Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 2004

Transkriptio

1 Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 24 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnittelu

2 Kansikuva: Espoonlahdenranta - Espoonlahdenkatu Kuvaaja: Tuula Nykänen Julkaisija: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus liikennesuunnittelu PL 43, 27 Espoon kaupunki puhelin (9) 81621, telefax (9) ( painotalo) 25 ISBN

3 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 73:25 Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 24 3

4 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS PL 43, 27 Espoon kaupunki puh , fax Tekijät Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnittelu Käsittelijä ja pvm kaupunkisuunnittelulautakunta Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja ja pvm Espoon kaupunki Julkaisun nimi Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 24 Tiivistelmä Vuonna 24 laskettiin Espoossa jalankulku- ja polkupyöräliikennettä 41 kohteessa ja lisäksi pyöräilyä laskentakojeilla 11 pysyvässä laskentapaikassa. Tietoja saatiin myös Teknillisen korkeakoulun Liikennelaboratorion polkupyörälaskurista Otaniementieltä. Pitkämatkaisen pyörätieverkon pyöräilijämäärät näyttivät pysyneen samantasoisina kuin edellisinä vuosina havaitut. Pyörälaskinten kolmen vilkkaimman viikon havainnot osoittivat 2 % vähennystä, mutta muut havainnot vastapainoksi vähäistä lisäystä. Eri kaupunkikeskuksissa pyöräilyn kehitys näyttää erisuuntaiselta. Leppävaarassa oli viitteitä pyöräilyn lisääntymisestä, Tapiolassa vähentymisestä. Jalankulkijoiden määrät sitä vastoin olivat kaikissa kaupunkikeskuksissa kasvaneet. Vilkkaimmalla pyörätiellä - Kuitinmäentiellä Kehä II:n alla - havaittiin 32 pyöräilijää vuorokaudessa. Pyöräilykypärää käytti keskimäärin 49 % havaintojen pyöräilijöistä. Sen käyttö on lisääntynyt viime vuosina ja näyttää olevan yleisintä pitkän matkan pyöräteillä, työ- ja koulumatkoilla. Avainsanat (Asiasanat) Liikennelaskennat, pyöräily, jalankulku, kevyt liikenne, pyöräilykypärä Muut tiedot Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internet-sivulla Sarjan nimi Julkaisun numero ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUKSEN B 73:25 TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Tilaukset ISSN ISBN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Kirkkojärventie 6, 277 Espoo Yleisöpalvelu 4. krs. Sivumäärä Kieli Hinta puh , liitteet suomi 1 4 Tiedustelut Eero Rouhiainen puh Seija Lumme puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Lainaus tai luku Espoon kaupungin kirjastot

5 Sisällysluettelo sivu Esipuhe 7 Tiivistelmä 8 Sammanfattning 8 1 Kevyen liikenteen laskennat Tavoitteet Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Polkupyörälaskimet Pyöräilyn kausivaihtelu ja säätila 11 2 Kevyen liikenteen kehitys Espoossa Pyöräilyn kehitys Jalankulun kehitys kaupunki- ja toimintakeskuksissa Muu jalankulku 14 3 Ajankohtaiset kohteet Koulureittikohteet Hagalundinkallio Leppävaaran kaupunkikeskus Matinkylän kaupunkikeskus Pyörätieverkon käyttö ja kehitys 19 4 Pyöräilykypärän käyttö Espoossa 19 LIITTEET Polkupyörälaskinten paikat ja vaihtelutietoja pyöräilystä 2/1. Polkupyörälaskennat v , yleiskartta, etelä-espoo 2/2. Polkupyörälaskennat v , yleiskartta, pohjois-espoo KUVALUETTELO 1 Kevyen liikenteen seurantakohteet v Pyöräilijämäärät Espoon laskinpisteissä Pyöräilyn kehitys Espoon pyöräteillä Jalankulun kehitys Espoon kaupunki- ja toimintakeskuksissa Kevyen liikenteen laskennat Tapiolan ja Otaniemen alueella Kevyen liikenteen laskennat Leppävaaran kaupunkikeskuksessa Kypäränkäyttäjien osuus eri ajankohtina pp-laskennoissa v Pyöräilykypärän käyttö laskentapisteissä 24 2 MUU AINEISTO 5

6 6

7 Esipuhe Kaupunkisuunnittelukeskus hankkii jalankulun ja pyöräilyn laskennoillaan tietoa ajankohtaisista suunnittelukohteista ja kevyen liikenteen kehityksestä Espoossa. Vuonna 24 erityisinä kohteina olivat eräät koulureitit ja Otaniemen ja Tapiolan väliset yhteydet. Raportissa on myös esitetty tietoja Leppävaaran keskustan jalankulusta ja pyöräilystä, Espoon pyörätieverkon käytöstä ja pyöräilykypärän käytöstä Espoossa. Raportin on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikön tutkimusryhmä. Polkupyörälaskennat laskimien avulla tekivät tutkimusteknikko Mika Jaatinen ja tutkimusavustaja Reijo Simola. Laskennoista pääosan tekivät tekniikan ylioppilas Tarja Pennanen ja tutkimussihteeri Seija Lumme, joka myös käsitteli laskentatulokset raportointia varten. Suunnitteluavustajat Tuula Nykänen, Maire Heinänen ja Hannamari Hänninen ovat valmistaneet raportin kuvat. Raportin on koonnut liikenneinsinööri Eero Rouhiainen. Lisätietoja Espoon jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määristä ja laskennoista saa Eero Rouhiaiselta tai Seija Lumpeelta. Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internet-sivuilla. 7

8 Tiivistelmä Vuonna 24 laskettiin Espoossa jalankulku- ja polkupyöräliikennettä 41 kohteessa ja lisäksi pyöräilyä laskentakojeilla 11 pysyvässä laskentapaikassa. Tietoja saatiin myös Teknillisen korkeakoulun Liikennelaboratorion polkupyörälaskurista Otaniementieltä. Tässä raportissa esitetään laskenta-aikojen ja -päivien jalankulkija- ja pyöräilijämääriä. Pitkämatkaisen pyörätieverkon pyöräilijämäärät näyttivät pysyneen samantasoisina kuin edellisinä vuosina havaitut. Pyörälaskinten kolmen vilkkaimman viikon havainnot osoittivat 2 % vähennystä, mutta muut havainnot vastapainoksi vähäistä lisäystä. Eri kaupunkikeskuksissa pyöräilyn kehitys näyttää erisuuntaiselta. Leppävaarassa oli viitteitä pyöräilyn lisääntymisestä, Tapiolassa vähentymisestä. Jalankulkijoiden määrät sitä vastoin olivat kaikissa kaupunkikeskuksissa kasvaneet. Vilkkaimmalla pyörätiellä - Kuitinmäentiellä Kehä II:n alla - havaittiin 32 pyöräilijää vuorokaudessa. Pyöräilykypärää käytti keskimäärin 49 % havaintojen pyöräilijöistä. Sen käyttö on lisääntynyt viime vuosina ja näyttää olevan yleisintä pitkän matkan pyöräteillä, työ- ja koulumatkoilla. Sammanfattning År 24 räknades i Esbo gång- och cykeltrafi ken på 41 platser och dessutom räknades cykeltrafi ken med räkningsapparater på 11 permanenta räkningsställen. Uppgifter erhölls också från Tekniska högskolans Trafi klaboratoriums räkningsapparat vid Otnäsvägen. I denna rapport presenteras fotgängar- och cyklistmängderna under räkningstiderna och -dagarna. Cyklistmängderna inom det långväga cykelvägsnätet verkade ligga på samma nivå som föregående år. Räkningsapparaternas iakttagelser under de tre livligaste veckorna visade en minskning på 2 % men de övriga iakttagelserna visade däremot en liten ökning. I de olika stadscentrumen ser cykeltrafi kens utveckling ut att vara av olika storlek. I Alberga fanns en antydan till ökad cykeltrafi k, i Hagalund verkade den minska. Fotgängarmängderna hade däremot ökat i alla stadscentrum. På den livligaste cykelvägen Kvisbackavägen under Ring II iakttogs 32 cyklister per dygn. Cykelhjälm användes av i genomsnitt 49 % av de iakttagna cyklisterna. Bruket har ökat under de senaste åren och verkar vara allmännast på de långväga cykelvägarna, vid arbets- och skolresor.. 8

9 1 Kevyen liikenteen laskennat Tavoitteet Kevyen liikenteen laskentojen tavoitteena kaupunkisuunnittelukeskuksessa on hankkia tietoja jalankulun ja pyöräilyn määristä ajankohtaisissa suunnittelukohteissa ja seurata määrien kehitystä Espoossa. Samalla kevyen liikenteen laskennoilla hankitaan muutoinkin tietoja ko. kulkumuodoista ja niiden olosuhteista ja liikennekäyttäytymisestä. Vuoden 24 laskennoilla oli erityisenä tavoitteena: Laskea liikenneturvallisuussuunnittelua varten kevyttä liikennettä ajankohtaisilta koulureiteiltä. Hankkia tietoja Tapiolan ja Otaniemen väliltä Hagalundinkallion alueelta Täydentää tietoja Espoonportin alueelta ja Leppävaaran ja Matinkylän kaupunki-keskuksista. Tavoitteena oli myös: Selvittää pyöräilyä pitkämatkaista pyöräilyä palvelevalla pyörätieverkolla ja kevyen liikenteen kehitystä kaupunki- ja lähikauppakeskusten kevyen liikenteen yhteyksillä. Kaupungin rajan ja Etelä-Espoon poikittaislinjan ylittävien reittien käyttäjämääristä hankitaan tietoja mahdollisuuksien mukaan. Polkupyörälaskimilla hankitaan tietoja pyöräilyn tunti- ja kausivaihteluista sekä kehityksestä. 1.2 Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Käsilaskentoja tehtiin 41 paikassa yhteensä 45 laskentaa ja polkupyörälaskimilla 11 pyörätiehen rakennetusta laskentasilmukasta. Laskentapaikat on esitetty kuvassa 1. Käsilaskennat tehtiin yleensä 2 h, muutama 2 x 2 h havaintoina. Tulokset on laajennettu vuorokauden tiedoiksi. Laskennat ajoittuvat pääasiassa toukokuun ja elokuun väliselle ajalle. Käsilaskentoja tehtiin sekä kynällä paperille merkintöjä tehden että risteyslaskentalaitteen avulla havaintoja muistiin näppäilemällä. Havaintojen laajennuksessa otettiin huomioon laskentapisteen sijainti, liikenteen luonne ja laskennan ajankohta. Laskentakohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pääasiallinen matkantarkoitus: työmatka, ulkoilu, niiden yhdistelmä tai keskustoissa lisänä paikallinen ostos- ja asiointimatka. Yhtenä perusteena kertoimien päivittämisessä toimi laskennoissa ja polkupyörälaskimilla havaitut liikenteen tuntijakautumat. 9

10 1 Kuva 1

11 1.3 Polkupyörälaskimet Polkupyörälaskimia voitiin käyttää ajoittain kaikissa 11 pyörätiekohteessa, joihin on rakennettu ajorataan upotettu laskentasilmukka. Tosin Kirkkojärventieltä voitiin laskea vasta uuden silmukan rakentamisen jälkeen syyskuussa, ja Gallen-Kallelantieltä ei saatu hyväksyttäviä tuloksia. Laskimet asennettiin yleensä 7 1 päivän ajaksi silmukkapisteeseen. Tuloksena saadaan pyöräilijämäärä esimerkiksi tunnin jaksoissa, joko suunnittain tai molemmilta suunnilta yhteensä. Laskentoja voitiin tehdä huhtikuun lopulta elokuun puoliväliin asti. Näiden pysyvien laskentapisteiden sijainti näkyy kuvasta 1 (silmukkapisteet A- K). 1.4 Pyöräilyn kausivaihtelu ja säätila Pyöräilyn kannalta kevät 24 alkoi edullisen lämpimänä, mikä näkyi myös varhain runsastuneina pyöräilijämäärinä. Toisaalta kesäkuun vaihteleva säätila saattoi haitata polkupyöräilyä. Elokuun alun lämmin jakso johti vilkkaisiin viikkoihin. Pyöräilyn kausivaihtelusta ovat laskentatietoja saaneet parhaiten TKK:n liikennelaboratorio Otaniementien polkupyörälaskurista ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto kesäajan laskennoistaan. Espoon tulokset polkupyörälaskimista käsittävät jaksoja noin 12 viikon ajalta huhtikuun lopulta elokuun puoliväliin. Otaniementiellä kesäkauden pyöräilijämäärät saavutettiin viikon 17 aikaan, huhtikuun puolenvälin jälkeen. Vilkkaimmat viikot osuivat toukokuun alkuun, touko-kesäkuun taitteeseen ja elokuun alkupuoliskolle. Heinäkuussa, lokakuussa ja marraskuun alkupuolella pyöräilijämäärät olivat noin 3 % vilkkaimpien viikkojen tasoa alempana. Talvikaudellakin, tammi-maaliskuussa ja joulukuussa, pyöräilijöiden määräksi laskettiin keskimäärin yli 2 päivässä. Helsingin laskimien tuloksissa vilkkaimmat viikot esiintyivät samoihin aikoihin, mutta elokuun alun viikot olivat selvästi kesän vilkkaimpia. Espoon laskimien mukaan vilkkain pyöräilyaika oli elokuun alkupuolella, paitsi että Kehä I:n Laajalahden laskimen vilkkain päivä osui kesäkuun alkuun. Toisaalta alkukesän vilkkailta viikoilta havainnot olivat hajanaisia. Polkupyörälaskimien tuloksia esitetään liitteen 1 kaavioissa. Silmukkapisteissä mitatusta pyöräilystä on koottu tiedot vilkkaan viikon päivävaihtelusta ja kaaviot tuntivaihtelusta kouluajan ja kesäajan päivästä. Kaavioista näkyvät selvästi työmatkaliikenteen aamu- ja iltahuiput esimerkiksi Keilalahden ja Laajalahden pyöräteiltä ja keskustan asiointi- ja ostosliikenteen päivä- ja iltatuntien vilkkaus Tapiolan pyöräteillä. Tuntiliikennejakautumien perusteella tarkistettiin käsilaskennan havaintojen laajentamiseen tarvittavat kertoimet. 11

12 2 Kevyen liikenteen kehitys Espoossa 2.1 Pyöräily Polkupyörälaskinten kohteissa kesäkauden pyöräilyä ryhdytään kuvaamaan kolmen vilkkaimman viikon keskimääräisellä pyöräilytasolla. Tämän perusteella pyöräily oli laskinkohteissa vähentynyt v. 23 tasosta keskimäärin 2 %, katso kuva 2. Vain Vihdintien, Pitkäjärventien ja Martinsillantien pyöräteillä oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Vilkkaimpia reittejä olivat Länsiväylän pyörätie Karhusaaressa, Länsituulensilta Tapiolassa, Kehä I:n pyörätie Laajalahdessa ja Merituulentien pohjoinen pyörätie Niittykummussa. Kuva 2 Pyöräilijämäärät 22-4 Espoossa kesäkaudella pp- laskinten mukaan Pp / vrk (1-3 viikon keskiarvo) Pitkäjärventie Länsituulensilta Merituulentie etelä Pyörätie Kirkkojärventie L-väylä Karhusaari Pyöräilyn kehitystä pitkän matkan pyöräteillä tarkasteltiin eri vuosien laskentahavaintojen pohjalta. Aineistoa kertyi 9 laskentasilmukasta, 8 myös vuonna 23 lasketusta paikasta ja 13 aikaisemmin lasketusta seurantapisteestä. Pitkän matkan pyöräteillä pyöräily oli laskintulosten mukaan vähentynyt vuodesta 23 n. 2 %, edellisen vuoden käsilaskentoihin verrattuna lisääntynyt noin 3 % ja aikaisempiin kohteisiin verrattuna pysynyt ennallaan, kaikkiaan kasvanut noin,2 % eli säilynyt ennallaan (kuva 3). 12

13 Kuva 3 Pyöräilyn kehitys Espoon pyöräteillä vv Pyöräilyn indeksi Indeksi, v taso = Vuosi Huomattavia lisäyksiä havaittiin Nöykkiönlaaksossa, Saarniraiviossa, Perkkaalla ja Niipperissä, sekä Jupperissa, Uusmäessä ja Lintuvaarassa. Vähenemistä todettiin mm. Puolarintiellä, Länsituulensillalla ja Ylismäentiellä sekä Kalevalantien alikulussa. Muutosten taustalla lienee mm. Nöykkiönkadun ja pyöräteiden valmistuminen Nöykkiössä, Suopurontien uusi pyörätie ja rakentamisen eteneminen Leppävaaran keskustassa. Pyöräilyn kehityksestä Espoon kaupunki- ja lähikauppakeskuksissa hankittiin vuonna 24 tietoa kahdesta laskentasilmukasta, kolmesta laskentojen vertailupisteestä ja kahdeksasta vertailusta vanhempiin laskentoihin. Polkupyörälaskimista saatiin vertailutietoa Tapiolassa sijaitsevista laskentasilmukoista. Niiden tulokset osoittavat pyöräilyn vähenneen 14 % vuodessa (kolmen kesäviikon keskiarvojen vertailussa). Tapiolan keskustassa oli edellisenä kesänä keskeisten kävelyalueiden laatoitussaneerausta ja muuta rakentamista, mutta työt olivat valmistuneet jo ennen laskentoja. Muissa kaupunkikeskuksissa edellisen vuoden käsilaskentojen tuloksiin vertailu näytti pyöräilyn pysyneen ennallaan. Vanhemmista havainnoista puolet oli Leppävaarasta, ja niihin verrattuna pyöräily oli noussut keskimäärin 5 % vuodessa. Leppävaaran keskustassa oli valmistunut läntinen osa uutta kauppakeskusta ja väliaikaisesti sitä kiertävät kävelyreitit olivat kaikki käytössä. Pyöräilyllä oli vaikeuksia aseman eteläpuolella, mutta kiertävät reitit olivat verraten vilkkaassa käytössä. Tiedot yhdistäen voidaan arvioida, että Espoon kaupunki- ja toimintakeskuksissa olisi pyöräilyn määrä pysynyt v. 24 keskimäärin ennallaan. Kasvaneita pyöräilijämääriä todettiin Leppävaarassa Ratsukadulla ja Kehä I:n pyörätiellä sekä Espoon keskuksessa Siltakadulla. 13

14 2.2 Jalankulku keskustoissa Jalankulun kehityksestä keskustoissa hankittiin tietoa 1 seuranta- ja ajankohtaisesta laskennasta. Lisäksi laskettiin kahden uuden keskustareitin käyttäjät. Tulosten perusteella jalankulkijamäärä Espoon keskustoissa olisi kasvanut v. 24 keskimäärin 4 % edellisestä vuodesta, kuva 4. Lisäystä näkyi kaikkien kaupunkikeskusten jalankulussa. Laskentakohteista havaittiin suurimmat jalankulkijamäärät Leppävaaranraitin eteläosalla (74 jalankulkijaa vuorokaudessa), Ratsusolan pohjoispäässä (68), Siltakadulla (36), Otaniementiellä (29), Lansanpurontien itäosalla (26) ja Tapionraitilla Pohjantien itäpuolella (24). Kuva 4 Jalankulun kehitys Espoon kaupunki- ja toimintakeskuksissa v Jalankulun indeksi 25 2 Indeksi, v taso = Vuosi 2.3 Muu jalankulku Laskennoissa kirjattiin myös havaitut jalankulun erityisryhmät. Näistä todetaan vain että rullaluistelijoita havaittiin eniten Kuitinmäentien itäpäässä ja Martinsillantien - Soukanväylän liittymässä, kummassakin paikassa noin 2 kahden tunnin aikana. Noin 1 rullaluistelijaa havaittiin vastaavasti Länsiväylän pyörätiellä Helsingin rajalla ja Leppävaaranraitilla. Rullaluistelijoiden osuus jalankulkijoista oli korkein Martinsillassa (38 %), Ylismäentien ja Suurpellontien liittymässä (31%), Kunnarlantien eteläpäässä (29 %) ja em. Länsiväylän pyöräteillä (28 %). 14

15 3 Ajankohtaiset kohteet 3.1 Koulureittikohteet Koulujen lukukauden aikaan tehtiin 12 laskentaa, joista 7 kohdistui erityisesti koulureittien perusteella. Nämä olivat Turuntie Bembölessä, Viherkalliontie, Lintuvaarantien keskiosa, Nupurintie Karhusuolla, Kaskitie, Nöykkiönkatu ja Martinsillantie. Seurantakohteistakin mm. Hösmärintie ja Karaniityntie ovat vilkkaita koulureittejä, ja niiden laskennat tehtiin lukukausien aikana. 3.2 Hagalundinkallio Tapiolan ja Otaniemen väliltä täydennettiin jalankulkija- ja pyöräilijätietoja kolmesta Kehä I-tietä eritasossa risteävästä reitistä, kuva 5. Vilkkaimmaksi osoittautui Tapiolantien pyörätie (155 pp/vrk), joka jatkuukin seuturaittina Miestentien kautta Helsinkiin. Myös Hagalundinpuiston ja Poutapolun välinen pääraitti oli varsin käytetty (725 pp/ vrk). Kehä I:n suunnassa sekä Tekniikantien että Kimmeltien pyöräteillä oli kummallakin n. 4 pp/ vrk. Otaniementieltä länteen johtavalta kevyen liikenteen sillalta on kesällä 23 laskettu 17 pp/vrk. Otaniementien ja Vuorimiehentien liittymä oli hyvin vilkas (12 pp ja 48 jk v.-4). 3.3 Leppävaaran kaupunkikeskus Leppävaaranraittia Turuntien alitse asemalle johtavasta Asemaportista laskettiin 78 jalankulkijaa ja 95 pyöräilijää vuorokaudessa. Pyöräily asemalle oli vähentynyt, vaikka tunnelitasolle oli toteutettu huomattava määrä pyörätelineitä. Eteläkeskustan tavaratalotyömaan takia aseman kautta johtavat pyöräily-yhteydet olivat käytännössä poikki, ja pyöräilyreitti oli opastettu Kehä I:n itäpuolelle. Turuntien pyörätiellä Kehä I:n alitse havaittiin 124 pyöräilijää, mikä oli samaa tasoa kuin jo edellisinä vuosina. Kehä I:n itäpuolella, Perkkaantien eteläpuolella havaittiin 13 pyöräilijää. Myös uuden kauppakeskuksen länsipuolella Ratsukadun uusi reitti oli vilkastunut, ja sen kautta alitti rautatien n. 12 pyöräilijää ja 11 jalankulkijaa, kuva 6. Kesällä 23 kulkivat jalankulkureitit asemalta etelään, Leppävaarankadulle, kauppakeskus Sellon ensimmäisen vaiheen vierestä Ratsusolaa pitkin. Ratsusolan pohjoispäässä havaittiin 68 jalankulkijaa ja noin 55 pyöräilijää. Myöhemmin Ratsusolan eteläosa oli ajoittain suljettuna ja reitit kiersivät kaduilla Selloa tai pujottelivat Sellon kautta. 3.4 Matinkylän kaupunkikeskus Kalastajantien ja Piispanportin välille valmistui Kuitinmäentien parannuksen yhteydessä toinen raitti Kuitinmäentien eteläpuolelle. Se on jaettu jalankulun ja pyöräilyn kaistoiksi. Piispansillan pyörätietä pitkin ylitti Länsiväylän 13 pyöräilijää ja 26 jalankulkijaa. Kuitinmäentien itäosalla havaittiin 28 pyöräilijää, Olarinkadun itäpuolella vielä 153 pyöräilijää. 15

16 Kuva 5 16

17 17

18 Kuva 6 18

19 3.5 Pyörätieverkon käyttö ja kehitys Pyörätieverkkoa vuosina 23 ja 24 on eniten eheyttänyt Nöykkiönkadun seuturaittitason pyörätien valmistuminen. Yhteydet Espoonlahdesta pohjoiseen ja Espoon keskukseen helpottuivat tuntuvasti. Vanhan Kirkkotien pohjoispuolella havaittiinkin 55 pyöräilijää uudella pyörätiellä. Vuoden 24 laskentojen vilkkaimpia pyörätiekohteita olivat Kuitinmäentien länsiosa, Länsiväylän pyörätie Hanasaaressa, Merituulentien pyörätie Tapiolassa, Tapiolantie - Tekniikantie, Kehä I:n pyörätie Laajalahdessa ja Leppävaarassa sekä Leppävaaranraitti. Näissä havaittiin pyöräilijää vuorokaudessa. Pyöräilijämäärät pyörätieverkolla esitetään viime vuosien laskentojen perusteella liitekartalla. 4 Pyöräilykypärän käyttö Espoossa Pyöräilykypärän käytöstä oli tehty havainto 739 pyöräilijästä laskentojen yhteydessä. Kaikkien havaintojen keskiarvona pyöräilykypärää käytti 49 % pyöräilijöistä. Kypärän käyttö näyttää lisääntyneen edellisten vuosien havaintoihin verrattuna, vuoden 23 havainnoissa käyttäjiä oli 44 %. Eniten käyttäjiä havaittiin pitkän matkan pyörätiereittien käyttäjillä (5-7 %), vähiten keskustojen pyöräteillä (25-4 %). Aamun 7-9 pyöräilijöistä 58 % ja iltapäivällä ( 15-17) 49 % oli kypäränkäyttäjiä, kuva 7. Käyttäjien osuus on viime vuosina Espoossa jatkuvasti noussut. Vuonna 23 astui voimaan pyöräilykypärän käyttösuositus. Eräissä laskennoissa kirjattiin koululaiset omaksi ryhmäkseen. Tulosten mukaan koululaisista 55 % käytti kypärää. Käyttöä on keskimäärin useammin kuin muilla pyöräilijöillä, joskin paikoin harvemminkin. Vaihtelu eri paikkojen kesken oli varsin suurta (kuva 8). Kuva 7 Kypäränkäyttäjien osuus eri ajankohtina pp-laskennoissa v.24 7 Pp-kypärät % Laskenta-ajat 19

20 2 Kuva 8

21 LIITTEET LIITE 1 Martinsillantie PISTE (A) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät pe la ma ti ke to pe Osuus pp-liikentestä ti (1376) Osuus pp-liikenteestä ke (141) Kalevalantie PISTE (B) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät ma ti ke to pe la su 14 Osuus pp-liikenteestä ti (1191) 12 Osuus pp-liikenteestä to (1178)

22 Pohjantien ylikulku PISTE (C) Vuorokausiliikenteet Polkupyöräilijät ma ti ke to pe la su Osuus pp-liikenteestä ma (1754) Osuus pp-liikenteestä ke (1583) Merituulentie, pohjoinen PISTE (D) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät su ma ti ke to pe la Osuus pp-liikenteestä ti (1348) Osuus pp-liikenteestä ma (139)

23 Kirkkojärventie PISTE (F) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät ma ti ke to pe la su Osuus pp-liikenteestä ke (332) Osuus pp-liikenteestä to (331) Länsiväylä-Keilalahti PISTE (G) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät ma ti ke to pe la su Osuus pp-liikenteestä ti (2339) Osuus pp-liikenteestä ti (1189)

24 Kehä I, Laajalahti PISTE (H) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät su ma ti ke to pe la 3 25 Osuus pp-liikenteestä ke (1661) Osuus pp-liikenteestä ti (1189) Vihdintie PISTE (J) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät ma ti ke to pe la su Osuus pp-liikenteestä ti (1367) Osuus pp-liikenteestä ke (172)

25 Pitkäjärventie PISTE (K) Vuorokausiliikenteet polkupyöräilijät pe la su ma ti ke to Osuus pp-liikenteestä ti (88) Osuus pp-liikenteestä to (596) Gallen-Kallelan tie PISTE (L) Osuus pp-liikenteestä ke (596) Osuus pp-liikenteestä ma (714)

26 Liite 2/1 Polkupyörälaskennat v , yleiskartta, etelä- Espoo 26

27 27

28 Liite 2/2 Polkupyörälaskennat v , yleiskartta, pohjois- Espoo 28

29 29

30 Espoon kaupungin painatuskeskus 25