BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1
Marjantuotanto Pohjois-Savossa
Marjantuotanto Pohjois-Savossa
Marjantuotanto Pohjois-Savossa
Kannattavuuskerroin 2016E 2015e. 11 % valmiina 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Tiloja edustettuna 34 600 36 300 37 100 37 900 38 900 40 200 40 900 43 100 43 300 44 500 45 700 43 300 44 700 45 500 48 800 50 300 53 300 Viljelyala 61,9 60,6 60,1 58,2 56,6 53,3 53,5 52,2 50,8 49,7 47,8 48,8 47,7 46,9 43,4 41,9 40,2 Eläinyksiköt 26,8 26,7 26,8 27,2 25,4 24,9 25,3 24,8 26,6 26,9 25,5 27,9 26,1 27,0 24,9 24,8 23,6 Viljanviljely 0,03 0,08 0,07 0,17 0,39 0,37 0,37-0,06 0,22 0,81 0,42 0,30 0,37 0,46 0,58 0,57 0,73 Muu kasvinviljely 0,20 0,15 0,18 0,13 0,31 0,40 0,45 0,26 0,47 0,77 0,57 0,35 0,47 0,47 0,62 0,82 0,92 Kasvihuonetila t 0,67 0,75 0,85 0,76 0,54 0,53 0,58 0,37 0,38 0,35 0,46 0,54 0,63 0,55 0,72 0,80 0,70 Avomaatilat 0,64 0,06 0,30 0,61 0,01 0,72 0,26 0,30 0,30 0,45 1,08 0,57 0,01 0,55 0,52 0,60 0,73 Lypsykarja 0,24 0,31 0,60 0,52 0,60 0,57 0,58 0,51 0,63 0,58 0,48 0,47 0,52 0,51 0,53 0,68 0,66 Muu nautakarja 0,30 0,33 0,36 0,49 0,40 0,41 0,47 0,42 0,34 0,47 0,38 0,50 0,47 0,52 0,53 0,71 0,74 Lammas ja vuohitilat 0,18 0,22 0,38 0,35 0,24 0,32 0,21 0,14 0,12 0,12 0,28 0,24 0,48 0,36.. 0,28 0,34 Sikatalous 0,12 0,29 0,47 0,22 0,56 0,41 0,53 0,53 0,32 0,71 0,63 0,62 0,44 0,45 0,69 0,91 0,76 Siipikarjatalou s -0,10 0,41 0,37 0,41 0,43 0,77 0,47 0,91 0,73 1,31 0,65 0,95 0,88 0,88 0,80 1,10 1,53 Sekamuotoine n tuotanto 0,03 0,08 0,16 0,36 0,37 0,43 0,33 0,09 0,37 0,70 0,43 0,35 0,29 0,38 0,53 0,53 0,58 Kaikki tilat 0,20 0,24 0,37 0,40 0,47 0,48 0,48 0,33 0,45 0,62 0,48 0,46 0,47 0,50 0,56 0,69 0,71 Luomusatotilasto [verkkojulkaisu]. Sivu 5 27.10.2016 Helsinki: Luonnonvarakeskus [viitattu: 25.8.2015]. Saantitapa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain
Sivu 6 27.10.2016 Kuva: Intravision
Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020, marjantuotannon tavoitteet Pohjois- Savossa Mansikan satotaso 6 800 kg/ha (2014: 5 187 kg/ha) Mansikan tuotantoala 900 ha (2014: 812 ha) Muiden marjojen tuotantoala 580 ha (2014: 400 ha) Sivu 7 27.10.2016
BerryGrow -hanke 1.7.2015-31.12.2018 budjetti 866 777 SavoGrow hallinnoi ja toteuttaa; myös Uef ja Luke osatoteuttajia rahoittaa P-S Ely ja kunnat Sivu 8 27.10.2016
Marjaosaamiskeskuksen koetila Ensimmäiset kokeet perustettu 2012 Alue vuokrattu Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen tutkimusasemalta Avomaa- ja tunnelikokeita Tavoitteena kehittää ja testata erilaisia marjanviljelyn tuotantomenetelmiä, kasvinsuojelua, lajeja ja lajikkeita Pyritään kehittämään viljelytekniikoita sekä edesauttamaan niiden käyttöä Pohjois-Savossa Sivu 9 27.10.2016
Marjaosaamiskeskuksen koetila Sivu 10 27.10.2016
Kasvukausi 2016 koetilalla Sivu 11 27.10.2016
Kasvukauden 2016 kokeet koetilalla Mansikan lajikekokeet - Norjalaisen Graminorin mansikkajalosteiden (GN1196.15 Nobel, GN1189.3 Saga, GN1112.3, GN1103, GN1197.12) koeviljely - hyvä kasvuunlähtö, mutta ei satoa vielä tänä vuonna - uudesta Polviina kannasta (Vissers nro 713) Polviina lajiketta
Kasvukauden kokeet Lajikkeiden havaintokoeviljely - Mansikkalajikkeilla: Elianny, Flair, Fleurette, Murano - Vadelmalajikkeilla: Glen ample, Tulameen, nro 8, Lagorai plus, Kweli, Kvansa, Vajoleta Sivu 13 27.10.2016
Sivu 14 27.10.2016
Kasvukauden kokeet Härmäntorjunta- ja kasvualustakoe tunnelissa Darselect -lajikkeella. - Kekkilän kasvualustat ja kolme erilaista kasvinsuojelukäsittelyä - torjunnan apuna käytettiin lämpösummamittaria, joka laski myös ennusteen härmän leviämiselle (härmäindeksi) Sivu 15 27.10.2016
Sivu 16 27.10.2016 Kuvia härmäntorjuntakokeesta
Kasvukauden kokeet Säilyvyyskoe mansikalla ja vadelmalla - testattiin Airocide ilmanpuhdistuslaitteen vaikutusta marjojen säilyvyyteen - toteutettiin Suonenjoen keskuskoulun kylmiötiloissa Sivu 17 27.10.2016
Kasvukauden kokeet Testattiin sukkulamatoja vattukärsäkkään torjuntaan Vanhallamäellä, yhteistyökumppanina Biotus Jatkettiin v.2015 perustettua biokalvokoetta Mansikan harmaahomeentorjuntakoe, jossa yhteistyö Luken ja Bayer Oy:n kanssa Sivu 18 27.10.2016
Tauti voi Ei! Tauti voi Ei! Itä-Suomen yliopisto 1. Mansikan taimet eri kasvatuksissa: 1) in vitro mikrolisäys 2) hydroponiset viljelmät 3) ruukkukasvatukset: a) LED-huoneissa, b) kattokasvihuone ja c) kasvatuskammioit Testilajikkeet: Polka, Honeoye, Jonsok, Bounty sekä jatkuvasatoinen Ria. Ahomansikat: Baron Solemacher herkkä punamädälle ja spp. bracteta herkkä tyvimädälle Norjalaiset Graminorin lajikkeet: Saga, Nobel, GN1103, GN1112.3 ja GN1197.12, löytynyt tyvimätää Ympärivuotinen kasvatus ja testaus mahdollista! 2. Virulenssitestaus sekä mansikkalajikkeiden tyvimädänkestävyys, mahdollista ympärivuotisesti lehtitesteillä ja mansikantaimilla (ruukut / nestekasvatus) 3. Pc-isolaatit jotka eristetty 2016: Pohjois-Savo 10 kpl ja kontrollit: Luke 2 kpl, Evira 1 kpl, Puola 15 kpl 4. Vesannon P. cactorum kanta VST1, osoittautui testeissä hyvin virulentiksi Polka-lajikkeelle, joka erityisen herkkä ko. taudille 5. Nopea tyvimätätestaus mansikantaimista mahdollista (~30 min) 24.10.2016 Sivu 19 27.10.2016
Luken kasvinsuojelututkimus BerryGrow-hankkeessa Tavoitteet Selvitetään uusien tuhoojien esiintymistä ja kulkeutumista viljelmille Selvitetään, esiintyykö marjatiloilla resistenssiä tuhoeläinten ja kasvitautien torjunnassa käytetyille valmisteille: - Vattukärsäkkään resistenssi pyretroideille - Harmaahomeen ja härmän resistenssi torjunta-aineille Tuloksia 2016 - vattukärsäkkään resistenssi pyretroidivalmisteille: yleisnäkemys kestävyydestä 4, asteikolla 0-5, jossa 5 on kestävä - Harmaahomeen resistenssi käytetyille torjuntavalmisteille: tähän asti testeissä useimmilla valmisteilla heikko teho sienirihmaston kasvuun Jatkosuunnitelmat - Työ jatkuu 2017, resistenssitestauksissa mukana myös härmä 27.10.20 16 Päivi Parikka 20
Torjunta-aineiden heikko teho lisää valmisteiden käyttömääriä vattukärsäkkään ja harmaahomeen torjunnassa Taimien mukana kulkeutuva mansikan tyvimätä lakastuttaa kasveja ja viherkukkaisuuden kaltaista epämuodostumaa esiintyy yleisesti Malwina -lajikkeella 21 27.10.2016
EduBerry -hanke EduBerry on koulutushanke, jonka avulla lisätään marjanviljelijöiden ammatillista osaamista Viljelijöiden osaaminen niin viljelytekniikan kuin marjatilan johtamisen eri osa-alueilla paranee, jolloin tuotannosta tulee kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää Hankkeen toteutusaika: 1.5.2016-31.12.2018 Budjetti: 266 931 (Ely 90 %, yksityinen 10 %) Sivu 22 27.10.2016
Sivu 23 27.10.2016 Koetilan työntekijät kesällä 2016. Kiitos!