VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014

49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 Suunnitelman tarkitus ja jhdant METKA n Metrplian Ammattikrkeakulun piskelijakunta. METKA n ammattikrkeakululaissa määritelty julkisikeudellinen yhteisö, jka kstuu Metrplian piskelijista. METKAn tehtävänä n edustaa Metrplian piskelijita, ajaa piskelijiden asiita sekä neuva ja palvella piskelijita mnipulisesti. Nin 16 800 Metrplian piskelijasta nin 5700 n METKAn jäseniä (kevät 2014). Opiskelijakunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää 25- henkinen edustajist ja timeenpanvaltaa hallitus. Opiskelijakunnan hallituksen ja edustajistn timikausi kestää kalenterivuden, mikä asettaa timinnalle haasteita. Tisaalta luttamustimijiden vaihtuvuus mahdllistaa timinnan npean kehityksen, mutta sama realiteetti vi myös vaikuttaa päinvastaisella tavalla. Hallituksen työn tukena METKAssa timii työntekijöitä, jtka vat man alansa asiantuntijita. Työntekijät vat työsuhteessa piskelijakuntaan, mikä takaa työn jatkuvuuden. Lakisääteisen edunvalvntatehtävänsä lisäksi METKA tarjaa piskelijille palveluja, jiden tarkituksena n parantaa piskelijiden hyvinvintia: Kulutus- ja ssiaalipliittinen timinta Tutrinti: vertais-, kv-, callidus- ja liikuntatutrit Kansainväliset asiat Jäsenedut Liikuntapalvelut Kerht & Kulttuuritiminta Tapahtumat: mm. Fuksiaiset, MetrSprt, KOPPI, Wappu Julkaisutiminta: mm. lukuvusikalenteri Viestinnän avulla METKA näkyy ja kuuluu niin jäsenistölle kuin sidsryhmille. Viestinnän avulla sidsryhmät määrittelevät ja arviivat kk METKAn timintaa. Siksi n tärkeää asettaa METKAlle tarkat tavitteet viestintäsuunnitelmassa. METKAn viestinnän ydin mudstuu piskelijakunnan arvista, jtka vat määritelty strategiassa ja täydennetty edunvalvnnan salta pliittisessa hjelmassa. Viestintäsuunnitelman tulee malta saltaan tukea METKAn strategiaa ja edistää strategiaan kirjattujen tavitteiden tteutumista. Viestintäsuunnitelman tarkitus n timia suuntaa määrittelevänä hjenurana METKAn sisäisessä ja ulkisessa viestinnässä. Se lu phjan käytännön viestinnän suunnittelulle. Tarkitus n hjata viestintää pidemmällä aikavälillä ja pitää se mahdllisimman yhtenäisenä. Tulksena n METKAn tunnettuuden kasvattaminen ja piskelijakunnan brändin vahvistaminen. Opiskelijakunnan brändistä n lisää markkinintisuunnitelmassa. Viestintäsuunnitelman avulla humiidaan eri viestintäkanavat parantaen täten sisäistä ja ulkista viestintää. METKAn viestintäsuunnitelma tukee rganisaatin perustehtäviä ja phjautuu timintastrategiaan. Viestintäsuunnitelmalla n selkeät, yhteisesti hyväksytyt tavitteet. Tavitteet METKAn viestinnän tavitteet määräytyvät khde- ja sidsryhmien mukaan. Viestimällä näille ryhmille METKA saavuttaa viestinnälliset tavitteet. Tavitteita vat: Aktiivisen ja kattavasti khde- ja sidsryhmät tavittavan viestinnän tteuttaminen Sisäisen viestinnän parantaminen eri ratkaisuilla Tunnettavuuden ja brändin ylläpitäminen ja vahvistaminen Yhtenäisen viestinnän tteuttaminen läpi timintakausien

105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 Viestintätyypit Sisäinen METKAn viestintä jakautuu sisäiseen ja ulkiseen viestintään. Sisäistä viestintää n kaikki se eri timijiden kesken tapahtuva viestintä, jka ylipäätään tekee METKAn timinnan mahdlliseksi. Tätä tapahtuu niin palavereissa keskustellen, sähköpstitse kuin chattipalveluiden jukkkeskustelussa. Timiva sisäinen viestintä takaa sen, että kaikki tietävät, missä mennään ja tiet kulkee asiansaisille ajallaan. Sisäistä viestintää n hyvä hallinnida, jtta se ei unhdu ja rönsyile liikaa. Ulkinen Ulkista viestintää n METKAn eri kanavillaan julkaisemat tiedtteet, ilmitukset ja muut viestit. Esimerkkejä vat mm. julisteet, Tuubi-tiedtteet ja kuvapäivitykset eri tapahtumista. Ulkinen viestintä pitää METKAn esillä piskelijan arjessa. Tavitteena n, että piskelijat tuntevat METKAn ja sen tehtävät, kkevat sen edunvalvjakseen ja saavat hyvissä ajin tiedn tapahtumista ja timinnasta. Jhdnmukaisella ja asiallisella viestinnällä annamme myös METKAsta vakuuttavan vaikutelman. Khderyhmät ja viestintäkanavat n lueteltu yksityiskhtaisesti alempana. Tärkeyslukat METKAn viestintää vat niin tiedtteet tapahtumista piskelijille, kunnanvaltuutetuille lähetetyt kannantt kuin timistn Facebk-ryhmässä tapahtuva vitsailukin. METKAn viestintä vidaan näin jakaa tärkeyslukkiin. Seuraavassa taulukinnissa n avattu esimerkkejä sisäisen ja ulkisen viestinnän tärkeyslukista. Sisäiset: 143 144 145 Ulkiset: 146

147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 Kaksikielisyys METKAn viestintä tapahtuu sumeksi ja englanniksi. Kaksikielisyyden tarkitus n parantaa kansainvälisten piskelijiden saamaa tieta METKAsta sekä kannustaa heitä timimaan aktiivisina METKAn jäseninä. Käännösten ei tarvitse lla identtiset eikä kaikkia tiedtteita ei le tarpeen kääntää kknaisuudessaan; esimerkiksi englanninkielisen neuvttelukunnan piskelijaedustajapaikan hakuilmitukset vidaan julkaista vain englanniksi ja sumeksi vidaan julkaista lyhyempi maininta haun avautumisesta. Kun tiedtteissa tai Facebk-päivityksissä linkitetään ulkpulisiin dkumentteihin, tarjtaan mahdllisuuksien mukaan linkit mlempiin kieliversiihin. Js näitä ei le tarjlla, kirjitetaan silti lyhyt kuvaus sisällöstä myös puuttuvalla kielellä ja linkin perään maininta kielirajituksista. Esimerkki: "This article published by SAMOK explres the recent changes in student health care. (The full article is in Finnish nly)". Käännöksiä vi tehdä kukin METKAn timija itsenäisesti. Myös jäsenpalveluasiantuntija vi tarvittaessa kääntää tekstejä tai hänellä vi tarkistuttaa valmiita käännöksiä. Khderyhmät METKAn tiedtuksen eri khderyhmät tavitetaan tehkkaimmin eri viestintävälineillä. Alla n listattu eri khderyhmät ja suluissa viestintäkanavat, jilla kullekin khderyhmälle viestitään. Opiskelijakunnan sisäisen hallinnn salta kanavia ja sisältöjä n täsmennetty. METKAn sisäiset khderyhmät Asiantuntijat, hallitus: Timistn sisäisessä viestinnässä hyödynnetään sähköpstia ja verkklevyjä dkumenttien käsittelyyn. Työskentelyn tukena vat palaverit tärkeille asiille ja prjektityökalu. Vapaamutisempaa ja kiireellisempää keskustelua varten hyödynnetään ssiaalista mediaa. (sähköpstit, palaverit, ssiaalinen media) Edustajist: Edustajistn kkuskutsut lähetetään sähköpstitse edustajistn jäsenille ja varajäsenille sisältäen esityslistan ja mahdlliset liitteet. Esityslistat, pöytäkirjat ja liitteet lisätään myös Edustajistn Tuubi-työtilaan. (sähköpsti, Tuubi-työtila, edustajistn kkukset, ssiaalinen media) Opiskelijapalvelut Oy (sähköpstit, palaverit) Liikunnanhjaajat ja muut etätyöläiset (sähköpstit, palaverit) Metrplian sisäiset khderyhmät Metrplian piskelijat Tutrit (sähköpstit, Tuubi, kulutukset, ssiaalinen media) Vaiht-piskelijat (sähköpstit, Tuubi, ssiaalinen media) Opiskelijayhdistykset (sähköpsti, py-tapaamiset, sme)

196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 Opiskelijaedustajat (sähköpsti, Tuubi-työtila, tapaamiset) Yksittäisten timipisteiden piskelijat (khdennetut Tuubi-tiedtteet, timipistepäivystykset, khdennetut julisteet ja flyerit) Metrplian henkilökunta (khdennetut Tuubi-tiedtteet, sähköpsti, palaverit) Metrplian päättäjät (kannantt, sähköpsti, piskelijaedustajat, tapaamiset) Alumnit (sähköpsti) Ulkiset khderyhmät Valtakunnalliset yhdistykset SAMOK, OLL, SYL Opiskelijakunnat Pääkaupunkiseudun kaupunkien päättäjät (kannantt, lehdistötiedtteet) Metrplia-sakeyhtiön hallitus Kunnanvaltuust Lautakunnat (esim. sivistyslautakunta) Media (kannantt, lehdistötiedtteet) Yritykset (mainkset METKAn kanavissa) Viestintäkanavat METKAlla n käytössään liuta erilaisia ja erilunteisia viestintäkanavia. Ohessa kuvaus eri kanavien käytöstä. Viestintäkanavat uudistuvat kuitenkin hyvin npeaa vauhtia, jten tätä sita tulee tarkastella jatkuvasti kriittisesti. Verkksivut Verkksivut vat yksi METKAn tärkeimmistä viestintäkanavista niin sisäisille kuin ulkisillekin khderyhmille. Edustajistn kanssa käytävää sisäistä viestintää sekä Facebkissa tapahtuvaa pikaviestimistä ( METKA nyt Myyrmäessä, tule hakemaan lukuvusitarrasi ) lukuun ttamatta kaiken julkaistun tiedn tulee löytyä verkksivuilta sumeksi ja englanniksi. Verkksivuilla julkaiseminen ei välttämättä le niin näkyvää kuin esimerkiksi Facebkpäivityksen tekeminen, mutta verkksivu pitäisikin mieltää enemmän materiaalipankiksi sekä METKAn kasviksi, mistä tiedn n löydyttävä. Verkksivuilta löytyy is banneri, jta vi käyttää rhkeasti ajankhtaisten aiheiden ja nstjen mainstamiseen. Vakina bannerista n ainakin löydyttävä tiet, miten tilata sekä päivittää piskelijakrtti. Verkksivuilla n humiitava, mikä aika vudesta n meneillään. Erityisen tärkeää n viestiä kesällä uusille piskelijille siitä, miten piskelijakrtin saa tilattua ja mitä hyötyä siitä n. Myös METKAn timinnasta kertminen hukuttelevasti kannattaa tehdä samalla, sillä uudet piskelijat käyvät tdennäköisimmin METKAn sivuilla vastaanttaessaan piskelupaikan ja mikäli tiedt vat tällöin puutteelliset, ei sivulle välttämättä palata. Tietjen n syytä pysyä sivuilla selkeästi näkyvissä vielä siihen asti, kun uudet piskelijat alittavat ja METKA käy kertmassa timinnastaan. Lisätieta markkininnista löytyy markkinintisuunnitelmasta.

244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 Verkksivuilla tapahtuvan viestinnän tulee aina lla selkeää ja hukuttelevaa. METKAn ensisijainen tehtävä n viestiä Metrplian piskelijille ja tämä khderyhmä tulee pitää mielessä kaikkea tieta julkaistaessa. Verkksivuilta löytyy myös blgi. Blgin tarkituksena n kirjittaa makhtaisempia kkemuksia ajankhtaisista aiheista tai ylipäänsä METKAssa timimisesta. Blgitekstien ei tarvitse lla erityisen pitkiä tai analyyttisia, vaan ne vivat lla vaikkapa kuvapaintteisia. Tuubi METKAlta löytyy tällä hetkellä ainakin seuraavat Tuubi-työtilat: METKA Avin kaikille piskelijille METKA - Timipisteiden tutrvastaavat METKA vertaistutrit / METKA peer tutrs METKAn Edustajist METKAn piskelijaedustajat Metrpliassa Tuubi n ensisijaisesti materiaalipankki ja kein lähettää massasähköpsteja, kska Metrplialla ei sähköpstilistja le. Muut työtilat vat erityislunteisia ja suunnattu tietyille käyttäjäryhmille. Yleisestä METKAtyötilasta n kuitenkin hyvä löytyä ajantasainen tiet yhteystiedista, lyhyt, selkeä kuvaus METKAn timinnasta ja mahdllisesti myös kannanttja. Tuubi n hyvä väline julkaista esimerkiksi edustajistn pöytäkirjat, kska sinne eivät pääse Metrplian ulkpuliset taht. Tuubissa n myös mahdllista käydä keskustelua, vaikka tämä ei kauhean käytetty timinnallisuus lekaan. Ssiaalinen media Facebk: METKA & Metkan liikunta Facebkissa julkaistaan tärkeitä kannanttja, tieta piskelijakentän muutksista sekä kevyempiä ajankhtaisia aiheita. Facebk-sivu n helpsti lähestyttävä kanava, jssa n helpp käydä keskustelua käyttäjien kanssa ja jssa julkaistuja pstauksia n helpp jakaa. Facebk-sivun kansikuvana käytetään jtain ajankhtaista kuvaa, jsta löytyy myös linkit lisätietihin. Facebk-Eventit Facebk-event julkaistaan METKAn Facebk-sivun nimissä. Eventistä tulee löytyä sumeksi ja englanniksi selkkielinen selstus siitä, mistä n kyse ja missä ja millin tapahtuma n. Tapahtumakuvan tulee lla visuaalisesti yhtenäinen tapahtuman julisteen kanssa tai sellaisen puuttuessa muuten tapahtumaa kuvaava. Alkhlilainsäädännön takia biletapahtumien yhteydessä vi mainita ainastaan piskelijaystävällisistä hinnista. Tarkempi alkhlijumien hintjen mainstaminen ei le sallittua. Opiskelijayhdistysten ryhmä Opiskelijayhdistysten Facebk-ryhmä n perustettu ensisijaisesti siksi, että piskelijayhdistystimijiden lisi heti kautensa alussa helpmpi tutustua tisiinsa ja käydä vapaampaa keskustelua. Facebk-ryhmästä löytyy myös yhteystietdkumentti, sillä kaikilla yhdistyksillä ei le verkksivuja eivätkä yhteystiedt löydy välttämättä edes heidän Facebksivuiltaan. Yhteystietjen yhteydessä n mainittu myös, mitä alja kyseinen yhdistys edustaa, jtta uusien timijiden lisi helpmpi hahmttaa eri yhdistykset.

301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 Opiskelijayhdistysten ryhmä ei le virallinen tiedtuskanava. Kaikki inf, mitä ryhmään lisätään, tulee löytyä myös METKAn verkksivuilta tai Tuubista, eli kanavista, jtka kaikilla Metrplian piskelijilla n käytössään. Ryhmässä vi tki käydä keskustelua, jka ei perustu vielä mihinkään julkaistuun tietn. Yhdistysten tulee kuitenkin vida ttaa saa keskusteluun myös esimerkiksi sähköpstitse. Tämä vi tapahtua esimerkiksi kkamalla Facebkissa käyty keskustelu yhteen sähköpstiviestiin ja kysymällä, jsk piskelijayhdistystimijilta löytyisi vielä lisäkmmentteja tai julkaisemalla kysymys yhtä aikaa Facebkissa ja sähköpstissa. Twitter & Instagram Twitter ja Instagram vat kanavia, jissa n helpmpi julkaista erinäistä behind the scenes -materiaalia, jlla tuda piskelijakuntaa lähemmäs piskelijita. Twitteriin menee tällä hetkellä autmaattisesti kaikki Facebk-sivun pstaukset, mutta siellä n myös helpp retweetata muiden jakamia tweettejä ja ttaa saa keskusteluun esimerkiksi erinäisissä SAMOKin järjestämissä tapahtumissa. Newsletter Newsletter, eli Nysse n METKAn julkaisema uutiskirje. Nyssessä tehdään lyhyitä, ajankhtaisia nstja (tapahtumat, piskelijakrttiedut, edunvalvnta-asiat jne.) ja tudaan METKAa lähemmäs piskelijita kertmalla, mitä METKAn timistlla tapahtuu ( kalenteri ). Nyssen julkaisuväli n tällä hetkellä kaksi viikka, mutta julkaisuväliä vi tihentää viikttaiseksi, mikäli METKAn timist kkee tämän tarpeelliseksi. Nysse ilmestyy sekä METKAn verkksivuilla, jsta ilmitetaan myös Facebk-sivuilla että uutiskirjeenä METKAn Tuubi-työtilan kautta. UOPS UOPSin, eli Uusien piskelijiden ppaan tarkitus n tehdä Metrpliaa ja METKAa tutuksi uusille piskelijille ja tehdä heidän kulun alittamisestaan mahdllisimman helppa. UOPSista löytyy kaikki uuden piskelijan kannalta tärkeät yhteystiedt, vastauksia yleisimmin esitettyihin kysymyksiin sekä markkinintimateriaalia METKAsta. UOPSissa humiidaan, että piskelijille viestitään selkeästi ja kiinnstavasti. Lyhenteitä ja termejä, jtka vat vain aktiivien tiedssa, tulee välttää. Tämä tulisi ttaa humin myös UOPSin visuaalista ilmettä suunnitellessa. UOPS vidaan myös tteuttaa sähköisenä versina.

343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 Painmateriaali Julisteet, flyerit ja pöytäklmit [painttuen mitä tieta] Julisteet kskevat ensisijaisesti tapahtumia (bileet, edustajistvaalit), mutta METKAn n mahdllista tehdä myös infrmatiivisia julisteita (esim. mitä METKA tekee, keitä hallituksessa n). Julisteita tehdään jk erilliset versit sumeksi ja englanniksi tai yksi kaksikielinen versi. Julisteissakin n tärkeää viestiä selkeästi siitä, mistä n kyse ja yrittää tehdä tapahtuma mahdllisimman helpsti lähestyttäväksi. Flyerit vivat lla yhtälailla infrmatiivisia pienisjulisteita tai sissimarkkininnillisia, vain vähän tieta antavia, mutta sitäkin enemmän kiinnstusta herättäviä lappuja. Flyereiden käyttö tulisi rajittaa vain erittäin tärkeinä kettuihin asiihin/tapahtumiin, kuten esimerkiksi edustajistvaaleissa vaikuttaminen tai piskelijakrtin tilaaminen. Flyerit vivat lla mudltaan perinteisiä A5-paperilappuja tai esimerkiksi haitariesitteitä. Myös pöytäklmit kertvat ajankhtaisista asiista. Niihin vi sijittaa enemmän tekstiä kuin julisteisiin ja flyereihin. Pöytäklmiihin n kuitenkin hyvä sijittaa vain n. 3-5 eri infpakettia, ettei pöytäklmista tulisi liian raskas lukea. Vähemmän n enemmän. Pöytäklmin väri vaihtuu, kun uusi pöytäklmi tulee, jtta piskelijat humaavat helpmmin, että pöydissä n uutta tieta. Pöytäklmin tarkituksena n lla tiivis infpaketti ajankhtaisista aiheista, jtka piskelijan lisi hyvä tietää, ja jta piskelijan n helpp lueskella syödessään. Tutreiden/tutrvastaavien ppaat ja kulutukset Tutrien ppaassa n tutr-asiiden lisäksi perustiedt METKAsta, hjeet piskelijakrtin hankintaan ja vinkkejä muihin METKAan liittyviin käytännön asiihin. Tutrkulutuksissa METKA pitää rastin, jssa kerrataan faktja METKAsta ja kannustetaan tutreita kertmaan METKAsta alittaville piskelijille. Tarkituksena n saada kaikki tutrit liittymään METKAn jäseniksi ja heidän avulla myös uudet piskelijat jäseniksi. Tutrien ppaat tehdään sumeksi ja englanniksi. Lukuvusikalenteri Lukuvusikalenteri n khdistettu erityisesti uusille piskelijille, mutta saatavilla myös muille piskelijille. Se n piskelijalle maksutn, kska kulut katetaan mainstuljen avulla. Lukuvusikalentereita jaetaan uusille piskelijille lukuvuden alussa ja n myös nudettavissa piskelijakunnan jäsenpalvelupisteeltä. Kalenterin sisältö tutetaan vusittain keväällä. Kalenterin sisältöön liittyvissä asiissa vi lla yhteydessä pääsihteeriin. Pikkeustilanteet Median hallinta Median yhteydenttihin vastattaessa tärkeää n jhdnmukainen ja selkeä viestintä. On tärkeää mudstaa viesti npeasti ja pysyä siinä. On varttava ristiriitaista viestintää ja hätiköintiä, sillä METKAn välittämän viestin tulee lla jhdnmukainen ja harkittu.

398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 Erityisesti akuuteissa tilanteissa median edustajat vivat haluta lausuntja npeasti ja lla vaativia, mutta aina vi luvata palaavansa asiaan tai välittävänsä sittpyynnön. Muista täyttää lupaus! On aina parempi tarkistaa asia kuin antaa timittajan vaatimuksesta hätiköity vastaus. Yhteydentt hjataan svitulle vastuuhenkilöille. Lausuntja ja/tai kmmentteja annettaessa tulee ttaa humin hientunteisuuteen, luttamuksellisuuteen ja salassapitn liittyvät näkökhdat. Esimerkiksi henkilö- ja yhteystiedt kuuluvat salassapidn piiriin. Ilmitusjärjestys median yhteydentissa Ilmitustilanteessa sinun tarvitsee lla yhteydessä ainastaan siihen henkilöön, jhn listaa seuraamalla let saanut ensimmäisenä yhteyden. Humaa, että kriisitilanteiden ilmitusjärjestys eraa tästä. 1. Puheenjhtaja 2. Pääsihteeri 3. Sektri, jta asia kskee (hallituksen jäsen+työntekijä) 4. Muut Kriisiviestintä Kriisitilanne visi lla esimerkiksi nnettmuus Metrplian timipisteessä ppilaitkseen tullut uhkaus Metrplian piskelijita uhkaava tapahtuma nnettmuus METKAn tapahtumassa tai timistlla. Kriisitilanteissa n ltava yhteydessä Metrplian kriisiviestinnästä vastaavaan henkilöön ja selvitettävä, mikä n Metrplian viesti aiheesta, jtta vältytään ristiriitaisten viestien antamiselta. Metrplian kriisiviestinnän vastuut (14.4.2014): Pelastusviranmaiset vastaavat nnettmuusviestinnästä kriisitilanteen aikana (tulipalt, uhkaavat tilanteet jne.). Turvallisuusjht vastaa Metrplian kriisien jhtamisesta sekä kriisiviestinnästä. Turvallisuusjht arvii kriisin laajuuden ja mihin viestinnällisiin timenpiteisiin ryhdytään. Jht antaa pääsääntöisesti lausunnt kriisistä medialle. Kriisiviestintää jhtaa strategia- ja viestintäjhtaja. Kriisiviestintää tteuttaa viestintäyksikkö, jnka timintaa hjeistaa ja vastuuttaa viestintäpäällikkö. Turvallisuusjhtn kuuluvat rehtri, vararehtri, hallint- ja talusjhtaja, tiethallintjhtaja, strategia- ja viestintäjhtaja, turvallisuuspäällikkö sekä ensihidn vastaava. Tilanteen mukaan kriisiviestinnässä avustavat Metrplian asiantuntijat. (https://tuubi.metrplia.fi/prtal/fi/grup/tuubi/henkilkunnalle/viestinta-jamarkkininti/kriisiviestinta) Ohjaa yhteydentt svitulle vastuuhenkilöille. METKAn www-sivujen yhteystietihin merkitään henkilö, jhn media vi tarvittaessa lla yhteydessä. Anna vain tsiasiihin perustuvaa tieta tapahtumasta ja sen syistä. Kriisitilanteen aikana ei pidä spekulida sen syillä tai seurauksilla.

455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 Sisäinen tiedttaminen pikkeuksellisista tapahtumista ja tilanteista n tärkeää. Hallitukselle ja työntekijöille kerrtaan tapahtuneesta niin, että heillä n kuva tilanteesta ennen tapahtuneen julkitula jukkviestimissä. Tietjen antamisessa malle väelle n myös humiitava luttamuksellisuuteen ja salassapitn liittyvät näkökhdat. Ilmitusjärjestys kriisitilanteessa Ilmitustilanteessa sinun tarvitsee lla yhteydessä ainastaan siihen henkilöön, jhn listaa seuraamalla let saanut ensimmäisenä yhteyden. 1. Pääsihteeri 2. Puheenjhtaja 3. Tiedttaja 4. Muu hallitus ja työntekijät