PYHÄNNÄN KUNTA. Manuntie 2 040 1912 200 PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.

PYHÄNNÄN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012--2014 Manuntie 2 040 1912 200 PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 www.pyhanta.fi Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

TALOUSARVIO V. 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA V. 2012-2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne...5 1.2. Kuntatalouden näkymät vuosina 2011-2012...6 1.3. Kuntien verotulojen kehitys...7 1.4.Valtionosuudet...8 1.5. Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat...11 1.6. Vuoden 2012 talousarvion rakenne...12 2. KÄYTTÖTALOUSOSA...13 2.1. Kunnan yleiset tavoitteet...13 2.2. Konsernitavoitteet...13 2.3.Henkilöstösuunnitelma...14 Vaalit...17 Tilintarkastus...17 Yleinen hallinto...18 Muut palvelut...19 Elinkeinoelämän edistäminen...19 Maaseudun kehittäminen...20 Hallinto ja sosiaalitoimisto...21 Lasten ja nuorten tukitoimet...21 Vanhusten laitospalvelut...22 Kotihoito...23 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö...23 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut...24 Päihdehuolto...25 Terveyden- ja sairaanhoito...25 Muu sosiaali- ja terveystoimi...26 Hallinto ja sivistystoimisto...27 Perusopetus...27 Esiopetus...28 Päivähoito...29 Liikuntatoimi...30 Raittiustoimi...30 Nuorisotoimi...30 Kulttuuritoimi...31 Kirjastotoimi...31 Kansalaisopisto...32 Hallinto ja tekninen toimisto...33 Yhdyskuntasuunnittelu...33 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito...34 Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu...34 Jätehuolto ja energiahuolto...34 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet...35 Rakennusvalvonta...36 Palo- ja pelastustoiminta...36 3. TULOSLASKELMAOSA... 38 3

Tuloslaskelma (ulkoinen)...39 Tuloslaskelmaosa...40 3.1. Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut...41 4. INVESTOINTIOSA...42 5. RAHOITUSOSA...48 5.1. Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut...50 6. TALOUSARVION SITOVUUS...51 Tavoitteen sitovuus......51 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto...52 7. TALOUSARVION MUUTTAMINEN...54 Jätevesilaitoksen tuloslaskelma, liite nro 1 Keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannusten jako hallintokunnittain v. 2012, liite nro 2 Kansikuva: Aitto-oja Timo, Aution ranta, 22.10.2010 4

TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 JA TALOUSARVIO 2012 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mikä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtyminen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomen kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 2012. Valtionvarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2.6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtionvarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtionvarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Seuraavassa taulukossa esitetään lukuja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2009-2012. Arviot ja ennusteet vuosille 2009-2010, Vuosia 2011-2012 koskevat luvut ovat valtion talousarvioesityksen pohjaksi laadittuja ennusteita. 5

Keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitys v. 2009-2012 Muuttuja 2009 2010* 2011** 2012** %-muutos) Tuotanto (määrä) -8,2 3,6 3,5 1,8 Palkkasumma -1,1 2,2 5,0 3,8 Ansiotaso 4,0 2,6 2,6 3,2 Työllisyys (määrä) -2,9-0,4 1,1 0,5 Inflaatio 0,0 1,2 3,5 3,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,9 7,6 Verot/BKT 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkiset menot/bkt 55,9 55,3 54,2 54,1 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-2,8-1,1-0,8 Julkinen velka/bkt 43,3 48,3 48,7 50,3 Vaihtotase/BKT 2,1 1,9 0,7 1,2 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 1,9 10 vuoden korko, % 3,7 3,0 3,1 3,4 Lähde: Suomen Kuntaliitto 1.2. Kuntatalouden näkymät vuosina 2011-2012 Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelusten ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010-2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Koska kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotaloindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna 2012. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtionvarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kuntaalan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen perusteet vuodelle 2012 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkiseen arvioihin. Yleinen piirre maksuissa on, että ensi vuoden maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on ollut tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2012 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa sama prosenttiluku kuin tänä vuonna. Lakia työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa ei esitetä jatkettavaksi vuoden 2011 jälkeen. 6

Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on ollut vuonna 2011 palkkasumman 1 879 500 euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2012 työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaisesti keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin vuonna 2012 sen arvioidaan olevan noin 3,25 %. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on odotettavissa muutoksia muun muassa inflaatiotarkistuksen muodossa. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2009-2011 samansuuruisena eli noin 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina 2012-2015. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 20,65 prosentista ensi vuonna 0,79 prosenttiyksikköä ja on siten 19,86 vuonna 2012. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuoden luokkaa eli 2,6 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen nopeutuisi arviolta 3,1 prosenttiin. Ensi vuoden arvioon kustannustason kohoamisesta vaikuttaa muun muassa oletus kunta-alan ansiotason kohoamisesta noin 3 %. Jos palkkaratkaisu on maltillinen, niin kustannustason nousukin jäänee arvioituun lukemaan. 1.3. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardia euroa vuonna 2010. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin 7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen oli siten noin 3,6 %. Hallituksen esitys peruspalvelubudjetiksi vuodelle 2012 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset: Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 263 miljoonalla eurolla. Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Hallitus esittää, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 740 eurosta 900 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Perusvähennyksen enimmäismäärää esitetään korotettavaksi nykyisestä 2250 eurosta 2850 euroon. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja 177 miljoonaa euroa ja työtulovähennyksen korotuksen 75 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisveron tuottoa 101 miljoonalla eurolla. Pääomaverokannan korotus vaikuttaa lisäksi alijäämähyvityksen kautta verotuloja vähentävästi 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisveron tuottoa noin 90 miljoonaa euroa. 7

Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy vajaan 4 prosenttia. Valtion talousarvio esityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti)noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6, miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009-2011. Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jako-osuutta jatketaan vuosina 2012-2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi vuodelle 2012 täten 27,87 %. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. 1.4. Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat valtion hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöverojen poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt) toteutetaan pääosin vuosina 2013-2015. Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna 2012. Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt ja ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Tarkemmat linjaukset ja uudistuksen aikataulu varmistuu kuntarakenneuudistuksen edetessä vuoden 2012 aikana. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus ja näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2010 valtionosuusuudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus (kiinteä vuoden 2010 taso) ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 2 999,96 euroa/asukas. Yleinen osa sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Yleisen osan määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 3. luvussa. Vuonna 2012 yleisen osan perushinta on 32,08 euroa/asukas ja yleisen osan yhteismäärä 262 milj. euroa. Tästä perushinnan ja kunnan asukasmäärän tulona määräytyy 2/3 (172 milj. euroa). Loppuosa, noin 90 milj. euroa määräytyy yleisen osan korotusten kautta. Korotuksista euromääräisesti suurin on saaristo- ja syrjäisyyskorotus (yhteensä 45,8 milj. euroa). Lisäksi yleiseen osaan sisältyy taajamarakennekorotus (34,9 milj. euroa), kielikorotus (5,4 milj. euroa) ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus (4,3 milj. euroa). 8

Vuoden 2012 yleisen osan perushinnassa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia. Yleinen osa ei ole kustannustenjaon tarkistuksen piirissä. Yleinen osa on täysin valtion rahoittamaa, eikä kunnalla ole siihen rahoitettavaa osuutta. Yleisessä osassa on otettu huomioon automaattisesti valtionosuusperustetta muuttavat 31.12.2010 tilanteen mukaiset uudet asukasmäärät. Muut yleisen osan laskentaperusteet päivittyvät vielä loppuvuoden 2011 aikana. Sosiaali- ja terveydenhuolto sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymistä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4. luvussa. Vuonna 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 19,0 mrd. euroa. Tästä sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset ovat noin puolet, yhteensä 9,01 mrd. euroa ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 9,96 mrd. euroa. Syrjäisyys korotuksen osuus on noin 0,42 prosenttia (80 milj. euroa). Vuoden 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia ja vuonna 2012 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon myös automaattisesti valtionosuusperustetta muuttuvat 31.12.2010 tilanteen mukaiset uudet asukasmäärä- ja ikärakennetiedot. Sen sijaan muita sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimen tiedot) ei ole vielä pystytty päivittämään 5.10.2011 mennessä. Näiden tietojen osalta laskelmat päivittyvät loppuvuoden 2011 aikana. Automaattimuutosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon eduskunnan hyväksymän esityksen laiksi perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lain muutoksella perhehoitajan palkkioita korotetaan, ennakkovalmennus säädetään pakolliseksi sekä perhehoitajalle turvataan riittävä tuki hoidon aikana. Lain muutokset tulivat voimaan 1.8.2011, kuitenkin palkkioiden korotusten, ennakkovalmennuksen ja tuen osalta 1.1.2012. Näiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien menoja 16,7 milj. euroa, josta valtionosuus on 8,35 milj. euroa. Lisäksi eduskunta hyväksyi esityksen laiksi lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta. Lainmuutos tulee voimaan 1.1.2012. Perhehoitoon sijoittaminen laitoshoidon sijasta arvioidaan vähentävän kuntien menoja 24,95 milj. euroa, josta valtionosuus on 7,84 milj. euroa. Lastensuojelulain, perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lainmuuttamisen nettovaikutus on 513 milj. euroa, mikä vaikuttaa valtionosuusprojektiin korottavasti 0,1 prosenttiyksikköä. Esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettu taiteen perusopetus sisältyvät kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisten kustannusten ja yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen laskennallisen perusteen määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvussa. Vuonna 2012 esi- ja perusopetuksen perushinta on 7 300,44 euroa/6-15-vuotias ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 3,99 mrd. euroa. Tästä 6-15-vuotiaiden ikäluokan asukasmäärän perusteella määräytyy yli 80 prosenttia (3,28 mrd. euroa). Korotustekijöiden perusteella määräytyy 713 milj. euroa esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Korotustekijöistä merkittävin on 13-15-vuotiaiden osuus (402 milj. euroa). Laskennallisia kustannuksia korottavat myös asukastiheys (196 milj. euroa), kaksikielisyys (50 milj. euroa), vieraskielisyys (37 milj. euroa), ruotsinkielisyys (27 milj. euroa) ja saaristoisuus (1,8 milj. euroa). Vuoden 2012 esi- ja perusopetuksen ja kirjastojen perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 prosenttia. ja vuonna 2012 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen perushinnat ovat kustannustenjaon tarkistuksen ulkopuolella ja säilyvät muuttumattomina vuodesta 2011. Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisissa kustannuksissa on otettu huomioon automaattisesti valtionosuusperustetta muuttavat 31.12.2010 tilanteen mukaiset uudet asukasmäärä- ja ikärakennetiedot. Esi- ja perusopetuksen ja kirjaston laskennalliset kustannukset ovat lopullisia, eivätkä ne enää muutu loppuvuoden 2011 aikana. Vuonna 2012 yleisten kirjastojen perushinta on 60,38 euroa/asukas ja laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 325 milj. euroa. Yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia korotetaan asukastiheyteen perustuen sekä saaristokunnille. Asukastiheys- ja saaristokorotusten osuus kirjastojen laskennallisesta kustannuksesta on 2,46 milj. euroa. 9

Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä yleisen kulttuuritoimen perushinnalla 3,50 euroa/asukas. Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta saadaan taiteen perusopetuksen laskennallinen peruste kertomalla asukasmäärä taiteen perusopetuksen perushinnalla 1,40 euroa/asukas. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuutta muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän ja kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvaustulot ja menot perustuvat oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä 31.12. tilastointiajankohdan tilanteessa ilmoittamaan oppilasmäärään Kotikuntakorvauksen korvausvelvollisuus vuodelle 2012 määräytyy 31.12.2010 tilastointiajankohdan mukaisesti oppilaan iän ja kotikunnan perusteella. Kotikuntakorvauksia ei käsitellä kirjanpidossa valtionosuutena. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa perusopetuksen ja esiopetuksen toimintamenoina ja toimintatuloina. Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sisältyvät kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Lisäosien määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6. luvussa. Vuosittain kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon vaihteleva määrä valtionosuusjärjestelmän kautta huomioon otettavaksi päätettyjä valtionosuutta lisääviä ja sitä vähentäviä eriä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset on määritelty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvussa. Vähennykset ja lisäykset muuttuvat vuosittain mm. määräaikaisten vähennysten poistumisen johdosta ja verotuksessa tapahtuvien lainsäädäntömuutosten myötä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien lisäysten ja vähennysten nettomäärä vuonna 2012 786 milj. euroa. Valtaosa valionosuuden lisäyksistä johtuu veroperusteisiin tehdyistä muutoksista, joiden vaikutus kuntien verotuloihin kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Vuosien 2010-2012 veromenetysten kompensaatiot vuonna 2012 ovat yhteensä 767 milj. euroa. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisäävät seuraavat erät yhteensä 834 milj. euroa: 1. Kuntakohtainen työmarkkinatuen kompensaatioerä: Lisäys tai vähennys riippuen siitä, mikä on ollut työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksessa laskettu kuntakohtainen korjauserä. Nettolisäys 29,5 milj. euroa. 2. Vuoden 2010 verotulomenetysten kompensaatio: Vaikutus vaihtelee kunnittain. Yhteismäärä 375 milj. euroa. 3. Vuoden 2011 verotulomenetysten kompensaatio: Vaikutus vaihtelee kunnittain. Yhteismäärä 129 milj. euroa. 4. Vuoden 2012 verotulomenetysten kompensaatio: Vaikutus vaihtelee kunnittain. Yhteismäärä 263 milj. euroa. 5. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden valtionosuuden tasauksen käsittely kunta-valtio-suhteessa neutraalisti: Tasasuuruinen lisäys 6,43 euroa/asukas (tasauslisien ja vähennysten netto -34,4 milj. euroa). 6. Elatustukisaatavien palautukset kunnille: tasasuuruinen lisäys 2,47 euroa/asukas. Kirjanpidossa elatustuki saatavien palautukset erotetaan valtionosuuksista ja käsitellään taseessa. Vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuneet kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin järjestelmän muutosvaiheessa kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei uudistuksen vuoksi muuttunut vuonna 2010. Valtionosuusjärjestelmänmuutoksen tasauksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa valtionosuusjärjestelmää ja sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 :ssä. Vuoden 2012 verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksesta kiinteistövero poistetaan. Kiinteistöveron poisto tasauksesta vaikuttaa kuntiin erittäin epätasaisesti. Alustavien laskelmien mukaan asukaskohtaiset muutokset vaihtelevat -114 eurosta 598 euroon. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus on negatiivinen 234 kunnassa. Muutosvaikutus on positiivinen 86 kunnassa. Vuonna 2012 verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasauslisää saa 257 kuntaa ja tasauslisien yhteismäärä on 764 milj. euroa. Tasausvähennystä maksaa 63 kuntaa ja tasausvähennysten yhteismäärä vuonna 2012 on 798 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, joten tasauslisien ja vähennysten erotus 34,4 milj. euroa palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri 6,43 euroa/asukas. 10

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmän toinen osa on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen valtionosuusrahoitus. Sen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoitusta muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla hallitusohjelmaan sisältyvät peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat menosäästöt toteutetaan pääosin vuosina 2013-2015. Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuva 11,5 milj. euron säästö sekä museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuuksiin kohdistuva 10 milj. euron säästö toteutetaan kuitenkin jo vuodesta 2012 alkaen. Oppilaitosten perustamishankkeisiin kohdistuvasta 20 milj. euron säästöstä 6 milj. euroa toteutetaan jo vuonna 2012. Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat kuntien ja ylläpitäjien yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä ja ennakollinen vuoden asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuussa. Kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä. 1.5. Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Pyhännän kunnan vuoden 2010 tilinpäätöksen ylijäämäksi muodostui 538 813,37 euroa ja tuloksesta pystyttiin tekemään 500. 000 euron varaukset tuleville investoinneille. Taseessa aikaisemmin olleeseen ylijäämään lisättynä taseessa on ylijäämää 1.609.317,79 euroa. Vuoden 2010 lopussa kunnan lainamäärä oli 3.346.255,84 euroa eli 2052 /as. Lainamäärässä oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna 640.859,04 euroa, koska vuoden 2010 aikana otettiin kunnan tytäryhteisön peruskorjaushankkeeseen 600.000 euroa ja lyhytaikaista lainaa kunnan investointeihin. Lyhytaikaiset lainat saatiin maksetuksi vuoden 2011 aikana kunnan käyttö- ja rahoitustuotoilla. Vuoden 2011 aikana syksyllä alkaneet investoinnit on rahoitettu toistaiseksi lyhytaikaisella lainalla. Vuoden 2011 talousarvion toteutuminen näyttää tässä vaiheessa tasapainoiselta. Kunnan väkiluvun määrä on vähentynyt Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2011 kolmen neljänneksen jälkeen 34 henkilöä. Asukasluku oli siinä vaiheessa 1599 asukasta. Kunnan väkiluku v. 2007-2011 ja väestösuunnite vuosille 2012-2015 Vuosi Väkiluku 1.1. %-kasvu edell.vuodesta 2007 1799-1,9 2008 1763-2 2009 1701-3,6 2010 1648-3,1 2011 1633-0,9 2012 1600-0,2 2013 1620 1,3 2014 1640 1,3 2015 1650 0,6 11

Työttömyys Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan työvoimatoimiston alueella keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2010 9,0 prosenttia. Pyhännän kunnan työttömyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 8,6 prosenttia. Työttömyys aleni vuoden 2010 aikana tammikuun 12,7 prosentista joulukuun 8,7 prosenttiin. Vuonna 2011 ajalla 1.1.-30.9.2011 työttömyysaste oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa keskimäärin 8,7 prosenttia ja Pyhännän kunnassa keskimäärin 8,2 prosenttia. Vuosi 2012 Vuoden 2012 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa 22.8.2011 lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa 30.9.2011 mennessä. Talousarvioehdotuksista on käyty neuvottelut osastopäälliköiden kanssa. Neuvottelujen jälkeen ja uusien meno- ja tuloarvioiden tullessa tietoon talousarvio saatiin ylijäämäiseksi 150.167. 1.6. Vuoden 2012 talousarvion rakenne Vuoden 2012 talousarviossa on rakennemuutos sivistyslautakunnan kohdalla tulosyksikössä 410 Perusopetuksen kustannuspaikat 4120 Kirkonkylän ala-aste ja 4150 Pyhännän yläaste on yhdistetty kustannuspaikalle 4160 Pyhännän koulu opetuksen siirryttyä yhtenäiseen perusopetukseen 1.8.2011 alkaen. 12

2. KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1. Kunnan yleiset tavoitteet Palvelusuunnitelma: Kunnan toiminnan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille kuitenkin niin, että kuntatalous pidetään vakaana. Kunta vastaa hallitusohjelman edellyttämään kuntauudistukseen. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristön kehittäminen rakentamisella, kunnostamisella sekä asumisviihtyvyyttä lisäämällä. Tavoitteet: Asukasluvun nostaminen hyödyntäen jo olemassa olevaa työpaikkaomavaraisuutta ja tarjoamalla tontteja ja laadukkaita vuokra-asuntoja. Olemassa olevan ja uuden teollisuustoiminnan sekä palveluyritysten toimintaedellytysten edistäminen. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen asuinpaikkana ja yritysympäristönä. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kuntapalveluiden tuottaminen osaavan, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Tavoitteena on, että kunnan tulorahoitus riittää kaikkien palvelujen järjestämiseen ja osittain myös investointien rahoittamiseen. Tunnusluvut: Asukasluku vuoden lopussa 1620 2.2 Konsernitavoitteet Palvelusuunnitelma: Kunnan konsernin muodostavat kunta, neljä tytäryhteisöä, kaksi osakkuusyhteisöä ja neljä kuntayhtymää. Pyhännän kunnanvaltuusto hyväksyi konserniohjeen 28.9.2009. Pyhännän kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen (tytäryhteisöt) omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Kunta tarjoaa konserniyhteisöjen kautta kuntalaisille asunto-, vesi- ja jätevesi-, sairaanhoito- sekä yritysneuvontapalveluja ja koulutuspalveluja. Tavoitteet: Yleiset konsernitavoitteet: Tytäryhteisöt noudattavat kunnan yleisiä tavoitteita toiminnassaan. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti, itsensä kannattavasti ja ne tehostavat edelleen toimintaansa. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät noudattavat kunnan konserniohjetta soveltaen ja tiedottavat taloustilanteestaan riittävän usein myös talousarviovuoden aikana. Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhtiöt: 1. Yhtiön talouden hoitaminen kannattavasti 2. Konserniohjeen mukaisen raportoinnin toteuttaminen 3. Vuokra-asuntokannan kuntotason ylläpitäminen peruskorjaustoimenpitein 4. Vuokratason määritteleminen sellaiseksi, että vuokratulot vastaavat asuntojen ylläpito- ja pääomakustannuksia asukastyytyväisyys huomioon ottaen 5. Kunnan vuokra-asuntotarpeen selvittäminen tuleville vuosille yhdessä kunnan johdon ja kunnassa toimivien yritysten kanssa 6. Yhtiö ei hae kunnalta vuokratakuuta tyhjinä olevista asunnoista 7. Yhtiön kotisivut uudistetaan houkutteleviksi ja käyttäjäystävälliseksi myös asuntohakemuslomakkeen osalta 13

2.3. HENKILÖSTÖSUUNITELMA Virat ja toimet tulosalueittain (ilmoitetaan koko- ja osapäivätoimet, virat, sivuvirat ja työsopimussuhteiset toimet desimaalilukuina. Tilinpäätös- ja talousarviovuosien osalta kaikki täytetyt ja avoimet virat, toimet. Lukumäärä muutos +/- kpl Tulosalue Virka- tai toiminimike Tp 2010 Ta 2011-TA 2012 TA 2013 TA 2014 Palkanjako 130 Kunnanjohtaja 1 1 Henkilöstö- ja talousjohtaja 1 1 Hallintosihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 Palkkakirjanpitäjä 1 1 Toimistosihteeri 0,50 0,50 0,25 tulosalue 500 0,25 tulosalue 600 Maaseutuasiamies 1 1-1 Hallinto-osasto yhteensä 7,50 7,50 6,50 6,50 6,50 300 Sosiaalijohtaja 0,55 0,55 Toimistosihteeri 1 1 Sosiaalitoimisto yhteensä 1,55 1,55 1,55 320 Sosiaalijohtaja 0,30 0,30 Sosiaaliohjaaja 0,25 0,25 Perhetyöntekijä 1 Sosiaalityö yhteensä 1,55 0,55 0,55 330 Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,45 0,45 Sairaanhoitaja 2 2 Perushoitaja 2 2 Kodinhoitaja 1 0 Lähihoitaja 10 11 Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Laitosapulainen 1 1 Osastoapulainen 2 2 Emäntä 1 1 Keittiötyöntekijä 2 2 Keittäjä 1 1 Vanhusten laitospalv. yht. 22,95 22,95 22,95 340 Vanhus- ja vamm. työn joht. 0,45 0,45 Lähihoitaja-kehitysvammaisten ohjaaja 0,20 Palveluohjaaja 0,20 Lähihoitaja 6 6 Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Kotiavustaja 1 1 Kotihoito yhteensä 8,15 8,15 8,15 350 Lähihoitaja-kehitysvammaisten ohjaaja 0,67 Palveluohjaaja 0,67 Erityisavustaja, määräaik. 1 0,50-0,50 Erityisavustaja +1 Lähihoitaja 1 Kehitysvammaisten ohjaus yhteensä 1,67 2,17 2,67 14

360 Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,10 0,10 Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö yhteensä 0,10 0,10 0,10 370 Sosiaaliohjaaja 0,05 0,05 Päihdetyö yhteensä 0,05 0,05 0,05 390 Sosiaalijohtaja 0,15 0,15 Sosiaaliohjaaja 0,20 0,20 Veteraaniasiamies 0,13 Palveluohjaaja 0,13 Muu sosiaali- ja terveys- 0,48 0,48 0,48 toimi yhteensä Perusturvaosasto yhteensä 36,5 36,0 36,5 36,5 34,2 400-410 Rehtori 1 1 Toimistosihteeri 1 1 Luokanopettaja 9 9 Erityisopettaja 1 1 Erityisluokanopettaja 1 1 Oppilaanohjaaja-varareht 1 Lehtori 8 7 Koulunkäyntiavustaja 7 6 Koulunkäyntiav.määräaik. 1 1 Emäntä 1 1 Keittäjä 1 1 Keittiöapul.-siivooja 1,1 1,1 Siivooja 3,1 3,1 Hall. ja koulutsto, perusk. 35,2 34,2 34,2 34,2 34,2 yhteensä 420 Esiluokanopettaja 1 1 Esikouluavustaja 1 1 Esiopetus yhteensä 2 2 2 2 2 430 Päivähoidon johtaja 1 1 Lastentarhanopettaja 1 1 Päivähoitaja 2 2 Perhepäivähoitaja 5,5 5,5 +1 Perhepäivähoitaja, määräaik 1 1-1 Päivähoito yhteensä 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 460-490 Vapaa-ajan ohjaaja 1 1 Liik-raitt-nuor yht. 1 1 1 1 1 494 Kirjastovirkailija 2 2 Kirjasto- ja kultt. yhteensä 2 2 2 2 2 Sivistysosasto yhteensä 50,7 49,7 49,7 49,7 49,7 500 Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Hallinto ja tekninen tsto yht. 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 530 Talonmies (sivutoiminen) 1 1 Rak. ja kiint. hoito yhtensä 1 1 1 1 1 600 Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Rakennusvalvonta yhteensä 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Tekninen osasto yhteensä 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 15

Henkilöstösuunnitelman perustelut (muutokset) 2012-2014 Tulosalue/Kustannuspaikka 130 Hallinto-osasto V.2012 maaseutuasiamiehen viran lakkauttaminen, maaseutupalvelujen osto Siikalatvan kunnalta. 350 Kehitysvammaisten ohjaus V. 2012 Erityisavustajan toimen muuttaminen kokoaikaiseksi, vakinaiseksi toimeksi. 430 Päivähoito 2.1 2012 alkaen määräaikainen perhepäivähoitajan toimen muuttaminen vakinaiseksi, perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain alaiseksi ja työajan muuttuminen 40 tuntiin viikossa. 16

100 Vaalit Palvelusuunnitelma: Keskusvaalilautakunta järjestää kunnassa vaalilain mukaiset vaalit. Tavoitteet: Presidentinvaalien järjestäminen. Kunnallisvaalien järjestäminen. Perustelut: Presidentin vaalit täytyy järjestää kahtena vaalina, mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella enemmän kuin 50 % äänistä. Suunnittelukaudella tulee järjestettäväksi myös EU-vaalit vuonna 2014. 10 Keskusvaalilautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 100 Vaalit Toimintatuotot 2 300 4 800 2 400 Toimintakulut - 3 494-11 669-3 508 Toimintakate - 1 194-6 869-1 108 Tilikauden tulos - 1 194-6 869-1 108 /asukas 2011/1670 2012/1620 1 1 120 Tilintarkastus Palvelusuunnitelma Tilintarkastaja tarkastaa kuntalain mukaisesti tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tavoitteet: Toteuttaa lakisääteinen tilintarkastus. Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa ja hallintosäännössä määrätyt tehtävät. Tarkastuslautakunta saattaa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen ja tarvittaessa myös muita raportteja omalta toimialaltaan. Tunnusluvut: Tarkastuslautakunnan kokouksia vuonna 2012 7 Lakisääteisen tilintarkastuksen päiviä vuonna 2012 7 Tarkastuslautakunnan avustaminen 1,5 päivää Perustelut: Henkilöstöresurssit tarkastuslautakunnalla ovat riittävät. Tilintarkastuspäivien määrä tarkentuu tilintarkastuksen edetessä. 12 Tarkastuslautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 120 Tilintarkastus Toimintatuotot 6 761 10 992 10 410 10 410 10 410 Toimintakulut - 7 245-11 804-11 163-11 163-11 163 Toimintakate - 484-812 - 753-753 - 753 Tilikauden tulos - 484-812 - 753-753 - 753 /asukas 2011/1670 2012/1620 1 1 17

130 Yleinen hallinto Palvelusuunnitelma: Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa konserniohjeen mukaisesti ohjeita kunnan eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan johtaa ja valvoa kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä. Kunnanhallitus huolehtii myös elinkeinotoimen kehittämisestä kunnassa. Hallinto-osasto Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, yhteistoimintaryhmän ja tilapäisten toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Tehtävänä on tarjota kunnan sisäiselle organisaatiolle talous-, henkilöstöhallinnon-, tietotekniikan- ja toimistopalveluja. Hallinto-osasto tarjoaa yhteispalveluja kuntalaisille. Henkilöstöhallinto Kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä vastaa lain edellyttämällä tavalla työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnassa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoimintaryhmä järjestää myös henkilöstön virkistystoiminnan, kuntoremonttikurssit ja liikuntakampanjan. Tavoitteet: Kunnanhallitus: Kuntastrategian valmistuminen Kunnan hankintaohjeiden päivittäminen Hallinto-osaston palvelujen säilyttäminen nykyisellä tasolla. Hallinto-osasto Hallinto-osasto toimii siten, että osaston tehtävät tulevat tehdyksi aikataulujen mukaisesti, nopeasti ja tehokkaasti. Tavoitteena on kuntastrategian ja henkilöstöstrategian laatiminen. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöstrategian laatiminen kunnan strategiatyön edistyessä. Työn haittojen ja vaarojen selvityksen ja arvioinnin toteuttaminen ja seuranta. Työpaikkakohtaisten selvitysten tekeminen työsuojelussa. Kuntoremonttikursseille osallistumisen mahdollistaminen 5 osallistujalle. Riittävien työterveyshuoltopalvelujen turvaaminen omassa kunnassa ja täysimääräisen Kelan tuen saaminen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Henkilöstön kannustaminen omaehtoiseen kunnon kohottamiseen järjestämällä viikoittain mahdollisuus kuntosalin käyttöön ja järjestetään liikuntakampanja. Yhteisten tapahtumien järjestäminen henkilöstölle. Tunnusluvut: Kuntoremonttikursseille osallistuvat 5 hlö Perustelut: Hallinto-osaston tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa henkilöstön määrän vähentyminen. Henkilöstöstrategian laatiminen on riippuvainen kuntastrategiatyön etenemisestä. Kuntoremonttikursseja ja virkistystoimintaa järjestetään henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseksi kunnan henkilöstölle. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Jokilaaksojen Työterveys Oy:lta. 18

13 Kunnanhallitus 130 Yleinen hallinto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 248 215 261 547 253 976 254 480 255 180 Toimintakulut - 530 810-589 380-585 933-594 860-612 313 Toimintakate - 282 595-327 833-331 957-340 380-357 133 Poistot ja arvonalentumiset - 2 147-4 167-5 600-3 620-2 000 Tilikauden tulos - 284 742-332 000-337 557-344 000-359 133 /asukas 2011/1670 2012/1620 199 208 150 Muut palvelut Palvelusuunnitelma: Muiden palveluiden alaisuudessa hoidetaan velkaneuvonta, tukityöllistäminen, nuorten työllistäminen ja asiointiliikenne. Talous- ja velkaneuvonta ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tukityöllistämistä järjestetään lähinnä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistämiseksi. Näin pienennetään myös Kelalle maksettavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Nuoria, koululaisia ja opiskelijoita työllistetään työelämään tutustuttamiseksi. Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa sivukyliltä kunnan keskustaan. Tavoitteet: Tukityöllistämisen tavoitteena on 10 henkilön työllistäminen kuudeksi kuukaudeksi tai tarvittaessa pitemmäksi ajaksi. Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntakohtainen osuus pidetään vuosien 2008-2011 tasolla. Nuorten työllistämisen tavoitteena on järjestää kahden viikon kesätyö 40 koululaiselle tai opiskelijalle kunnan, yritysten tai yhdistysten avulla. Asiointiliikenteen mahdollinen laajentaminen. Perustelut: Pyhännän ja Siikalatvan kunnissa toimii vuodesta 2012 lähtien Sompa-projekti, jonka tavoitteena on mm. auttaa työllistämään tai eläköitymään pitkäaikaistyöttömiä ja auttaa nuoria löytämään opiskelupaikka tai työllistymään. 150 Muut palvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 42 260 65 479 61 120 61 120 61 120 Toimintakulut - 99 777-144 792-147 681-147 731-147 781 Toimintakate - 57 517-79 313-86 561-86 611-86 661 Tilikauden tulos - 57 517-79 313-86 561-86 611-86 661 /asukas 2011/1670 2012/1620 47 53 160 Elinkeinoelämän edistäminen Palvelusuunnitelma: Työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi kunta toimii siten, että kunnassa toimivien teollisuus- ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Maatalousyritysten toimintaedellytyksiä pyritään edistämään. Kunnassa käynnistyvien matkailuhankkeiden avulla edistetään matkailuyrittäjyyttä, lisätään toimialan ja alueen kilpailukykyä, luodaan työmahdollisuuksia, uusia tuotteita ja palveluja ja parannetaan paikallista asuin- ja toimintaympäristöä. Yrityskulttuuria ja yrittäjyyttä korostavaa asenneilmastoa edistetään koulutuksella, kunnan ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä, mediamainonnalla ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimalla. 19

Tavoitteet: Matkailuhankkeen toteuttaminen. Osallistutaan kunnan maksuosuudella Pyhännällä viriäviin Leader+ hankkeisiin ja edistetään uusien hankkeiden syntymistä Uusien palveluyritysten saaminen kuntaan. Osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa uusiin projekteihin, jotka edistävät uusien työpaikkojen saamista kuntaan. Tunnusluvut: Työttömyysaste (Elykeskus) alle 9% Uudet yritykset 3 kpl Uudet projektit/leader+hankkeet 2 kpl Perustelut: Uusien teollisuusyritysten tullessa kuntaan tavoitteena on, että kunnan asukasluku kasvaa ja kuntaan saadaan uusia palveluyrityksiä. Teollisuusyritysten luodessa uusia työnpaikkoja työttömyysaste saadaan alenemaan. Matkailuhankkeessa, joka toteutetaan 2011-2014, on kaksi osaa; kehittämishanke ja investointihanke. Matkailun kehittämishanketta hallinnoi Haapaveden-Siikalatvan seutukunta. Hankkeen rahoituksesta vastaa täysin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kunnan tekninen lautakunta hallinnoi ja vastaa investointiosuudesta, joka toteutetaan 2011-2013. Investointihankkeen kustannuksista vastaavat Pyhännän kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus molemmat yhtä suurella osuudella.. 160 Elinkeinoelämän edistäminen TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 2 90 60 60 60 Toimintakulut - 55 945-92 875-64 883-64 553-64 023 Toimintakate - 55 943-92 785-64 823-64 493-63 963 Tilikauden tulos - 55 943-92 785-64 823-64 493-63 963 /asukas 2011/1670 2012/1620 56 40 200 Maaseudun kehittäminen Palvelusuunnitelma: Maaseutuhallinnon palveluiden järjestämisestä sekä maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämistehtävien hoidosta vastaa Pyhännän kunnassa yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Haapaveden kaupunki, Pyhännän, Siikalatvan, Vaalan ja Vihannin kunnat. Järjestävänä kuntana toimii Siikalatvan kunta. Yhteistoiminta-alueen palveluksessa oleva maaseutuasiamies käy keskimäärin yhden päivän viikossa Pyhännällä, jolloin palvelu tuotetaan lähipalveluna sopimuksen mukaisesti. Pyhännän kunta järjestää toimintaa varten toimitilat. Kunta tukee maatalousyrittäjiä tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa Tavoitteet: Yhteistoiminta-alue järjestelyllä turvataan edelleen viljelijöille EU- ja kansallisten tukien käsittely valtakunnallisessa aikataulussa tavoitteena oikein myönnetyt ja maksetut tuet. Jatketaan maatilojen ja maaseudun kehittämistä uuden yhteistoiminta-alueen toimesta. Perustelut: Yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisellä päätöksellä toiminta alkaa jo 1.1.2012, vaikka laki ei tätä edellytä. 200 Maaseudun kehittäminen TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 1 258 10 Toimintakulut - 21 964-33 346-33 249-34 294-35 324 Toimintakate - 20 706-33 336-33 249-34 294-35 324 Tilikauden tulos - 20 706-33 336-33 249-34 294-35 324 /asukas 2011/1670 2012/1620 20 21 /maatila 2011/245 2012/245 136 136 20

13 Kunnanhallitus Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 291 735 327 126 315 156 315 660 316 360 Toimintakulut - 708 496-860 393-831 746-841 438-859 441 Toimintakate - 416 761-533 267-516 590-525 778-543 081 Poistot ja arvonalentumiset - 2 147-4 167-5 600-3 620-2 000 Tilikauden tulos - 418 908-537 434-522 190-529 398-545 081 /asukas 2011/1670 2012/1620 322 322 300 Hallinto- ja sosiaalitoimisto (Perusturvalautakunnan hallinto, sosiaalitoimisto, projektit) Palvelusuunnitelma: Toteuttaa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan antamien määräysten ja laatusuositusten mukaisesti. Tavoitteet: Lakisääteisten sosiaalipalveluiden laadullinen turvaaminen tiivistämällä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa sekä sosiaalipalveluiden saanti kuntalaisille pääosin lähipalveluna. Tunnusluvut: Täydennyskoulutuspäivät/hallinto ja sosiaalitoimisto/vuosi 9 kpl Perustelut: Sosiaaliohjaaja- koulukuraattorin virka täytetään määräaikaisesti 31.7.2012 saakka. Sosiaalijohtajan työtehtäviin sisällytetään vanhus- ja vammaistyönjohtajan tehtävät 31.7.2012 saakka. 30 Perusturvalautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto Toimintatuotot 1 463 Toimintakulut - 152 378-158 461-161 132-158 010-158 010 Toimintakate - 150 915-158 461-161 132-158 010-158 010 Tilikauden tulos - 150 915-158 461-161 132-158 010-158 010 /asukas 2011/1670 2012/1620 95 99 320 Lasten ja nuorten tukitoimet (Perhekodit, lastensuojelun sijaisperhehoito, kasvatus- ja perheneuvonta, lastensuojelun tukitoimet, lasten sosiaalinen lomatoiminta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut, ottolapsineuvonta, elatustuki, lastenvalvojan tehtävät, lasten ja nuorten sosiaalityö) Palvelusuunnitelma: Toteuttaa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Myös lapsi- ja nuorisonäkökulman esiin tuominen kunnan eri toimialojen suunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon sekä kuntalaiskeskusteluun. Tavoitteet: Vanhemmat ja perheet sekä lapset ja nuoret saavat tukea vanhemmuuteensa liittyvissä asioissa eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä erilaisissa elämäntilanteissa. Seutukunnan sisällä tehostetaan käytettävissä olevaa erityisosaamista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 21

Tunnusluvut: Perheneuvolakäynnit ja asiakasmäärät/ vuosi 150 käyntiä Avohuollon tukitoimien piirissä olevat lapset/ vuosi 8 Lastensuojeluilmoitukset/ vuosi 8 Perhetyön piirissä olevat asiakasperheet/ vuosi 3 Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä olevat kotitaloudet 4 Perustelut: Haapaveden kaupungilta ostetaan perheneuvolapalvelut sekä täydennetään lastensuojelulain mukaisia sosiaalityöntekijän palveluita sekä lastenvalvojan palveluita kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä järjestetään tarpeen mukaisesti joko ostopalveluna yhdistyksiltä tai kunnan omana toimintana. 320 Lasten ja nuorten tukitoimet TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 4 543 1 620 3 481 3 481 3 481 Toimintakulut - 92 634-114 744-108 129-108 129-108 129 Toimintakate - 88 091-113 124-104 648-104 648-104 648 Tilikauden tulos - 88 091-113 124-104 648-104 648-104 648 /asukas 2011/1670 2012/1620 68 65 330 Vanhusten laitospalvelut (Palvelukeskus Nestorin laitoshoito) Palvelusuunnitelma: Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilöille, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Hoitoon sisältyy lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaislaitoshoitoa annetaan Palvelukeskus Nestorin kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Tavoitteet: Pyhäntäläisten ikäihmisten pitkäaikainen laitoshoito järjestetään kotikunnassa. Tunnusluvut: laitoshoitopaikat 3 laitoshoitopäivät/ vuosi 1095 Perustelut: 1.1.2012 alkaen yksi laitoshoitopaikka vähennetään, koska neljälle paikalle ei ole tarvetta. 330 Vanhusten laitospalvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 125 648 63 425 66 300 66 300 66 300 Toimintakulut - 198 720-200 494-217 183-217 183-217 183 Toimintakate - 73 072-137 069-150 883-150 883-150 883 Poistot ja arvonalentumiset - 6 156-5 821-5 827-5 827-5 788 Tilikauden tulos - 79 228-142 890-156 710-156 710-156 671 /asukas 2011/1670 2012/1620 86 97 /laitoshoitopaikka 2011/4 2012/3 35 723 52 237 /laitoshoitopäivä 2011/1460 2012/1095 98 143 /laitoshoitoateriat 2011/7109 2012/7500 3 5 22

340 Kotihoito (kotihoito, tukipalvelut) Palvelusuunnitelma: Tuetaan ja autetaan kotihoidon avulla asiakasta, joka tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kotonaan. Kotihoidon työntekijät seuraavat asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa myös omaisia. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tavoitteet: Ikääntyvä pyhäntäläinen saa asua kotonaan mahdollisimman pitkään tarpeitaan vastaavien palveluiden turvin. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan ikääntyvien palveluissa. Tunnusluvut: Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden % osuus ikäryhmästä 91 % Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75. vuotta täyttäneistä 13 % Tukipalvelua vuoden aikana saavien asiakkaiden määrä 60 Kotihoitoa apua saavien vanhuskotitalouksien määrä /vuosi 35 Kotihoidon työntekijöiden täydennyskoulutuspäivät 22 pv/vuosi Käytävät kehityskeskustelut/ kotihoito/vuosi 8 Perustelut: Kotipalvelun työntekijämäärä on 8 henkilöä, joilla kaikilla on ammatillinen perustutkinto. Henkilöstön osaamista vahvistetaan tavoitteellisen täydennyskoulutuksen avulla. Haasteena on palvelutarpeen arvioinnin edelleen kehittäminen moniammatillista yhteistyötä vahvistaen. 340 Kotipalvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 66 261 58 000 61 850 61 850 61 850 Toimintakulut - 378 806-374 104-399 368-399 368-399 368 Toimintakate - 312 545-316 104-337 518-337 518-337 518 Poistot ja arvonalentumiset - 1 500-1 500-1 500-1 500-1 500 Tilikauden tulos - 314 045-317 604-339 018-339 018-339 018 /asukas 2011/1670 2012/1620 190 209 /tukipalveluasiakas 2011/65 2012/60 4 886 5 650 /säännöll.kotihoidon asiakas 2011/34 2012/35 9 434 9 748 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö (kehitysvammalaitokset, työosuusraha, työ- ja toimintakeskus, kehitysvammaisten ohjaus, avohuollon mielenterveystyö) Palvelusuunnitelma: Järjestetään kehitysvammaisille kuntalaisille vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti heidän tarvitsemansa palvelut. Palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisten palveluiden turvin. Jos yleiset palvelut eivät ole riittäviä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua. Tavoitteet: Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Tuetaan eri tukitoimien avulla kehitysvammaisten kotona asumista. Ostopalveluiden kustannusten kasvun hallitseminen Tunnusluvut: Työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 9 Kehitysvammahuollon asiakkaiden ostopalvelusopimukset /vuosi 4 23

Perustelut: Kokoaikaisen erityisavustajan toimen vakinaistaminen kehitysvammahuoltoon. 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 4 441 4 240 5 740 5 740 5 740 Toimintakulut - 160 201-134 243-171 193-171 193-171 193 Toimintakate - 155 760-130 003-165 453-165 453-165 453 Tilikauden tulos - 155 760-130 003-165 453-165 453-165 453 /asukas 2011/1670 2012/1620 78 102 /työtoimintapäivä 2011/1056 2012/1232 43 53 /työtoiminnan asiakas 2011/8 2012/9 5 681 7 204 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (palvelutalo II, palvelukeskus Nestori, nuorten vammaisten asumispalvelut, kehitysvammaisten hoitokodit, päiväkeskustoiminta, vammaisetuudet, omaishoidontuki, vanhusten ja vammaisten sosiaalityö) Palvelusuunnitelma: Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin. Kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan avulla ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Tavoitteet: Keskeisenä tavoitteena on, että vanhusten ja vammaisten palvelut perustuvat palvelutarpeen arviointiin ja palvelut tuotetaan suunnitelmallisesti. Tavoitteena on, että ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja /tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus tai työpaikkakoulutuksena hankittu asiantuntemus. Henkilöstön osalta tavoitteena on työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistäminen sekä henkilöstön osaamistarpeiden määrittämiseen perustuva osaamisen kehittäminen. Tunnusluvut: Palveluasumisen hoitopäivät 7665 pv Lyhytaikaishoitopäivien määrä 730 pv Palvelutalo Hilman asukasmäärä 6 Omaishoidon tuella hoidettujen määrä vuoden aikana 15 Päiväkeskustoimintapäivät/ vuosi 48 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saajien määrä/ vuosi 16 Perustelut: Palvelukeskus Nestorin palveluasuntopaikat 21 vakinaista + 2 lyhytaikaisen palveluasumisen paikkaa, yhteensä 23. Yksilöllisellä palvelutarpeen arvioinnilla turvataan asiakkaiden palvelun laatu ja vaikuttavuus. 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 291 800 247 625 267 115 268 115 268 115 Toimintakulut - 1 269 796-1 302 446-1 269 727-1 269 727-1 269 727 Toimintakate - 977 996-1 054 821-1 002 612-1 001 612-1 001 612 Poistot ja arvonalentumiset - 37 527-37 706-36 637-36 423-34 071 Tilikauden tulos - 1 015 523-1 092 527-1 039 249-1 038 035-1 035 683 /asukas 2011/1670 2012/1620 654 642 /Nestori palv.asuminen/asukas 2011/23 2012/23 37 250 34 187 /Nestori/palv.asum/hoitopv 2011/8395 2012/8395 86 78 /Nestori/palv.asum/ateria 2011/40282 2012/42500 3 3 /omaishoidon piirissä olevat 2011/14 2012/15 4 500 4 133 /ostopalv.sopimukset (ei vanh.) 2011/4 2012/4 29 750 30 500 /palvelutalon II asukas 2011/6 2012/6 564 1 805 24

370 Päihdehuolto (A-klinikka, Pav-asuintalo, hoitokodit, Pav-huoltolat ja katkaisuhoitoasemat) Palvelusuunnitelma: Järjestää kuntalaisille päihdehuollon palveluja sisällöltään sekä laajuudeltaan siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Tavoitteet: Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön panostaminen moniammatillisesti sekä verkostoituminen poikkihallinnollisesti mm. EHKÄPÄ-työryhmän avulla. Korjaavaan päihdetyöhön panostaminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Päihdehuollon palveluiden oikea-aikainen järjestäminen asiakkaille. Tunnusluvut: Pav-asuintalo, asukkaita/ vuosi 4 A-klinikka asiakkaita/ vuosi 5 A-klinikka suoritteita/ vuosi 25 Katkaisuhoito asiakkaita/ vuosi 1-2 Katkaisuhoito suorite/ asiakas 4 Perustelut: Haapaveden kaupungilta ostetaan A-klinikka-palveluita sekä katkaisuhoitoasemilta tarpeen mukaisia palveluita. 370 Päihdehuolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 5 904 6 150 8 069 8 069 8 069 Toimintakulut - 14 523-12 690-13 281-13 281-13 281 Toimintakate - 8 619-6 540-5 212-5 212-5 212 Poistot ja arvonalentumiset - 1 410-1 410-1 410-1 410-1 410 Tilikauden tulos - 10 029-7 950-6 622-6 622-6 622 /asukas 2011/1670 2012/1620 5 4 380 Terveyden- ja sairaanhoito (muut terveysasemat, terveysasema, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskangas, Diakonissalaitos, psykiatrinen hoito, muut sairaalat) Palvelusuunnitelma: Tarjotaan kuntalaisille tarvittavat terveyden- ja sairaanhoidon palveluita Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään seutukunnallisesti Haapaveden kaupungin tuottamana. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Palveluita täydennetään ostopalveluilla. Tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisesti. Perusterveydenhuollon asiakaspalvelun laadun kehittäminen. ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä. Perustelut: Toiminnan haasteena on perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden saatavuus Pyhännän kunnassa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saumattoman palveluketjun toteuttaminen. 25

380 Terveyden- ja sairaanhoito TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 29 124 30 000 47 000 47 000 47 000 Toimintakulut - 2 429 787-2 789 625-2 911 476-2 911 476-2 911 476 Toimintakate - 2 400 663-2 759 625-2 864 476-2 864 476-2 864 476 Poistot ja arvonalentumiset - 9 780-21 620-16 550-16 445-15 298 Tilikauden tulos - 2 410 443-2 781 245-2 881 026-2 880 921-2 879 774 /asukas 2011/1670 2012/1620 1 665 1 778 /asukas perusterv.hoito 2011/1670 2012/1620 791 859 /asukas erikoisterv.hoito 2011/1670 2012/1620 875 919 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi (perus-, tarveharkintainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, veteraanikuntoutus, muu veteraanitoiminta, mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut) Palvelusuunnitelma: Ohjataan ja neuvotaan asiakkaita sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön avulla. Selvitetään asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestetään yhteistyöverkostojen avulla erilaisia tukitoimia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Tavoitteet: Aktivoida ja kuntouttaa asiakkaita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin. Tunnusluvut: Toimeentulon hakijaa/ vuosi 45 Mielenterveyskuntoutujien ostopalvelusopimukset 3 Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat hlö/ vuosi 4 Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 3 Perustelut: Toimeentulotukiasiakkaiden määrän ennustetaan kasvavan. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua asumispalvelua ei ole mahdollisuutta järjestää kunnan omana toimintana. Kunnan omana toimintana järjestetään mielenterveyskuntoutujien tukihenkilöpalvelua. 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 21 704 28 392 26 300 26 300 26 300 Toimintakulut - 207 396-174 117-145 664-145 664-145 664 Toimintakate - 185 692-145 725-119 364-119 364-119 364 Tilikauden tulos - 185 692-145 725-119 364-119 364-119 364 /asukas 2011/1670 2012/1620 87 74 30 Perusturvalautakunta Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 550 888 439 452 485 855 486 855 486 855 Toimintakulut - 4 904 241-5 260 924-5 397 153-5 394 031-5 394 031 Toimintakate - 4 353 353-4 821 472-4 911 298-4 907 176-4 907 176 Poistot ja arvonalentumiset - 56 373-68 057-61 924-61 605-58 067 Tilikauden tulos - 4 409 726-4 889 529-4 973 222-4 968 781-4 965 243 /asukas 2011/1670 2012/1620 2 928 3 070 26

400 Hallinto ja sivistystoimisto Palvelusuunnitelma: Päivähoito-, varhaiskasvatus-, opetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden hallinnoiminen. Tavoitteet: Yhtenäisten ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien luominen sivistysosaston tulosalueille. Turvata kuntalaisille lakisääteisten palveluiden saanti sivistysosaston tarjoamissa palveluissa. Perustelut: Haasteena palveluiden tuottaminen väheneville käyttäjämäärille taloudellisesti. 40 Sivistyslautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 400 Hallinto ja koulutoimisto Toimintatuotot 24 Toimintakulut - 59 563-63 616-64 319-64 319-64 319 Toimintakate - 59 539-63 616-64 319-64 319-64 319 Tilikauden tulos - 59 539-63 616-64 319-64 319-64 319 /asukas 2011/1670 2012/1620 38 40 410 Perusopetus Palvelusuunnitelma: Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja -taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Tavoitteet: Laadukas perusopetus - avoinna olevat virat ja toimet täytetään pätevillä henkilöillä - pienryhmien käytetään joustavasti yleisopetusta tukevana toimintana - osa-aikaista erityisopetusta ja koulunkäyntiavustajien palveluja käytetään tukitoimenpiteinä - perusopetuksen päättänyt oppilas pääsee sopivaan toisen asteen koulutuspaikkaan - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen. Koulukiinteistöstä huolehtiminen - pidetään koulukiinteistö vuosikorjauksilla hyvässä kunnossa - kiinnitetään huomiota irtaimiston kunnossapitoon. Noudatetaan koulutoimen arviointisuunnitelmaa - analysoidaan keväällä 2011 tehdyn arviointikyselyn tulokset - muodostetaan vuoden 2011 arviointikyselyn pohjalta uudet kehittämiskohteet. Tunnusluvut: Laadukas perusopetus - ryhmäkoot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla - valtakunnallisissa kokeissa oppilaiden arvosanojen keskiarvo vähintään valtakunnallista keskitasoa. Taloudellinen perusopetus - oppilaskohtaiset menot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla. 27

Oppilasennusteet 2012 2013 2014 esikoulu 21 26 20 1-6 luokat 139 140 142 7-9 luokat 78 65 65 pienryhmät 8 8 8 yhteensä 246 239 235 Perustelut: Syksyllä 2012 aloittava ensimmäinen luokka jaetaan kahteen ryhmään koko perusopetuksen ajan, mikäli oppilasmäärä säilyy lähes nykytasolla. Haasteena perusopetuksessa on kasvava yksilöllisen tuen tarve, johon pyritään vastaamaan joustavalla pienryhmien, osa-aikaisen erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien työpanoksella. Koulunkäyntiavustajien työtä on jouduttu osin perusopetuksen kustannuksella siirtämän aamu- ja iltapäivätoimintaan voimakkaasti kasvaneen kysynnän vuoksi. 410 Perusopetus TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 132 414 74 750 112 400 88 150 88 150 Toimintakulut - 2 065 715-2 017 026-2 123 769-2 098 430-2 098 430 Toimintakate - 1 933 301-1 942 276-2 011 369-2 010 280-2 010 280 Poistot ja arvonalentumiset - 50 213-46 313-46 530-44 645-44 588 Tilikauden tulos - 1 983 514-1 988 589-2 057 899-2 054 925-2 054 868 /asukas 2011/1670 2012/1620 1 191 1 270 /oppilas 2011/228 2012/217 8 722 9 483 /opetus/oppilas 2011/228 2012/217 4 238 4 612 /kuljetus/oppilas 2011/80 2012/ 73 1 444 2 232 /ruokailu,muu opp.h/opp 2011/228 2012/225 992 1 026 /vammaisopetus/oppilas 2011/9 2012/8 30 733 31 334 420 Esiopetus Palvelusuunnitelma: Toiminnan tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hän ottaa huomioon myös toiset. Esikouluvuoden aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia ja pyritään joustavaan perusopetukseen siirtymiseen. Tavoitteet: Laadukas esiopetus - täytetään avoinna olevat virat ja toimet pätevillä henkilöillä - pyritään pitämään ryhmäkoot lähellä valtakunnallisia suosituksia - järjestetään toiminta oppilaiden tarpeet huomioon ottaen riittävällä työntekijämäärällä - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen. Tunnusluvut: - pyritään pitämään oppilaskohtaiset kustannukset lähellä Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskiarvoa Oppilasennuste Vuosi 2012 2013 2014 Esikoululaisia 21 26 20 Perustelut: Jos tulevien esikoululaisten määrä ylittää 20 esioppilaan rajan, paineet ryhmän jakamiseen kasvavat. Tähän ei ole määrärahoissa varauduttu 28

420 Esiopetus TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 19 995 11 800 16 000 16 000 16 000 Toimintakulut - 206 063-163 384-188 137-188 137-188 137 Toimintakate - 186 068-151 584-172 137-172 137-172 137 Poistot ja arvonalentumiset - 5 064-5 022-4 572-4 572-4 572 Tilikauden tulos - 191 132-156 606-176 709-176 709-176 709 /asukas 2011/1670 2012/1620 94 109 /esiopetus oppilas 2011/30 2012/ 26 5 220 6 797 /esiopetus/opetus/opp 2011/30 2012/ 26 2 648 3 462 /esiopetus/kuljetus/opp 2011/9 2012/20 1 689 1 050 430 Päivähoito Palvelusuunnitelma: Järjestetään lakisääteistä kunnallista varhaiskasvatuspalvelua päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Tarjotaan perheille mahdollisuus kuntalisään, kun perheeseen palkataan yksityisesti perhepäivähoitaja. Kuntalisään on oikeutettu perhe, joka tarvitsee lapsille hoitajan työllistymisen tai opiskelun takia. Tavoitteet: Päivähoidon tavoitteena on edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tavoitteena on laadukas päivähoito. Päivähoitopaikka järjestetään lain mukaisesti kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä työn tai opiskelun takia hoitoa tarvitseville ja muille viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Tunnusluvut: Määrälliset tavoitteet: Päiväkoti/ läsnäolopäiviä ( 21 ) 5271 Perhepäivähoito/läsnäolopäiviä ( 20 ) 5020 Esikoulun päivähoito/läsnäolopäiviä ( 14 ) 2343 Koko päivähoito 12634 Kertoimet: Toimintapäiviä 251 Päiväkoti päivähoitopaikkoja 21 Perhepäivähoito päivähoitopaikat 20 Esikoulun päivähoitopaikat 14 Perustelut: Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään päivähoidossa yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelman tehtävänä on toimia kasvatushenkilöstön tukena ja työvälineenä. Henkilöstön osaamista ylläpidetään täydennyskoulutuksella. Lain edellyttämät erityislastentarhanopettajan palvelut pyritään järjestämään ostopalveluna. Perhepäivähoito on kodinomainen pienten lasten hoitomuoto ja perhepäivähoitajien työajan muuttumisen myötä perhepäivähoitoa jatketaan tulevinakin vuosina ( työaikalain muutokset voimaan 1.8.2011). 430 Päivähoito TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 89 866 70 500 79 000 79 000 79 000 Toimintakulut - 646 069-671 116-660 345-660 183-660 345 Toimintakate - 556 203-600 616-581 345-581 183-581 345 Poistot ja arvonalentumiset - 6 072-6 200-7 667-7 667-7 629 Tilikauden tulos - 562 275-606 816-589 012-588 850-588 974 /asukas 2011/1670 2012/1620 363 364 /läsnäolopv 2011/12785 2012/12634 35 35 /hoitolapset yht. 2011/55 2012/55 8 246 8 112 /hoitolapsi/päiväkoti 2011/21 2012/21 10 473 11 252 /hoitolapsi/perhepäivä.h 2011/20 2012/20 10 444 9 226 /hoitolapsi/esikoul. pv.hoito 2011/14 2012/14 1 763 1 810 29

460 Liikuntatoimi Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on opastaa, ohjata ja innostaa kuntalaisia liikunnan pariin. Tavoitteet: Mahdollistetaan monipuolinen urheiluseura- ja peliporukkatoiminta. Tarjotaan kuntalaisille monipuolisia liikuntatapahtumia ympäri vuoden. Frisbeegolfradan avajaistapahtuma keväällä 2012. Tunnusluvut: Liikuntatoimen kustannukset (netto) 24 /asukas, kuntosali (netto) 4 / asukas, liikuntahalli (netto) 9 /asukas, urheilualueet (netto) 56 / asukas. Perustelut: Liikuntahallin iltakäyttöaste pidetään mahdollisimman korkeana. Kuntosalin käyttöaste on n. 700 käyttökuukautta/vuosi. Järjestetään 7 erilaista liikunta- ja kuntoilutapahtumaa vuoden aikana. Yhdistyksille ja seuroille jaetaan toiminta-avustuksia. 460 Liikuntatoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 6 303 4 100 4 600 4 600 4 600 Toimintakulut - 112 160-130 442-130 131-130 131-130 131 Toimintakate - 105 857-126 342-125 531-125 531-125 531 Poistot ja arvonalentumiset - 26 600-25 113-25 336-25 053-21 866 Tilikauden tulos - 132 457-151 455-150 867-150 584-147 397 /asukas 2011/1670 2012/1620 91 93 470 Raittiustoimi Palvelusuunnitelma: Raittiustyön tehtävänä on terveellisten elämäntapojen edistäminen. Tavoitteet: Ennaltaehkäisevä päihdetyö, 0 -tapahtumia nuorille. Perustelut: Järjestetään nuorille päihteettömiä tapahtumia. Nuorisotilat pidetään päihteettömänä paikkana. Pääasiallinen valistustyö annetaan nuorisotiloissa muun toiminnan ohessa ja yhteistyössä perusopetuksen kanssa. 470 Raittiustoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut - 1 616-2 282-2 489-2 489-2 489 Toimintakate - 1 616-2 282-2 489-2 489-2 489 Tilikauden tulos - 1 616-2 282-2 489-2 489-2 489 /asukas 2011/1670 2012/1620 1 2 480 Nuorisotoimi Palvelusuunnitelma: Nuorisotyön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorten tasapainoista kasvua sekä tarjota virikkeitä päihteettömään vapaa-aikaan. Etsivän nuorisotyön ja time out-toiminnan jatkaminen. Tavoitteet: Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen eri toimenpiteillä. Nuorisotiloissa toimintaa kolme kertaa viikossa elo-kesäkuun välisenä aikana. Järjestetään leiri ja retkitoimintaa. Kesätyökampanja nuorille. 30

Tunnusluvut: Nuorisotoimen kustannukset (netto) alle 29-vuotiaat 32, nuorisotilat (netto) alle-29 vuotiaat 16,7 Perustelut: Nuorisotiloilla käyttäjien määrä noin 50 käyntikertaa /vko. Kesäleirien ja retkien järjestäminen haasteellista vaihtelevien osallistujamäärien vuoksi. Nuorisotoimessa syrjäytymisen ehkäisyyn voidaan reagoida varhaisessa vaiheessa. 480 Nuorisotoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 520 600 600 600 600 Toimintakulut - 29 881-32 929-33 659-33 659-33 659 Toimintakate - 29 361-32 329-33 059-33 059-33 059 Tilikauden tulos - 29 361-32 329-33 059-33 059-33 059 /asukas 2011/1670 2012/1620 19 20 490 Kulttuuritoimi Palvelusuunnitelma: Pyhännän kunnan kulttuuritoimen tarkoituksena on laadukkaiden kulttuuritapahtuminen järjestäminen kuntalaisille. Kuntalaisten virkistyksen ja hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteet: Pyritään tavoittamaan erityisesti nuoret. Pyritään vastaamaan kuntalaisten toiveisiin ja tavoittamaan eri-ikäiset kuntalaiset lisäämällä toimintaa. Järjestetään kunnan kotiseutupäivät, Perttulinpäivät, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Perustelut: Vuoden 2012 talousarviossa on otettu huomioon Pyhännän kunnan ja seurakunnan yhteinen historiakirja. Laskelma perustuu oletukseen, että kirja valmistuu vuoden 2012 aikana. Arviossa on laskettu kirjoittajan palkkauskulut siten, että kunta ja seurakunta maksavat kumpikin yhden kolmasosan. Yksi kolmasosa jää ulkopuolisten rahoittajien osuudeksi. Kuntalaisten osallistuminen Perttulinpäivien kulttuuritapahtumiin on aktiivista ja runsasta. 490 Kulttuuritoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 690 12 950 21 210 550 550 Toimintakulut - 21 997-37 712-53 144-20 297-20 297 Toimintakate - 21 307-24 762-31 934-19 747-19 747 Tilikauden tulos - 21 307-24 762-31 934-19 747-19 747 /asukas 2011/1670 2012/1620 15 20 494 Kirjastotoimi Palvelusuunnitelma: Pyhännän kunnankirjaston tarkoituksena on osana valtakunnallista kirjastoverkkoa tarjota asiakkaille tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, sivistämiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto toimii kuntalaisten henkisesti aktivoivana kohtaamispaikkana, tieto- ja kulttuurikeskuksena, joka tarjoaa maksutta käyttöön perinteisen kirjastoaineiston lisäksi myös mahdollisuuden tietotekniikan käyttöön ja pääsyn tietoverkkoihin. Erityisesti lasten- ja nuorten lukuharrastus on kirjastotoiminnan painopistealueena. Tavoitteet: Kirjaston lainausmäärät pysyvät nykyisellä tasolla Kirjaston kävijämäärät pysyvät nykyisellä tasolla Kirjaston aukioloajat ovat asiakasystävälliset Peruskoulun 7. luokkalaiset saavat kirjastonkäytön opetusta Kirjasto järjestää asiakkailleen tapahtumia (mm. kirjaston osallistuminen Perttulinpäiviin, satutunnit, kirjastopyhä) 31

Tunnusluvut: Suoritetavoitteet Toteuma 2010 TA 2011 Tavoite 2012 Lainojen määrä, koko kirjasto 32131 31000 32000 Lainojen määrä, Tavastkenkä 1338 900 900 Lainan hinta 3,60 4,40 4,40 Lainoja/ asukas 19,50 18,65 19 Hankintojen määrä 1433 1200 1300 Fyysisiä käyntejä/ asukas 9,36 11,02 10 Perustelut: - Valtakunnallisesti sekä lainausluvut että kävijämäärät ovat laskussa (vuodesta 2008 vuoteen 2009-0,95% ja - 2,28% ja vuodesta 2009 vuoteen 2010-2,63% ja -3,12%), joten lainaus- ja käyntimäärien pysyminen tasolla on haaste. - Palveluja tarjotaan kirkonkylällä ja Tavastkengällä. - Resurssien riittäminen oheistoimintaan (satutunnit, tapahtumat) on tärkeää, koska oheistoiminnan avulla vahvistetaan kirjaston peruspalvelujen vetovoimaa. Mutta oheistoiminnan järjestäminen vaatii sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia resursseja (esim. kirjailijavierailuista on kustannuksia, mutta ne ovat erittäin tärkeitä lasten- ja nuorten lukuharrastuksen innoittajia) - Kirjaston tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan - Sähköisten aineistojen kustannukset (esim. musiikkitietokanta Naxos, lehtitietokannat) rajoittavat aineistotarjonnan monipuolistamista 494 Kirjastotoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 1 639 1 200 1 300 1 300 1 300 Toimintakulut - 134 158-151 862-156 191-156 191-155 191 Toimintakate - 132 519-150 662-154 891-154 891-153 891 Poistot ja arvonalentumiset - 7 142-7 147-7 507-7 507-7 478 Tilikauden tulos - 139 661-157 809-162 398-162 398-161 369 /asukas 2011/1670 2012/1620 94 100 /lainaus 2011/31000 2012/32000 5 5 495 Kansalaisopisto Palvelusuunnitelma: Kansalaisopistotoiminnan tarkoituksena Pyhännällä on järjestää monipuolista ja kehittävää toimintaa kuntalaisten virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mahdollisuuksia tavoitteellisempaan opiskeluun. Tavoitteet: Pyritään ottamaan kuntalaisten toiveet huomioon ohjelmaa suunniteltaessa sekä laatimaan ohjelma, jossa huomioidaan eri-ikäiset kuntalaiset. Perustelut: Käynnistymättömien kurssien tilalle pyritään suunnittelemaan uusia, jotta tuntimäärä säilyisi suunnitelmien mukaisena, sillä tuntimäärä vaikuttaa valtinosuuksiin. 495 Kansalaisopisto ja muu vapaa sivistystyö TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 3 824 4 400 4 000 4 000 4 000 Toimintakulut - 39 892-40 249-41 825-41 825-41 825 Toimintakate - 36 068-35 849-37 825-37 825-37 825 Tilikauden tulos - 36 068-35 849-37 825-37 825-37 825 /asukas 2011/1670 2012/1620 21 23 /opetustunnit 2011/1175 2012/1162 31 33 32

40 Sivistyslautakunta Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 255 275 180 300 239 110 194 200 194 200 Toimintakulut - 3 317 114-3 310 618-3 454 009-3 395 661-3 394 823 Toimintakate - 3 061 839-3 130 318-3 214 899-3 201 461-3 200 623 Poistot ja arvonalentumiset - 95 091-89 795-91 612-89 444-86 133 Tilikauden tulos - 3 156 930-3 220 113-3 306 511-3 290 905-3 286 756 /asukas 2011/1670 2012/1620 1 928 2 041 500 Hallinto- ja tekninen toimisto Palvelusuunnitelma Tehtäviin kuuluu teknisen lautakunnan hallinnolliset tehtävät. Tavoitteet Tavoitteena on pitää teknisen toimiston palvelut hyvinä. Perustelut Palvelujen laatu turvataan vilkkaan rakentamisen ja teknisen osaston hallinnoiman matkailuprojektin (investoinnit) aikana palkkaamalla valvonta- ja projektitehtäviin lisätyövoimaa. 50 Tekninen lautakunta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 500 Hallinto ja tekninen toimisto Toimintatuotot 118 Toimintakulut - 50 994-50 620-52 163-52 163-52 163 Toimintakate - 50 876-50 620-52 163-52 163-52 163 Tilikauden tulos - 50 876-50 620-52 163-52 163-52 163 /asukas 2011/1670 2012/1620 30 32 510 Yhdyskuntasuunnittelu Palvelusuunnitelma Tehtävänä kaavoitus, tekninen suunnittelu ja rakennuttaminen, maanmittaus ja muu kiinteistötoimi. Tavoitteet Varaudutaan kiinteistötoimituksiin sekä tulevien hankkeiden esiselvityksiin. Markkinoidaan erityisesti eurotontteja ja omarantaisia omakotitalotontteja sekä teollisuustontteja yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Perustelut Leiviskänkankaan uuden alueen kaavoituksen käynnistäminen. 510 Yhdyskuntasuunnittelu TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintakulut - 7 561-13 230-6 185-6 185-6 185 Toimintakate - 7 561-13 230-6 185-6 185-6 185 Poistot ja arvonalentumiset - 16 943-7 678-7 038-7 038-7 038 Tilikauden tulos - 24 504-20 908-13 223-13 223-13 223 /asukas 2011/1670 2012/1620 13 8 33

530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Palvelusuunnitelma Tehtäviin kuuluu kunnan julkisten rakennusten kiinteistön hoidosta vastaaminen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen sekä teollisuus- ja liiketilojen kiinteistönhoidosta vastaaminen. Tavoitteet Kiinteistöjen huolto- ja seurantaohjelman käyttöönotto Kunnan kiinteistöjen kunnossapito. Vuosikorjaustyöt kiinteistöissä. Varaudutaan Asunto Oy Pyhännän Tavastkengän liittämiseen siirtoviemäriin. Varaudutaan teollisuus ja liiketilojen muutostöihin. Perustelut Kiinteistöjen huolto- ja seurantaohjelmalla pyritään parantamaan kiinteistöhoitoa ja seurantaa. 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 214 775 282 360 357 439 425 979 425 979 Toimintakulut - 205 968-215 628-243 549-243 549-243 549 Toimintakate 8 807 66 732 113 890 182 430 182 430 Poistot ja arvonalentumiset - 94 225-120 430-154 741-202 831-197 697 Tilikauden tulos - 85 418-53 698-40 851-20 401-15 267 /asukas 2011/1670 2012/1620 32 25 540 Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Palvelusuunnitelma Tehtäviin kuuluu kunnan maa- ja vesialueiden vuokraukset sekä maa- ja metsätilojen hoito. Tavoitteet Vesistöjen yhteistarkkailussa ollaan mukana. Metsää myydään ja hoidetaan metsänhoitosuunnitelman mukaan. Pyhännän kunnan ja Siikalatvan kunnan yhteisesti omistamien metsätilojen omistussuhteiden uudelleen järjestäminen Perustelut Nykyinen kuntien metsätilojen yhteisomistus ei ole tarkoituksenmukaista ja uudet, suunnitellut omistusjärjestelyt selkeyttävät toimintaa. 540 Maa- ja metsätilat ja ympäristön huolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 79 861 89 300 72 750 72 750 72 750 Toimintakulut - 23 725-18 567-19 085-19 085-19 085 Toimintakate 56 136 70 733 53 665 53 665 53 665 Tilikauden tulos 56 136 70 733 53 665 53 665 53 665 /asukas 2011/1670 2012/1620-42 - 33 550 Jätehuolto Palvelusuunnitelma Jätehuollon hoitaa kuntien yhteisesti omistama Vestia Oy. Jäteveden puhdistus hoidetaan yhteistyössä Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa. Sisäisestä viemäriverkostosta huolehtiminen kuuluu kunnan tehtäviin. Tavoitteet Seurata jätehuollon toimintaa ja tarpeita yhteistyössä Vestia Oy:n kanssa 34

Pumppuasemien vuosihuollot. Teollisuuden jätevesien esikäsittelyn parantaminen. Perustelut Esikäsittelyn tehostamisella parannetaan elintarviketeollisuuden kehitysmahdollisuuksia. 550 Jätehuolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 233 558 241 310 249 655 249 655 249 655 Toimintakulut - 271 466-252 639-257 445-257 445-257 445 Toimintakate - 37 908-11 329-7 790-7 790-7 790 Poistot ja arvonalentumiset - 29 562-30 722-25 881-28 631-28 631 Tilikauden tulos - 67 470-42 051-33 671-36 421-36 421 /asukas 2011/1670 2012/1620 25 21 555 Energiahuolto Palvelusuunnitelma Tehtävänä on toimittaa kiinteistöille kaukolämpöä ja huolehtia kaukolämpöverkoston toiminnasta. Lämpö ostetaan Latvaenergia Oy:ltä. Tavoitteet Kilpailukykyisen kaukolämmön turvaaminen asiakkaille ja kaukolämpöverkoston kunnossapito. Perustelut Kaukolämpö on taloudellinen, ekologinen ja työllisyyttä turvaava vaihtoehto. 555 Energiahuolto TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 262 363 230 000 263 200 263 200 263 200 Toimintakulut - 245 972-215 712-227 555-227 555-227 555 Toimintakate 16 391 14 288 35 645 35 645 35 645 Poistot ja arvonalentumiset - 13 800-13 825-14 050-14 050-14 050 Tilikauden tulos 2 591 463 21 595 21 595 21 595 /asukas 2011/1670 2012/1620-13 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Palvelusuunnitelma Tehtävänä on huolehtia puistoista, yleisistä alueista, kaavateistä, kevyenliikenteen väylistä, uimarannoista, venevalkamista, katuvalaistuksesta ja yksityisteistä sekä muista liikenneasioista. Tavoitteet Uimarannat, puistot ja luontopolut pidetään hyvässä kunnossa. Yleisten alueiden siisteyttä parannetaan. Pyritään pitämään moottorikelkkaurat kunnossa työllisyystöinä ja työprojektin toimesta. Kaavatiet pidetään hyvässä kunnossa. 300 m ja sitä pitempiä yksityisteitä avustetaan. Keskustaajamaan laitetaan kesäkukat Kaavateiden merkintöjä parannetaan. Perustelut Liikenneväylien. puistojen ja yleisten alueiden kunnossa pitäminen lisää kuntalaisten viihtyvyyttä ja edistää liikenneturvallisuutta. 35

560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 179 Toimintakulut - 95 411-108 485-105 032-105 032-105 032 Toimintakate - 95 232-108 485-105 032-105 032-105 032 Poistot ja arvonalentumiset - 59 549-63 884-67 420-65 686-65 686 Tilikauden tulos - 154 781-172 369-172 452-170 718-170 718 /asukas 2011/1670 2012/1620 103 106 600 Rakennusvalvonta Palvelusuunitelma Tehtäviin kuuluu rakennus- ja maa-ainesvalvonta. Tavoitteet Rakentamisen pääpaino on uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa. Rakennusten korjaustoimintaa pyritään edistämään. Rakentajille annetaan rakennusluvan yhteydessä työmaapäiväkirja ja huoltokirja. Maa-ainesvalvonnan tavoitteena on edelleenkin parantaa yleistä maisemakuvaa. Perustelut Rakennusvalvontaa toteutetaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja paloviranomaisten kanssa. 600 Rakennusvalvonta TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 12 903 9 000 9 270 9 270 9 270 Toimintakulut - 43 686-42 300-43 791-43 791-43 791 Toimintakate - 30 783-33 300-34 521-34 521-34 521 Tilikauden tulos - 30 783-33 300-34 521-34 521-34 521 /asukas 2011/1670 2012/1620 20 21 610 Palo- ja pelastustoimi Palvelusuunnitelma Tehtävänä on yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa turvata palo- ja pelastustoiminta kunnan alueella. Tavoitteet Valmiuden osalta keskeinen tavoite on päivälähtövalmiuden turvaaminen. Pyhännän palo- ja pelastustoimen valmiuksien turvaaminen alueellisessa pelastustoimessa riittävillä Pyhännän pelastuslaitoksen henkilöresursseilla. Alueellisen pelastuslaitoksen kehitystyöhön osallistuminen Perustelut Kuntalaisten turvallisuuden takaaminen yhdenvertaisesti Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella. 610 Palo- ja pelastustoimi TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 35 400 36 000 36 000 36 000 36 000 Toimintakulut - 182 414-186 145-191 713-191 713-191 713 Toimintakate - 147 014-150 145-155 713-155 713-155 713 Poistot ja arvonalentumiset - 28 133-25 858-28 787-20 672-20 557 Tilikauden tulos - 175 147-176 003-184 500-176 385-176 270 /asukas 2011/1670 2012/1620 105 114 36

50 Tekninen lautakunta Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 839 157 887 970 988 314 1 056 854 1 056 854 Toimintakulut - 1 127 197-1 103 326-1 146 518-1 146 518-1 146 518 Toimintakate - 288 040-215 356-158 204-89 664-89 664 Poistot ja arvonalentumiset - 242 212-262 397-297 917-338 908-333 659 Tilikauden tulos - 530 252-477 753-456 121-428 572-423 323 /asukas 2011/1670 2012/1620 286 282 Käyttötalous Yhteensä TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot 1 943 816 1 848 140 2 043 645 2 063 979 2 067 079 Toimintakulut - 10 064 293-10 550 559-10 852 258-10 788 811-10 809 484 Toimintakate - 8 120 477-8 702 419-8 808 613-8 724 832-8 742 405 Poistot ja arvonalentumiset - 395 823-424 416-457 053-493 577-479 859 Tilikauden tulos - 8 516 300-9 126 835-9 265 666-9 218 409-9 222 264 /asukas 2011/1670 2012/1620 5 465 5 720 37

3. TULOSLASKELMAOSA Kunnan tuloslaskelmaosaan yhdistellään liikelaitoksia lukuun ottamatta muiden tehtävien toimintatulot, toimintamenot ja valmistus omaan käyttöön. Toimintatulojen ja menojen yhteismääriä ei tuloslaskelmaosassa käsitellä tuloarvioina ja määrärahoina, koska niihin sisältyvät tulot ja menot tai niiden erotus on jo budjetoitu eri tehtävien tulosbudjeteissa ja käyttötalousosissa. Samoin yhdistellään tuloslaskelmaosan eri tehtävien käyttötalousosiin merkityt tuotantovälineiden suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset asianomaisille riveille. Suunnitelmapoistoja ja arvonalentumisia ei budjetoida määrärahoina, vaan niiden sitovuus määritetään valtuuston erikseen hyväksymissä poistosuunnitelmissa. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Tuloslaskelman sitovia eriä ovat: Verotulot, valionosuudet, rahoitustulot ja menot, satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot. Tuloarvioiden alittuminen ja määrärahojen ylittyminen on käsiteltävä talousarviomuutoksena valtuustossa. 38

TULOSLASKELMA (ulk) TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 805 003 639 370 718 340 697 680 697 880 Maksutuotot 276 379 243 412 255 020 255 020 255 020 Tuet ja avustukset 83 507 87 859 108 810 80 260 83 160 Muut toimintatuotot 352 002 433 456 513 820 583 364 583 364 Toimintatuotot Yhteensä 1 516 891 1 404 097 1 595 990 1 616 324 1 619 424 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 435 431-4 547 041-4 657 448-4 598 519-4 605 940 Palvelujen ostot - 4 050 078-4 386 733-4 532 452-4 529 858-4 542 380 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 743 207-733 347-774 477-771 647-770 957 Avustukset - 300 260-350 360-348 342-349 642-350 942 Muut toimintakulut - 108 392-89 035-91 884-91 490-91 610 Toimintakulut Yhteensä - 9 637 368-10 106 516-10 404 603-10 341 156-10 361 829 TOIMINTAKATE - 8 120 477-8 702 419-8 808 613-8 724 832-8 742 405 Verotulot Kunnan tulovero 3 451 986 3 350 000 3 410 000 3 490 000 3 570 000 Kiinteistövero 260 736 250 000 265 000 270 000 270 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 505 726 524 300 410 000 460 000 510 000 Verotulot Yhteensä 4 218 448 4 124 300 4 085 000 4 220 000 4 350 000 Valtionosuudet 5 353 748 5 191 000 5 400 000 5 400 000 5 450 000 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 12 352 13 350 19 100 19 100 19 100 Muut rahoitustuotot 25 378 22 817 21 082 21 082 21 082 Korkokulut - 72 611-125 000-130 000-143 100-150 000 Muut rahoituskulut - 19 272-19 517-20 202-20 202-20 202 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 54 153-108 350-110 020-123 120-130 020 VUOSIKATE 1 397 566 504 531 566 367 772 048 927 575 Suunnitelman mukaiset poistot - 395 823-424 416-457 053-493 577-479 859 TILIKAUDEN TULOS 1 001 743 80 115 109 314 278 471 447 716 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 37 070 29 095 40 853 68 653 75 990 Varausten muutos - 500 000 Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä - 462 930 29 095 40 853 68 653 75 990 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 538 813 109 210 150 167 347 124 523 706 39

TULOSLASKELMAOSA TP2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 1 174 233 1 005 613 1 092 015 1 071 355 1 071 555 Maksutuotot 276 379 243 412 255 020 255 020 255 020 Tuet ja avustukset 83 507 87 859 108 810 80 260 83 160 Muut toimintatuotot 409 697 511 256 587 800 657 344 657 344 Toimintatuotot Yhteensä 1 943 816 1 848 140 2 043 645 2 063 979 2 067 079 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 435 431-4 547 041-4 657 448-4 598 519-4 605 940 Palvelujen ostot - 4 344 794-4 692 976-4 836 127-4 833 533-4 846 055 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 817 721-793 347-844 477-841 647-840 957 Avustukset - 300 260-350 360-348 342-349 642-350 942 Muut toimintakulut - 166 087-166 835-165 864-165 470-165 590 Toimintakulut Yhteensä - 10 064-10 550 559-10 852 258-10 788 811-10 809 484 293 TOIMINTAKATE - 8 120 477-8 702 419-8 808 613-8 724 832-8 742 405 Verotulot Kunnan tulovero 3 451 986 3 350 000 3 410 000 3 490 000 3 570 000 Kiinteistövero 260 736 250 000 265 000 270 000 270 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 505 726 524 300 410 000 460 000 510 000 Verotulot Yhteensä 4 218 448 4 124 300 4 085 000 4 220 000 4 350 000 Valtionosuudet 5 353 748 5 191 000 5 400 000 5 400 000 5 450 000 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 12 352 13 350 19 100 19 100 19 100 Muut rahoitustuotot 25 378 22 817 21 082 21 082 21 082 Korkokulut - 72 611-125 000-130 000-143 100-150 000 Muut rahoituskulut - 19 272-19 517-20 202-20 202-20 202 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 54 153-108 350-110 020-123 120-130 020 VUOSIKATE 1 397 566 504 531 566 367 772 048 927 575 Suunnitelman mukaiset poistot - 395 823-424 416-457 053-493 577-479 859 TILIKAUDEN TULOS 1 001 743 80 115 109 314 278 471 447 716 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 37 070 29 095 40 853 68 653 75 990 Varausten muutos - 500 000 Varausten ja rahastojen muutokset Yht. - 462 930 29 095 40 853 68 653 75 990 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 538 813 109 210 150 167 347 124 523 706 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % 18,8 Vuosikate / Poistot, % 55,4 Vuosikate, / keskim. poistonal. inv. omahank.meno 630,7 Vuosikate, / asukas 349,6 Kertynyt ylijäämä, / asukas 728,2 Asukasmäärä vuoden lopussa 1 620 40

3.1. Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eriä. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosentteina poistonalaisista investoinneista = 100 x Vuosikate/Keskimääräinen poistoalaisten investointien omahankintameno Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä tai ylijäämäinen. kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimäärin poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/ asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)/ Asukas Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään 300-400 euroa asukasta kohden. 41

4. INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. 42

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO Yleishallinto Kiinteä omaisuus 1101 Hallinto-osaston kiinteäomaisuus Menot -50000-50000 -50000-50000 Myyntitulot 14000 10000 10000 10000 Nettomeno -36000-40000 -40000-40000 Tavoitteet: Varaudutaan maa-alueiden ostoon ja myyntiin. Kiinteä omaisuus Yhteensä -36000-40000 -40000-40000 Irtain omaisuus 1401 Hallinto-osaston kalusto Menot -6000-6000 -6000-6000 Nettomeno -6000-6000 -6000-6000 Tavoitteet: Varaudutaan hankkimaan poistonalaisia atk-kalusteita ja muita tarvittavia kalusteita hallinto-osaston käyttöön. Irtain omaisuus Yhteensä -6000-6000 -6000-6000 Yleishallinto Yhteensä Menot -56000-56000 -56000-56000 Myyntitulot 14000 10000 10000 10000 Nettomeno -42000-46000 -46000-46000 Perusturvalautakunta Talon rakennus 3201 Terveyskeskuksen peruskorjaus Menot -300000 Nettomeno -300000 Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: Terveysaseman pintamateriaalien kunnostus, ovien vaihto, lattiat, ikkunoiden uusiminen ym. sekä piha-alueen kunnostus. 3210 Terveyskeskuksen ilmastointi Menot -20000 Nettomeno -20000 Aloitusvuosi 2011 3211 Palv.kesk Nestorin ilmastointi Menot -20000 Nettomeno -20000 Aloitusvuosi 2011 3212 Erityisryhmän tilat Menot -320000 Rahoitusosuus 100000 Nettomeno -220000 Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Varaudutaan vammais- ja erityisryhmien tilojen rakentamiseen. 3213 Nestorin keittiön lattian kunnostus Menot -20000 Nettomeno -20000 Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Keittiön lattia on vaikea puhdistaa, huonokuntoinen ja epähygieeninen. Talon rakennus Yhteensä -40000-240000 -300000 43

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO Irtain omaisuus 3409 Päiväkodin kalusto Menot -8000 Nettomeno -8000 Aloitusvuosi 2011 Irtain omaisuus Yhteensä -8000 Perusturvalautakunta Yhteensä Menot -48000-340000 -300000 Rahoitusosuudet 100000 Nettomeno -48000-240000 -300000 Sivistyslautakunta Talon rakennus 4210 Koulukeskuksen muutostyöt Menot -440000-310000 Rahoitusosuudet 220000 155000 Nettomeno -220000-155000 Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: Investointi käsittää yhtenäiskoulun tarvitsemat muutokset koulun tiloihin, lämpimän yhdyskäytävän rakentamisen, lv-putkistojen peruskorjauksen sekä piha-alueen ja sen valaistuksen parantamista. Kustannusarvio pitää sisällään hankkeet nro 4210, 4211 ja 4302. Investoinnilla parannetaan koulun toiminnallisuutta, oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 4211 Musiikkitilan muutostyöt Menot -80000 Rahoitusosuudet 40000 Nettomeno -40000 Aloitusvuosi 2014 Talonrakennus Yhteensä -195000 Julkinen käyttöomaisuus 4301 Keskuskoulun aita Menot -15000 Nettomeno -15000 Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Parannetaan oppilaiden turvallisuutta rakentamalla aita Karjuojan varteen koulun tontille. 4302 Koulun piha-alueen muutostyöt Menot -50000 Rahoitusosuudet 25000 Nettomeno -25000 Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: 4310 Maavallikatsomo Menot -20000 Rahoitusosuudet 10000 Nettomeno -10000 Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Urheilukentälle rakennetaan maavallikatsomo huonokuntoisen, puurakenteisen katsomorakennelman tilalle tarkoituksena parantaa kentän katsomotilojen turvallisuutta. 44

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO 4314 Fisbeegolf-rata Menot -10000 Nettomeno -10000 Aloitusvuosi 2011 4315 Päiväkodin piha-alue Menot -60000 Rahoitusosuudet 30000 Nettomeno -30000 Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Päiväkodin piha-aluetta parannetaan ja leikkivälineitä uusitaan, lisätään. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä -10000-15000 -40000-25000 4404 Peruskoulun kalusto Menot -10000 Nettomeno -10000 Aloitusvuosi 2011 4409 Peruskoulun tietotekniikkahankinnat Menot -25000 Nettomeno -25000 Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Luokkien atk-varustuksen ajanmukaistaminen: tietokoneet+projektorit Irtain omaisuus Yhteensä -10000-25000 Sivistyslautakunta Yhteensä Menot -20000-40000 -80000-440000 Rahoitusosuudet 40000 220000 Nettomeno -20000-40000 -40000-220000 Tekninen lautakunta Talon rakennus 6235 Teollisuushalli Novisol Menot -1000000-400000 -1000000 Tulot 350000 140000 350000 Nettomeno -650000-260000 -650000 Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Uuden teollisuushallin rakentaminen vuokrattavaksi Novisol Oy:lle teollisuuskäyttöön. 6237 Tavastkengän koulun korjaus Menot 300000-50000 Nettomeno 300000-50000 Aloitusvuosi 2014 Tavoitteet: Korjaus, mm. jätevesijärjestelmän parantaminen ja asuntojen ikkunoiden uusiminen. 6238 Temperointitila Real Snacks Menot -200000-200000 -19000 Rahoitusosuus 70000 70000 6000 Nettomeno -130000-130000 -13000 Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Vuonna 2011 aloitettu laajennusrakennus, joka valmistuu toukokuussa 2012. Parantaa tuotantoprosessia Real Snacks Oy:llä. 45

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO 6239 Teollisuushalli Lapwall Menot -2565000-2565000 -656000 Rahoitusosuus 897000 897000 230000 Nettomeno -1668000-1668000 -426000 Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Vuonna 2011 aloitettu uudisrakennushanke, joka valmistuu toukokuussa 2012 vuokrattavaksi Lapwall Oy:n teollisuustiloiksi. Tavoitteena on työpaikkojen lisääminen kunnassa. Talonrakennus Yhteensä -2058000-1089000 -50000 Julkinen käyttöomaisuus 6303 Katu- ja tievalaistus Menot -200000-50000 -50000-50000 Nettomeno -200000-50000 -50000-50000 Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Katuvalojen rakentaminen Maustetie, Metsätalontie, Tähtipolku, Aurinkopolku ja Järvitie. Lain edellyttämä energiasäästöön tähtäävä katuvalaistuksen kartoitus valaistuiksen laadun parantamiseksi ja energian säästämiseksi. 6304 Puistojen parantaminen Menot 50000-10000 -20000 Nettomeno 50000-10000 -20000 Aloitusvuosi 2013 Tavoitteet: Keskustaajaman puistojen viihtyisyyttä parannetaan eri toimenpitein. 6322 Matkailun kehittäminen Menot -147000-5000 -60000-82000 Rahoitusosuus 73500 2500 30000 41000 Nettomeno -73500-2500 -30000-41000 Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Matkailun kehittämisen investointihanke suunnataan Iso-Lamujärven ja Ahvenjärven alueiden kehittämiseen, kelkkaurien sekä hiihto- ja retkeilyreitistöjen parantamiseen. Tavoitteena matkailuelinkeinopalvelujen parantaminen ja kuntalaisten viihtyisyyden lisääminen 6323 Kaavateiden päällystäminen Menot 70000-20000 -30000-20000 Nettomeno 70000-20000 -30000-20000 Aloitusvuosi 2012 Päällystetään Järvitie, Aurinkopolku ja Tähtipolku. Lisäksi tehdään päällystekorjauksia. Hankkeella lisätään liikenneturvallisuutta ja poistetaan pölyhaittoja. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä -2500-100000 -131000-90000 Irtain omaisuus Menot -20000 Nettomeno -20000 Aloitusvuosi 2011 Irtain omaisuus Yhteensä -20000 46

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS-TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ARVIO Kiinteät rakenteet ja laitteet 6504 Muut viemäriverkostot Menot -300000-5000 -15000-50000 -100000 Nettomeno -300000-5000 -15000-50000 -100000 Aloitusvuosi 2011 Tavoitteet: Lievealueen viemäröinnin esiselvitys, suunnittelu ja rakentaminen (Seurantie, Einontie, Tavastkengän koulun mäki). 6507 Lämpölinjojen rakentaminen Menot -10000-10000 Nettomeno -10000-10000 Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Varaudutaan Saturannan asuntoalueen kaukolämmön tarpeelle. 6510 Jätevesien esikäsittely Menot -100000 Rahoitusosuus 45000 Nettomeno -55000 Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Teollisuuden jätevesien esikäsittelyn parantaminen rakentamalla kompostointikenttä ja loka-allas. Hankkeella turvataan elintarviketeollisuuden kehittäminen. Kiinteät rakenteet ja laitteet Yhteensä -15000-80000 -50000-100000 Aineeton käyttöomaisuus 6613 Leiviskänkankaan kaavoitus Menot -50000-25000 -25000 Nettomeno -50000-25000 -25000 Aloitusvuosi 2012 Tavoitteet: Leiviskänkankaan teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Turvataan teollisuuden tonttivaranto. Aineeton käyttöomaisuus Yhteensä -25000-25000 Tekninen lautakunta Yhteensä Menot -3205000-1955000 -247000-240000 Rahoitusosuudet 1109500 661000 41000 Nettomeno -2095500-1294000 -206000-240000 Investointiosa Yhteensä Hankinnat -3329000-2051000 -723000-1036000 Rahoitusosuudet 1109500 661000 181000 220000 Myynnit 14000 10000 10000 10000 Nettomeno -2205500-1380000 -532000-806000 47

5. RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosa esitetään vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Mainitun välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteenlaskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. RAHOITUSOSA TP2010 TA 2011 TA+LT2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 397 566 504 531 504 531 566 367 772 048 927 575 Tulorahoituksen korjauserät - 29 002-68 980-68 980-46 950-46 950-46 950 Toiminnan rahavirta yhteensä 1 368 564 435 551 435 551 519 417 725 098 880 625 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit - 1 493 959-574 000-3 339 000-2 036 100-713 000-986 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 437 318 140 000 1 107 000 661 285 176 000 220 000 Käyttöomaisuuden myyntitulot 31 881 82 980 82 980 56 950 56 950 56 950 Investointien rahavirta yhteensä - 1 024 760-351 020-2 149 020-1 317 865-480 050-709 050 Toiminnan ja investointien rahavirta 343 804 84 531-1 713 469-798 448 245 048 171 575 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 718 134 Antolainasaamisten vähennykset 5 981 5 981 5 981 5 981 5 981 5 981 Antolainauksen muutokset Yhteensä - 712 153 5 981 5 981 5 981 5 981 5 981 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 600 000 650 000 2 100 000 2 931 000 527 000 750 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 448 054-502 500-502 500-456 665-611 000-591 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 491 914-200 000-200 000-1 000 000-455 000 285 000 Lainakannan muutokset Yhteensä 643 860-52 500 1 397 500 1 474 335-539 000 444 000 Rahoituksen rahavirta - 68 293-46 519 1 403 481 1 480 316-533 019 449 981 Vaikutus maksuvalmiuteen 275 511 38 012-309 988 681 868-287 971 621 556 Rahavarat 31.12. 989 263 Rahavarat 1.1. 307 395 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä - 2 168 113 Lainanhoitokate 1,2 Kassan riittävyys, pv 27,7 48

Tulorahoituksen riittävyys (1 000) 2006 2007 2008 2009 2010 TA 2011 TA 2012 Nettoinvestoinnit 816 776 260 380 1 025 2 149 1 318 Poistot 381 410 396 383 396 424 457 Vuosikate 252 547 625 1 014 1 398 505 466 Kunnan pitkäaikaisten lainojen kehitys suunnittelukaudella: Kunnan pitkäaikaisten lainojen kehitys suunnittelukaudella Vuosi TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Lainan otto, 1000 1 600 2 100 2 931 527 750 Lyhennykset, 1000 536 503 457 611 591 Lainamäärä 31.12., 1000 3 770 5 367 7 841 7 767 7 926 Lainat/asukas, 2 298 3 354 4 840 4 736 4 804 Asukasluku 31.12. 1 640 1 600 1 620 1 640 1 650 Korkokulut, 1000 120 125 130 143 150 49