Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan muutos

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KONNEVESI Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus EHDOTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25930

2 Kaavaselostus 1 (21) Ehdotus Mirjam Hyvönen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Rantaosayleiskaavan muutos Rantayleiskaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet Yleiskaava ja sen perusteet Aluevarausten pääperustelut Yleismääräykset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (21) 5 Kaavamerkinnät ja määräykset Toteuttaminen Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartat ja -määräykset - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (21) Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan muutos 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Rantaosayleiskaavamuutokset ovat lähteneet vireille maanomistajan aloitteesta (1,5 ja 6), kunnan aloitteesta (2) sekä kunnan tekemien poikkeuslupien perusteella (3 ja 4). Viranomaisneuvottelu on pidetty Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk Rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavan muutos koskee Konneveden kunnan Etelä-Konnveden järven Savolaisniemeä (1), Keulatniemeä (2), Kivisalmea (3), Aholanniemeä (4), Laajaniemeä (5) sekä Käpysaarta (6). Muutosalueiden sijainnit ilmenevät oheisesta kuvasta Kuva 1: Kaavamuutosalueiden sijainti (punaiset ympyrät). 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (21) 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Konnevesi-järven rannalla. Muutosalueet ovat osin rakennettuja tai maa- ja metsätalouskäytössä. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa, maa- ja metsätalousalueita sekä suojelualueita. 1) Savolaisniemen alueen muutoksella on tarkoitus päivittää luonnonsuojelualueen rajausta, siirtää niemen länsipuolella oleva rakentamaton rakennuspaikka poikkeamispäätöksen ( , LA-301) sekä rakennusluvan mukaisesti. Lisäksi itärannan yksi rakennuspaikka on tarkoitus siirtää toiseen paikkaan. 2) Yleiskaava on tarkoitus muuttaa voimassa olevan Keulatniemen ranta-asemakaavan ja tapahtuneen kiinteistöjaotuksen mukaiseksi sekä osoittaa Keutalnimen rantaasemakaava ohjeellisella merkinnällä. 3) Lossila tilalle 1:30 on myönnetty poikkeuslupa asuinrakennuksen rakentamiselle Rantaosayleiskaava on tarkoitus muuttaa päätöksen mukaiseksi, eli lomarakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi. 4) Aittoniemi tilalle 13:58 on myönnetty poikkeuslupa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi Rantaosayleiskaava on tarkoitus muuttaa päätöksen mukaiseksi, eli lomarakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi. 5) Laajaniemen itärannalla rantatontit on merkitty vääriin paikkoihin. Yleiskaava on tarkoitus päivittää todellista tilannetta vastaavaksi. 6) Käpysaari on KHO:n päätöksessä 1260, todettu olevan kokonaisuudessaan rakennuspaikka eikä kuulu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Yleiskaava on tarkoitus päivittää päätöksen mukaiseksi Ympäristö Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Muutamien kohteiden yhteydessä sijaitsee luonnonsuojelualue. Osa kohteista rajautuu Natura-alueeseen. Muuten alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (21) Kuva 1: Natura-alue ja kaavamuutosalueiden sijainti (punaiset ympyrät) Maanomistus Alueet ovat yksityisessä omistuksessa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue ja sen ympäristö on tyypillistä maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on muita loma-asuntoja ja asuinrakennuksia. Kaavamuutosalueet rajautuvat vuonna 2014 perustettuun Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Palvelut Alueiden palvelut haetaan Konneveden taajamasta. Etelä-Konneveden kansallispuiston retkeily- ja luontopalvelut löytyvät lähistöltä. Alueella on matkailu- ja ohjelmapalveluita, kalastusta sekä ravintola- ja majoituspalveluita. Liikenne Muutosalueille on olemassa kattavat tieyhteydet. Kantatie 69 kulkee kaavamuutosalueen pohjois- ja länsipuolella. Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (21) 2.2 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida kaavoituksessa. Kaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Keski-Suomen maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (Maa-aineshuolto ja luonnonarvot) maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko) on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vaihemaakuntakaava nelosessa alue on osoitettu kokonaisuudessaan Konneveden kehittämisalueeksi. Maakuntakaavassa suunnittelualueisiin kohdistuu Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Naturaalue. Osa-alueisiin 1 ja 2 kohdistuu luonnonsuojelualuevaraus. Kuva 2: Ote maakuntakaavasta

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (21) Yleiskaava Alueella on voimassa Etelä-Konneveden rantayleiskaava, joka on valtuusto hyväksynyt keväällä Otteet suunnittelualueen kaavatilanteesta ilmenee kuvista 3-6. Kuva 3. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (alue 1 savolanniemi ja alue 2, Keulatniemi) Kuvat 4-5. Otteet voimassa olevasta yleiskaavasta (ylhäällä vasemmalla alue 2, alhaalla vasemmalla alue 3 ja alhaalla oikealla alue 4.) Ranta-asemakaava Osa-alueella 2 on voimassa hyväksytty ja osittain vahvistettu vahvistettu Keulatniemen ranta-asemakaava. Asemakaava ilmenee oheisista kuvista. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (21) Kuva 6-8. Ote Keulatniemen ranta-asemakaavasta Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestys tulee voimaan Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Konneveden kunnan rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: - Rakennuspaikka on oltava vähintään 3000 m² ja rakennuspaikaksi suunnitellun erillisen saaren vähintään 2 ha. - Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 250 m² ja rakennusten lukumäärä enintään 5, poikkeuksena maatilan talouskeskus. - Asuin/lomarakennus etäisyys rantaviivasta 30 m ja saunarakennus (kerrosala enintään 25 m²) vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavan vahvistamisen jälkeen on tullut tarvetta muuttaa muutamien rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta, muuttaa yleiskaavaa ranta-asemakaavan ja tapahtuneen kiinteis-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (21) töjaotuksen mukaiseksi. Lisäksi halutaan päivittää luonnonsuojelualueen rajausta sekä siirtää rakentamattomia rakennuspaikkoja niin, että saadaan rakennuspaikat osoitettua hyvin rakentamiseen soveltuville alueille ilman, että luonnon ja maiseman arvot vaarantuvat. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet Kunnan eri hallintokunnat Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Museo Osakaskunnat Muut yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Vireilletulosta ilmoitetaan samassa yhteydessä, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä Kaavaan saatiin oikaisupyyntö Katri Storgårdsilta: Laajaniemen itärannalla olevat rantatontit on voimassa olevassa kaavassa merkitty vääriin paikkoihin. Eeva Hokkasen tontin, 1:199, rakennuksen paikka on merkitty Katri Storgårdsin maalle, ja Storgårdsin vastaavasti on merkitty Hokkasen tontille. Eeva Hokkasen tontin pohjoispuolella kuuluu olla neljä rakennuspaikkaa eikä kolme, kuten karttaan on merkitty. Käpysaari, 12:128, ; , on kokonaisuudessaan rakennuspaikka, kuten KHO:n päätöksessä 1260, on todettu, eikä kuulu Natura suojeluohjelmaan. Konneveden karttapalvelun sivuilla Käpysaareen on tehty merkintä SL, joka kuuluu siis poistaa. Kaava-aluetta on laajennettu esitetyn pyynnön perusteella. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.-pp.kk Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa ei tullut esille asioita, jotka estäisivät kaavan muuttamisen. Valmisteluaineistosta saatiin lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselta. Keski-Suomen Liitolla ei ollut lausuttavaa. Lausunnossa Keski-Suomen ELY-keskus todetaan, että rantojensuojeluohjelman alueet tulee osoittaa. Kaavamerkinnät kaavakartalla ja kaavamerkintöjen selitysosassa tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. Laadinnan kohteena olevan kaavan alueella kaikille alueille tulee osoittaa kaavamerkintä. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (21) Kaavaa on täydennetty näiden tietojen osalta. Kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään viranomaisilta lausunnot. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 3.3 Tavoitteet Rantaosayleiskaavamuutoksen tavoitteet on käsitelty luvussa Yleiskaava ja sen perusteet 4.1 Aluevarausten pääperustelut 1) Savolaisniemen alueen muutoksella päivitetään luonnonsuojelualueen rajausta, siirretään niemen länsipuolella oleva rakentamaton rakennuspaikka poikkeamispäätöksen ( , LA-301) sekä rakennusluvan mukaisesti. Lisäksi itärannan yksi rakennuspaikka siirretään toiseen paikkaan. Kaavamuutosalueella olevien kolmen RA-alueen rajaukset ja rakennuspaikkojen pintaalat muuttuvat. Rakennuspaikkojen määrä pysyy ennallaan. Natura-alueen rajaus on lisätty voimassa olevan kaavan mukaiseksi. Natura-alueen ja SL-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet on merkitty MU-merkinnällä. Voimassa oleva kaava Kaavamuutos 2) Yleiskaava muutetaan voimassa olevan Keulatniemen ranta-asemakaavan ja tapahtuneen kiinteistöjaotuksen mukaiseksi. Rakennuspaikkojen määrä ja käyttötarkoitus (RA) pysyvät samana. Kaavassa on osoitettu Natura-alueen rajaus sekä koko rantaasemakaava-alue ohjeellisella rajauksella.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (21) Voimassa oleva kaava Kaavamuutos 3) Lossila tilalle 1:30 on myönnetty poikkeuslupa asuinrakennuksen rakentamiselle Rantaosayleiskaavassa muutetaan lomarakennuspaikka (RA) asuinrakennuspaikaksi (AP) poikkeuslupapäätöksen mukaiseksi. Voimassa oleva kaava Kaavamuutos 4) Aittoniemi tilalle 13:58 on myönnetty poikkeuslupa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi Rantaosayleiskaava muutetaan päätöksen mukaiseksi, eli länsirannalla oleva toinen lomarakennuspaikka (RA) muutetaan asuinrakennuspaikaksi (AP). Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (21) Voimassa oleva kaava Kaavamuutos 5) Laajaniemen itärannalla rantatontit on merkitty vääriin paikkoihin. Yleiskaava on tarkoitus päivittää todellista tilannetta vastaavaksi. Voimassa oleva kaava Kaavamuutos 6) Käpysaari on KHO:n päätöksessä 1260, todettu olevan kokonaisuudessaan rakennuspaikka eikä kuulu Natura 2000-suojeluohjelmaan. Yleiskaava on tarkoitus päivittää päätöksen mukaiseksi. Voimassa oleva kaava Kaavamuutos AP Pientalovaltainen asuintoalue Luku merkinnän alla osoittaa asuinpientalojen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Alueelle saa sijoittaa enintään 1 ½ -kerroksisia erillisiä tai kytkettyjä asuinrakennuksia

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (21) ja tarvittavia varasto-, huolto- tms. rakennuksia. Alueella tulee jätevedet käsitellä keskitetysti. RA Loma-asuntoalue Luku merkinnän alla osoittaa loma-asuntojen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m². Pinta-alaltaan alle 2 ha:n saarilla nykyisin olemassa olevia rakennuksia saadaan peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Lomaasuntorakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta edellytä. Erillinen saunarakennus voidaan sijoittaa vähintään 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. SL Luonnonsuojelualue Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu, valtion toimesta toteutettava alue. Alueella on merkittäviä luonnonarvoja. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätään, että SL-alueilla ei saa rakentaa mitään rakennuksia tai rakennelmia, ellei kaavassa toisin osoiteta, kunnes alueesta on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään kolme vuotta kaavan hyväksymisestä alkaen. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 2 mom:n mukaan määrätään, että loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle ranta-alueelle (n. 200 m). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty korttelialueelle. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksenä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 2 mom:n mukaan määrätään, että loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle ranta-alueelle (n.200 m). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty korttelialueille. Alueelle saa sijoittaa vain maataloutta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. W Vesialue RANT.K Ranta-asemakaava-alue. Alueella noudatetaan alueelle laaditun ranta-asemakaavan määräyksiä. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (21) Yleismääräykset YLEISET MÄÄRÄYKSET: Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ranta-alueella oleville rakennusalueille, ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Mikäli kaava-alueelle on aiemmassa rakennus- tai poikkeusluvassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon tai sijoittelun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä. RA-alueilla rakennuspaikan minimikoko on 3000 m² ja rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40m. Loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennusten julkisivuja kattomateriaaleina ei saa käyttää kirkkaita tai heijastavia pintoja. Asuinrakennus tulee sijaita vähintään 40m etäisyydellä rantaviivasta. AP-alueilla rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. M-, MU- ja osalta SL-alueita on rakennusoikeus maanomistajakohtaisesti siirretty RA- ja AP-alueille. Niillä SL-alueilla, jotka sijaitsevat rantojensuojeluohjelman sisällä ja joilla siirtoa ei ole voitu suorittaa, on osoitettu korvattava rakennusoikeus. M- ja MU-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä, joka ei hidasta valumista vesistöön, ei saa ulottaa 10m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeellä on istutettava puu- tai pensasvyöhyke tai muulla tavoin varmistettava riittävänsuojavyöhykkeen muodostuminen. Jätevedet käsitellään siten kuin Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään, milloin kiinteistö ei ole liitettävissä em. verkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Saariin ei saa rakentaa vesikäymälää. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. SUOSITUKSET: Metsänhoidossa tulisi noudattaa keskusmetsälautakunta Tapion antamia rantojensuojeluohjelman yhteydessä annettuja ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. 4.2 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen VAT vuoksi Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (21) Toimiva-aluerakenne Kaavassa rakennuspaikkoja on siirretty olevan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja, jotka olisivat merkittävästi irrallaan olevasta rakenteesta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön eikä kaava vaikuta oleviin rakennuksiin. Kaavalla ei ole vaikutusta kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaisiin kohteisiin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska muutosalueet ovat jo rakentamisen vaikutuspiirissä. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaavan toteuttaminen ei heikennä luonnon monimuotoisuutta alueella Vaikutukset maisemaan Yleiskaavamuutoksella rakennuspaikka osoitetaan jo rakennetun alueen viereen. Kaavamuutoksella näin ollen ei ole merkittäviä muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Kaavamuutoksella voidaan vaikuttaa alueen viihtyisyyteen ja vapaa-ajan viettoon kaavan mahdollistaessa kansallispuistoon liittyvien palveluiden lisäämisen Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin Kaavamuutosalueen läheisyydessä on Suomen Natura verkostoon sisällytetty kohde; Konnevesi Kalaja-Niinivuori (FI ) Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (21) Seuraavassa tarkastellaan Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan muutoksen toteuttamisen vaikutuksia edellä mainittuun Natura -alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura -tietolomakkeiden tietoihin. Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura -arvioinnin tarpeellisuutta. Naturaarvioinnin lähtökohtana on Natura alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain pykälät. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta. Natura-alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sillä todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 :n 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on. Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66 :n (371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Natura-arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura-alue on valittu Suomen Natura suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Konnevesi Kalaja - Niinivuori (FI ) Konnevesi Kalaja Niinivuori on sisällytetty Suomen Natura verkostoon luontodirektiivin (SCI) ja lintudirektiivin perusteella (SPA). Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella sijaitseva Natura -alue on kooltaan hehtaaria. Suojelun perustana ovat ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan varaukset ja koskiensuojelulaki. Suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki ja rakennuslaki. Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on niukkaravinteinen ja erittäin kirkasvetinen ruokojärvi. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven pohjois- ja länsiosissa. Vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Järviruokoa kasvaa enimmäkseen harvana ja kapeana kasvustona melko yleisenä. Niukkakasvustoiset osat edustavat lisäksi nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matalavetiset salmet ja suojaisat lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä syvemmälle. Rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia. Metsäkasvillisuus on pääosin karua. Rehevämpiä alueita on kallioperässä olevien emäksisten kivilajien esiintymien ansiosta. Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja - paljastumineen. Kalajanvuori ja Loukkuvuori ovat vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Iso Niinivuori on maisemallisesti, biologisesti ja geologisesti edustava kalliomäki. Jyrkänteiden ravinteisilla kalliopinnoilla kasvaa mm. uhanalaista pikkutervakkoa ja tummaraunioista. Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa jyrkännettä. Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konneveden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Kohteella on luonnonmetsiä ja lehtoja, huomattavia lehmusesiintymiä sekä merkittäviä kalliokasvillisuusyhdyskuntia. Alueen selkävesi- ja maalinnusto ovat edustavia ja monipuolisia. Kohteelta on tavattu uhanalaisia eliöitä ja reliktilajeja. Kohteella on arvoa myös tieteellisen tutkimuksen kohteena.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (21) Luontodirektiivin luontotyypit Alueen suojelun perustana ovat seuraavat luontotyypit: Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 84 % Boreaaliset luonnonmetsät 4 % Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Veronicion dillenii) 1 % Kasvipeitteiset silikaattikalliot 1 % Vaihettumissuot ja rantasuot 0 % Humuspitoiset lammet ja järvet 0 % Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 0 % Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta 0 % *Puustoiset suot 0 % Boreaaliset lehdot 0 % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) luontotyypillä tarkoitetaan matalia, niukkaravinteisia järviä ja lampia sekä niiden matalaa, monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta. Rantojen maaperä on karua. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä, valtalajeja ovat raani, nuottaruoho tai lahnanruohot. Lisäksi tavataan ruskoärviää ja vesisammalia. Kirkkaassa vedessä viihtyvää, järvityypille luonteenomaista, pohjaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurissa järvissä ja reittivesissä on usein laajoja hyvin kehittyneitä pohjaversoiskasvustoja ja harvoja ruovikoita. Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille ominaista ovat niukkaravinteinen vesi, suuri veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu ja vedenpinnan jäätyminen talvella. Jokireiteissä on koskia, suvantoja, pieniä järviäkin. Pikkujoet ja purot -luontotyypin joissa ja puroissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta (Ranunculion fluitantis- ja Callitricho-Batrachion) tai vesisammalia. Purojen veden pinnan taso on kesällä alhainen. Vaihettumissuot ja rantasuot luontotyypillä tarkoitetaan turvetta muodostavia, vähä- tai keskiravinteisia kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat saraikoista, joissa kasvaa rahka- tai ruskosammalia. Niihin liittyy tavallisesti vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Tyyppiin kuuluvat myös avo- ja pensasluhdat, rantasuot sekä niukkaravinteiset veden ja maan väliset rajapinnat, joissa kasvaa pullosaraa. Boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus sekä humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppejä ei tavata kaava-alueella. Taulukko 1. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueen luontotyyppien edustavuus, luonnontila ja yleisarvio 1 (Natura -tietolomake). Luontotyyppi Edustavuus Luonnontila Yleisarvio 1 EDUSTAVUUS (erinomainen, hyvä, merkittävä, ei merkittävä) ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella esiintyy. LUONNONTILA (erinomainen, hyvä, kohtalainen/heikentynyt) ilmaisee luontotyypin rakenteellisen ja toiminnallisen luonnontilan sekä ennallistamismahdollisuudet. YLEISARVIO (erittäin tärkeä, tärkeä, ei merkitystä) ilmaisee kokonaisarvion alueen merkityksestä kyseisen luontotyypin suojelulle Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (21) Hiekkamaiden niukkamineraa-liset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä Boreaaliset luonnonmetsät Hyvä Hyvä Tärkeä Kallioiden pioneerikasvillisuus Hyvä Hyvä Tärkeä (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Veronicion dillenii) Kasvipeitteiset silikaattikalliot Hyvä Hyvä Tärkeä Vaihettumissuot ja rantasuot Hyvä Hyvä Ei merkitystä Humuspitoiset lammet ja Ei merkittävä - - järvet Fennoskandian luonnontilaiset Hyvä Hyvä Tärkeä jokireitit Vuorten alapuoliset tasankojoet, Ei merkittävä - - joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho- Batrachium -kasvillisuutta Puustoiset suot Hyvä Erinomainen Tärkeä Boreaaliset lehdot Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä Luontodirektiivin liitteen II lajit Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella elävät luontodirektiivin liitteen II lajit (Natura tietolomakkeen kohta 3.2.c: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY liitteen II eläin- ja kasvilajit): Liito-orava (Pteromys volans) Ilves (Lynx lynx) Karhu (Ursus arctos) Saukko (Lutra lutra) Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) Kivisimppu (Cottus gobio) Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura -tietolomakkeen mukaan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura alueen pesimälinnustoon kuuluvat tai alueelta on muutonaikana tavattu seuraavat lintudirektiivilajit (Natura 2000 tietolomakkeen kohta 3.2.a: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I lintulaji): Harmaapäätikka (Picus canus) 0-1 paria Helmipöllö (Aegolius funereus) pysyvä Huuhkaja (Bubo bubo) 2-3 paria Kalasääski (Pandion haliaetus) 5 paria Kalatiira (Sterna hirundo) 100 paria Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) 2-4 paria Kuikka (Gavia arctica) 35 paria Kurki (Grus grus) 4 paria Liro (Tringa glareola) pesivä, määrä ei tiedossa Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 1-5 paria Metso (Tetrao urogallus) pysyvä Palokärki (Dryocopus martius) pysyvä Peltosirkku (Emberiza hortulana) pesivä, määrä ei tiedossa Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) pesivä, määrä ei tiedossa

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (21) Pohjantikka (Picoides tridactylus) Pyy (Bonasa bonasia) Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) Viirupöllö (Strix uralensis) 1-3 paria pysyvä pysyvä 1-3 paria Natura -alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat muuttolinnut (Natura tietolomakkeen kohta 3.2.b: Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut): Haapana (Anas penelope) Heinätavi (Anas querquedula) Jouhisorsa (Anas acuta) Lapasorsa (Anas clypeata) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Tavi (Anas crecca) Telkkä (Bucephala clangula) Tukkasotka (Aythya fuligula) Härkälintu (Podiceps grisegena) Mustalintu (Melanitta nigra) Naurulokki (Larus ridibundus) Pikkulokki (Larus minutus) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Isokuovi (Numenius arquata) Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Koskikara (Cinclus cinclus) Metsähanhi (Anser fabalis) Metsäviklo (Tringa ochropus) Mustaviklo (Tringa erythropus) Punajalkaviklo (Tringa totanus) Valkoviklo (Tringa nebularia) Pensastasku (Saxicola rubetra) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Teeri (Tetrao tetrix) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Muut Natura -tietolomakkeessa mainitut lajit: Muun lajiston osalta tietolomakkeeseen on kirjattu seuraavat kasvi- ja eläinlajit (Natura tietolomakkeen kohta 3.3: Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit): Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Harjus (Thymallus thymallus) Järvitaimen (Salmo trutta lacustris) Siika (Coregonus lavaretus) Jättikatka (Gammaracanthus lacustris) Surviaissääskilaji (Paratanutarsus hyperboreus) Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (21) Äimäsara (Carex dioica) Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) Kalliohatikka (Spergula morisonii) Kalliokielo (Polygonatum odoratum) Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere) Metsälehmus (Tilia cordata) Metsänemä (Epipogium aphyllum) Pahtanurmikka (Poa glauca) Pahtarikko (Saxifraga nivalis) Pikkutervakko (Lychnis alpina) Soikkokaksikko (Listera ovata) Tummaraunioinen (Asplenium trichomanes) Varstasara (Carex pseudocyperus) Vilukko (Parnassia palustris) Haapariippusammal (Neckra pennata) Munasammal (Diphyscium foliosum) Hytymaljakas (Sarcosoma globosum) Raidantuoksukääpä (Haploporus odorus) Kaavan toteuttamisen vaikutukset Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella tai sen läheisyydessä on neljä muutoskohtaa. Yleiskaava ei muuta jo lainvoimaisilla päätöksillä muodostunutta maankäyttöä muuten kuin yhden rakennuspaikan siirron osalta. Kaavoitus ei muuta olemassa olevaa tilannetta Natura-alueen näkökulmasta. Uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta, niitä vain siirretään, joten mahdolliset rakennukset laajennusalueella tulevat olemaan jo olemassa olevaan rakennuspaikkaan liittyviä, jotka joka tapauksessa olisi sallittua rakentaa rakennuspaikan yhteyteen, eikä Naturaalueelle täten koidu merkittävää lisähaittaa muutoksesta. Natura -arvioinnin tarpeellisuus Kaavoituksella ei ole osoitettu Natura -alueelle tai sen läheisyyteen sellaista uutta toimintaa, jolla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura -alueen luontotyyppien luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon. Rantaosayleiskaavantoteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Konnesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alue on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura suojelualueverkostoksi. 5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Keitelejärven ja kunnan pohjoispuolen ranta-osayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (21) 6 Toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kuopiossa Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Mirjam Hyvönen suunnittelija, arkkitehti SAFA Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki