19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko



Samankaltaiset tiedostot
Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko

Puulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Turvetuotannon sijoittaminen

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Turvetuotannon vesistökuormitus

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Turvetuotannon valvonta

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

TASO-hankkeen esittely

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Pienten turvetuotantoalueiden luvat

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Mikonkatu Mikkeli

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

PÄÄTÖS Nro 9/05/2 Dnro Psy-2004-y-139 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Kommenttipuheenvuoro

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta,

Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Turvetuotannon vesienkäsittely

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Vesien tila ja vesiluvat

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Turpeenoton vesistövaikutukset

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Katariinantori 6 PL LAPPEENRANTA LAPPEENRANTA

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Vesikolmio Oy. Yleisesittely Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro Psy-2006-y-1 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Transkriptio:

Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka jakautuu noin 140 osakaskuntaan. Yhtenä tehtävistämme on huolehtia kalakantojen säilymisestä elinvoimaisina ja monipuolisina. 19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

Tapahtumia sitten edellisen foorumin.. Vapon kemiallisen puhdistamo toiminnassa, poistaa humuksen mutta happamoittaa veden. Toimintaperiaatteeltaan kevytversio, jossa puutteita AVI ei myöntänyt PeatBog Oy:lle ympäristölupaa tuotannon käynnistykseen Teurinsuolle. Hakija jättänyt päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen Länsi-Puulan kuormitusselvitys valmistui: Kälkäjoki on suurin yksittäinen Länsi-Puulan kuormittaja Siikaveden ravinne- ja kiintoainekuormituksesta Kälkäjoesta tulevan kuormituksen osuus on yli 90% Havu- ja Mustajoki aiheuttivat yhdessä suurimman humuskuormituksen Kälkäjoen valuma-alueella. Toimenpidesuositukset turvetuotannon juoksutusvesille: Pintavalutuskenttä ja/tai kemikalointi (BAT) Vesiensuojeluratkaisujen toimivuuden varmistaminen Vesiensuojeluratkaisut myös eristysojiin

Turvesoiden vesistökuormituksesta Vapo järjesti Puula-foorumia edeltävänä päivänä yleisötilaisuuden Kälkäjoen soilla. Sateeton kesäpäivä oli mitä parhain osoittaa, miten harmitonta turvetuotannon vesistökuormitus on. Tilaisuudessa Vapo esitteli myös Länsi-Puulan kuormitusselvityksestä valikoituja lukemia, joiden mukaan vain 6 13% Kälkäjoen kiintoaine- ja humuskuormituksesta on lähtöisin turvetuotannosta. Mikä Vapolta nytkin jäi mainitsematta on, että luvuissa on mukana vain mittakaivojen kautta laskettu vesi. Todellisuudessa ohijuoksutukset ja eristysojien vedet tulevat sen päälle. Yleisesti arvioidaan (mm SLL), että mittakaivoissa saadaan rekisteröityä vain alle 10% turvetuotannon todellisesta vesistökuormituksesta. Valokuvilla jäljempänä on havainnollistettu, miltä tilanne turvesoilla näytti kahden päivän sadejakson jälkeen (15.6.2014) ja toisaalta, miltä samat kohteet näyttivät kuivana kesäpäivänä (15.7.2014), jolloin Vapo esitteli toimintaansa.

Paju-Pihlassuon kemiallinen sakkautus Kuva 15.5.2014. Paju-Pihlassuon kemiallisella sakkautuksella puhdistettu vesi on kirkasta mutta hapanta. Kuvassa yliannosteltua rautasulfiittia, joka happamoittaa vesistöä. Kuva 15.7.14. Ei juurikaan virtaamaa. Mitattu ph-lukema 16.7. oli 4, tarkoittaa, että kaikki elollinen toiminta vedessä loppuu

ERISTYSOJAT AVIn myöntämässä ympäristöluvassa Paju- ja Havusuolle ( 5.8.2010, nro 69/10/1) mainitaan eristysojista: - Eristysojat, joiden kautta johdetaan tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä, on varustettava lietesyvennyksillä Kuvissa Havusuo-pohjoisen ja Mesiänsuon eristysojia. Vedet johdetaan suoraan vesistöön ilman lietetaskuja.

Havusuo-pohjoinen Kuva 15.5.14. Suo tulvii eristysojaan ja sieltä edelleen Pihlaspuruun. Sama paikka 15.7.14

Havusuo-pohjoiselta Puulaveteen! Kuva 15.5.2014. Suolta suoraan Pihlaspuruun, ohi puhdistuskentän ja mittakaivon. Kuva 15.7.14. Sama kohta esittelykelpoisessa kunnossa

Havusuo-keskinen Kuva 15.5.14. Suo tulvii ohi puhdistuskentän ja mittakaivon suoraan vesistöön Kuva 15.7.14. Vesienhallinta esittelykelpoisessa kunnossa

Sähköposti Siikaveden mökkiläiseltä (Pentti Salo) 25.6.2014 Mitä nyt on tapahtunut Puulan Siikaveden yläjuoksulla, kun vesi on taas ruskeaa mössöä? Tilanne on nyt pahempi, mitä se on ikinä ollut. Olen pitänyt nyt kolme viikkoa kahta katiskaa Siikavedessä. Tuloksena nolla kappaletta kaloja. Kalat ovat hävinneet. Tästä on se lohtu, että enää ei ole lokkeja, kun niille ei löydy ruokaa. Olen käyttänyt katiskan lisäaitana hyttysverkosta tehtyä seinämää, että näen miten turve pyydyksiin tarttuu (kuva liitteenä). Saaliina turpeelta haisevaa mössöä. Ruskea vesi on nyt edennyt yli kymmenen kilometrin päähän Hirvensalmen puolelle. Olisi aika päivittää kirjoituksia kirkasvetisestä Puulasta. Nämä turvetuotannon haitat ovat selvillä kaikille. Niin tuottajille, valvojille kuin myös lupaviranomaisillekin. Meillä lienee astunut voimaan laki, joka kieltää rikoksen suunnittelun. Siten turpeennostoluvan hakeminen täytyisi olla rangaistavaa, jos ei kerran voida estää ympäristörikosta. Tässä asiassa osasyyllisenä voidaan pitää myös lupia myöntävää tahoa. Lisäksi meillä on selvät lakipykälät siitä, mitä seuraamuksia ympäristörikoksen tekemisestä on. Lupia myönnetään, turvetta nostetaan, mittauksia tehdään ja alapuolisten vesistöjen omistajat kärsivät haitat. Ei tainnut toteutua Jorma Ollilan visio juomavesikelpoisista järvistä. Ainut tapa edetä lienee rikosilmoituksen tekeminen?

Siikavesi, katiskan aita 18.6.2014 Kuva: Pentti Salo

Mitä parannuksia? Paju- Pihlassuon kemiallista sakkautusta täydennettävä säätöautomatiikalla ja ph-tasauksella, jolla estetään veden happamoituminen Havusuon puhdistuskentät eivät puhdista ja ne on ensitilassa korvattava toimivalla (vettä happamoittamattomalla) kemiallisella sakkautuksella, vaihtoehtona että turpeen nosto Havusuolla lopetetaan! Kälkäjoen kaikkien soiden eristysojavedet on käsiteltävä vähintään lupaehtojen vaatimalla tavalla, mieluiten ojakatkoilla Puulavesi on luonnostaan kirkasvetinen erämaajärvi, jonka äärelle turvetuotanto ei sovellu!

Ympäristönsuojelulain 13 sisältää muun muassa seuraavaa: Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista... Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella olevalle luonnolle ja sen toiminnalle. Kuva:Erälehti

Hyviäkin asioita tapahtuu Puulalla Ansiokalastus elpymässä, Puulan kalastusalue edistämässä helpompaa kalavesille pääsyä Osakaskuntien yhdistymisissä hyvä vire päällä (vuonna 2010 yli 200 osakaskuntaa, nyt alle 150, tavoitteena 5) ELYn vaelluskalaprojekti edennyt hyvin, vedenomistajien ja kalastajien suhtautuminen myönteistä Puukonsaareen lossiyhteys, Käräjäniemeen veneilysatama Yhteisen suunnitelma vesienhoidon ja kalavesien hoidolle (ELY- Puulan kalastusalue) Kalastusalueen järjestämä opastus järvikalan käsittelyssä saanut myönteisen vastaanoton erityisesti kouluissa.

Troolikalastukseen soveltuvat alueet Puulalla

Puulan osakaskunnat, tavoite vuoteen 2020

x Etelä-Puula- Vahvajärvi nyt

x Etelä-Puula- Vahvajärvi - tavoite

. PIDETÄÄN HUOLTA PUULASTA! KIITOS! Lisää tietoa Puulan kalastusalueesta löydät osoitteesta www.puula.fi PUHTAAN VEDEN ARVO YMMÄRRETÄÄN VASTA SITTEN KUN SITÄ EI OLE! 19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko