KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA

KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.6.2015 P25863

Kaavaselostus, ehdotus 1 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam 9.6.2015 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Ranta-asemakaava... 4 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Ympäristö... 5 3.1.3 Maanomistus... 5 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Vireille tulo... 10 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 10 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet... 10 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Osa-aluemerkinnät... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 11 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 12 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 12 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4.5 Vaikutukset maisemaan... 12 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset... 12 5.4.7 Sosiaaliset vaikutukset... 13 5.4.8 Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin... 13

Kaavaselostus, ehdotus 2 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam 9.6.2015 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja -määräykset - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (17) KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Tämä on ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 9.6.2015 päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Konneveden kunnalla on tarkoitus laatia Kivisalmen laiturialueelle ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Konneveden kunnan kantatien 69 tiealueeseen (275-895-0-69) kuuluvaa pysäköintialuetta ja yhteistä vesialuetta (876-6-1) sekä osaa tilasta 275-405-1-208. Alueen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta (kuva 1). Tiealue on tällä hetkellä Liikenneviraston omistuksessa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnassa. Ranta-asemakaavalla muodostuvat venevalkama ja vesialue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Konnevesi -järven rannalla, Kivisalmen sillan kupeessa entisen Kivisalmen lossin paikalla. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (17) Kuva 2: Suunnittelualueen alustava rajaus. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitushankkeen käynnisti syksyllä 2014. Kaava-alue käsittää myös osan yhteistä vesialuetta (876-6-1) hoitokunnan suostumuksella. Alustava kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat maaliskuussa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 23.4. 25.5.2015. Täydennetään prosessin edetessä. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 2.2 Ranta-asemakaava Kaavan tavoitteena on turvata alueen nykyinen käyttö sekä kehittää sen toimintaa, jotta alueelta voidaan opastaa ja ohjata matkailijoita vuonna 2014 perustettuun Etelä- Konneveden kansallispuistoon. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Rakennuspaikan osalta kaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (17) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Ympäristö Kaavoitettava alue on Konnevesi-järven rannalla Kivisalmessa sijaitseva pysäköintialue, joka liittyy kantatie 69:n. Paikka on maantieteellisesti tärkeä muun muassa juuri perustetun kansallispuiston vuoksi. Kivisalmi toimii yhtenä veneenlasku- ja opastuspaikkana. Alue on pysäköintialuetta, jossa on rakennettu laituri, muistomerkki sekä levähdysalueeseen liittyviä rakennelmia. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa; asuinrakennuksia, lomarakentamista sekä maa- ja metsätalousalueita. Kaava-alue sijaitsee Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alueen vieressä. Natura-alue käsittää kaava-alueen vesialueet ja rajautuu Kivisalmen siltaan ja kantatie 69:n. Muuten alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita. Natura-alue Kivisalmen läheisyydessä on esitetty oheisessa kuvassa (kuva 3). Kuva 3: Natura-alue esitetty kuvassa siniharmaalla rasterilla. 3.1.3 Maanomistus Maatiealue on tällä hetkellä Liikenneviraston omistuksessa ja Keski-Suomen ELYkeskuksen hallinnassa. Kunta on ostanut määräalan tilasta 1:208. Osakaskunta on antanut suostumuksen vesialueen kaavoittamiseen. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Kivisalmen sillan kupeessa ja on kantatien liikennealueeseen liittyvää pysäköinti- ja laiturialuetta. Paikka on entisen Kivisalmen lossin aluetta. Kaavoitet-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (17) tavan alueen pohjoispuolitse kulkee kantatie 69. Kaava-alueen ympäristö on tyypillistä haja-asutusaluetta. Lähistöllä on loma-asuntoja ja asuinrakennuksia. Palvelut Alueen palvelut haetaan Konneveden taajamasta. Pysäköintialueen yhteydessä on levähdysaluetta ja kansallispuistoa palvelevia toimintoja: mm. infotaulu, wc:t, ruokailukatos ja -ryhmiä sekä roska-astioita. Alueen palveluita halutaan kehittää paremmin vesistömatkailuun ja muuhun elinkeinotoimintaan sopivaksi, koska se liittyy Etelä- Konneveden kansallispuistoon. Liikenne Kaavoitettava pysäköintialue liittyy välittömästi kantatie 69:n. Laiturin alue on osoitettu vesiliikenteen alueeksi. Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. Laituria ja laivareitiltä venelaiturille tulevaa vesiliikenneoksaa ylläpitää kunta. Kuva 3: Ortokuva alueelta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (17) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida kaavoituksessa. Kaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (Maa-aineshuolto ja luonnonarvot) maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) 14.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. 4. vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014. Vaihemaakuntakaava nelosessa alue on osoitettu kokonaisuudessaan Konneveden kehittämisalueeksi. Maakuntakaavassa suunnittelualueeseen kohdistuu Venesatama merkintä, Konnevesi- Kalaja-Niinivuori Natura-alue (vesialue edessä). Kivisalmessa on laivaväylä merkintä. Maantien 69 on osoitettu kantatieksi. Kuva 4: Ote Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Alueella on voimassa Etelä-Konneveden rantayleiskaavan muutos, joka on valtuusto

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (17) hyväksynyt keväällä 2005. Rantayleiskaavassa aluetta koskevat seuraavat varaukset: VESILIIKENTEEN ALUE (LV-2) Alueelle voidaan sijoittaa kalastusta, veneilyä ja muuta vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä laitteita. Alueelle voidaan sijoittaa lisäksi enintään 50 m²:n kokoinen kioskirakennus ja siihen liittyviä rakenteita. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M) Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle ranta-alueelle (n.200 m). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty korttelialueille. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. Kuva 5: Ote Etelä-Konneveden rantayleiskaavasta. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen 16.8.2014. Rakennusjärjestys tulee voimaan 1.4.2015. Tiesuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskus on laatimassa alueen tiesuunnitelmaa, jossa huomioidaan pysäköintialueen lakkauttaminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (17) Rakennusinventointi Kivisalmen pysäköintialueen hallinnolliseen muuttamisprosessiin liittyvä tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu vuoden 2015 toukokuun aikana. Suunnitelmaa on tarkoitus laatia samanaikaisesti kaavaprosessin kanssa. Kivisalmen sillan ja entisen lossin alueen osalta on tehty rakennusinventointi vuonna 1992 Keski-Suomen museon toimesta. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti alue on arvokas: Kivisalmen silta ja entisen lossin alue liittyy Kuopio Vaasa maantien liikenteen kehitykseen. Alue on maisemallisesti merkittävä vesistön ylityspaikka. Kokonaisuus on hyvin säilynyt. Vuonna 1963 rakennettu Kivisalmen silta on 122 metriä pitkä yhdistetty kaari- ja palkkisilta. Sillan eteläpuolella eli vanhan lossin lähtöpaikkana toimineessa niemessä on tällä hetkellä levähdyspaikka. Alue on päällystetty v. 1991. Siinä on hirsinen, aumakattoinen ruokailukatos, kaksi hirsistä pöytäryhmää, roskapöntöt, wc:t sekä Rautalammin kunnan ja Äänenseudun kuntien informaatio-taulut. Keskelle aluetta on luonnonkivikasa, johon on tarkoitus pystyttää v. 1959 lossionnettomuuden muistomerkki. Rannassa kasvaa muutamia nuoria koivuja, ja ranta toimii veneiden lasku- ja nostopaikkana. Levähdyspaikan pohjoisreunalla on vanhan lossin kivipilareita ja betoninen laituri. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000-mittakaavaista karttatulostetta. Kartan hyväksyy. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan suunnittelu on käynnistynyt kunnan tarpeesta turvata alueen nykyinen käyttö sekä kehittää sen toimintaa, jotta alueelta voidaan opastaa ja ohjata matkailijoita Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Konsulttina projektissa toimii :n Kuopion toimisto. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (17) 4.2.2 Vireille tulo Kunnan luottamuselimet Kunnan eri hallintokunnat Viranomaiset (Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski- Suomen museo, Liikennevirasto) Osakaskunnat Kaavan vireille tulosta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan. Muutos on tullut vireille ilmoituksella pp.kk.2015. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Luonnos valmistui maaliskuussa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 23.4. 25.5.2015 välisen ajan. Täydennetään prosessin edetessä. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 välisen ajan. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 10.2.2015. Luonnoksesta on saatu lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen Liitolta, Rautalammin kunnalta sekä Siikakosken-Puteron kalastuskunnalta. Keski-Suomen Liitolla ja Rautalammin kunnalla ei ollut lausuttavaa. Siikakosken- Puteron kalastushoitokunta hyväksyi yksimielisesti kaavan ulottamisen vesialueelle rakennettavien laiturien osalta. Keski-Suomen ELY-keskus kehottaa täydentämään selostusta liikenteellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavakarttaan tulee lisätä merkintä pohjakartan hyväksymisestä. Selostusta ja kaavakarttaa on täydennetty saatujen lausuntojen perusteella. Kaavakarttaan on myös korjattu kiinteistörekisterikartassa havaittujen virheiden johdosta tehdyn rajankäynnin perusteella. 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on ollut Kivisalmen laiturialueelle ranta-asemakaava, joka turvaa nykyiset toiminnot ja mahdollistaa alueen kehittämisen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (17) 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueelle on osoitettu yleinen pysäköintialue. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Kaava on osoitettu olevan tilanteen mukaisesti. Kaava ei vähennä luonnon monimuotoisuutta. LV-1 Venevalkama Alueelle saa sijoittaa veneilyä ja matkailua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Rakennusoikeus on enintään 50 m2. Alue on tarkoitus pysyä jatkossakin yleisessä käytössä, joten maatien tiekäyttäjät voivat siinä pysähtyä. Tämän lisäksi halutaan mahdollistaa Etelä-Konneveden kansallispuiston opastus ja yksi pääsyreitti kansallispuistoon. Mitään suurta palvelukeskittymää alueelle ei ole tarkoitus tehdä. Mäkäräniementien ja tilan 1:30 kulkuyhteys on esitetty ajoyhteytenä. Merkinnällä varmistetaan tiekunnan ja tilan 1:30 ajoyhteyden pysyminen sekä sen huomioiminen aluetta kehitettäessä. W-1 Vesialue Alueelle saa sijoittaa laitureita ja muita veneilyä palvelevia rakenteita. Vesialuetta on otettu kaava-alueeseen, koska kunnalla on tarkoitus kehittää aluetta ja lisätä vähän laituripaikkoja. 5.3.1 Osa-aluemerkinnät Natura-alue Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Konnevesi Kalaja - Niinivuori (FI0600032) on osoitettu kaavassa. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen VAT vuoksi Toimiva-aluerakenne Kaavalla mahdollistetaan pysäköinti- ja levähdysalueen kehittämien Etelä-Konneveden kansallispuiston eräänä solmukohtana. Rakentamisen määrä ei lisäänny.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (17) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueen virkistyskäyttö lisääntyy. Vaikutus kulttuuriympäristöön on vähäinen. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön eikä kaava vaikuta oleviin rakennuksiin. Kaavalla ei ole vaikutusta kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen Kivisalmen siltaan ja entisen lossin alueeseen. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Laiturialueen kehittäminen lisää alueen liikennettä. Liikenteen lisäystä ei voida arvioida tarkasti. Alueelle ei tule kuitenkaan mitään uutta rakentamista, joka merkittävästi lisäisi liikennemäärää. Onkin oletettavaa, että liikennemäärän lisääntyminen ei ole merkittävää. Kaavan toteuttamien ei vaaranna liikenteen sujuvuutta, kun huomioidaan nykyinen suhteellisen alhainen liikennemäärä (kvl 845) ja kun näkyväisyyttä molempiin suuntiin on noin 300 m. Kun liittymässä on siten hyvä näkyväisyys, vähäinen liikenteen lisääntyminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta. Alue saavutettavuus julkisella liikenteellä on siltä osin hyvä, että pysäkit sijoittuvat aivan liittymän välittömään läheisyyteen. Linja-autovuorojen määrä on sitä vastoin vähäinen. Alue palvelee jatkosakin etupäässä tiellä liikkujia sekä matkailijoita, jotka liikkuvat valtaosaltaan autoilla. Kevyenliikenteen osuus on häviävän pieni, koska välittömässä läheisyydessä ei ole kyläaluetta. 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta ja kaavalla ei muuteta alueen käyttötarkoitusta eikä olemassa olevaa tilannetta. Luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaava-alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä eikä kaavan toteuttaminen heikennä luonnon monimuotoisuutta alueella. Vaikutukset pohjavesiin Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. 5.4.5 Vaikutukset maisemaan Rakentamisen määrä ei lisäänny eikä maisema muutu. 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole oleellisia taloudellisia vaikutuksia. Vierailijoiden määrä kansallispuistossa lisääntyy, mikä tuo alueelle lisää ostovoimaa. Kustannuksia voi syntyä mahdollisista liittymäjärjestelyistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (17) 5.4.7 Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. Kaavamuutoksella voidaan vaikuttaa alueen viihtyisyyteen ja vapaa-ajan viettoon kaavan mahdollistaessa kansallispuistoon liittyvien palveluiden lisäämisen. 5.4.8 Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin Kaavamuutosalueen läheisyydessä on Suomen Natura 2000 -verkostoon sisällytetty kohde; Konnevesi Kalaja-Niinivuori (FI0600032) Seuraavassa tarkastellaan Kivisalmen ranta-asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia edellä mainittuun Natura -alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura - tietolomakkeiden tietoihin. Natura-arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura-alue on valittu Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Konnevesi Kalaja - Niinivuori (FI0600032) Konnevesi Kalaja Niinivuori on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin (SCI) ja lintudirektiivin perusteella (SPA). Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella sijaitseva Natura -alue on kooltaan 15 330 hehtaaria. Suojelun perustana ovat ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan varaukset ja koskiensuojelulaki. Suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki ja rakennuslaki. Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on niukkaravinteinen ja erittäin kirkasvetinen ruokojärvi. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven pohjois- ja länsiosissa. Vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Järviruokoa kasvaa enimmäkseen harvana ja kapeana kasvustona melko yleisenä. Niukkakasvustoiset osat edustavat lisäksi nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matalavetiset salmet ja suojaisat lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä syvemmälle. Rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia. Metsäkasvillisuus on pääosin karua. Rehevämpiä alueita on kallioperässä olevien emäksisten kivilajien esiintymien ansiosta. Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja paljastumineen. Kalajanvuori ja Loukkuvuori ovat vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Iso Niinivuori on maisemallisesti, biologisesti ja geologisesti edustava kalliomäki. Jyrkänteiden ravinteisilla kalliopinnoilla kasvaa mm. uhanalaista pikkutervakkoa ja tummaraunioista. Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa jyrkännettä. Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konneveden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Kohteella on luonnonmetsiä ja lehtoja, huomattavia lehmusesiintymiä sekä merkittäviä kalliokasvillisuusyhdyskuntia. Alueen selkävesi- ja maalinnusto ovat edustavia ja monipuolisia. Kohteelta on tavattu uhanalaisia eliöitä ja reliktilajeja. Kohteella on arvoa myös tieteellisen tutkimuksen kohteena. Luontodirektiivin luontotyypit Alueen suojelun perustana ovat seuraavat luontotyypit:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (17) Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 84 % Boreaaliset luonnonmetsät 4 % Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Veronicion dillenii) 1 % Kasvipeitteiset silikaattikalliot 1 % Vaihettumissuot ja rantasuot 0 % Humuspitoiset lammet ja järvet 0 % Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 0 % Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta 0 % *Puustoiset suot 0 % Boreaaliset lehdot 0 % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) luontotyypillä tarkoitetaan matalia, niukkaravinteisia järviä ja lampia sekä niiden matalaa, monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta. Rantojen maaperä on karua. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä, valtalajeja ovat raani, nuottaruoho tai lahnanruohot. Lisäksi tavataan ruskoärviää ja vesisammalia. Kirkkaassa vedessä viihtyvää, järvityypille luonteenomaista, pohjaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurissa järvissä ja reittivesissä on usein laajoja hyvin kehittyneitä pohjaversoiskasvustoja ja harvoja ruovikoita. Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille ominaista ovat niukkaravinteinen vesi, suuri veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu ja vedenpinnan jäätyminen talvella. Jokireiteissä on koskia, suvantoja, pieniä järviäkin. Pikkujoet ja purot -luontotyypin joissa ja puroissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta (Ranunculion fluitantis- ja Callitricho-Batrachion) tai vesisammalia. Purojen veden pinnan taso on kesällä alhainen. Vaihettumissuot ja rantasuot luontotyypillä tarkoitetaan turvetta muodostavia, vähä- tai keskiravinteisia kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat saraikoista, joissa kasvaa rahka- tai ruskosammalia. Niihin liittyy tavallisesti vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Tyyppiin kuuluvat myös avo- ja pensasluhdat, rantasuot sekä niukkaravinteiset veden ja maan väliset rajapinnat, joissa kasvaa pullosaraa. Boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus sekä humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppejä ei tavata kaava-alueella. Taulukko 1. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueen luontotyyppien edustavuus, luonnontila ja yleisarvio 1 (Natura-tietolomake). 1 EDUSTAVUUS (erinomainen, hyvä, merkittävä, ei merkittävä) ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella esiintyy. LUONNONTILA (erinomainen, hyvä, kohtalainen/heikentynyt) ilmaisee luontotyypin rakenteellisen ja toiminnallisen luonnontilan sekä ennallistamismahdollisuudet. YLEISARVIO (erittäin tärkeä, tärkeä, ei merkitystä) ilmaisee kokonaisarvion alueen merkityksestä kyseisen luontotyypin suojelulle

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (17) Luontotyyppi Edustavuus Luonnontila Yleisarvio Hiekkamaiden niukkamineraa-liset niukkaravinteiset Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä vedet (Littorelletalia uniflorae) Boreaaliset luonnonmetsät Hyvä Hyvä Tärkeä Kallioiden pioneerikasvillisuus Hyvä Hyvä Tärkeä (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Veronicion dillenii) Kasvipeitteiset silikaattikalliot Hyvä Hyvä Tärkeä Vaihettumissuot ja rantasuot Hyvä Hyvä Ei merkitystä Humuspitoiset lammet ja Ei merkittävä - - järvet Fennoskandian luonnontilaiset Hyvä Hyvä Tärkeä jokireitit Vuorten alapuoliset tasankojoet, Ei merkittävä - - joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho- Batrachium kasvillisuutta Puustoiset suot Hyvä Erinomainen Tärkeä Boreaaliset lehdot Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä Luontodirektiivin liitteen II lajit Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella elävät luontodirektiivin liitteen II lajit (Natura 2000 -tietolomakkeen kohta 3.2.c: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY liitteen II eläin- ja kasvilajit): Liito-orava (Pteromys volans) Ilves (Lynx lynx) Karhu (Ursus arctos) Saukko (Lutra lutra) Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) Kivisimppu (Cottus gobio) Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueen pesimälinnustoon kuuluvat tai alueelta on muutonaikana tavattu seuraavat lintudirektiivilajit (Natura 2000 -tietolomakkeen kohta 3.2.a: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I lintulaji): Harmaapäätikka (Picus canus) Helmipöllö (Aegolius funereus) Huuhkaja (Bubo bubo) Kalasääski (Pandion haliaetus) Kalatiira (Sterna hirundo) Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) Kuikka (Gavia arctica) Kurki (Grus grus) Liro (Tringa glareola) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 0-1 paria pysyvä 2-3 paria 5 paria 100 paria 2-4 paria 35 paria 4 paria pesivä, määrä ei tiedossa 1-5 paria

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (17) Metso (Tetrao urogallus) Palokärki (Dryocopus martius) Peltosirkku (Emberiza hortulana) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Pohjantikka (Picoides tridactylus) Pyy (Bonasa bonasia) Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) Viirupöllö (Strix uralensis) pysyvä pysyvä pesivä, määrä ei tiedossa pesivä, määrä ei tiedossa 1-3 paria pysyvä pysyvä 1-3 paria Natura-alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat muuttolinnut (Natura 2000 -tietolomakkeen kohta 3.2.b: Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut): Haapana (Anas penelope) Heinätavi (Anas querquedula) Jouhisorsa (Anas acuta) Lapasorsa (Anas clypeata) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Tavi (Anas crecca) Telkkä (Bucephala clangula) Tukkasotka (Aythya fuligula) Härkälintu (Podiceps grisegena) Mustalintu (Melanitta nigra) Naurulokki (Larus ridibundus) Pikkulokki (Larus minutus) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Isokuovi (Numenius arquata) Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Koskikara (Cinclus cinclus) Metsähanhi (Anser fabalis) Metsäviklo (Tringa ochropus) Mustaviklo (Tringa erythropus) Punajalkaviklo (Tringa totanus) Valkoviklo (Tringa nebularia) Pensastasku (Saxicola rubetra) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Teeri (Tetrao tetrix) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Muut Natura -tietolomakkeessa mainitut lajit Muun lajiston osalta tietolomakkeeseen on kirjattu seuraavat kasvi- ja eläinlajit (Natura 2000 -tietolomakkeen kohta 3.3: Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit): Kehrääjä (Caprimulgus europaeus)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (17) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Harjus (Thymallus thymallus) Järvitaimen (Salmo trutta lacustris) Siika (Coregonus lavaretus) Jättikatka (Gammaracanthus lacustris) Surviaissääskilaji (Paratanutarsus hyperboreus) Äimäsara (Carex dioica) Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) Kalliohatikka (Spergula morisonii) Kalliokielo (Polygonatum odoratum) Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere) Metsälehmus (Tilia cordata) Metsänemä (Epipogium aphyllum) Pahtanurmikka (Poa glauca) Pahtarikko (Saxifraga nivalis) Pikkutervakko (Lychnis alpina) Soikkokaksikko (Listera ovata) Tummaraunioinen (Asplenium trichomanes) Varstasara (Carex pseudocyperus) Vilukko (Parnassia palustris) Haapariippusammal (Neckra pennata) Munasammal (Diphyscium foliosum) Hytymaljakas (Sarcosoma globosum) Raidantuoksukääpä (Haploporus odorus) Kaavan toteuttamisen vaikutukset Kaavalla ei muuteta olemassa olevaa tilannetta. Kaavoitus voi lisätä hieman ihmisen vaikutusta alueella, koska kansallispuiston kävijät pysähtyvät alueella, mutta vaikutus ei ole merkittävä. Muuten kaavoitus ei muuta olemassa olevaa tilannetta Natura-alueen näkökulmasta. Uuden laiturin rakentaminen ei edellytä ruoppausta. Ainut muutos pohjaolosuhteisiin tapahtuu laiturin ankkureista. Vaikutukset ovat erittäin pienet. Natura -arvioinnin tarpeellisuus Kaavoituksella ei ole osoitettu Natura-alueelle tai sen läheisyyteen sellaista uutta toimintaa, jolla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppien luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon. Rantaosayleiskaavantoteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Konnesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura 2000 -suojelualueverkostoksi. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (17) 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä rantaasemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Kuopiossa 9.6.2015 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Mirjam Hyvönen arkkitehti SAFA