MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi
|
|
- Ilmari Karjalainen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKARAPORTTI Marjanviljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Itä-Suomi Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kautta. PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI MATKARAPORTTI
2 PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI Anita Karppinen Hanke: Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa Aihe: Marjanviljelyn kehittäminen Tavoite: Benchmarkkausmatkan tavoitteena oli nostaa lounaissuomalaisen marjanviljelyn satotasoa ja laatua tutustumalla itäsuomalaisiin viljelymenetelmiin ja taimituotantoon, kehittää pakkaustoimintoja tutustumalla uusiin pakkausmateriaaleihin sekä vahvistaa tietämystä jatkojalostajien tarpeista. Tavoitteena oli myös herättää pohdiskelua marjojen jatkojalostuksen aloittamisesta. Matka oli suunniteltu lounaissuomalaisille marjanviljelijöille sekä marjojen jatkojalostuksesta kiinnostuneille. Aika: Paikka: Itä-Suomi Vierailukohteina kaksi marjatilaa, joissa marjanviljelyn lisäksi pakkaus-, tarvike- sekä taimimyyntiä, toisella tilalla myynnissä uusi, kotimaisen kehitystyön tuloksena syntynyt mansikanistutuskone Marjaosaamiskeskus, jossa kehitetään marjanviljelyä ja koulutetaan viljelijöitä tila, jossa tuotetaan varmennettuja käyttötaimia mansikan-, vadelman-, ja omenanviljelytila, emäntä väitellyt vadelmanviljelystä kaksi marjoja jalostavaa yritystä Osallistuja: 17 marjanviljelijää Lounais-Suomesta sekä matkanjohtaja
3 Vierailukohteet ja sisältö: Veikko Raivion marjatila, Marja-Suomen Laatikkopalvelu Ky Veikko Raivion marjatilalla on peltoa vuokramaineen 40 ha. Veikko Raivion yritys, Marja-Suomen Laatikkopalvelu Ky, valmistaa ja myy marjapakkaustarvikkeita, taimia sekä koneita. Yritys on aloittanut toimintansa Suonenjoella vuonna Kiireimpään sesonkiaikaan Raiviolla on työntekijöitä noin 130, kasvukauden ajan yleensä noin 90 henkilöä. Työntekijät ovat pääasiassa Ukrainasta. Veikko Raivion tilalla on tällä hetkellä viljelyksessä 12 ha vadelmaa ja 22 ha mansikkaa. Vadelmalajikkeina ovat Glen Ample ja Polka. Mansikkalajikkeita on useita, mm. Polka ja Florence. Raivion tilalla viljellään mansikkaa myös tunnelissa. Tihkukastelu on käytössä Raivion omilla mansikkapelloilla. Jatkuvasatoisilla mansikkalajikkeilla poiminta-aika on Raivion tilalla kesäkuusta lokakuulle. Raivion kokemuksen mukaan jatkuvasatoisista uusista mansikkalajikkeista Promise on hyvä lajike ja Valor aika hyvä lajike. Ongelmana uusissa lajikkeissa oli viime talvena talvenkestävyys. Toisena ongelmana Raivio pitää vähäistä torjuntamahdollisuutta. Torjuntaruiskutuksia voidaan tehdä vain ennen ensimmäistä poimintaa. Raivio on aloittanut kolme vuotta sitten espanjalaisen yrittäjän kanssa yhteistyön taimituotannossa. Emotaimet toimitetaan Espanjaan Raivion tilalta ja taimikasvatus tapahtuu Espanjassa. Raivion mansikat ja vadelmat menevät tuoremyyntiin ja Pakkasmarjalle pakastettavaksi. Peltokierroksen jälkeen tutustuimme Raivion välittämään uutuustraktoriin, joka pienen kokonsa vuoksi on havaittu käteväksi mansikkapelloilla.
4 Marjaosaamiskeskus Marjaosaamiskeskus on Sisä-Savon seutuyhtymän alainen marja- ja puutarhaviljelyn asiantuntija- ja kehittämisorganisaatio, joka toteuttaa EU-rahoitteisia kehittämishankkeita. Marjaosaamiskeskuksessa meidät otti vastaan Markku Levy, joka kertoi talon historiasta, käynnissä olevasta elintarvikekehitystyöstä sekä talon tarjoamista koulutuksista. Elintarvikekehitystyön painopistealueet ovat marjoissa ja vihanneksissa. Marjapuolella on menossa pienryhmäkoulutusta ja nyt lokakuussa on alkamassa uusi valmennusryhmä aloittaville yrittäjille. Koulutus on periaatteessa avoin myös muille kuin savolaisille yrittäjille. Markku Levy kehotti marjanviljelijöitä liittymään Marjaosaamiskeskuksen postituslistalle, jolloin jokainen saa tiedot tapahtumista ja uudesta materiaalista helposti. Jarmo Röppänen ja Marja-Suomen Taimituotanto Oy Jarmo Röppäsellä on omien viljelykokemusten lisäksi marjanviljelyn kehittämiskokemusta Marjaosaamiskeskuksen ajoilta 1990-luvulta. Tämän hetkinen kehitystyö tapahtuu oman yrityksen puitteissa. Yritystoiminnan lisäksi Röppäsellä on myös mansikan ja vadelmantuotantoa. Röppäsen yritys, Marja-Suomen Taimituotanto Oy on marjakasvien taimien tuontiin ja tuottamiseen erikoistunut yritys. Marja-Suomen Taimituotanto tuo ulkomailta marjakasvien uusien lajikkeiden taimia, marjanviljelyn tarvikkeita ja uusia viljelytekniikoita ammattiviljelijöille. Myös omalla taimistolla kasvatetaan ja lisätään marjojen taimia. Tämän kesän uutuus laite- ja konepuolella on Suomessa kehitetty mansikanistutuskone, jolla saadaan yhdellä ajolla muodostettua penkit muoveineen sekä istutettua taimet. Koneeseen ja varastotiloihin tutustumisen jälkeen kävimme katsomassa peltoa, johon mansikantaimet oli istutettu uudella koneella. Mansikat olivat hyvinvoivan näköisiä, vaikka ne olivat kärsineet viime kesän kuivuudesta.
5 Marjoniemen Taimitarha Marjoniemen Taimitarhan isäntäpari Aimo ja Seija Anttonen ovat aloittaneet marjatilayrittäjinä Vuoteen 1993 saakka tilalla tuotettiin taimien lisäksi mansikkaa ja perunaa. Varmennettua taimituotantoa koskevat asetukset uudistuivat 1994 ja sisälsivät mm. marjanviljelykiellon em. taimia tuottavilla tiloilla kasvitautien leviämisen estämiseksi. Anttoset päättivät tuolloin erikoistua yksinomaan varmennettujen käyttötaimien tuotantoon. Tilalla on 20 ha peltoa, josta 10 ha on taimituotannossa ja toiset 10 ha on vuokrattu kotieläintilalliselle. Tilalla on m² lämmitettäviä muovihuoneita taimien lisäystä varten ja 20 hehtaarin peltoalue emokasvien viljelyyn. Kesäisin tilalla on töissä 8 kausityöntekijää. Asiakkaita Marjoniemen Taimitarhalla on koko maassa. 1/3 taimista menee taimimyymälöihin ja 2/3 ammattiviljelijöille. Tilalla tuotetaan 1 1,5 milj. mansikantainta, joka on 1/3 Suomen mansikantuotannosta. Mansikan taimista 60 % on Polkaa, lisäksi on mm. Honoeyta ja Valotarta. 10 % taimituotannosta on vadelman taimia. Marjoniemen taimitarhan isäntä Aimo Anttonen esitteli kasvihuoneessa kasvamassa olevia mansikantaimia.
6 Taimien lisäysmateriaali on lähtöisin Maatalouden tutkimuskeskuksen, Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalta. Mansikan emotaimet kasvatetaan Marjoniemessä avomaalla, emotaimista otetaan pistokkaat kasvamaan kasvihuoneisiin. Taimituotannossa mansikasta saa ottaa rönsyjä istutusvuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mansikantaimet ovat paakkutaimia, joiden kasvuun lähtö on todettu hyväksi ja joita voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Vadelmat lisätään juurenpaloista, lisäysmenetelmää kutsutaan juurenpala-lisäykseksi. Vadelman juurakot saksitaan syksyllä kylmävarastoon ja ne laitetaan keväällä laatikkoihin kasvihuoneisiin kasvamaan. Aten Marja-aitta Aten Marja-Aitan toimitusjohtaja Atte Valkiainen kertoi yrityksen taustasta ja tämän hetkisestä toiminnasta. Valkiaisen perheellä oli parikymmentä vuotta sitten muutaman hehtaarin marjatila, jossa he viljelivät mansikkaa ja vadelmaa. Tilan ongelmana oli viljelyalan pienuus ja pitkät etäisyydet kaupungeista, joten 1990-luvun alussa tuli vastaan kysymys toiminnan jatkamisesta. Samaan aikaan kunta tarjosi tyhjillään jääneitä pakastusyrityksen tiloja vuokralle, ja niin Valkiaiset ryhtyivät pakastamaan marjoja ja tekemään niistä marjamehuja. Aten Marja-Aitta perustettiin vuonna 1997 ja se on keskittynyt valmistamaan täysmehuja sekä kuluttajien että suurtalouksien käyttöön. Marjamehujen lisäksi yritys tarjoaa myös marjapakasteita suurtalouksille ja muille yrittäjille, esimerkiksi tilaviinien valmistajille. Yritystoiminta on lähtenyt pienestä liikkeelle ja toimintaa on laajennettu pikkuhiljaa. Mehuja tehdään mustikasta, karpalosta, puolukasta, mustaherukasta, mansikasta, variksenmarjasta ja tyrnistä. Mehuja on saatavana kevyesti sokeroituna (10 %) ja sokeroimattomana. Lähes puolet myydyistä tuotteista on sokeroimattomia. Tuotteet ovat lisäaineettomia. Marjat ovat pääasiassa kotimaisia. Tyrniä ja karpaloa on jouduttu ostamaan ulkomailta, Venäjältä ja Baltiasta. Tällä hetkellä suurin osa tuotteista menee tukkujen kautta kauppoihin, isoimmat ostajat ovat Inex ja Lidl. Jonkin verran mehuja menee myös Kiinaan. Syksyllä yritys markkinoi tuotteitaan Saksan messuilla ja tätä kautta on avautumassa myös Saksan markkinat. Atte kokee, että suomalaisilla marjatuotteilla on hyvä maine ulkomailla ja suomalaisilla marjatuotteilla on hyvä mahdollisuus laajentaa markkinoita. Aten Marja-Aitan toimintaperiaate on tuottaa laadukkaita marjamehuja. Valkiaiset uskovat tuotteittensa kilpailukykyyn, vaikka eivät pysty hinnalla kilpailemaan V. Järvenpään marjatila Järvenpään marjatilalla meidät otti vastaan istäntäpari Pirjo Dahlman ja Veikko Järvenpää. Järvenpään tilan päätuote on mansikka, sitä viljellään noin 40 hehtaarilla. Vadelmaa viljellään 10 hehtaarilla ja omenaa 10 hehtaarilla. Viljelyä on kolmella eri
7 tilalla. Vierailimme Lappeenrannan lähellä Puralassa olevalla tilalla (vadelma ja omena) sekä päätilalla Nuijamaalla (mansikka ja herne). Tänä vuonna kaikki mansikat olivat Polka-lajiketta. Pirjo Dahlman kertoi, että ensi kesäksi istutetaan myös Honoey-lajiketta. Vadelmasta Veikko Järvenpää piti Glen Amplea ylivoimaisena, vaikka sen talvenkestävyydessä on epävarma. Marjojen tuoremyynti hoidetaan pääasiassa itse omissa myyntipisteissä. Osa marjoista myydään itsepoimijoille, pieni osa tukkuun ja loput myydään Pakkasmarjalle. Mansikan laadusta ollaan tilalla tarkkoja. Kymmenen naista tarkistavat myyntiin menevät mansikkarasiat. Mikäli rasiassa on esimerkiksi raakoja mansikoita, rasia menee myyntiin kakkoslaatuna. Tilalla on Suomen ensimmäinen asuinalueilla kiertävä mansikka-auto. Mansikka-autosta myydään myös kakkosluokan tuotteet. Omenatarhassa Pirjo Dahlman kertoi, että tilalla on käytössä sääasema. Sääasemaa käytetään mm. homeenestoruiskutustarpeen tarkkailuun. Laite hälyttää, kun sääaseman lehti on ollut kosteana kuusi tuntia, ja tällöin harkitaan homeenestoruiskutuksia. Tilalla on työväkeä Bulgariasta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, myyjät ovat suomalaisia. Yhteensä työväkeä on 230. Tilalla tarjotaan työtekijöille nimellistä korvausta vastaan yksi lämmin ateria.
8 Kaskein Marja Oy Kaskein Marja Oy on perustettu vuonna Idea yrityksen perustamiselle lähti huomiosta, ettei markkinoilla ollut vähäsokerisia mehuja ja hilloja. Sokerittomat ja vähäsokeriset mehut sekä hedelmäsokerilla ja sokerilla makeutetut hillot ja hyytelöt ovat edelleen yrityksen päätuotteet. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu tuoremarjoja, marjapakasteita, marjajauheita, marjarakeita, kuivattuja makeita karpaloita sekä lahjapakkauksia. Tuotteita on sekä HoReCa-sektorille että vähittäiskauppoihin. Tuotevalikoima muuttuu ja kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan. Uutuutena tuotevalikoimissa ovat sienituotteet, joita on kehitelty yhdessä keittiömestari Hans Välimäen kanssa. Liikevaihdosta 25 % tulee tuoremarjamyynnistä. Marjajalosteiden myynnistä yli puolet on mehuja. Marjoja hankitaan pääasiassa Etelä-Karjalan alueelta ja Vesannolta. Karpaloita on jouduttu hankkimaan myös ulkomailta. Mehupuolella uutuutena on Aito ILO -tuotemerkillä valmistetut mehujuomat. ILOa on saatavilla kolmea eri makua 200 ml:n pulloissa sekä litran puollossa.
Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn
Raportti 1 (7) Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn ajankohta: 16.-17.8.2018 raportin laatijat: Sanni Hotti Leena Koponen Raija Kumpula Raportti 2 (7) Opintomatkan ohjelma: torstai
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa
MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009
MATKARAPORTTI Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa.
BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset
BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan
Hedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
Marjanviljely elinkeinona
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys
Mistä saisi luomutaimia?
Mistä saisi luomutaimia? Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski- Suomessa -hanke Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi, Lisäykset Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Sisältö Mansikan luomulisäysaineisto,
MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009
MATKARAPORTTI Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen
Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon
Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon Täysmehujen ja muiden mehu- ja juomavalmisteiden runsas tarjonta on lisännyt erilaisten juomien käyttöä viime vuosien aikana. Mehutuotteita nautitaankin nykyään
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.
1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi. Hatanpään siirtolapuutarha aloitti toimintansa. 1920 Perustettiin
Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista
Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen
Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta
Marjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa
Enemmän parasta mansikkaa! SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Mansikanviljelijöiden syysretki Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon 7. 9.9.2017 Kuva 1. Malwina-lohkon
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi
Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:
Biologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.
Roberts MARJAHYVÄÄ Roberts Berrieissä on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Juotavat välipalat on valmistettu kokonaisista marjoista, jolloin mukana ovat myös runsaasti
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo
Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun
Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus
Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista
MARJOJEN SÄILYVYYSKOE
MARJOJEN SÄILYVYYSKOE KOKEEN LÄHTÖKOHTA JA TOTEUTUS Kokeen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako Airocide -ilmapuhdistuslaite mansikan ja vadelman säilyvyyteen kylmiö/jääkaappiolosuhteissa. Koe perustettiin
Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin
1 Marjamaat-hanke tiedottaa Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Marjamaat-hankkeessa on runsaasti toimintaa laajalla alueella eli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Tervetuloa mukaan!
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta
Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön
MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006
1 MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006 Sisä-Savon Seutuyhtymä Marjaosaamiskeskus Marja- ja kasvisfutuurihanke Ilkka Voutilainen 2 HML:n opintomatka Unkariin 8.-14.10.2006 Ilkka Voutilainen,
MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009
MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...
Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015
Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat
Karhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN 29. 30.9.2008 Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö
MATKARAPORTTI MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN 29. 30.9.2008 Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö OHJELMA 29.9.2008 Maanantai 7.00 Lähtö Savon ammatti-
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula
Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen
Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu 21.02.2018Jarmo Röppänen Muutoksen tuulet viljelyssä Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan
Myydään Kahvila Kerman liiketoiminta Varkaudessa
Myydään Kahvila Kerman liiketoiminta Varkaudessa Yrityksen nimi: Kahvila Kerma Ky Yrityksen osoite: Kauppakatu 48, Varkaus Internet-osoite: www.facebook.com Perustamisvuosi: 2012 Toimiala: Majoitus, ravintola,
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet
Mansikkapellot marjomaan Mikkeli
Mansikkapellot marjomaan Mikkeli 3.11.2017 fgsatavarma SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja Rantanen,
Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
Kuvakimara yrityskierrokselta!
Kuvakimara yrityskierrokselta! Rääkkylän Pakkaus 2.5.2017 Tuotanto on automatisoitu. Käytössä oli myös robotti. Robotti ei väsy, vaikka toimii läpi vuorokauden. Rääkkylän Pakkaus valmistaa erilaisia muovipakkauksia
OPINTO- JA MESSUMATKA HOLLANTIIN 2. - 5.11.2004 järjestäjänä: Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki
MATKARAPORTTI OPINTO- JA MESSUMATKA HOLLANTIIN 2. - 5.11.2004 järjestäjänä: Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki Ryhmäkuva, mukana 35 henkilöä Tiistai 2.11.2004 Savosta lähtijät kokoonnuttiin Rissalan lentoasemalla,
Suomen makein mainosluettelo
Suomen makein mainosluettelo Perusvalikoima 2013 Yksittäispakatut Twist IT 3 Twist ovaali 4 Suklaakonvehdit 5 Tikkarit 6 Annokset Purkit 7 Pussit 8 Purukumit 9 Askit 10 Mintut 11 Suklaat Napit 12 Salmarit
Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980
Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 marja.suonenjoki@ssmy.inet.fi Mennyttä kesää muistellen Talvi piti pitkään otettaan - Terminen
Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset
Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset Kalle Hoppula Luonnonvarakeskus, Kajaani Aloittavien marjayrittäjien työpaja 26.4.2019 Joensuu Marjamaat -hanke Kuka olen? MMM/puutarha-agronomi Ensin MTT:llä,
Luomu Suomessa Päivitetty
Luomu Suomessa 2018 Päivitetty 2.5.2019 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014
Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013
Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa
MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->
Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,
Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas
Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas 25.09.2019 Kirsti Voho 63 Degrees North Pohjoisen erikoiskasvit uroiksi hanke kirsti.voho@siikalatva.fi puh. 050 470 0375 Uuden opettelu
MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->
Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä
Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria
Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty
Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 19.9.2013 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat
MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,
SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen
Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti
Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke 30.1.2018 Laitila/Kalanti Sisältö Yleistä taimituotannosta Mansikan luomutaimiaineisto Luomutaimien saatavuus Lisätietoa Taimituotanto Taimituotantoa koskeva
Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla
Suomen makein mainosluettelo. Perusvalikoima 2014
p Suomen makein mainosluettelo Perusvalikoima 2014 TUOTE SIVU nro Yksittäispakatut Twist -kierrekääre 3-6 Flow- tyynykääre 7 Tikkarit 8 Annokset Peltirasiat 9 Makeispussit 10 Pastilliaskit 11 Purukumit
Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy
Opintomatkaraportti Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007 Laatinut Markku Levy Tutkimus ja neuvonta Norjassa BioForsk: Kisen tutkimusasema Johtaja Arnfinn Nes arnfinn.nes@bioforsk.no www.bioforsk.no
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu
Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation
Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy
Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.
Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle
Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja
Viljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
Mansikan taimien markkinatutkimus
Mansikan taimien markkinatutkimus Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lepaa, puutarhatalouden koulutusohjelma Kevät 2018 Katja Moilanen TIIVISTELMÄ Puutarhatalous Lepaa Tekijä Katja Moilanen Vuosi
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits
Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon
MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT
MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat
Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Ässäkeskus, Helsinki
Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä 30.3..2017 klo 10.30-12.00 Ässäkeskus, Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 30.3. 2017 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen/Heidi Kulmanen, Ikaalisten Luomu Antti
Luomu Suomessa 2017 Päivitetty
Luomu Suomessa 2017 Päivitetty 10.4.2018 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY
OPINTOMATKARAPORTTI Marjanviljelijöiden opintomatka Hollantiin 18. 21.2.2007 MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY Marjaosaamiskeskus Sisä-Savon seutuyhtymä Maanantai 19.2. 2007 / Helena Kauppinen Goosens Flevoplant
Mansikanviljelyn sivuvirrat
Mansikanviljelyn sivuvirrat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 18.11.2016 Mansikanviljely Suomessa Marjojen viljely Suomessa yhteensä vuonna 2013, Puutarhatilastot 2013
Erilaiset markkinakanavat ja - mallit
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Erilaiset markkinakanavat ja - mallit Pieksämäki 4.3.2019 Marjamaat-hanke Tiedotushanke, suunnattu marjan-ja hedelmäntuottajille tai tuotannon
Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos
Arla ja Luomu Nnenna Liljeroos 24-11-2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla ravitsevia ja turvallisia
HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014
HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen RUMBAA POLKAA JIVEÄ
Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013
Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan
Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen
Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen 2016-2017 Teija Tenhola-Roininen Humala-hankkeen työpaja Mustiala 11.2.2017 Luonnonvarakeskus Hankkeen RAHOITTAJAT Maa- ja metsätalousministeriö
Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä
Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke
TUOTE-ESITE. www.vavesaarentila.fi
TUOTE-ESITE www.vavesaarentila.fi SUORATOIMITUS VALIKOIMA Uutuus Vavesaaren Siemenmysli 400g, Sisältää: kaurahiutaleita, spelthiutaleita, kauraryyniä, siirappia, hampunsiementä 5 %, auringonkukansiementä,
Matkaraportti Ahvenanmaa 24-27.9.2012
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Matkaraportti Ahvenanmaa 24-27.9.2012 Horti-Futuria hankkeen opintomatka marja- ja viinitiloille
Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI
Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä...4 1 Seuranta käytännössä...5 1.1 Taimet...5 1.2 Marjatilat...7
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon
Lähi ja luomuruoan yhteinen osuus nostetaan 40 %:iin Juvan kirkonkylän julkisessa ruokailussa vuoden 2014 loppuun mennessä
Lähi ja luomuruoan yhteinen osuus nostetaan 40 %:iin Juvan kirkonkylän julkisessa ruokailussa vuoden 2014 loppuun mennessä Juvalla panostetaan omassa kunnassa tuotettujen elintarvikkeiden käytön lisäämiseen
Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]
Markku Kajalo 01.11.2017 Tihkukastelulaitteisto (pumppu, suodattimet, lannoitteen annostelija, runkolinjat, jakoputkistot, tihkukasteluletkut ym.) Investointikustannus (4 ha:n mansikka-ala) hankintahinta
OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ
POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,
Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN
Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä Opinnäytetyö Kevät 2014 Maaseutuelinkeinojen
- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -
- Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa
Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen
Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014
Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016
Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää