HÄMEENKADUN JOUKKOLIIKENNEKATUKOKEILU

Transkriptio

1 HÄMEENKADUN JOUKKOLIIKENNEKATUKOKEILU Liikenteen kehitys

2 Hämeenkadun joukkoliikennekatu kokeilu Liikenteen kehitys Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Hämeenkadun ajoneuvoliikenne... 3 Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne... 5 Kehäväylien liikenne... 5 Jalankulku ja pyöräily Hämeenkadulla... 6 Yhteenveto... 6 LIITTEET 1 Ajoneuvoliikenteen määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella 2 Ajoneuvoliikenteen määrien muutos ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella 3 Kelluvan auton ajojen matka-ajat ennen- ja jälkeen-tilanteessa keskustan alueella 4 Kehäväylien ajoneuvoliikenteen määrät (KVL) ennen- ja jälkeen-tilanteessa

3 Hämeenkadun joukkoliikennekatu kokeilu Liikenteen kehitys Yleistä Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu alkoi maanantaina Hämeenkadulla katuosuudella Hatanpään valtatie Rautatienkatu sallitaan vain linja-autoliikenne, taksiliikenne ja huoltoliikenne. Kokeilu kestää vuoden 2016 loppuun saakka. Liikennejärjestelyihin tehtiin muutoksia Hämeenkadulla Hatanpään valtatien ja Tuomiokirkonkadun liittymissä sekä Rautatienkadulla Verkatehtaankadun liittymässä. Hatanpään valtatien liittymässä sallitaan Hämeenkadulta vasemmalle Hatanpään valtatielle kääntyminen. Tuomiokirkonkatu muutettiin kaksisuuntaiseksi välillä Verkatehtaankatu Hämeenkatu sekä Hämeenkadun ja Tuomiokirkonkadun liittymä suljettiin. Verkatehtaankadulta sallittiin kääntyminen vasemmalle Rautatienkadulle. Lisäksi Rautatienkadun ja Verkatehtaankadun liittymässä otettiin käyttöön uudet liikennevalot. Joukkoliikennekadun käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös liikennevalojen ajoitusmuutoksia Hämeenkadun joukkoliikennekadun osuudelle sekä rautatieaseman liittymään. Tämä selvitys on ensimmäinen välitulos liikennemäärien kehityksestä joukkoliikennekadun kokeilun aikana. Seurantaa jatketaan vuosittain vuoden 2016 loppuun saakka. Ennen-tilanteen (eli ennen joukkoliikennekatukokeilua) ajoneuvoliikenteen iltaruuhkan (klo 15:30 16:30) liikennemäärien tarkastelussa on hyödynnetty aiempina vuosien (vuosien ) liikennelaskentoja, joita on täydennetty syys-lokakuussa 2013 tehdyistä videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saaduilla liikennemäärillä. Liikennemäärät ovat arkiliikenteestä loma-aikojen ulkopuolelta. Jälkeen-tilanteen liikennemäärät on syksyllä 2014 tehdyistä videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saaduista liikennemääristä. Liikennemäärien tarkastelussa on mukana myös kehäväylien LAM-pisteiltä saatuja liikennemääriä. Vuorokausiliikennemäärien laskentaan on käytetty myös Viacount-mikroaaltolaskimia. Pysäköintilaitokseen P- Hämppi sisään ja ulos ajaneiden liikennemäärät Rongankadun rampilta on saatu Finnpark Oy:ltä. Melumittauksia on tehty keväällä ja syksyllä Melumittaustulokset on saatu Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Hämeenkadun ajoneuvoliikenne Hämeenkadun ajoneuvoliikenteen liikennemäärät ovat vähentyneet kauttaaltaan. Iltaruuhkan liikennemäärät ovat vähentyneet Hämeenkadun länsipäässä Hämeenpuiston liittymässä -200 ajon/h (-25 % kaikista), Hämeensillalla ajon/h (-42 %) ja itäpäässä -480 ajon/h (-69 %). Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun liittymässä liikennemäärät ovat vähentyneet -230 ajon/h (-18 %). Sivusuuntien liikennemäärät ovat vähentyneet Hatanpään valtatiellä -4 %, Koskikadulla -16 %, Aleksanterinkadulla Hämeenkadun pohjoispuolella -25 % ja eteläpuolella -20 % sekä Tuomiokirkonkadulla -30 %. Liikennemäärät ovat kasvaneet Pellavatehtaankadulla Hämeenkadun eteläpuolella +60 % ja pohjoispuolella +25 % sekä Rautatienkadulla Hämeenkadun pohjoispuolella +5 %. Rautatienkadulla Hämeenkadun eteläpuolella liikennemäärät ovat pysyneet ennallaan. Liitteessä 1 on esitetty ajoneuvoliikenteen määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella. Liitteessä 2 on esitetty ajoneuvoliikenteen määrien muutos ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella.

4 Hämeenkadun joukkoliikennekatu kokeilu Liikenteen kehitys Hämeenkadun länsiosassa Hämeenpuiston liittymässä on iltaruuhkan aikaan henkilöautojen määrä vähentynyt ajon/h. Vastaavasti Hämeenkadun itäpäässä Rautatienkadun liittymässä on henkilöautojen määrä vähentynyt ajon/h. Henkilöautojen määrässä on mukana myös mm. huoltoajoneuvot. Itäpäässä ei laskenta-aikana mopoja ollut jälkeen tilanteessa ollenkaan ja kuorma-autoja oli vain yksi. Kuva 1. Eri ajoneuvotyyppien osuudet Hämeenkadun poikkileikkauksessa iltaruuhkan aikaan Hämeenpuiston ja Rautatienkadun liittymissä Linja-autojen osuus ajoneuvoliikenteen liikennemääristä on kasvanut Hämeenkadun itäpäässä. Rautatienkadun liittymässä linja-autoliikenteen osuus on kasvunut idän suuntaan 16 %:sta 71 %:iin. Lännen suuntaan osuus on kasvanut vain hieman (11 %:sta 12 %:iin). Linja-autojen määrä kasvoi itäosassa + 10 ajon/h, mutta pieneni länsiosassa 30 ajon/h. Uusi runkolinja 1 Pirkkala Härmälä Koskipuisto TAYS Vatiala on matkustajamäärältään uuden joukkoliikennelinjaston toiseksi suurin kuljettaen arkipäivinä lokakuussa 2014 yli matkustajaa. Yhteyttä ei olisi voitu toteuttaa nykyisen kaltaisena ilman Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilua. Linja-auton kääntyminen Hatanpään valtatieltä Hämeenkadulle ja päinvastoin ei olisi mahdollista turvallisesti, mikäli henkilöautoliikenne Hämeenkadun itäpäässä olisi sallittu. Hämeenkadun itäpään pysäkeillä linja-autoa odottaville matkustajille ympäristö on nyt viihtyisämpi. Hämeenkatu on tarkastelujakson aikana ollut Tuomiokirkonkadun liittymän lähiympäristössä työmaana. Joukkoliikenteen matka-aikoja tullaan tarkastelemaan vuoden 2015 seurantaraportissa. Liikenteen melu on kevään ja syksyn välissä pienentynyt. Iltahuipputunnin aikainen liikennemelu Hämeenkadun länsipäässä pieneni 1,6 1,8 db, mikä on juuri korvin kuultavissa olevan verran. Hämeenkadun itäpäässä liikennemelu pieneni 3 db, mikä on korvin kuultavissa ja vastaa liikennemäärän vähenemistä.

5 Hämeenkadun joukkoliikennekatu kokeilu Liikenteen kehitys Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne Sepänkatua pohjoiseen ajavien määrä on kasvanut +13 %. Kapasiteettia Sepänkatua pohjoiseen ajaville on tuonut Sepänkadun kaistojen jatkaminen Satakunnankadulle saakka. Pirkankadun liikennemäärä on pienentynyt %, Satamakadulla liikennemäärä on pysynyt lähes ennallaan. Satakunnankadulla liikennemäärä on sillan kohdalla kasvanut +2 % ja Lapintien liittymän itäpuolella +19 %. Rautatienkadun liittymässä Rautatienkadulle kääntyvien määrä on kasvanut +30 %. Lapintien ja Naistenlahdenkadun liittymän liikennemäärät ovat vähentyneet noin -40 %, paitsi Rauhaniementien suunnasta -98 %. Jälkeen-tilanteessa Rauhaniementien silta on ollut poissa käytöstä Rantatunnelin työmaan vuoksi, mikä on vaikuttanut merkittävästi em. liittymän liikennemääriin. Rongankadulla Aleksanterinkadun liittymässä on itään ajavien määrä vähentynyt -3 % ja länteen ajavien kasvanut +83 %. Kyttälänkadulla liikennemäärä on pysynyt ennallaan. Tuomiokirkonkatu on katusaneeraustöiden vuoksi ollut osittain suljettuna liikenteeltä Kyttälänkadun ja Lapintien välisellä osuudella, mikä on osaltaan saattanut vaikuttaa Kyttälän alueen liikennemääriin Hämeenkadun pohjoispuolella. Verkatehtaankadulla Pellavatehtaankadun länsipuolella on liikennemäärä kasvanut +12 % ja Rautatienkadun länsipuolella kasvanut %. Vaikka kasvuprosentti on suuri, niin määrällisesti kasvu on vain 86 ajon/h. Hämeenpuiston liikenne on kasvanut hieman Hämeenkadun pohjoispuolella. Satakunnankadun liittymässä etelään ajavien määrä on kasvanut +5 % ja pohjoiseen ajavien määrä +8 %. Satamakadun liittymässä sekä Hämeenpuistoa etelään että pohjoiseen ajavien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tampereen valtatiellä liikennemäärä on kasvanut +8 % sillan kohdalla ja +14 % Hatanpään valtatien liittymän suuntaan. Hatanpään valtatiellä Verkatehtaankadun liittymässä on etelään ajavien määrä vähentynyyt -11 % ja pohjoiseen ajavien määrä kasvanut +12 %, Tampereen valtatien liittymässä etelään ajavien määrä vähentynyyt -13 % ja pohjoiseen ajavien määrä vähentynyt -6 %. Ratapihankadun liikenne on lisääntynyt Kanslerinrinteen liittymässä pohjoisen suuntaan +15 % ja etelän suuntaan +10 %. Ratapihankadun ja Viinikankadun liittymässä on syksyllä 2014 rakennettu yksi lisäkaista Ratapihankadulta etelään Viinikan liittymän suuntaan. Kelluvan auton ajoaikatarkasteluja tehtiin iltaruuhkan aikaan keskustan kehällä, Hämeenkadulla ja Aleksanterinkadulla. Suurin matka-aikamuutos on Hämeenkatua länteen ajettaessa välillä Hatanpään valtatie Hämeenpuisto, jossa matka-aika pieneni -55 %. Satakunnankadun ajoaika pieneni idän suuntaan -42 % ja kasvoi lännen suuntaan +24 %. Rautatienkadun matka-aika kasvoi pohjoiseen +17 % ja pieneni etelään -7 %. Tampereen valtatiellä matka-aika pieneni molempiin suuntiin: länteen -15 % ja itään -37 %. Hatanpään valtatien ajoaika kasvoi etelään +15 %. Hämeenpuistossa matka-aika kasvoi noin +20 % molempiin suuntiin. Liitteessä 3 on esitetty kelluvalla autolla tehtyjen ajojen matka-ajat ennen- ja jälkeen-tilanteessa keskustan alueella. Kehäväylien liikenne Pispalan kannaksen ja Rajasalmen sillan ylittävän liikenteen määrä on Paasikiventietä lukuunottamatta kasvanut. Rajasalmen sillalla on liikennemäärä kasvanut +4 % ja Pispalan valtatiellä +6 %. Kekkosentien liikennemäärä Näsinsillalla on vähentynyt 6 %. Paasikiventien ja Kekkosentien liikennemuutoksiin on vaikuttanut Rantatunnelin työmaa. Karkuvuoren tunnelissa on tehty korjaustöitä kesällä 2013 ja 2014.

6 Hämeenkadun joukkoliikennekatu kokeilu Liikenteen kehitys Muiden sisääntuloväylien liikennemäärissä ei ole suuria muutoksia syksyjen 2013 ja 2014 välillä. Valtatien 3 liikennemäärä Ruskontien eritasoliittymän eteläpuolella on pysynyt ennallaan, valtatien 12 liikennemäärä Lentolan (Kangasalantien) eritasoliittymän pohjoispuolella on kasvanut +2 % ja valtatien 9 liikenne Aitovuoren eritasoliitymän lounaispuolella on pysynyt ennallaan. Liitteessä 4 on esitetty kehäväylien ajoneuvoliikenteen määrät (KVL) ennen- ja jälkeen-tilanteessa. Jalankulku ja pyöräily Hämeenkadulla Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määriä tullaan tarkastelemaan vuoden 2015 seurantaraportissa. Tässä vaiheessa tarkasteluaikana mm. Tuomiokirkonkatu lähiympäristöneen oli työmaa-aluetta. Yhteenveto Kokeilu on vähentänyt voimakkaasti Hämeenkadun liikennettä ja liikennemelua. Liikenne on siirtynyt muulle verkolle melko tasaisesti, suurta kasvua ei muilla reiteillä kuitenkaan ole havaittavissa. Laskentapisteiden tulosten perusteella liikennemäärä keskusta-alueella on vähentynyt muutaman prosentin. Hämeenkadun korvaaviksi uusiksi ajoreiteiksi on muodostunut mm. Satakunnakatu ja Rongankatu, Erkkilänkatu, Kalevan puistotie sekä Hämeenpuisto, Rautatienkatu, Verkatehtaankatu ja Tampereen valtatie. Ratapihankadun liikenne on myös lisääntynyt, mikä on osaltaan voinut johtua maankäytön tehostumisesta Ratapihankadun varrella sekä P-Hämpin käytön lisääntymisestä. Lisäksi autoilijat ovat oppineet käyttämään Ratapihankatua keskustan etelä-pohjoissuuntaiseen läpiajoon, joka kuormittaa osaltaan Peltokatua. Ratapihankadun vetovoimaisuutta voi tulevaisuudessa lisätä syksyllä 2014 valmistunut kääntyvien lisäkaista Viinikankadun liittymässä. Tuloksista on pääteltävissä, että Ratapihankadun jatko Rantaväylälle on erittäin tarpeellinen. Kokeilulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta matka-aikoihin ja kapasiteetti muulla verkolla näyttää riittävän tulosten perusteella tällä hetkellä. Kapasiteettiongelmia on havaittavissa vain Peltokadun reitillä Tammelassa. Verkatehtaaankadun uudet liikennevalot sekä uusi sallittu liikennesuunta Verkatehtaankadulta vasemmalle eli pohjoiseen ovat osatekijä aseman seudun ruuhkaisempaan liikenteeseen ja siten myös kasvaneeseen matkaaikaan. Rautatienkadun liikennevalon ajoituksia muutettiin tarkasteluajankohdan jälkeen vastaamaan paremmin nykyisen liikenteen tarpeita. Uuden joukkoliikennelinjaston toiseksi suurin runkolinja 1 oli mahdollista toteuttaa Hämeenkadun itäpään liikennejärjestelyiden myötä. Hämeenkadun itäpään pysäkeillä linja-autoa odottaville matkustajille ympäristö on nyt viihtyisämpi. Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilun vaikutukset liikenneturvallisuuteen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin sekä linja-autojen matka-aikoihin tullaan tarkastelemaan vuoden 2015 seurantaraportissa. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta seurataan koko ajan ja tarvittaessa muutoksia tehdään nykyiseen verkkon. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta halutaan lisätä erityisesti Hämeenkadulla. Lisätietoja: Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: ari.vandell@tampere.fi

7 Liite 1

8

9

10

11 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere