N A A N T A L I Ak 236 KUKOLANVAINION ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 8.1.2013 107. kaupunginosan korttelien 16-22, sekä 108. kaupunginosan korttelien 1-16, lähivirkistysalueiden, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, energiahuollon alueen sekä katualueiden asemakaava. Kaavan laatija: kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila arkkitehti Tero Lehtonen arkkitehti Ritva Kotilainen Hyväksytty kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.10.2012 14.1.2013 21.1.2013 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
KUKOLANVAINION ASEMAKAAVA, 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 529 Naantalin kaupunki Ak-236. Päivätty 8.1.2013 Asemakaavalla muodostuu: 107- ja 108 kaupungin osien kortteleita, lähivirkistysalueita, energiahuollon aluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa aluetta sekä katualueita. Suunnittelusta on vastannut Naantalin kaupungin ympäristövirasto. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Luonnonmaalla Haijaistentien varressa, Käköläntien länsipuolella. Kaivolan asemakaava (Ak-206) rajautuu suunnittelualueeseen pohjoispuolelta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 236 lla kaavoitetaan Luonnonmaalle pientaloasumista tonttitarjonnan varmistamiseksi. Sivu 2 (18)
2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 3 TIIVISTELMÄ... 5 3.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 4 LÄHTÖKOHDAT... 6 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 4.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 4.1.2 Luonnonympäristö... 6 4.1.3 Asuminen ja palvelut... 6 4.1.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 7 4.1.5 Virkistys... 7 4.1.6 Liikenne... 7 4.1.7 Sosiaalinen ympäristö... 8 4.1.8 Tekninen huolto... 8 4.1.9 Ympäristöhäiriöt... 8 4.2 Maanomistus... 9 5 SUUNNITTELUTILANNE... 10 5.1.1 Maakuntakaava... 10 5.1.2 Yleiskaava... 10 5.1.3 Asemakaava... 11 5.1.4 Muu suunnittelutilanne... 11 5.1.5 Olemassa olevat suunnitelmat... 11 5.1.6 Kaavoituspäätös... 12 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 6.3.1 Osalliset... 12 Sivu 3 (18)
6.3.2 Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olo... 13 6.3.3 Asemakaavaehdotus ja nähtävillä olo... 13 6.3.4 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta... 13 6.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 14 6.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 14 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 7.1 KAAVAN RAKENNE... 14 7.1.1 Mitoitus... 14 7.1.2 Palvelut... 15 7.1.3 Nimistö... 15 7.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 15 7.2.1 Yleiset tavoitteet... 15 7.2.2 Rakentaminen... 15 7.2.3 Virkistysalueet... 15 7.2.4 Muut palvelut... 16 7.3 ALUEVARAUKSET... 16 7.3.1 Korttelialueet... 16 7.3.2 Virkistysalueet... 16 7.3.3 Liikenne- ja katualueet... 16 7.3.4 Erityisalueet... 16 7.4 Kaavan vaikutukset... 17 7.4.1 Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön... 17 7.4.2 Vaikutukset taajamakuvaan... 17 7.4.3 Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön... 17 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen... 17 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnoillistavat suunnitelmat... 17 8.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 17 8.3 Toteutuksen seuranta... 18 LIITTEET: Liite 1 Asemakaavakartta Liite 2 Asemakaavan seurantalomake Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4 Luontoselvitys Liite 5 Maisema-analyysi Liite 6 Havainnekuva Liite 7 Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Liite 8 Kaavan käsittely / pöytäkirjaote Sivu 4 (18)
3 TIIVISTELMÄ Suunnittelualue sijaitsee Luonnonmaan saaren eteläosissa Haijaistentien molemmin puolin, välittömästi Kaivolan asemakaava-alueen (Ak-206) eteläpuolella. Metsäisistä kallioista ja avoimesta peltoalueesta koostuva alue on rakentumaton ja se kuuluu kokonaisuudessaan kaupungille. Tavoitteena on Luonnonmaan ja Lapilan osayleiskaavaa noudattaen kaavoittaa alueelle luonnonläheistä pientaloasumista Kanta-Naantalin tonttitarjonnan varmistamiseksi. Kaavalehdotuksessa on 78 AO-tonttia, joiden koko vaihtelee välillä 742 m² - 1548 m² keskikoon ollessa n. 1000 m². Mikäli AP-tontit toteutuvat erillispientalotontteina, on tontteja yhteensä 95. Valtaosa tonteista rajoittuu ainakin osittain suoraan lähivirkistysalueisiin. Tonttien kokoa, suuntausta ja rakennettavuutta on pyritty optimoimaan, mutta osa niistä on varsin kapeita tai maastonmuodoltaan haastavia. Alueella on tavoiteltu monipuolista ja vaihtelevaa tonttitarjontaa. 3.1 Kaavaprosessin vaiheet Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu Naantalin kaupungin vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Alustava suunnittelualue pohjautuu 90-luvulla tehtyyn kesken jääneeseen kaavoitustyöhön. Syksyllä 2011 suunnittelualueen rajausta laajennettiin itään päin kohti Käköläntietä. Laajennettu suunnittelualue on kooltaan noin 26 hehtaaria alkuperäisen alueen ollessa noin 20 hehtaaria. Loppuvuodesta 2011 kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti, että suunnittelua jatketaan tehostamalla maankäyttöä, erityisesti Haijaistentien länsipuolella. Talvella 2012 asemakaavan nimi muutettiin nimistötoimikunnan ehdotuksesta ksi. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti asettaa Ak-236 Kukolanvainion asuntoalueen koskevan valmisteluaineiston osallisten arvioitavaksi MRA:n 30 :n mukaisesti. (Kaymp 86, 7.3.2012). Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 3.4.-20.4.2012. Kesän ja syksyn 2012 aikana kaavaehdotusalueen rajausta ja tonttien määrää tarkennettiin. AO-tonttien määrä kasvoi kuudella kappaleella 7.3.2012 päivättyyn asemakaavaluonnokseen verrattuna. Kaupunginhallitus päätti asettaa 5.11.2012 kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 20.11. 20.12.2012 ja rakennustapaohjeet 10.12 12.12.2012. Kaupunginhallitus päätti 14.1.2013 esittää Kukolanvainion kaavaehdotuksen hyväksymistä ja hyväksyi rakennustapaohjeet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 21.1.2013. Sivu 5 (18)
4 LÄHTÖKOHDAT 4.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4.1.1 Alueen yleiskuvaus Metsäisistä kallioista ja avoimesta peltoalueesta koostuva suunnittelualue on tällä hetkellä rakentumaton. Rakennuksia tai rakennelmia ei ole itse suunnittelualueella, mutta sen välittömässä läheisyydessä on yksittäisiä asuin- ja varastorakennuksia sekä Kaivolan pientaloalue. Noin 200 metrin päässä suunnittelualueen lounaisnurkasta sijaitsee vanha käytöstä poistettu Iilijärven kaatopaikka. 4.1.2 Luonnonympäristö Alue on topografialtaan voimakkaasti vaihtelevaa ja suurelta osin luonnontilaista. Sitä hallitsevat kallioiset mäet sekä niihin liittyvät paikoin hyvinkin jyrkät rinteet. Korkein kohta on noin +43,3 m merenpinnasta ja matalin noin +19 m Naantalin korkeusjärjestelmässä. Mäkien lakialueilla on laajoja avoimia kalliopintoja ja niitä peittää harvahko, matala männikkö. Itäreunan lakialueen puusto eroaa luonteeltaan länsireunasta; puut ovat järeämpiä, mutta niitä on harvemmassa. Lakialueiden väliin ja ympärille jää rehevämpiä, paikoin kosteitakin notkelmia. Aivan alueen reunamilla kasvaa kuusipainotteista tuoretta kangasmetsää. 4.1.3 Asuminen ja palvelut Suunnittelualueella ei ole asutusta eikä palveluja. Palvelujen osalta alue tukeutuu olemassa oleviin Luonnonmaan palveluihin, kuten Kaivolan päiväkotiin, Kultarannan kouluun ja päiväkotiin sekä Naantalin keskustaan. Naantalin keskusta sijaitsee noin kahden ja puolen kilometrin etäisyydellä. Sivu 6 (18)
4.1.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei sijaitse työpaikkoja. Lähimmät työpaikka-alueet sijaitsevat Luonnonmaan telakka-alueella. 4.1.5 Virkistys Alueella ei ole rakennettuja ulkoilureittejä. Alueen läheisyydessä sijaitsee Haijaisten toimintakeskus, jossa on valaistu latu sekä kuntopolku laavuineen. 4.1.6 Liikenne Suunnittelualueen liikenne tukeutuu pääasiassa olemassa olevaan Haijaistentiehen. Pohjoisessa sijaitsevalle Rymättyläntielle on alueelta matkaa noin puolitoista kilometriä. 4.1.6.1 Luontoselvitys Alueelle on teetetty luontoselvitys ensimmäisen kaavaluonnosvaiheen yhteydessä (Suomen luontotieto Oy 11/2011, Jyrki Oja). Selvityksen yhteenveto toteaa: Suunnitellulla asemakaava-alueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Mahdollisia Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä alueella sen sijaan on. Lohkon 5 ja 7 selvärajaiset kallioalueet ovat karuja elinympäristöjä, jotka tulee jättää metsänkäsittelytoimenpiteiden ulkopuolelle. Alueen kalliot ovat heikkotuottoisia kallioalueita, jotka monimuotoisuuden kannalta ovat hyvin vaatimattomia. Vesilain (1961/264, 15a ja 17a ) mukaisia suojeltavia pienvesiä ei alueella ole. Alueella ei ole vanhoja metsiä tai ympäristön monimuotoisuuden kannalta merkittäviä muita kohteita. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Alueen kasvilajistoon ei kuulu uhanalaisia putkilokasvilajeja, vaateliaampia kulttuurilajeja eikä vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita alueella havaittu. EU:n Lintudirektiivin liitteen (Council Directive 79/409/ETY) I lajeista alueella esiintyy palokärki, joka kuitenkaan ei pesi suunnittelualueella. Palokärjen laaja reviiri kuitenkin ulottuu suunnittelualueelle. Suunnittelualueella ei ole asuttuja liito-oravan elinpiirejä ja liito-oravan esiintyminen alueella on ympäristön perusteella hyvin epätodennäköistä. Luonnonmaan alueelta ei liito-oravasta ole julkaistuja havaintoja. Alueella ei havaittu viitasammakoita eikä lajille kutuympäristöksi soveltuvia kohteita ole alueella. Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvia lepakoita esiintyy varmasti alueella, mutta lepakoiden mahdollisia pesimäyhdyskuntia tai talvehtimispaikkoja ei inventoinnissa löydetty ja merkittävien talvehtimispaikkojen esiintyminen alueella on epätodennäköistä sopivien louhikoiden puuttumisen vuoksi. Sivu 7 (18)
Luontoselvityksen lohkorajat 4.1.6.2 Maisemaselvitys Suunnittelualueesta on ympäristöviraston maankäyttöosastolla laadittu maisemaanalyysi. Lisäksi alueen rajaa on täsmennetty eteläosasta siten, että rajaus noudattaa paremmin olemassa olevia kiinteistö- ja maanomistusrajoja. 4.1.6.3 Meluselvitys Alueelle ei ole ollut tarvetta tehdä erillistä meluselvitystä. 4.1.7 Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalinen ympäristö koostuu pääasiassa läpikulkijoista sekä ulkoilijoista. 4.1.8 Tekninen huolto Alueella ei ole tällä hetkellä kunnallisteknistä verkostoa. 4.1.9 Ympäristöhäiriöt Iilijärven kaatopaikka sijaitsee n. 200 metrin etäisyydellä kaava-alueesta lounaaseen. Iilijärven kaatopaikka on ollut käytössä vuodesta 1965 vuoteen 1985, jolloin Isosuon kaatopaikka otettiin käyttöön ja Iilijärven kaatopaikka suljettiin. Sulkemisen jälkeen kaatopaikan täyttöalueen pinta on tiivistetty savella sekä moreenilla ja alueelle on istutettu puita. Alueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Sivu 8 (18)
Haijaisten Nikulanvuoren ampumapaikka sijaitsee n. 760 metrin etäisyydelllä kaava-alueesta. Toiminnalle on myönnetty määräaikainen ympäristölupa 31.5.2014 asti. Vuokrasopimusta on jatkettu 2011 määräaikaisena. 4.2 Maanomistus Alueen maat omistaa pääosin Naantalin kaupunki. Kuvassa on kartta alueen maanomistuksesta. Naantalin kaupungin omistamat maat on merkitty värillisiksi ja yksityisten maat on jätetty valkoiseksi. kaavaehdotusalue on rajattu sinisellä. Sivu 9 (18)
5 SUUNNITTELUTILANNE 5.1.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 23.08.2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. (mittakaava 1:50 000). A Taajamatoimintojen alue V Virkistysalue 5.1.2 Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Luonnonmaan ja Lapilan osayleiskaavaan, joka on saanut lainvoiman 31.8.2012. Kuvassa on ote osayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu pisteviivalla. (mittakaava 1:10 000). AP Pientalovaltainen asuntoalue V Virkistysalue Sivu 10 (18)
5.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Se kytkeytyy luoteisreunaltaan Kaivolan kaupunginosan asemakaava-alueisiin Ak-206 (vahv. 1.2.1991) ja Ak-260 (vahv. 4.5.1998). Hieman suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat korjaustelakan teollisuuskaavaalueet Ak-93 (vahv. 17.5.1979) ja Ak-222 (vahv.17.2.1992). Muilta osin välitön lähiympäristö on asemakaavoittamatonta. Oheisessa kuvassa on esitetty alueen nykyinen asemakaavallinen tilanne. 5.1.4 Muu suunnittelutilanne 5.1.4.1 Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 5.1.4.2 Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Pohjakarttaa on tarkistettu viimeksi 19.02.2010. 5.1.4.3 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevaa rakennuskieltoa. 5.1.5 Olemassa olevat suunnitelmat Alueen liikennejärjestelyjä on suunniteltu yhdessä kunnallistekniikan osaston kanssa. Suurimmat muutokset ovat Haijaistentien osittainen oikaisu ja tasoittaminen, sekä tien itäpuolisten liittymien uudelleen järjestely. Useimpia muitakin katulinjauksia on hieman muokattu. Pyrkimyksenä on ollut katuverkoston optimointi pituuden, rakennettavuuden ja turvallisuuden suhteen. Erityisesti on pyritty välttämään suurehkoja leikkauksia tai pengerryksiä. Kaavoituksen yhteydessä alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma (liite) ja katuverkon yleissuunnitelma (liite). Sivu 11 (18)
5.1.6 Kaavoituspäätös Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu Naantalin kaupungin vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Kaavoitushanketta on edeltänyt 1990-luvulla tehty, kesken jäänyt kaavoitustyö, jonka suunnittelualuetta on nyt kyseisessä asemakaavaehdotuksen rajauksessa laajennettu itään päin kohti Käköläntietä. 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tavoitteena on Luonnonmaan ja Lapilan osayleiskaavan mukaisesti kaavoittaa alueelle pientaloasumista Kanta-Naantalin tonttitarjonnan varmistamiseksi. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitushankkeen vireille tulosta on kuulutettu Naantalin kaupungin kaavoituskatsauksessa 2011 (hyväksytty kaupunginhallituksessa 7.2.2011 42). Suunnittelua on jatkettu tehostamalla alueen maankäyttöä erityisesti Haijaistentien länsipuolella kaavoitus- ja ympäristölautakunnan päätöksen (15.12.2011 137) mukaisesti. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti, että 7.3.2012 päivätystä Kukolanvainion asemakaavaluonnoksen valmisteluaineistosta oli varattu osallisille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen tilaisuus mielipiteen esittämiseen. 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö 6.3.1 Osalliset Osallisia ovat lähiseudun ja ympäristön asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät Viranomaisina osallisia ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, V-S aluepelastuslaitos, Varsinais-Suomen liitto ja Turun museokeskus. Teknisiä toimijoita mm. Naantalin Energia Oy ja DNA Oy. Asianosaisia ovat myös alueella toimivat Luonnonmaan asukasyhdistykset, lähiympäristön asukkaat sekä muut kuntalaiset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti asettaa Ak-236 Kukolanvainion asuntoalueen koskevan valmisteluaineiston osallisten arvioitavaksi MRA:n 30 :n mukaisesti. (Kaymp 86, 7.3.2012). Sivu 12 (18)
6.3.2 Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olo 7.3.2012 päivätty asemakaavaluonnos oli nähtävillä 3.4. 20.4.2012. Asiasta tiedotettiin kaupungin ympäristöviraston suunnitteluosaston ilmoitustaululla ja Naantalin kaupungin internetsivuilla sekä kirjeitse maanomistajille ja lähimmille naapureille sekä muille osallisille. Asemakaavaluonnos lähetettiin myös ELY-keskukselle mahdollisia mielipiteitä varten. Erilliseen viranomaisneuvotteluun ei ollut tarvetta, sillä asemakaava noudattaa voimassa olevaa osayleiskaavaa (Ympäristökeskus / Risto Rauhala). Ainoa tullut palaute on ollut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lausunto, jossa edellytetään pelastusajon ja sammutusveden huomiointia kaavan suunnittelussa ja toteutuksessa. Varsinais-Suomen liitto totesi, ettei heillä ole aihetta lausunnon antamiseen Kukolanvainion valmisteluvaiheesta. 6.3.3 Asemakaavaehdotus ja nähtävillä olo Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 20.11. 20.12.2012. Asiasta tiedotettiin kaupungin ympäristöviraston suunnitteluosaston ilmoitustaululla ja Naantalin kaupungin internetsivuilla sekä kirjeitse maanomistajille ja lähimmille naapureille sekä muille osallisille. Julkaistiin myös Rannikkoseudussa, Turun Sanomissa ja Kaupunkiuutisissa. 6.3.4 Muutokset suunnitelmiin muistutusten ja lausuntojen pohjalta Varsinais-Suomen liitto ja ELY-keskus ovat ilmoittaneet, ettei ole tarpeen antaa lausuntoa kaavaehdotuksesta. Turun Museokeskus on todennut lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista asemakaavaan. Nähtävilläoloaikana saatiin yhdeltä yksityishenkilöltä palautetta, mikä käy ilmi selostuksen liitteenä olevasta pöytäkirjaotteesta. Lisäksi Kaupunginhallituksen käsittelyssä todettiin, että Kinttupolku-nimi tulee vaihtaa. Kaavaehdotukseen on tehty seuraavat tarkennukset: Kaavaehdotuksen kadunnimi on muutettu siten, että nimi Kinttupolku poistuu ja tilalle tulee Kukolanvainiontie. Uusi nimi kuvaa paremmin kadun roolia, joka nimistötoimikunnan käsittelyvaiheessa oli vain hyvin lyhyt, päättyvä asuntokatu. Ehdotusvaiheessa alueen tehostamisen jälkeen kadusta tuli läpiajettava katu ja useamman omakotitalon osoite. Selostusta on täydennetty kohdassa ympäristöhäiriöt maininnoilla Iilijärven lakkautetusta kaatopaikasta ja Haijaisten Nikulanvuoren ampumaradasta. ELY:n kaavatarkastajan kommentin perusteella on korttelialueella ympäristön luonnonmukaisena suojeleva merkintä (/s) Alue, jolla ympäristö säilytetään tarkennettu merkinnäksi (s-lu) Alue, jolla ympäristö säilytetään luonnonmukaisena. Samoin on selvitetty kaavaselostukseen metsälain 10 :n mukaisten alueiden säilymisestä luontoselvityksen lohkoilla 5 ja 7. Lohkolla 5 on arviolta 1/5 ja lohkolla 7 arviolta 1/8 pinta-alasta otettu korttelialueeksi rinnealueilla. Pääosa alueista säilyy virkistysalueina. Sivu 13 (18)
6.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 6.4.1.1 Alustavat tavoitteet Asemakaavoituksen tavoitteena on ollut kaavoittaa Kukolanvainion alue asuinja virkistyskäyttöön. Alueelle on tarkoitus suunnitella korkeatasoista ja luonnonläheistä pientalovaltaista asumisympäristöä. 6.4.1.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Suunnittelualueesta on ympäristöviraston maankäyttöosastolla laadittu maisema-analyysi, jolloin alueen rajaa on täsmennetty eteläosasta siten, että rajaus noudattaa paremmin olemassa olevia kiinteistö- ja maanomistusrajoja. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan 37 9.5.2012 päätöksen mukaisesti ympäristövirastossa on tutkittu mahdollisuuksia asemakaavaluonnoksen tehostamiseksi ja tiivistämiseksi. 6.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaava mahdollistaa noin 95:n uutta kotitaloutta alueelle, mikä tarkoittaa kotia noin 400:lle uudelle asukkaalle. Asemakaava sisältää erikokoisia ja maastomuodoiltaan erityyppisiä tontteja soveltuen erilaisiin asumisratkaisuihin. Kaavassa on varauduttu mahdollisiin joukkoliikenneyhteyksiin tulevaisuudessa varaamalla bussipysäkkilevennykset katualueille. 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 KAAVAN RAKENNE 7.1.1 Mitoitus Asemakaavassa on 78 AO-tonttia, joiden koko vaihtelee välillä 742 m² - 1548 m² keskikoon ollessa 1005 m². Lisäksi suunnittelualueella on kolme APkorttelialuetta, jotka on toteutettavissa myös omakotitontteina (17 omakotitonttia). Luonnoksessa on AO-tonttimaata yhteensä n. 8,0 ha, AP-tonttimaata n. 1,8 ha, viheralueita n. 13 ha sekä katualueita n. 4 ha. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 27 ha. Asemakaavan käyttötarkoituskohtainen mitoitus on esitetty seurantalomakkeessa (Liite 2). Sivu 14 (18)
7.1.2 Palvelut Asemakaava osoittaa ohjeellisen leikkipuiston sekä virkistysalueita. 7.1.3 Nimistö Nimistölautakunta on käsitellyt nimistöä kokouksissaan 2.11.2011, 8.1.2012 ja 15.2.2012. Asemakaavassa alueelle on vahvistettu vanha tien nimi: Haijaistentie. Uudet nimet alueelle on nimetty historiallisen pyyntikulttuuri- ja viikinkiteeman mukaan. Alueelle on nimetty uusia katuja: Merkkitulentie, Kukolanvainiontie, Viisarikiventie, Kuronintie, Keihäänkärjentie, Nuolipolku, Varentie, Vasamatie sekä Hylkeenpyytäjäntie. Kuroni tarkoittaa meriviikinkiä ja Vare hiidenkiuasta. Kinttupolku-nimi vaihdettiin nähtävilläolon jälkeen Kukolanvainiontieksi. Alueelle on nimetty uusia virkistysalueita: Merkkitulenpuisto, Rautakirveenpuisto Hyljepuisto, Keihäspuisto, Viisarikivenpuisto sekä Jakinpelto. 7.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 7.2.1 Yleiset tavoitteet Alueelle on tavoitteiden mukaisesti kaavoitettu pientaloasutusta sekä virkistysalueita. 7.2.2 Rakentaminen Maankäytöllisesti ja liikenteellisesti luonnos tukeutuu aluetta halkovaan Haijaistentiehen, josta yksittäiset asuntokadut erkanevat. Katuverkosto seuraa maaston muotoja vältellen mäki- ja lakialueita. Pientaloille tarkoitettu tonttimaa (AO) seurailee katuja siten, että lähes kaikki tontit voivat rajautua suoraan luonnontilaisiin lähivirkistysalueisiin (VL). Tuloksena on orgaaninen, sormimainen yhdyskuntarakenne, joka rakennettujen alueiden osalta on tiivis ja urbaani, mutta joka toisaalta synnyttää laajoja luonnontilaisia vyöhykkeitä. Rakentaminen on keskitetty Haijaistentien itäpuolelle, ennen kaikkea avoimille peltoalueille ja mikroilmastoltaan suotuisille alarinteille. Arvokkaat lakialueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Myös Haijaistentien vartta on pyritty välttelemään yhtäältä liikennemelun vuoksi, toisaalta on tavoiteltu alueen ja tien yleisilmeen säilyttämistä luonnontilaisena. 7.2.3 Virkistysalueet Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on runsaasti virkistysalueita. Luontoselvityksen lohkojen 5 ja 7 sisältämiä metsälain 10 tarkoittamia alueita on vähäisissä määrin otettu rakentamisen piiriin. Lohkon 5 pinta-alasta 1/5 ja lohkon 7 pinta-alasta 1/8 on korttelialuetta. Pääosa lohkoista 5 ja 7 jää virkistysalueeksi. Sivu 15 (18)
Osayleiskaavan mukaiset virkistysalueet pienenevät asemakaavassa hieman entisen Haijaistentien itäpuolella. Suunnittelualueen sekä lähiympäristön palvelujen parantamiseksi on suunnittelualueelle osoitettu ohjeellinen leikkipuiston paikka. 7.2.4 Muut palvelut Suunnittelualueelle ei asemakaavassa ole osoitettu leikkipuiston lisäksi muita palveluja. 7.2.4.1 Liikenne Alueen liikennejärjestelyt on suunniteltu yhteistyössä kaupungin kunnallisteknisen organisaation kanssa. Alueesta on laadittu alustava yleissuunnitelmatasoinen katuverkkosuunnitelma. 7.2.4.2 Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan konsulttina on toiminut Pöyry Oy. Alueelle on laadittu alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma. Kaavaehdotuksessa on osoitettu alueita energiahuollon tarpeisiin, joille on tarkoitus sijoittaa suunnittelualuetta palvelevia muuntamoita sekä suunnittelualueen eteläosassa on osoitettu paikka pumppaamolle. 7.3 ALUEVARAUKSET 7.3.1 Korttelialueet AO-1, Erillispientalojen korttelialue. Rakennusalalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. AP-1, Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa erillisiä pientaloja, kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja 7.3.2 Virkistysalueet VL, lähivirkistysalue. 7.3.3 Liikenne- ja katualueet Alueelle on osoitettu liikenne- ja katualueita. Alueelle on osoitettu liittymäkieltoja. 7.3.4 Erityisalueet EN, enegiahuollon alue ET, yhteiskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Sivu 16 (18)
7.4 Kaavan vaikutukset 7.4.1 Vaikutukset maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön Alueen länsiosan hankalasti rakennettavat, luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävät lakialueet voidaan jättää virkistysalueiksi. Katuverkosto seuraa maaston muotoja vältellen mäki- ja lakialueita. Osa nykyisistä metsä- sekä peltomaisemaa muuttuu rakennetuksi pientaloalueeksi. 7.4.2 Vaikutukset taajamakuvaan Alue tiivistyy ja sinne tulee pientalorakentamista, uusia katuja sekä lähivirkistysalueita. Koillisnurkan tiiviillä korttelialueella etsitään ratkaisuja, joissa rakennukset ovat lähellä katua jolloin katutilasta muodostuu tiivis ja tonteille muodostuu selkeät oleskelualueet. 7.4.3 Vaikutukset talouteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön Uusi asutus vaikuttaa virkistävästi sekä lähiympäristön talouteen että sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. 7.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavanmuutos lisää jonkin verran liikennettä suunnittelualueella ja sen välittömässä ympäristössä. Pääosa asutuksen lisääntyvästä liikenteestä johdetaan Käköläntietä pitkin Rymättyläntielle. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnoillistavat suunnitelmat Mahdolliset rakennussuunnitelmat tulee sovittaa olemassa olevaan ympäristöön materiaaliensa, väriensä ja muotojensa suhteen. Kaavaehdotusalueelle laaditaan kaupunginhallituksen rakennustapaohje. Alueesta on laadittu katuverkon ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. 8.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen kunnallistekniikan ja katurakentamisen toteuttaminen aloitetaan kaavan valmistuttua kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Nyt tekeillä olevan talousarvioehdotuksen 2013-2016 mukaan rakentaminen alkaisi 2014 ja jatkuisi vuosina 2015 ja 2016. Sivu 17 (18)
8.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista. Naantalissa 8.1.2013 Kirsti Junttila, kaupunginarkkitehti Sivu 18 (18)