Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan
Osallistaminen - suomalaisen koulun ongelmakohta Suomalaisen koulun erityisongelma on se, että tiedoista ja taidoista huolimatta nuorten luottamus omaan osaamiseensa, asenne uuden oppimiseen sekä erityisesti halukkuus vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnan kehitykseen ovat heikkoja. Vaarana on, ettei laadukas tiedonhallinta kehity uutta luovaksi työksi ja yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. On syytä kysyä, missä määrin koulun nykyinen pedagogiikka ja toimintakulttuuri tuottavat passiivista asennetta tietoon ja yhteiskuntaan. (Jouni Välijärvi, 31.10.2011 HS)
Yhteispohdinta Mikä on syynä siihen, ettei suomalainen koulu onnistu oppilaiden osallistamisessa?
Mediakasvatus voi olla kriittisyyteen kasvattavaa analyyttisyyttä painottavaa nuorten ilmaisua monipuolistavaa ja luovuutta vahvistavaa tekemällä oppimista suojelevaa (lastensuojelullinen aspekti) osallistavaa, osallistumista tukevaa
Mitä on osallistumista tukeva eli osallistava mediakasvatus? 2010-luvun mediakasvatus on osallistumista tukevaa Lähtee oppilaan arjesta ja elämismaailmasta nousevista kysymyksistä ja vaikuttamisen tarpeista. Painottaa oppijan kuulemista ja kulttuuria, sisällön tuottamista, yhdessä tekemistä ja jakamista, yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamista mahdollisimman turvallisessa mediaympäristössä.
Miksi osallistumista tukevaa mediakasvatusta kehitetään? Tunne osallisuudesta on niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin äärimmäisen merkittävä. Tuetaan demokratiakasvatuksen toteutumista. Osallistaminen suomalaisen koulun ongelmakohta Ohjelma edistää demokratiakasvatuksen tavoitteita mediaa hyödyntäen. Osallisuuden tunteella on yhteys myös kouluviihtyvyyteen.
Opetushallituksen selvitys (2012) demokratiakasvatuksen toteutumisesta Selvityksen tavoitteina oli saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista tukevasta toimintakulttuurista lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista koulun arjessa oppilaskuntatoiminnasta yhteistyöstä koulujen ja oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kysely sisälsi myös osallistumista tukevaa mediakasvatusta koskevia kysymyksiä.
Peruskoulujen oppilaskunnat ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet Oppilaskuntien määrä kyselyyn vastanneista vuosiluokkien 7 9 kouluissa 99 % vuosiluokkien 1 9 peruskouluista 92 % vuosiluokkien 1 6 kouluista 55 % -> 60 % Oppilaskuntien määrä on lisääntynyt vahvasti viime vuosina. Oppilaat ovat voineet vaikuttaa erityisesti luokan sääntöihin, juhlien ja teemapäivien järjestämiseen sekä oppitunneilla opiskeluun Oppilailla yhä enemmän vastuuta aktiviteeteista
Mitä Opetushallituksen osallistavaan mediakasvatusohjelmaan sisältyy? 1. Toimintaohjelma koko kouluyhteisölle. Kartoitus- ja kehittämistehtäviä koskien - tavoitteita ( opetussuunnitelman kehittämistä) - toimintakulttuuria - opettajien ja oppilaiden osaamista - tekniikan saatavuutta - yhteistyötä ja kumppanuutta - johtamista 2. Ikäkausi- ja kouluastekohtaiset toimintamallit opettajien avuksi vuosiluokille 1 2, 3 6, 7 9, lukiokoulutukseen ja ammattikoulutukseen
Mitkä ovat osallistumista tukevan mediakasvatuksen ongelmakohdat kyselymme perusteella? (Toimenpiteet s. 29) lehtien saatavuus heikkoa, verkkolehtien lisenssejä harvoilla koulun oma mediatuotanto ei ole kovin yleistä pääsy internettiin ongelmallista koulutuntien ulkopuolella luku- ja työskentelytilojen puute materiaalien tuntemattomuus (sanovat sitä pedagogisten aineistojen puutteeksi) verkottumisen heikkous ajantasaisten laitteiden puute (vrt. amm. koulutus) koulutuksen ja teknisen tuen puute vaikutuskanavat tai verkkodemokratia-alustat eivät kovin toimivia
Mitä mediakasvatusohjelmaan sisältyy? 1. Toimintaohjelma koko koululle: kartoitus- ja kehittämistehtävät - tavoitteista (koulun opetussuunnitelma) - toimintakulttuurista - osaamisesta - tekniikan saatavuudesta - yhteistyöstä ja kumppanuudesta - johtamisesta 2. Ikäkausi- ja kouluastekohtaiset toimintamallit vuosiluokille 1 2, 3 6, 7 9, lukiokoulutus, ammattikoulutus
Miten ohjelma on syntynyt? OKM:n tilaamana (OM mukana); OPH:n tulossopimusasia Alkuideoiden Mediakasvatusseuran kanssa keväällä 2011 Astekohtaisissa työpajoissa opettajien kanssa syksyllä 2011 Sidosryhmien ideoiden pohjalta Opettajakouluttaja Hanna Niinistön avulla (toimintamallien kokoaminen) Yhdessä OPH:n asiantuntijoiden kanssa (Järvinen, Hartikainen, Kaihari, Kiesi, Pirttiniemi, Sinko, Wikholm)
Kohti uutta opetussuunnitelmaa 2016 Perusopetuksen tehtävä - vahvistaa oppijan toimijuutta - edistää vuorovaikutusta ja osallisuutta oppimista rikastavissa verkostoissa - edetään aktiiviseen kansalaisuuteen ja kehitetään kansalaisvalmiuksia -
Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen OPS 2016 1. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Harjaantuminen esittämään mielipiteensä r akentavasti 2. Itsestä huolehtiminen, arjen hallinta ja turvallisuus Osallistumisen kautta oppilas voi hahmottaa sääntöjen,sopimusten ja luottamuksentärkeyden ja oppia päätöksentekoa 3. Monilukutaito - Erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taidot - Erilaiset lukutaidot ja laaja tekstikäsitys - Käyttää taitojaan aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana
Laaja-alainen osaaminen (jatkuu) 4. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen 5. Osallistuminen,vaikuttaminen ja vastuulllisuus
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset Vuorovaikutus ja osallisuus Koulu kannustaa osallistumiseen ja kehittää osallistumista edistäviä rakenteita ja toimintatapoja Osallistumisen ja vaikuttamisen kokemusten kautta jokainen oppilas kehittää taitojaan toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kasvaa vähitellen ottamaan vastuuta - -