Turvetuotannon vesienkäsittely

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesienkäsittely Puula forum Tomi Yli-Kyyny 1 Vapo Oy 2016

2 Vesienkäsittelyrakenteet 2 Vapo Oy 2016

3 Jokainen hehtaari vaikuttaa 3 Kuva Sisäinen Vapo Clean Internal Waters Vapo Oy 2016

4 Turvetuotannon vesienkäsittely 4 Vapo Oy 2016

5 Pintavalutuskenttä 5 Vapo Oy 2016

6 Vesienkäsittelyrakenteet 6 Vapo Oy 2016

7 Turvetuotannon vesistövaikutukset tunnetaan 7 Vapo Oy 2016

8 Turpeen vesistövaikutuksia on tutkittu paljon SYKE: Kiintoaineen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitus eri päästölähteistä TASO-hanke, valtakunnallinen turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämishanke Puulan länsiosan kuormitusselvitys v , toteutti Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Martinjärvi Iso Kivijärvi, järviparin sedimenttitutkimus / GTK Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys - Koko Suomen kattava valuma-, vedenlaatu- ja ominaiskuormitusaineisto / Bery Ylivirtaamaselvitys / Bery, Ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu ja kuormitustarkastelu Vapo Oy 2016

9 Maankäyttömuotojen vesistökuormitukset yksiin kansiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) valmistui 2015 kokonaisvaltainen selvitys eri maankäyttömuotojen ja teollisuuden aiheuttamasta vesistökuormituksesta Selvitys kokoaa yhteen tämänhetkisen tiedon ravinne- ja kiintoaine-kuormituksesta ja sisältää myös tietoa orgaanisen hiilen (TOC) määrästä ja alkuperästä. Vastaavaa vesistökuormituksen kokonaiskuvaa selventävää raporttia ei ole tätä ennen ollut saatavilla. Turvetuotannon osuus vesistöihin kohdistuvasta fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormituksesta on pieni. Puulaan laskeva Kälkäjoki ja Saarijärven reitti olivat erityiskohteina Selvityksen mukaan Kälkäjoella vesistön tila on nyt hyvä. Saarijärvenreitin varrella on selkeämmin tarvetta kaikkien sektoreiden vesiensuojelutoimenpiteille. 9 Vapo Oy 2016

10 Maankäyttömuotojen vesistökuormitukset yksiin kansiin - Kiintoaineen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitus eri päästölähteistä Turvetuotannon osuus vesistöihin kohdistuvasta fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormituksesta on pieni. = orgaaninen kokonaishiili = 0,2% = 38,3 milj ha = 0,2% = 0,4% = 0,4% Yht tonnia = 0,4% Yht tonnia Lisäykset: Jaakko Silpola/Vapo 10 Vapo Oy 2016

11 TASO-hanke TASO-hanke, toteutettu valtakunnallinen turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämishanke Hanketta koordinoi Keski-Suomen Ely Hankkeen päärahoittajat: Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö Osahankkeet: Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät Luonnontilaisen suon ja vanhan metsäojitetun suon vesistövaikutusten selvittäminen Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi Omavalvonnan kehittäminen Turvetuottajien ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen Seurannat osoittavat, että humus- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin tulee kaikesta maankäytöstä. Turvetuotannon kuormitus oli samaa suuruusluokkaa riippumatta siitä perustuiko pitoisuusseuranta jatkuvatoimiseen mittaukseen vai manuaalisiin vesinäytteisiin Taso hankkeen nettisivut ja loppuraportti: 11 Vapo Oy 2016

12 Puula kuormitusselvityksen tulokset Erityisenä huolenaiheena olivat Puulan länsiosaan laskevan Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaikutus Puulan länsiosan vedenlaatuun, erityisesti Siikaveteen. Puulan länsiosan kuormitusselvitys vuosina , Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Hankealueella sijaitsee viisi Vapon turvetuotantoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 400 ha. Selvityksen mukaan (Roiha ym. 2014) valtaosa Siikaveden valuma-alueen ainekuormituksesta on peräisin maataloudesta, metsätaloudesta sekä luonnonhuuhtoumasta. Esimerkiksi kiintoainehuuhtoumasta 81% oli peräisin maataloudesta. Siikavedellä ja Puulan luoteisosalla ei yli 10 m syvyisillä alueilla esiinny väitettyjä metrisiä turvekerrostumia ; sotien jälkeisen ajan sedimenttikerroksen paksuus on syvänteissä enimmillään cm. Turvetuotannon osuus Siikaveden kiintoaine- ja fosforikuormasta on noin 7% ja typpikuormasta noin 14%. 12 Vapo Oy 2016

13 Vesistötarkkailun ja päästötarkkailun näytteiden ja analyysien määrä Päästötarkkailu Vesistötarkkailu Näytteet Analyysit Näytteet Analyysit 13 Vapo Oy 2016

14 Ylivirtaamaselvitys / Bery Pöyry teki 2014 Bioenergia ry tilauksesta selvityksen turvetuotannon ylivirtaamatilanteista sekä niistä aiheutuvasta kuormituksesta Selvityksessä ylivirtaama määriteltiin näin: Tilanteet, jolloin valumat ovat sijoittuneet ylimmän 5 % sisälle kaikista tarkkailujakson vuorokauden keskivalumista. Ylivirtaamatilanteet määritettiin erikseen jokaiselle koekohteelle Selvityksen mukaan kohteilta mitatut valumat olivat suurimmillaan keväällä lumien sulamisen aikaan. (Etelä-Suomen kohteiden kevään keskimääräinen valuma oli 43 l/s/km2 ja Pohjois-Suomessa vastaavasti 54 l/s/km2.) Selvityksen perusteella pintavalutuskentällisten kohteiden ylivirtaamatilanteiden keskimääräisen kuormituksen osuus vuosikuormituksesta oli: kiintoaineen osalta 17% kokonaistypen osalta 14 %, kokonaisfosforin osalta 13 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 12 %. 14 Vapo Oy 2016

15 Vapon ympäristösitoumukset Mitä on tehty 15 Vapo Oy 2016

16 Vapon ympäristösitoumukset % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Avoin vuorovaikutus 4. Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö kuormituksen monitoroinnissa 5. Tuotanto keskitetään ojitetuille turv le 6. Luontoarvosoiden suojelu 7. Turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta 8. Päästötarkkailujen laajentaminen 9. Seuraavan maankäytön tehostaminen

17 Puhdas vesi -sitoumus TURVETUOTANNOLLA VÄHENNETÄÄN VESISTÖKUORMITUSTA Tavoitteena, että vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa

18 Kiintoaine- ja humuspitoisuudet turvetuotannossa Keskimääräinen kiintoainepitoisuus (mg/l) PVK Koko Suomi: 5,3 Vertaa! Ojittamaton luonnontilainen alue: Koko Suomi: 1,4 mg/l Metsäojitettu alue: Koko Suomi: 5,0 mg/l Kiintoaineen määritysraja: 1,0 mg/l Lähde: Pöyry Oy (2013) Keskimääräinen COD Mn (mg O 2 /l) PVK Koko Suomi: 44 Etelä-Suomi: 45 Pohjois-Suomi: 25 Vertaa! Ojittamaton luonnontilainen alue: Koko Suomi: 32 Etelä-Suomi: 45 Pohjois-Suomi: 25 Metsäojitettu alue: Koko Suomi: 41 Etelä-Suomi: 49 Pohjois-Suomi: 36 Lähde: Pöyry Oy (2013)

19 Ohijuoksutukset Vapo Oy 2016

20 Ohijuoksutukset Tulee kiinnittää erityistä huomiota ohijuoksutuksiin ja niiden hallintaan, v ohijuoksutuksia on ollut 70 kertaa yhteensä 454 päivää. Pyritään a.s.a.p. puolittamaan ohijuoksutusten kesto [pv] ja tavoite on nolla. Ohijuoksuttaminen on luvanvaraista, sillä estetään rakenteiden rikkoutuminen. Kaikki ohijuoksutustilanteet raportoidaan valvovalle viranomaiselle Puulan/Kälkäjoen turvetuotantoalueilla ei ole raportoitu ohijuoksutustilannetta vuonna 2015 Eristysojilla estetään ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle Eristysojia on parannettu Paju-Pihlassuolla ja Havusuolla Uusilla alueilla Rääsysuolla ja Mesiänsuolla ne on laitettu kuntoon valmisteluvaiheessa 20 Vapo Oy 2016

21 Ohijuoksutukset Puulan alueella 2014 ja Tilanteet (kpl) Kesto yht. (pv) Vapo Oy 2016

22 Puulan suot Vapo Oy 22 Vapo Oy 2016

23 Puulan suuntaan laskevat suot Havusuo Paju-Pihlassuo Jokipolvensuo Mesiänsuo Rääsysuo Turvetuotantoa noin 2,1 %

24 Veden laatu Jokipolvensuo, Rääsysuo ja Mesiänsuo, Pihlassuo Kiintoaine mg/l Kok-P µg/l Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj. Kok-N µg/l CODMn mg O2/l Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj.

25 Havusuon veden laatu (KOS2, KOS3, KOS5 ja PVK6) Kiintoaine mg/l Kok-P µg/l Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK6 0 Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj. Kok-N µg/l CODMn mg O2/l Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK6 0 Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj.

26 Oletus seuraavasta maankäytöstä SITOUMUS: Vapon omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat aktiivisessa seuraavassa maankäytössä viimeistään 2 vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä. Turvetuotantoon vuokrattujen alueiden osalta maanomistaja päättää alueen seuraavasta maankäytöstä Turvetuotannon päättymisen jälkeinen uusi maankäyttö jalostetaan ja kasvatetaan jälleenmyyntiarvoa nopeutetaan kasvittumista, joka on yleensä ympäristöluvan määräyksistä vapautumisen edellytys poistaa kuormittavaa pinta-alaa turvetuotannosta ja kuormittavasta pinta-alasta merkitystä ympäristövaikutuksiin, imagoon ja toiminta-alueen maisemaan oleellinen osa Polttoaineet -liiketoiminta-alueen liiketoimintaa Vuokra-alueet luovutetaan yleensä metsä- tai maatalouskäyttöön soveltuvassa kunnossa Vapo Oy osallistuu vuokrattujen suoalueiden käytön suunnitteluun tiedottamalla käyttömahdollisuuksista, tutkimustuloksista ja ympäristönäkökohdista 26 Vapo Oy

27 Oletus seuraavasta maankäytöstä Kriteerit: Metsätalous Vesitalous kunnossa, mutta esim. kivisyys tai maaperä estää peltokäytön Samat kriteerit pätevät myös maatalouteen, mutta yleensä pelloksi tarvitaan laajempia kokonaisuuksia, esim. vähintään 5 ha yhtenäinen alue. Sijainnilla merkitystä kiinnostavuuteen Kosteikot tulevat kyseeseen silloin, kun alueen kuivattaminen ei onnistu luontaisin menetelmin tai kun halutaan lisätä alueen monimuotoisuutta. 27 Vapo Oy

28 Oletus seuraavasta maankäytöstä Paju-Pihlassuo alueet ovat kokonaan Vapon omistamia. Alueet soveltuvat parhaiten metsätalouskäyttöön. Vapon oma intressi on metsittää alueet. Männyn istutuksia on tehty noin 6 ha:n alueelle. Lisäksi tuotannosta poistuneita alueita on tuhkalannoitettu ja kyseiset alueet ovat taimettuneet luontaisesti. Rääsysuo alue on kokonaan Vapon omistamaa aluetta. Ei ole poistumia lainkaan, uudehko suo. Tällä hetkellä oletuksena seuraavan maankäytön osalta soveltuvaksi käyttömuodoksi alueelle on metsätalous sekä kosteikkoja (ei syvää laskuojaa) Mesiänsuo alueella vuokramaata noin 30% ja loput Vapon omistamaa aluetta. Ei ole tuotannosta poistuneita alueita, koska on uudehko suo. Tällä hetkellä oletuksena seuraavan maankäytön osalta soveltuvaksi käyttömuodoksi on metsätalous ja kosteikkoja Jokipolvensuo Vapon omistamat poistuma-alueet on tuhkalannoitettu. Metsätalouskäytössä 13 ha, lisäksi maatalouskäytössä 30 ha (yksityinen maanomistaja). Alueella on noin 7 ha:n kosteikko (Partinlammensuon lohkolla). Jokipolvensuon kosteikko kesäkuussa 2016 Ari Laukkanen Pihlassuo tuhkalannoitettu ja männynistutus 5/2015. Kuva kesäkuu 2016 Ari Laukkanen 28 Vapo Oy

29 Oletus seuraavasta maankäytöstä Tupasuo Metsätalous - alue suurimmaksi osaksi Vapon omistamaa, 5 muuta maanomistajaa lisäksi. Alueen maaperän, kivisyyden ja rikkonaisuuden vuoksi ei ole käytännöllinen maatalouteen. Koko suo tulee näkemyksemme mukaan olemaan metsätalouskäytössä. Jokunen pienehkö kosteikko voi olla myös mahdollinen. Loukkusuo Metsätalous alue suurimmaksi osaksi vuokramaata, osa alueista on jo luovutettu (82 ha), maanomistaja päättää seuraavasta maankäytöstä. Ko. maanomistajalla intressi metsätalouteen. Majasuo Metsätalous kokonaan Vapon omistama alue. Sijainnin vuoksi Vapo haluaa panostaa ja on jo panostanut alueella metsän kasvatukseen. Taimikonhoitoa ja tuhkalannoitusta on tehty noin 25 hehtaarille syksyllä Havusuo Metsätalous ja maatalous - alueella on sekä Vapon että vuokranantajien alueita. Luovutetut alueet ovat jo maatalouskäytössä (n. 60 ha). Maanomistaja oletettavasti ottaa alueet metsätalouskäyttöön. Vapon omistamille, 4 ha jo tuotannosta poistuneelle alueelle on tehty männyn istutusta ja poistuneita alueita on myös tuhkalannoitettu. Alueella maatalousmaalle on hyvä kysyntä ajatellen vielä tuotannossa olevien alueiden seuraavaa maankäyttöä. Höystösensuo Ei laske Puulaan, sijaitsee Leivonmäellä. Kokonaan tuotanto loppunut, peltokäytössä 270 ha, alueelle rakennettu myös kiitorata / lentopaikka. Kuvassa Majasuon poistuneen alueen metsittyminen, johon toteutettu taimikonhoito Kuva Ari Laukkanen syksy elu/images/largeimage/l_leivonmaki.jpg 29 Vapo Oy

30 Kuva Rääsysuon pumppualtaalta Kiitos! 30 [Esittäjän nimi] [pp.kk.vvvv]

31 Apendix 31 Vapo Oy 2016

32 Martinjärvi Iso Kivijärvi Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia Keuruun Martinjärveen sedimenttien avulla Cesium-137-laskeuma vuonna 1986 Turvetuotanto Martinjärven valumaalueella alkoi n luvun puolivälissä, Kalmuneva 1980, nyk. vajaa 2 % pintaalasta Sedimentin kertymisnopeus on molemmissa järvissä samanlainen Martinjärven sedimenttisarjoissa Cs-137 laskeuma oli hautautunut tyypillisesti 7-8 cm syvyyteen (sedimentin paksuuskasvu noin 3 mm/a) Martinjärveltä ei sedimenttitutkimuksessa havaittu turvetuotannon vaikuttaneen sedimentin kertymiseen, kun sitä on verrattu läheiseen Iso Kivijärveen, johon ei laske turvetuotannon kuivatusvesiä. GTK:ssa on käynnissä 42 järven vertailututkimus sedimenttien kertymisnop. Lisätietoa \ Ympäristöseminaarin esitykset: Geologian tutkimuskeskus, GTK:n sedimenttitutkimukset / T. Kauppila 32 Vapo Oy 2016

33 Havusuon ohijuoksutukset Tämä dia vain sisäiseen käyttöön taustatiedoksi: Puulan alueella 2015 ei ohijuoksutuksia Puulan alueella 2014 kaksi ohijuoksutusta: Havusuon kosteikko 2:lla 4 päivän ohijuoksutus Havusuon kosteikko 3:lla 4 päivän ohijuoksutus 33 Vapo Oy 2016

34 HAVUSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 1979 Turvetuotanto aloitettu 1985 tuotteet: jyrsinturve, palaturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 95 ha tuotannosta poistunut 53 ha seuraavassa maankäytössä/luovutetut alueet maatalous ja metsätalouskäytössä Tuotannon arvioidaan jatkuvan alle 10 vuotta

35 PAJU-PIHLASSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 1993 Turvetuotanto aloitettu 1995 tuotteet: jyrsinturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 135 ha tuotannosta poistunut 10 ha seuraavassa maankäytössä pääasiassa metsätalouskäytössä Tuotannon arvioidaan jatkuvan noin 15 vuotta

36 JOKIPOLVENSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 1984 Turvetuotanto aloitettu 1989 tuotteet: jyrsinturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa myönnetty ympäristöluvan tarkistaminen saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 13 ha tuotannosta poistunut 10 ha seuraavassa maankäytössä maatalouskäytössä, metsätalouskäytössä sekä kosteikko Tuotannon arvioidaan jatkuvan alle 5 vuotta

37 MESIÄNSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 2010, uudehko alue Turvetuotanto aloitettu 2012; tuotteet: jyrsinturve, palaturve, ympäristöturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 53 ha Tuotannon arvioidaan jatkuvan noin 20 vuotta

38 RÄÄSYSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 2009, uudehko alue Turvetuotanto aloitettu 2012; tuotteet: jyrsinturve, palaturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 90 ha Tuotannon arvioidaan jatkuvan noin 25 vuotta

39 HAVUSUO

40 PAJU- PIHLASSUO kemikalointi

41 JOKIPOLVENSUO Poistuneella alueella: Kosteikko peltoa metsää

42 MESIÄNSUO

43 RÄÄSYSUO

44 Vesienkäsittelyrakenteet Havusuolla 3 kosteikkoa Rakennettu pumppaamoa Tarkkailuvelvoite: tehostettu 3 vuotinen tarkkailu kenttien valmistuttua Tarkkailua jatketaan tehostettuna, n. 25 näytettä vuodessa Valmet jatkuvatoiminen veden laadun ja määrän mittari KOS 2:lla Virtaamamittaus lisäksi 1 rakenteella 1 pintavalutuskenttä Rakennettu 2011 Yhdellä pumppaamolla vesi johdetaan puoliksi kosteikolle ja puoliksi pintavalutuskentälle Tarkkailuvelvoite: tehostettu 3 vuotinen tarkkailu kenttien valmistuttua Tarkkailua jatketaan tehostettuna, n. 25 näytettä vuodessa

45 Havusuon veden laatu Havusuo KOS toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 37 % (7,3 > 4,6 mg/l) Kokonaisfosfori 11 % (17->15 µg/l) Kokonaistyppi 14 % (1470->1270 µg/l) (CODMn 12 % (20 ->18 mg O2/l )) Lähtevän veden laatu erinomainen: Kiintoaine 4,6 mg/l, metsäojitetun suon tasolla (5) Fosfori 15 µg/l, alle luonnontilaisen suon tason (20) Typpi 1270 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 18 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Havusuo KOS toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 53 % (17 > 7,9 mg/l) Kokonaisfosfori 7 % (30->28 µg/l) Kokonaistyppi 1 % (1700->1700 µg/l) (CODMn -15 % (26 ->30 mg O2/l )) Lähtevän veden laatu hyvää, parantunut edellisestä vuodesta: Kiintoaine 7,9 mg/l, tavanomaisen tuotantosuon tasolla Fosfori 28 µg/l, alle metsäojitetun suon tason (50) Typpi 1700 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 30 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Kuormitus vuonna 2015 Fosforin ja COD osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja kiintoaineen osalta hieman keskimääräistä korkeampi.

46 Havusuon veden laatu Havusuo KOS toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 19 % (3,9 > 3,2 mg/l) Kokonaisfosfori 27 % (19->14 µg/l) Kokonaistyppi 2 % (1200->1100 µg/l) (CODMn 3 % (24 ->23 mg/l)) Lähtevän veden laatu erinomaista: Kiintoaine 3,2 mg/l, lähes luonnontilaisen suon tasolla Fosfori 14 µg/l, alle luonnontilaisen suon tason (20) Typpi 1100 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 23 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Kuormitus vuonna 2015 Fosforin ja COD osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja kiintoaineen osalta hieman keskimääräistä korkeampi. Havusuo PVK toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 36 % (3,9 > 2,5 mg/l) Kokonaisfosfori -15 % (21->24 µg/l) Kokonaistyppi 16 % (1300->1100 µg/l) (CODMn -42 % (27 ->38 mg/l)) Lähtevän veden laatu erinomaista: Kiintoaine 2,5 mg/l, luonnontilaisen suon tasolla Fosfori 24 µg/l, lähes luonnontilaisen suon tasolla (20) Typpi 1100 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 38 mg O2/l, lähes luonnontilaisen suon tasolla (32) Kuormitus vuonna 2015 Fosforin ja kiintoaineen osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja COD osalta hieman keskimääräistä korkeampi.

47 Vesienkäsittelyrakenteet Paju-Pihlassuolla 1 Kemiallinen vesienkäsittely Kemikalointiasema rakennettu 2012 luvassa määrätyn pintavalutuskentän tilalle ELYkeskuksen luvalla Pumppaamo Tarkkailuvelvoite: tehostettu 3 vuotinen tarkkailu kenttien valmistuttua Tarkkailua jatketaan tehostettuna, n. 25 näytettä vuodessa Virtaamamittaus Paju-Pihlassuo KEM toteutunut puhdistusteho Kokonaisfosfori 58 % (27->11 µg/l) Kokonaistyppi 15 % (1500->1300 µg/l) CODMn 56 % (21 ->10 mg/l) Kiintoaine -20 % (11 > 13 mg/l) Lähtevän veden laatu erinomaista: Kemikaloinnilla vaikutus fosfori- ja COD pitoisuuksiin, haastavaa koska kemikalointiin tuleva vesi jo hyvää, mutta toiminta 2015 ollut hyvä Kiintoaine 13 mg/l, kemikaloidun tuotantosuon tasolla Fosfori 11 µg/l, alle luonnontilaisen suon tason (20) Typpi 1300 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 10 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Kuormitus vuonna 2015: Fosforin ja COD osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja kiintoaineen osalta keskimääräistä korkeampi.

48 Vesienkäsittelyrakenteet Jokipolvensuolla 1 kasvillisuuskenttä Ruokohelpikenttä rakennettu 2005, jossa on nykyisellään myös muuta kasvillisuutta Vesi siirretään painovoimaisesti kasvillisuuskentälle Tarkkailuvelvoite, ympärivuotinen tehostettu (n. 25 näytettä vuodessa) Virtaamamittaus Kuvaus veden laadusta Jokipolvensuon KK1: Lähtevän veden laatu erinomainen: Kiintoainepitoisuus: 2 mg/l (luonnontilaisen suon tasolla) Fosforipitoisuus: 14 µg/l (alle luonnontilaisen suon tason (20)) COD-arvo: 19 mg O2/l (alle luonnontilaisen suon tason (32)) Typpipitoisuus: 700 µg/l (metsäojitetun suon tasolla, alle sadeveden pitoisuuden (1000 µg/l) Myös puhdistusteho hyvä Kuormitus vuonna 2015 Kaikkien ravinteiden, kiintoaineen ja COD:n osalta keskimääräistä vähemmän kuormitusta.

49 Vesienkäsittelyrakenteet Mesiänsuolla 1 pintavalutuskenttä Rakennettu 2010 Vesi siirretään pintavalutuskentälle pumppaamon avulla Tarkkailuvelvoite Omaehtoisesti tehostetussa tarkkailussa, n. 25 näytettä vuodessa Virtaamamittaus Kuvaus veden laadusta Mesiänsuo PVK1: Lähtevän veden laatu erinomainen: Kiintoaine: 3 mg/l (Erinomainen, lähes luonnontilaisen suon tasolla) Fosfori: 18 µg/l (Erinomainen, alle luonnontilaisen suon tason 20) Typpi: 1200 µg/l (Normaalin tuotantosuon tasolla) COD-arvo: 29 mg O2/l (Erinomainen, alle luonnontilaisen suon tason 32) Myös puhdistusteho hyvä Kuormitus vuonna 2015 Kiintoaineen ja fosforin osalta kuormitus keskimääräistä alhaisempi. Typen ja COD osalta vesimäärästä johtuen hieman keskimääräistä korkeampi.

50 Vesienkäsittelyrakenteet Rääsysuolla 1 pintavalutuskenttä Rakennettu 2010 Vesi siirretään pintavalutuskentälle pumppaamon avulla Tarkkailuvelvoite Omaehtoisesti tehostetussa tarkkailussa, n. 25 näytettä vuodessa Virtaamamittaus Kuvaus veden laadusta Rääsysuo PVK1 Lähtevän veden laatu hyvä: Kiintoainepitoisuus: 3,5 mg/l (Erinomainen, alle metsäojitetun suon tason (5)) Fosforipitoisuus: 70 µg/l (Tyydyttävä, hieman yli keskimääräisen tuotantosuon tasolla) Typpipitoisuus: 1200 µg/l (Hyvä, normaalin tuotantosuon tasolla) COD-arvo: 60 mg O2/l (Tyydyttävä, hieman yli keskimääräisen tuotantosuon tason) Myös puhdistusteho hyvä Kuormitus vuonna 2015 Kaikkien ravinteiden, kiintoaineen ja COD:n osalta keskimääräistä vähemmän kuormitusta pienemmän vesimäärän vuoksi.

51 Kiintoaine: alustavia tuloksia Biotarhankkeesta Suodattimen huokoskoko vaikuttaa vesinäytteen kiintoainepitoisuuteen Keskimääräinen ero 7,4 mg/l Kiintoaineen fraktioiden välillä (hienojakoinen versus karkea) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa metsätalouden ja turvetuotannon välillä 51

52 Humusaineiden kierto luonnossa Kaavio: Kimmo Virtanen GTK 52