Vaaralliset kasvitaudit hallintaan. Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus

Transkriptio

1 Vaaralliset kasvitaudit hallintaan Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus

2 Kasvinterveyslain muutos Kasvinterveyslaki muuttui 2013 Vaarallisista kasvintuhoojista ja niiden hävittämisestä aiheutuneita kuluja ei enää korvata julkisista varoista: säädös voimaan 2014 alusta Vain suuria, yhteiskunnallisesti merkittäviä haittoja voidaan korvata Evira tulee päättämään korvausmahdollisuudesta Tavoite 1: toimijat ottavat itse vastuuta kasvinterveyden ylläpitämisestä Tavoite 2: korvausjärjestelmä esim. vakuutuspohjalle Esimerkkejä erilaisista korvausjärjestelmistä muista EU-maista: kokonaan yksityinen järjestelmä, sekajärjestelmä, jossa valtio osallistuu joidenkin tuhoojien kohdalla, kokonaan valtion järjestelmä Liittyy satovahinkojen korvausmenettelyjen muutoksiin MTT Agrifood Research Finland

3 Tarvitaan riskinhallintaa Kasviaineistokaupassa, taimituotannossa ja tuotteiden tuotannossa tarvitaan entistä enemmän kykyä hallita kasvinterveysriskejä Kasviaineiston mukana kulkeutuu aina eliöitä: useimmiten vähemmän vaarallisia Vaarallisten tuhoojien riski aina olemassa Tunnettava vaaralliset tuhoojat ja niiden oireet Osattava etsiä oireita ja tehdä havaintoja Tunnettava niiden leviämisreitit ja tavat Ennakoitava riskejä: - mistä hankin lisäysaineiston - millaista aineistoa hankin - onko ennakkotietoa tuhoojien esiintymisestä MTT Agrifood Research Finland

4 Tuhoojariskit kasvikaupassa Taimiaineistokauppa lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti: EU-jäsenyys lisäsi kauppaa nopeasti Marjakasvien, erityisesti mansikan taimikauppa: yli 80% tuodaan Vadelman, pensasmustikan taimien tuonti Omenan lisäysaineiston tuonti Uudet taimityypit ja lajikkeet saadaan tuonnilla nopeasti Riskien kasvu: myös tuhoojia esiintyy kauppatavarassa usein Esimerkkinä 2000-luvun alun mansikan mustalaikku, joka levisi Euroopassa Tulipolte levinnyt koko ajan uusille alueille Uudet tuhoojat levittäytyvät: kaikki aineisto ei ole edes eurooppalaistakoristepuiden tuonti Aasiasta Hollantiin Kasvinsuojelukäytäntöjen muutokset: piilevät tartunnat MTT Agrifood Research Finland

5 Tervemarja- ja Tervetarha-hankkeet Kasvinterveyslain muutoksen jälkeen korvausvaroja ohjataan toimijoiden riskinhallinnan kehittämiseen Kasvinterveyden riskinhallinnan hankkeita rahoitettu (MMM) 2013 ja 2014 TERVEMARJA on MMM kasvinterveysrahoituksella kesällä 2013 alkanut kaksivuotinen hanke- jatkona 2014 alkanut TERVETARHA Tavoitteena marja- ja hedelmätuotannon kasvintuhoojariskien hallinnan parantaminen tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyönä Kohteena viljelijät, taimituottajat, taimikauppa, taimituojat Mukana MTT, Puutarhaliitto/HML, Taimistoviljelijät, Metla, Sisä-Savon seutuyhtymä/marjaosaamiskeskus, ProAgria MTT Agrifood Research Finland

6 Mansikan punamätä tähtäimessä TERVEMARJA-hankkeessa kohteena vaaralliset kasvintuhoojat Hedelmä- ja marjakasveilla esiintyvät ja niille mahdollisesti siirtyvät: Tulipolte, lisäversoisuustauti, runkojäärät, mansikan kulmiolaikku, versopolte Erityinen paino mansikan punamädän hallinnassa Terveet taimet, taudin esiintyminen maassa, viljelytekniikka, taudinkeston lisääminen Paino neuvonnalla ja tiedonvälityksellä Kerätty olemassa olevaa tietoja ja tuotettu uutta tutkimustietoa Taudinhallinnan talous TERVETARHA-hankkeessa MTT Agrifood Research Finland

7 Mistä terveitä taimia? Suomalainen mansikan taimituotanto on vähentynyt voimakkaasti EUjäsenyyden aikana: taimituottajien määrä vähentynyt Voimakas tuonnin lisäys, hintakilpailu: kotimainen taimi syrjäytynyt ammattiviljelystä Mansikan tyvimätää kulkeutuu taimissa, torjuttu säännönmukaisesti Punamätä on tullut mansikan taimissa piilevänä: havaintoja Tanskassa jo Meillä viljellyt lajikkeet taudinarkoja> kestäviä ei juurikaan tarjolla Kotimaisilla taimituottajilla ei tautia, mutta ei myöskään frigo-taimia tai satotaimia tarpeeseen Voidaanko suomalaista taimituotantoa kehittää vastaamaan viljelijöiden tarpeisiin? Hinta/laatu Viljelijän oma taimituotanto- onko realistinen mahdollisuus? MTT Agrifood Research Finland

8 Mansikan satotaimien tuotanto Tavoitteena tuottaa suurikokoista paakkusatotainta Alkanut 2014, pilotointi tiloilla, 4 viljelijää ja Marjaosaamiskeskus Vertailutaimet Piikkiössä Tuotanto-ohjeet TERVEMARJA-hankkeesta, perustuvat MTT Piikkiön kokeisiin Taimistot käyttävät omia ohjeitaan Lajikkeina Honeoye ja Polka Piikkiössä frigo- pistokkaiden tuotantokoe: varmistetaan pistokasaineiston saanti aikaisiin istutuksiin satotaimituotannossa MTT Agrifood Research Finland

9 Punamätä viihtyy suomalaisessa maassa Punamätä viihtyy viileässä ja sateisessa ilmastossa Haitallisuus riippuu viljelypaikasta ja vuodesta: jäykät maat ongelmallisimpia, leviää sateisina vuosina Monivuotisen mansikan tauti: ongelmat tulevat esiin viiveellä Voi lyhentää viljelyaikaa- kasvustojen tuotto heikkenee nopeammin Vaarallinen tauti: pahimmillaan tuho nopea ja perusteellinen Vaikea tauti: maata ei pystytä puhdistamaan taudista Hallintamahdollisuuksia: -tunnelit- kosteuden parempi hallinta -lajike: ei lasketa niin paljoa yhden lajikkeen varaan, hajautetaan riskiä - korotetut penkit MTT Agrifood Research Finland

10 Onko pellossa punamätää? Tavoitteena kehittää testausmenetelmä maiden terveyden määrittämiseen Ongelmia testauksessa: taudinaiheuttaja ei tasaisesti jakaantunut lohkoilla> näytteenotto avainasemassa testin luotettavuudessa Suora määrittäminen maasta: ei onnistu häiritsevien mikrobien vuoksi Käytettävä pyydyskasvia: siemenlisättävät Alexandria ja Baron Solemacher Pyydystykseen perustuva Duncan-testi perusmenetelmä, mutta hidas Osoittaa taudin hyvin- munaitiöitä kehittyy juuriin Voidaanko testitulos saada nopeammin pyydyskasvilla? Onko vaihtoehtoja Duncan- testille? MTT Agrifood Research Finland

11 Punamädän testaus maasta Testin kehittely ja optimointi TERVEMARJA-hankkeessa Testattu erilaisia viljelmiltä saatuja maanäytteitä Vesitesti/maatesti Kehitetty tarkkuutta: spesifiset alukkeet, erottavat punamädän ja vadelman juurilahon, eivät reagoi muihin Phytophthora-lajeihin Nopeus: vesitesti selvästi nopeampi kuin maatesti Voi osoittaa taudin jo viikossa:pcr määritys vedestä Valmius määrittää Phytophthora fragariae sekä kasveista että maasta, vedestä (pyydyskasveista), lajispesifisyys varmistettu MTT Agrifood Research Finland

12 Testin luotettavuus Testin luotettavuus: näytteenotto avainasemassa! Tautia ei ole pellossa tasaisesti Testiin käytettävä maamäärä on pieni Näytteen oltava kattavasti osanäytteistä kerätty, jos halutaan lohkon tilanne Jos epäillään tiettyä paikkaa: näyte kohdennetaan MTT Agrifood Research Finland

13 Maanäytteen otto Kohdennettu näyte Kuva: Paula Lilja Jos ei selvää sairaalta vaikuttavaa paikkaa lohkolla: - kerätään maata eri kohdista - lopullinen näyte koostetaan sekoittamalla osanäytteet - sekoitetusta maasta lopullinen näyte Maanäyte juuristokerroksesta, penkin sisästä tai muokatulla maalla penkkien paikoilta, jos ne vielä erottuvat MTT Agrifood Research Finland

14 Puhdas maa- miten toteutettaisiin? Viljelykierrolla voidaan pitää punamätää jonkin verran kurissa Lyhytkiertoinen kasvatus: 2-3 vuotta> onko taloudellisesti mahdollista? Puhdas maa-aines juurrutukseen: voidaanko penkkeihin lisätä puhdasta kasvualustaa sairaaseen maahan? Puhdas kasvualusta voisi hidastaa tartuntaa ja kasvit selviäisivät pitempään Kokeilu: Taimet juurrutetaan kasvusäkkeihin ja siirretään saastuneelle maalle Käytännössä viljelijän säkkeihin tuottamia satotaimia Seurataan kasvien kehitystä ja taudin esiintymistä Ns ojaviljely: istutuspenkkiin puhdasta kasvualustaa juuristoalueelle- ei viljelykokemuksia- tekniikka? MTT Agrifood Research Finland

15 Taimien käsittelymahdollisuus Punamädän torjuntaan hyväksytty Aliette 80 WG Tarkasteltu biologisia vaihtoehtoja punamädän torjuntaan: endofyyttibakteerit, mykorritsat, Prestop, kompostilisäys- kasvihuoneessa ruukkukokeessa Kasvusäkeissä kaliumfosfiitti-käsittely mukana: Restart Endofyyttibakteerin (Pseudomonas fluorescens) mahdollinen teho Fosfiitilla ja endofyytillä käsiteltyjä taimia kasvihuonekokeessa sekä pellolla, myös saastuneella maalla MTT Agrifood Research Finland

16 Säkit pellolle syksyllä 2013 Piikkiöön ja Pielavedelle Kasvihuonekoe Jokioisilla Talvehtivat hyvin pellolla -Kasvu hyvä terveellä maalla -Sairaalla maalla alussa hyvä kasvu -Kasvihuonekokeeseen saastunut maa säkkien alle MTT Agrifood Research Finland

17 Mansikan punamädän torjunta Taudinestokäsittelyt kasvihuoneessa, Jokioinen Ei tautioireita - Sairas maa heikensi kasvua - Käsittelyjen vaikutukset vähäisiä Mansikan punamädän torjunta Taudinestokäsittelyt säkeissä pellolla: sairas maa -Fosfiitti paransi eniten kasvien selviytymistä -Pelkän endofyytin vaikutus vähäisempi MTT Agrifood Research Finland

18 Penkin korkeus Tavallinen mansikkapenkin korkeus 10 cm Muualla käytetään korkeampaa penkkiä: sopiiko Suomen ilmastoontalvehtiiko mansikka? Kokeilussa verrataan: normaali korkeus 10 cm> 20 cm> 30 cm Seurataan lämpötilaa penkissä talven aikana, havainnot keväällä ja kesän aikana Penkit Piikkiössä ja Suonenjoella Erilaiset ilmasto- ja lumiolot: ei toteutunut , lunta hyvin niukasti, ei kovia pakkasia MTT Agrifood Research Finland

19 Penkin korkeus Penkit Piikkiössä syksyllä 2013 Penkeissä lämpötilamittaus: lumettomasta talvesta huolimatta alin lämpötila maan pinnalla -13 C (Suonenjoki) Kasvuunlähtö keväällä hyvä kaikilla penkkikorkeuksilla Suonenjoki Suonenjoki MTT Agrifood Research Finland

20 Mansikan punamädän hallintakeinojen talous Minkä verran punamädän hallinta maksaa- saisi maksaa? MTT Taloustutkimus vertaa viljelymenetelmien kannattavuutta TERVETARHA-hankkeessa Vaihtoehtoiset toimintatavat: 1. Käytetään kotimaista varmennettua taimimateriaalia ja nykyistä viljelytapaa 2. Käytetään ulkomaista taimimateriaalia ja mahdollinen punamätäsaastunta torjutaan kemiallisilla menetelmillä 3. Käytetään ulkomaista taimimateriaalia ja siirrytään nopeampaan kasvuston uusimiseen; nykyisestä nelivuotisista kasvustoista kaksivuotisiin kasvustoihin 4. Käytetään ulkomaista taimimateriaalia ja siirretään tuotanto irti maaperästä, esim. viljely rajoitetussa kasvualustassa tunneleissa MTT Agrifood Research Finland

21 Tulipolteriski on todellinen Tulipoltetta (Erwinia amylovora) havaittiin 2014 Ahvenanmaalla päärynätarhalla Suomella suoja-alueoikeus tulipoltteen suhteen: taudin esiintymistä seurataan tarkasti, mahdolliset esiintymät hävitetään Evira keskittää valvontaa taudin havaitsemiseen ja levinnän estoon Riski kasvanut: tautia jo Virossa, muissa Baltian maissa Eviran selvitysten mukaan tulipolte voi levitä ja lisääntyä Suomessa Voi tulla piilevänä ja tulla näkyviin vasta vuosien kuluttua Tuontikasvit: hedelmäpuut, koristepensaat kuljettajina Koristepensaissa voi myös säilyä pitkään, vaikea torjua Taudin toteaminen johtaa isäntäkasvien hävittämiseen esiintymän läheltä Oireet epämääräiset, luotettava tunnistaminen torjunnan edellytys MTT Agrifood Research Finland

22 MTT Agrifood Research Finland

23 Tunne tuonnin riskit Tulipolte voi kulkeutua hedelmäpuiden taimissa, perusrungoissa tai vartteissa piilevänä ZP kasvipassi vaaditaan kasveilta- kuitenkin voi esiintyä myös suojaalueilla- vrt Latvia, Viro Harrastelijatuonti vilkasta Virosta: miten estää taudin tulo sieltä? Otettava selville taudin mahdollinen esiintyminen lähellä tuotantopaikkaa- taimistoilla oltava suojavyöhyke, jota valvotaan Tulipoltteen isäntäkasveja ei saa tuoda EU:n ulkopuolelta (Norja, Venäjä..) Muitakin tauteja voi kulkeutua tuontitaimissa: lisäversoisuustauti, härmä, hedelmäpuun syöpä, kuorimätä MTT Agrifood Research Finland

24 Tulipoltteen isäntäkasvit Omenapuut ( Malus spp.) Päärynät ( Pyrus spp.) Ruusukvittenit ( Chaenomeles spp.) Tuomipihlajat ( Amelanchier spp.) Orapihlajat ( Crataegus spp.) Tuhkapensaat ( Cotoneaster spp.) Pihlajat ( Sorbus spp.) Kvitteni ( Cydonia spp.) Japaninmispeli ( Eriobotrya spp.) Mispeli ( Mespilus spp.) Tulimarjat ( Pyracantha spp.) Pastorinpunamarja ( Photinia davidiana) Aronia -suku on myös altis tulipoltteelle, mutta toistaiseksi suvun kasveille ei ole tulipoltteeseen liittyviä tuontirajoituksia. MTT Agrifood Research Finland

25 Fytoplasmoja muilla kasveilla Mansikan viherkukkaisuus Aiheuttaa kasvuhäiriöitä: terälehtien ja heteiden, emien muuttuminen lehdiksi, pähkylöistä lehtiä Marjoista uutta kasvua, rönsyjen kehittyminen Ei vaarallinen kasvitauti, levittäjinä imevät hyönteiset: kempit MTT Agrifood Research Finland

26 Kulmiolaikku Xanthomonas fragariae Karanteenitauti, ei esiinny pysyvästi Suomessa 2011 yhdellä, 2012 kahdella ja 2013 yhdellä viljelmällä, joiden kasvustot hävitetty Kulkeutuu taimien mukana piilevänä ja leviää paikallisesti vesiroiskeissa Selviytymisestä talven yli Suomen oloissa ei tutkittua tietoa, koska kaikki saastuneet kasvustot on hävitetty Arvioiden mukaan voi kuitenkin säilyä ja levitä hyvin Tartuttaa lehtiä ja kukkaperiä Vanhemmat laikut muistuttavat lehtilaikkutauteja Ei pilaa suoraan marjoja, suojuslehtien nopea ruskettuminen heikentää kauppakelpoisuutta Havaitaan viljelmällä: kasvuston hävitys ja karanteeni MTT Agrifood Research Finland

27 MTT Agrifood Research Finland

28 Neuvonta avainasemassa TERVEMARJA-hankkeessa neuvonnalle tuotettiin uutta aineistoa Punamätä-tietopaketin muokkaus neuvontakäyttöön ja tietopaketit muista vaarallisista tuhoojista Tietopaketit satotaimituotantoon Piikkiön tutkimustuloksista Tietopaketti viljelijän taimituotantoon Taimituojille tiedottaminen Tietoa neuvojille tilakäyntejä varten Viljelijätilaisuuksia Kerätään palaute viljelijöiltä toimenpiteistä ja ohjeistuksesta: tulossa Onko tarjottu tieto ollut hyödyllistä/riittävää Mitä tietoa tarvitaan lisää/missä muodossa MTT Agrifood Research Finland

29 Vadelman ongelmat Vadelman juurilaho Phytophthora rubi mansikan punamädän lähisukulainen Kulkeutuu helposti taimien mukana Säilyy maassa pitkään, leviää maa-aineksen ja veden mukana Pitkäversotaimien tuonti lisännyt riskiä Pysyy kurissa tunnelissa ruukuissa, mutta voi päästä maapohjaan Ongelma monivuotisessa viljelyssä, kasvien kasvu ja tuotto heikkenevät Tärkeää tunnistaa tautiriski: pitkään taimistoilla kasvatetut taimet alttiita taudille Tauti jää tilalle, voi tarttua kasvupaikalla seuraavina vuosina Voidaan tunnistaa taimista: spesifiset alukkeet MTT Agrifood Research Finland

30 Kuva Nina Heiberg Kuva Nina Heiberg MTT Agrifood Research Finland

31 Jos olet hankkinut pitkäversotaimia, joissa esiintyy kasvukauden aikana kuihtumista: tutkimme vadelman juurilahon aiheuttajan esiintymistä ja kaipaamme näytteitä epäilyttävistä kasveista. Määritämme juurilahon juurista tai kasvien tyviltä. Ota yhteyttä! MTT Agrifood Research Finland

32 Uusia tuhoojia tulossa? Juuriäkämäankeroinen Meloidogyne hapla Moni-isäntäinen tuhooja Heikentää kasvua, säilyy kasveissa ja maassa M. hapla sietää kylmää, potentiaalinen tuhooja myös Suomessa jäykillä mailla Mansikan virustaudit tulevat: jos mansikkakirva asettuu Suomeen MTT Agrifood Research Finland

33 Päätelmiä Vaarallisten ja hankalien tautien kanssa voidaan elää, maailmassa on vähän puhtaita alueita Tärkeintä viljelytekniikka ja tuhoojien tunteminen Pohdittava viljelyn kehittämistä niin, että punamätä tai vadelman juurilaho eivät viihdy Lajikekarttaa uusittava, vaikka kestävyyttä ei olisikaan saatavissa> saadaan todennäköisemmin terveempiä taimia Kotimaisen taimen mahdollisuus? Pidetään tulipolte kurissa! Riskinhallinta perusasia viljelyssä, riskit eivät vähene tulevaisuudessakaan Yhdistämällä hallintatoimia voidaan tautien kanssa elää hyvin: taudin tunteminen+taimien terveys+istutuspaikan tautitilanne+ viljelytekniikka + levinnän esto= onnistunut rinnakkainelo MTT Agrifood Research Finland

34 Kiitos! MTT Agrifood Research Finland