suuntaviivoja/kohtaamiset-liikenteessa/risteykset-ja-liittymat (Vaismaa, K. Mäntynen, J. Metsäpuro, P. Luukkonen, T. Rantala, T. & Karhula, K. 8 ) Referaatti sivulta 148. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere Liikenne Espoossa 213

40 Kuva 25. Konfliktipisteet Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymässä. Kuva 26. Perinteinen kolmihaaraliittymä, jossa kaksi suojatietä. Saunalahdenkadun ja Kompassikadun kiertoliittymä. Kuvaaja: Anne Liukkonen Liikenne Espoossa

41 UIMAHALLIEN PYSÄKÖINTIKYSYNTÄ Syksyllä 213 tutkittiin maastokäynnein Espoon uimahallien pysäköintipaikkojen kysyntää. Tarkoituksena oli selvittää esimerkiksi mahdollisuutta uimahallien ja koulujen pysäköintipaikkojen vuoroittaiskäyttöön. Maastokäynnit tehtiin eri vuorokaudenaikoina Espoonlahden, Keski-Espoon ja Tapiolan uimahalleihin. Espoonlahden uimahallissa on yhteensä 19 pysäköintipaikkaa. Kuvassa 27 on esitetty Espoonlahden pysäköintikysyntä päivämäärän ja kellonajan mukaan. Keski-Espoon uimahallin etu- ja takapihalla on yhteensä 112 pysäköintipaikkaa. Kuvassa 28 on esitetty Keski-Espoon uimahallin pysäköintikysyntä. Kuvassa 29 on esitetty Keski-Espoon osalta pysäköinnin tuntivaihtelu syksyn 213 laskenta-ajanjaksona. Kuvassa 3 on esitetty Tapiolan uimahallin pysäköintikysyntä. Tapiolan uimahallissa on yhteensä 72 pysäköintipaikkaa. Kuvat on esikäsitelty poistamalla havainnot, jotka on tehty uimahallin ollessa suljettuna. Suurimmat havaitut Espoonlahden uimahallin pysäköintipaikkojen käyttöasteet olivat 92 % tiistaina klo 9. ja 93 % keskiviikkona klo Keski-Espoon uimahallin pysäköintipaikkojen käyttöaste oli suurimmillaan keskiviikkona klo 17.47, jolloin se oli 94 %. Aamuisin ja päivisin Keski-Espoon uimahallin pysäköintipaikoilla oli yleensä runsaasti mopoja ja moottoripyöriä, koska samoja pysäköintipaikkoja käyttää myös Kuninkaantien lukio. Tapiolan uimahallin käyttöaste oli klo 17 jälkeen yleisesti yli 1 % ja henkilöautoja pysäköitiin esimerkiksi bussille tarkoitetulle paikalle. Käyttöasteita ilmoitettaessa ei ole otettu huomioon, että osa pysäköintipaikoista oli invalidipaikkoja, joille pysäköinti ei invalidipysäköintitunnusta omistamattomille henkilöille ollut luvallisesti mahdollista. Keski-Espoon uimahallin osalta ei ole myöskään otettu huomioon, että osa pysäköintipaikoista oli varattu lukion henkilökunnalle. Pysäköintipaikkoja käytössä (kpl) : : : : : : :57 Summa / Mopo tai moottoripyörä 1 2 Summa / Auto Kuva 27. Espoonlahden pysäköintikysyntä : : : : : : : : : :38 Pysäköintipaikkoja käytössä (kpl) : : : : : : :1 Summa / Mopo tai moottoripyörä Summa / Auto Kuva 28. Keski-Espoon pysäköintikysyntä : : : : : : : : : : Summa / Summa / Auto Summa / Summa / Mopo tai moottoripyörä Kuva 29. Pysäköintikysynnän tuntivaihtelu Keski-Espoon uimahallissa. 4 Liikenne Espoossa 213

42 Pysäköintipaikkoja käytössä (kpl) : : : :5 Summa / mopo tai moottoripyörä 1 Summa / auto Kuva 3. Tapiolan uimahallin pysäköintikysyntä : : : : : : : :45 Havaitut pysäköintimäärät olivat yleisesti ottaen korkeita eivätkä tämän suppean tutkimuksen tulokset mainittavasti tukeneet ajatusta paikkojen vuoroittaiskäytöstä. Tuloksiin on todennäköisesti vaikuttanut Leppävaaran uimahallin saneeraustyö, jonka vuoksi Leppävaaran uimahalli ei ollut tutkimusajanjaksolla lainkaan käytössä ja ainakin osa Leppävaaran uimahallin käyttäjistä asioi todennäköisesti muissa Espoon uimahalleissa. Tapiolan uimahallin pysäköintipaikkojen käyttöastetta puolestaan nostaa se, että uimahallin pysäköintipaikka on ainoa ilmainen pysäköintimahdollisuus Tapiolan keskustassa, mistä syystä pysäköintipaikkaa käyttävät muutkin kuin uimahallin asiakkaat. Keski-Espoon uimahallin pysäköintipaikkaa käyttävät uimahallin asiakkaiden ohella Kuninkaantien lukiota käyvät ja heidän opettajansa sekä lähellä sijaitsevan yksityisen kuntosalin asiakkaat. Espoonlahden uimahallin pysäköintialue. Kuvaaja: Maria Romo Liikenne Espoossa

43

44

45

46 LIITE 3 LASKENTAKOHTEET VUONNA 213 JA ARVIOITU LIIKENTEEN KOOSTUMUS LIIKENTEEN KOOSTUMUS Kohde kartalla: pp-tyyppi jk-tyyppi Silmukkalaskimet (pp:t): A J ( Liite 4 ) A Martinsillantie BC B Kalevalantie alikulku C / B-C C Pohjantie ylikulku C D Merituulentie P B / B-C F Kirkkojärventie B-C / C G Länsiväylä Karhusaari A / B H Kehä I Laajalahti A (B) J Vihdintie A (B) Käsilaskennat: (seutupisteet 1 3, 5 9, 48 49, Jk+ Pp- laskinten kohteet lihavoidulla tekstillä) 1 Merituulentie - Kehä II:n liittymä, länsi B B 2 Kehä II ppt - Möilimäki B U 3 Kehä I Sotaleskensilta (Hgin raja) B B 4 Leppävaaranraitti - Asemaportti C C 5 Finnoontie - Hösmärintie Ua, B B 6 Iirislahdensilta (pohj. raittiristeys) B(Ua) U 7 Länsiväylä, Helsingin raja B B 8 Soukanväylä - Kivenlahdentie B B 9 Karhusaarentie - Helsingin raja B B 12 Tapiontori, pp-tiereitit C C 13 Kuninkaankartanontie - Klippinkitie B C 14 Hansatie - Kauklahdenpuistotie B-C B-C 15 Espoonlahdenranta - Espoonlahdenkatu C C 16 Espoonl.raitti - Espoonlahdentien alik.pp-tiet C C 17 Piispansilta - Länsiväylä C C 18 Piispansilta - Suomenlahdentie C C 19 Espoonsilta - Kirkkojärventie C C 2 Siltakatu it.pää, Sunantien - Espoonportin väli C C 21 Leppävaarankadun alikulku C C 27 Espoonväylä, Iso maantie, Pitäjänportti B B 28 Kiltaraitti C C 29 Kunnarlant., Pirttimäen ulkoilum., Savupirtinkj. U U 3 Kunnarlantie - Kellonummentie U U 31 Lystimäensilta B B 32 Pohjantie - Ahertajantie C C 33 Koivu-Mankkaantie - Orionintien liittymä B B 34 Saunalahden koulu Niipperin koulu Niipperin koulu, Punametsä Koivu-Mankkaantien - raitti itään B B 47 Ahertajantien länsipää, puistoraittiristeys C C 48 Pellavakaski, pohj. ulkoilutiet B U 49 Kauklahdenväylä - Tillintie B B 5 Katiskatie - rantaraitti U U 51 Melstenintie - polku itään U(B) U(B) 52 Karhusuon koulu - - Arvioitu matkan tarkoitus laskentapisteessä: A - työmatkaliikennettä B - työmatka- ja ulkoiluliikennettä C - monipuolista keskustaliikennettä U - ulkoiluliikennettä

47 LIITE 4 PYÖRÄILYTIETOA ESPOON SILMUKKAPISTEISTÄ VUONNA 213 Martinsillantie PISTE ( A ) Vuorokausiliikenne pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl Tuntivaihtelut ti kpl Tuntivaihtelut ma Pyöräilijämäärät Martinsillantien laskentapisteessä vuonna 213 pp/vrk

48 Kalevalantien alikulku PISTE (B) Vuorokausiliikenne pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl Tuntivaihtelut to klo kpl Tuntivaihtelut ti klo Pyöräilijämäärät Kalevalantien laskentapisteessä vuonna pp/vrk

49 Pohjantien ylikulku PISTE ( C ) Vuorokausiliikenne pp/vrk ma ti ke to pe la su Tuntivaihtelut ke Tuntivaihtelut ti kpl kpl klo klo Pyöräilijämäärät Pohjantien laskentapisteessä vuonna pp/vrk

50 Merituulentie pohj. PISTE ( D ) Vuorokausiliikenne pp/vrk ma ti ke to pe la su Tuntivaihtelut ti Tuntivaihtelut ma kpl klo kpl klo Pyöräilijämäärät Merituulentie pohj. laskentapisteessä vuonna pp/vrk

51 Länsiväylä - Karhusaari PISTE ( G ) Vuorokausiliikenne pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl Tuntivaihtelut ti klo kpl Tuntivaihtelut to klo pp/vrk Pyöräilijämäärät Länsiväylän silmukkapisteessä vuonna

52 Kirkkojärventie PISTE ( F ) 9 8 Vuorokausiliikenne pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl Tuntivaihtelut ti klo kpl Tuntivaihtelut ma klo Pyöräilijämäärät Kirkkojärventien laskentapisteessä vuonna pp/vrk

53 Kehä I - Laajalahti PISTE ( H ) Vuorokausiliikenne pp / vrk ma ti ke to pe la su 14 Tuntivaihtelut to Tuntivaihtelut ma kpl kpl klo klo Pyöräilijämäärät Kehä I:llä Laajalahden laskentapisteessä vuonna pp/vrk

54 Vihdintie - Uusmäki PISTE ( J ) Vuorokausiliikenne pp/vrk ma ti ke to pe la su kpl Tuntivaihtelut ti kpl Tuntivaihtelut to klo klo Pyöräilijämäärät Vihdintien laskentapisteessä vuonna pp/vrk

55 Liite 5 Espoon katuverkko = suurin arvo Arvo johdettu muista laskennoista. Kasvu Piste % kpl 1 Kirkkojärventie Finnoontie Kuitinmäentie Matinkartanontie Kuitinmäentie Kalevalantie Vanhan-Mankkaan tie Mankkaantie Nihtisillantie Kauniaistentie Espoontie Uuskartanontie Westendintie Tapiolantie Koivu-Mankkaan tie Lähderannantie Kirkkokatu Friisinkalliontie Kokinkyläntie Tapiolantie Kaitaantie Nöykkiönkatu Puolarintie Olarinluoma Haukilahdenkatu Vantinportti Merituulentie Rastaalantie Mankkaanlaaksontie Pohjantie Matinkatu Martinsillantie Finnoontie Turvesuontie Etelätuulentie Kolkekannaksentie Hauenkalliontie Lintuvaarantie Mankkaanlaaksontie Ylismäentie Kalastajantie Espoonväylä Olarinkatu SL-199 Merituulentie Yhteiset pisteet ,

56 Liite 5 Valtion tiet = suurin arvo Arvo johdettu muista laskennoista. Kasvu Piste % kpl SL-11 Länsiväylä SL-12 Länsiväylä Länsiväylä Länsiväylä Länsiväylä SL-13 Turunväylä SL-139 Turunväylä SL-144 Turunväylä SL-167 Turunväylä SL-175 Turunväylä SL-191 Turunväylä Turunväylä SL-138 Vihdintie Vihdintie Turuntie Hgin raja Turuntie Turuntie Turuntie Turuntie Turuntie Turuntie SL-116 Kehä I SL-126 Kehä I Kehä I Kehä I Kivenlahdentie Soukanväylä Pitkäjärventie Kauklahdenväylä SL-118 Karhusaarentie Karhusaarentie Karhusaarentie Nupurintie SL-125 Kehä III SL-14 Kehä III SL-168 Kehä III SL-183 Kehä III Kehä III SL-143 Jorvaksentie Espoonväylä SL-162 Kehä II SL-163 Kehä II Kehä II Yhteiset pisteet , Kadut ja tiet yhteensä ,

57

58 Salmijärvi Mylly-Majalampi Majalampi LAKISTO Vaakkoi Pyyslampi KEIMOLA Tuhkuri Suolikas Iso-Antias Saarijärvi LAHNUS LUUKKI Ruuhijärvi VELSKOLA Haukkalampi Luukinjärvi Vääräjärvi Orajärvi Urja KALAJÄRVI Kalajärvi Kattilajärvi Velskolan Pitkäjärvi NUUKSIO RÖYLÄ PERUSMÄKI Siikajärvi MARTINLAAKSO SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi Sahajärvi BODOM KUNNARLA VANHAKARTANO Bodominjärvi Pitkäjärvi VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Liite 7 Kolmperä KOLMPERÄ HÖGNÄS JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI LINTUVAARA KONALA Nupurinjärvi ÄMMÄSSUO NUPURI Lippajärvi KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO KILO GUMBÖLE KARVASMÄKI LEPPÄVAARA KAUNIAINEN MUURALA Loojärvi SEPÄNKYLÄ ESPOON KESKUS ESPOONKARTANO Laajalahti LAAJALAHTI KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI POHJOISTAPIOLA HENTTAA Vitträsk OTANIEMI VANTTILA LUOMA LATOKASKI TAPIOLA KURTTILA NIITTYKUMPU OLARI Luomanselkä Bastvikfjärden MASALA WESTEND SAUNALAHTI HAUKILAHTI NÖYKKIÖ MATINKYLÄ Espoonlahti Stensvikfjärden Linholmsfjärden ESPOONLAHTI KAITAA Miessaarenselkä Finnträsk SOUKKA Ryssjeholmsfjärden JORVAS Selitys LIITE 7 = moottoritie = kehätie = pääkatu = kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu Liikenteen keskimääräinen kasvu ,8 % Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne syksyllä 213 Björköfjärden Norra fladet Moisöfjärden SUVISAARISTO Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

59 Salmijärvi Mylly-Majalampi Majalampi LAKISTO Vaakkoi Pyyslampi KEIMOLA Tuhkuri Suolikas Iso-Antias Saarijärvi LAHNUS LUUKKI Ruuhijärvi VELSKOLA Haukkalampi Luukinjärvi Vääräjärvi Liite 8 Orajärvi Urja KALAJÄRVI Kalajärvi Kattilajärvi Velskolan Pitkäjärvi NUUKSIO RÖYLÄ PERUSMÄKI Siikajärvi MARTINLAAKSO SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi Sahajärvi KUNNARLA BODOM VANHAKARTANO Bodominjärvi Pitkäjärvi VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Kolmperä HÖGNÄS KOLMPERÄ JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI LINTUVAARA KONALA Nupurinjärvi ÄMMÄSSUO NUPURI Lippajärvi KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO KILO GUMBÖLE KARVASMÄKI LEPPÄVAARA KAUNIAINEN MUURALA Loojärvi SEPÄNKYLÄ ESPOON KESKUS ESPOONKARTANO Laajalahti LAAJALAHTI KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI POHJOISTAPIOLA HENTTAA Vitträsk OTANIEMI VANTTILA LUOMA LATOKASKI TAPIOLA KURTTILA NIITTYKUMPU OLARI Luomanselkä Bastvikfjärden MASALA WESTEND SAUNALAHTI HAUKILAHTI NÖYKKIÖ MATINKYLÄ Espoonlahti Stensvikfjärden Linholmsfjärden ESPOONLAHTI KAITAA Miessaarenselkä Finnträsk SOUKKA Ryssjeholmsfjärden JORVAS Selitys = moottoritie = kehätie = pääkatu = kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu Raskaan liikenteen keskimääräinen kasvu +,3 % LIITE 8 Raskaan liikenteen määrä sekä %-osuus keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä syksyllä 213 Björköfjärden Norra fladet Moisöfjärden SUVISAARISTO Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

60 Salmijärvi Mylly-Majalampi Majalampi LAKISTO Vaakkoi Pyyslampi KEIMOLA Tuhkuri Suolikas Iso-Antias Saarijärvi LAHNUS LUUKKI Ruuhijärvi VELSKOLA Haukkalampi Luukinjärvi Liite 9 Vääräjärvi Orajärvi Urja KALAJÄRVI Kalajärvi Kattilajärvi Velskolan Pitkäjärvi NUUKSIO RÖYLÄ PERUSMÄKI Siikajärvi MARTINLAAKSO SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi Sahajärvi BODOM KUNNARLA VANHAKARTANO Bodominjärvi Pitkäjärvi VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Kolmperä HÖGNÄS KOLMPERÄ JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI LINTUVAARA KONALA Nupurinjärvi ÄMMÄSSUO NUPURI Lippajärvi KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO KILO GUMBÖLE KARVASMÄKI LEPPÄVAARA KAUNIAINEN MUURALA Loojärvi SEPÄNKYLÄ ESPOON KESKUS ESPOONKARTANO Laajalahti LAAJALAHTI KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI POHJOISTAPIOLA HENTTAA Vitträsk OTANIEMI VANTTILA LUOMA LATOKASKI TAPIOLA KURTTILA NIITTYKUMPU OLARI Luomanselkä Bastvikfjärden MASALA WESTEND SAUNALAHTI HAUKILAHTI NÖYKKIÖ MATINKYLÄ Espoonlahti Stensvikfjärden Linholmsfjärden ESPOONLAHTI KAITAA Miessaarenselkä Finnträsk SOUKKA Ryssjeholmsfjärden JORVAS LIITE 9 Selitys Keskimääräisen arkivuorokausiliikenteen muutokset syksystä 212 syksyyn 213 = kasvu 1 kpl = vähennys 1 kpl Björköfjärden Norra fladet Moisöfjärden SUVISAARISTO Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

61 LIITE 1 LIITTYMÄLASKENTOJEN TULOKSET 213 Liittymäsivun luentaohje A - Liittymän nimi ja numero. B - Laskentapäivän aamu- ja iltahuipputuntien tai koko vuorokauden moottoriajoneuvomäärä suunnittain poikkileikkauksina. C - Laskentapäivän aamu- ja iltahuipputuntien alkuaika ja moottoriajoneuvomäärä suunnittain. D - Laskentakohteen kartta suuntanumeroin. E - Valokuva liittymästä F - Viimeisimpien laskentojen laskentapäivämäärä ja huipputunnin alkamisaika sekä moottoriajoneuvomäärä suunnittain aamu- ja iltahuipputunnin (AHT ja IHT) aikana. Lasketut liittymät liittymänumeroin on esitetty kuvassa 2.

62 A B Valo-ohjattu C D E LIITTYMÄSIVUN LUENTAOHJE F

63 Liikennelaskennat 213 Karapellontie - Karapellontie 132 moottoriajoneuvoa / aht moottoriajoneuvoa / iht Valo-ohjaamaton 1 1 Nopeusrajoitus AHTK=,97 AHT%= 18,7 IHT%= 18, IHTK=, RA%= 5,7 aamuhuipputunti 8:- iltahuipputunti 15:3- ARA%= 6,6 IRA%= 6,5 summa muutos-% v ##### yhteensä 73 yhteensä 71 Vuorokausiliikenne KARTTA 5 km/h Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI VRK 8:- AHT :3- IHT

64 Liikennelaskennat 213 Tunnelitie - Kauniaistentie 31 moottoriajoneuvoa / aht moottoriajoneuvoa / iht Valo-ohjattu 1 1 Nopeusrajoitus AHTK=, IHTK=, km/h AHT%= 7,8 IHT%= 8,8 3 RA%= 4, aamuhuipputunti 7:3- iltahuipputunti 16:15- ARA%= 5, IRA%= 3, summa muutos-% v ##### yhteensä 1372 yhteensä 1544 Vuorokausiliikenne 3 KARTTA 3 2 VALOKUVA Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI VRK 7:3- AHT :15- IHT TI VRK :45- AHT :- IHT TO VRK :45 AHT :- IHT

65 Liikennelaskennat 213 Tunnelitie - Asematie 32 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus AHTK=,88 IHTK=,92 AHT%= 8,6 IHT%= 9,8 115 RA%= 3,9 aamuhuipputunti 7:45- iltahuipputunti 16:15- ARA%= 3,8 IRA%= 3,2 summa muutos-% v ##### yhteensä 1277 yhteensä 1455 Vuorokausiliikenne KARTTA 4 km/h 3 2 VALOKUVA Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI VRK 7:45- AHT :15- IHT TO VRK :3 AHT :3- IHT TI VRK :3 AHT :3- IHT

66 Liikennelaskennat 213 Asematie - Bembölentie 33 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus AHTK=, IHTK=, km/h AHT%= 7,9 IHT%= 8, RA%= 4,3 aamuhuipputunti 8:- iltahuipputunti 16:- ARA%= 4, IRA%= 3, summa kasvu-% v ##### yhteensä 789 yhteensä 844 Vuorokausiliikenne KARTTA 3 2 VALOKUVA Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. KE VRK 8:- AHT :- IHT TO VRK :3 AHT :3- IHT TI VRK :3 AHT :15- IHT

67 Liikennelaskennat 213 Bredantie - Bredanportti - Mikael Lybeckintie 34 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus AHTK=,57 IHTK=,9 AHT%= 7,4 IHT%= 9, RA%= 3,4 aamuhuipputunti 7:45- iltahuipputunti 16:- ARA%= 18, IRA%= 14, summa muutos-% v ##### yhteensä 257 yhteensä 322 Vuorokausiliikenne KARTTA km/h Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. KE VRK 7:45- AHT :- IHT KE VRK 7:3- AHT :15- IHT

68 Liikennelaskennat 213 Asematie - Kavallintie 36 moottoriajoneuvoa / aht 1 moottoriajoneuvoa / iht 1 Valo-ohjaamaton Nopeusrajoitus AHTK=,77 IHTK=, km/h AHT%= 9,4 IHT%= 9,5 3 RA%= 2,5 aamuhuipputunti 8:- iltahuipputunti 16:- ARA%= 3, IRA%= 3, summa muutos-% v ##### 3 4 KARTTA 1 2 yhteensä 124 yhteensä 1259 Vuorokausiliikenne Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI VRK 8:- AHT :- IHT

69 Liikennelaskennat 213 Kauklahdenväylä - Hansatie 524 moottoriajoneuvoa / aht moottoriajoneuvoa / iht Valo-ohjattu 1 1 Nopeusrajoitus AHTK=,95 IHTK=, AHT%= 11,7 IHT%= 13,8 RA%= 6,9 aamuhuipputunti 7:3- iltahuipputunti 15:3- ARA%= 3, IRA%= 2, summa muutos-% v ##### yhteensä 1377 yhteensä 1615 Vuorokausiliikenne KARTTA 5 km/h Välityskykytarkastelu (Synchro) Viimeisimmät liikennelaskennat SUUNTA VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. VAS. SUOR. OIK. TI VRK 7:3- AHT :3- IHT

70

71 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 2 / 214 Liikenne Espoossa Autot Autotiheys Liikennemäärien vuosikasvu Liikennemäärien kasvu % Indeksi Liikenneonnettomuudet Onnettomuudet yhteensä Henkilövahingot 25 2 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet