Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Transkriptio

1 Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1

2 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Tavoitteena pintavesien vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila Tavoitteena pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Tietyin edellytyksin tavoitteita voidaan lieventää tai määräaikoja pidentää Ensimmäinen vesienhoitokausi takana tilatavoitteita ei saavutettu kaikilta osin 2. vesienhoitokausi käynnissä; valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat tausta-asiakirjoineen voimassa 3. vesienhoitokauden suunnittelu käynnistynyt; 1. kuuleminen 2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 2

3 Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat Vesienhoidon toteuttaminen Etelä- Savossa 3

4 Vesienhoitosuunnitelmalla on välillinen vaikutus Viranomaiset: päätökset lainsäädännön perusteella, vesienhoitosuunnitelmat huomioitava Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtio ja kunnat: edistävät toteuttamista määrärahojen ja puitteissa ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla Asetus vesienhoidon järjestämisestä Toiminnanharjoittajat: erityisesti lupapäätösten ja kaavoituksen kautta Useat toimenpiteistä perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen valmiuteen osallistua niiden rahoitukseen ja toimeenpanoon Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Lupapäätös Hoitosuunnitelmissa esitetyt tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet -maakuntakaava -yleiskaava TOIMINNANHARJOITTAJA

5 Pintavedet tyypiltään erilaisia Suomessa kaikkiaan 13 järvi-, 11 joki- ja 11 rannikkovesityyppiä Tyypittelyn taustalla maantieteelliset ja luonnontieteelliset ominaispiirteet, mm: valuma-alueen maaperä (turve, kivennäismaa, savi vesistön koko (joet ja järvet) syvyys ja viipymä (järvet) Etelä-Savossa 12 järvi- ja 6 jokityyppiä Mukana > 50 ha järvet ja valumaalueeltaan > 80 km 2 joet Tyyppikohtaiset raja-arvot ekologisen luokittelun pohjana 5

6 6

7 Järvet: - Vh: pieni tai keskisuuri vähähumuksinen järvi - Mh: matala humusjärvi - MVh: matala vähähumuksinen järvi Joet: - Kt: keskisuuri turvemaan joki 7

8 Ekologinen tilaluokittelu mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu kullekin pintavesityypille on määritetty vertailuolot ja oma luokitteluasteikkonsa tilaluokittelussa tarkastelun kohteena ensisijaisesti biologiset laatutekijät pintavesimuodostuman eri eliöryhmien ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatutekijät (typpi ja fosfori, kokonaisravinteet, ph, näkösyvyys) ja säännöstelyn tai rakentamisen vaikutukset Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Voimassa oleva luokitus laadittu 2013 Seuraava luokitus valmistuu 5/2019 (käytetään pääosin v seurantatietoja) Arviointikriteereihin ei tulossa olennaisia muutoksia 8

9 Ekologisen luokituksen laatutekijöitä Kasviplankton, piilevät,haittalevät Pohjaeläimet Makrofyytit (vesikasvit) Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Kalat

10 Tyyppikohtaisia raja-arvoja esim. kokonaisfosfori Hyvä/Tyydyttävä raja-arvot suuri vähähumuksinen järvi (Svh), esim Puula 18 µg/l matala humusjärvi (Mh), esim. Patisenlampi 25 µg/l keskisuuri turvemaajoki, esim. Kälkäjoki 40 µg/l 10

11 Pintavesien ekologinen tila Etelä-Savossa % järvipinta-alasta ja 80 % jokipituudesta vähintään hyvässä tilassa ranta- ja lahtialueet paikoin nuhraantuneet, mikä ei välttämättä näy luokittelussa koska seuranta kattaa yleensä vain selkävedet

12 12

13 Kälkäjoki Joen pituus 13 km, valuma-aluetta 209 km2 Tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki, veden väriluku keskimäärin 190 mg/l Seurantapaikat vedenlaadun osalta: Kälkäjoki 30, Kälkäjoki 1, Kälkäjoki 2 Kälkäjoki v ja 2013 ekologisissa luokituksissa hyvässä tilassa Biologia Sähkökoekalastus 2010 ja 2012: tyydyttävä Piilevä 2012: erinomainen Veden fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Yleisesti vedenlaatu hyvää tasoa Kiintoaine- ja tummuushaitat sekä kohonneet kokonaistypen pitoisuudet alajuoksulla, samoin suurehkot raudan pitoisuudet 13

14 Puula, Siikavesi Pinta-ala 400 ha Tyypiltään pieni humusjärvi, veden väriluku keskimäärin 60 mg Pt/l Seurantapaikat vedenlaadun osalta: Siikavesi 1 v ekologiselta tilaltaan erinomainen, v tila hyvä Biologia: pohjaeläimet E/H, makrofyytit H, kasviplankton (a-klorofylli) H Veden fys.-kem. vedenlaatu E kokp 13 µg/l: E kokn 485 µg/l: E näkösyvyys 1,95 m 14

15 Puula, Lihavanselkä-Kaiskonselkä Pinta-ala 32 km2 Tyypiltään keskikokoinen humusjärvi, veden väriluku keskimäärin 50 mg Pt/l v ekologiselta tilaltaan erinomainen, v tila erinomainen Vedenlaadun seurantapaikkoja 9 kpl Biologia: erinomainen pohjaeläimet H, makrofyytit H kasviplankton (a-klorofylli) E/H Veden fys.-kem. vedenlaatu; erinomainen kokp 10 µg/l: E kokn 438 µg/l: E 15

16 Kälkäjoki 1 Siikavesi 1 Puula 3 Puulavesi 85 16

17 µg/l µg/l µg/l µg/l Kälkäjoki 1, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l Siikavesi 1, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l Puula 3, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l Puulavesi 85, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l 17

18 mg/l mg/l mg/l mg/l Kälkäjoki 1, syvyys 1 m väriluku Siikavesi 1, syvyys 1 m väriluku Puula 3, syvyys 1 m väriluku Puulavesi 85, syvyys 1 m väriluku 18

19 Puulan länsiosan kuormitusselvitys Laadittu 2012 Hankkeen taustalla oli Puulan länsiosan vedenlaatu ja siinä mahdollisesti tapahtuneet muutokset Hankkeen vetäjänä Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Raportti löytyy internetistä. 19

20 Lähde: Roiha Puulan länsiosan kuormitusselvitys 20

21 Lähde: Roiha Puulan länsiosan kuormitusselvitys Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 21

22 Maankäyttö Soiden ojitustilanne Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 22

23 Kuormituksesta ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormitus suurempaa Kälkäjoen valuma-alueelta turvemaiden suuri osuus valumaalueesta vähäjärvisempi -> aineiden pidätys heikompi maankäyttö (metsätalous, maatalous, turvetuotanto) kuormitus suurinta Havu- ja Mustajoella Siikaveden ja Puulan sedimenttitutkimus: heikoin pohjanlaatu 1970-luvulla, jolloin mm. ojitustoiminta oli vilkkaimmillaan tuolloin myös sedimentoituminen vilkkaimmillaan Puulan syvänteellä merkittävä heikkeneminen laadussa Puulan vedenpinnan laskun jälkeen 23

24 Mihin tulee keskittyä? Humuskuormituksen hallitseminen teknisesti haastavaa Hoitotoimien suunnittelussa tulisi keskittyä eri lähteiden kiintoainekuormituksen ehkäisemiseen erityisesti turvemaapohjaisilla alueilla Ojituksen tarpeen huolellinen arviointi tärkeää Ojia ei tule johtaa suoraan vesistöön Toimenpiteinä: Kiintoainetta pidättävät rakenteet Vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja huoltaminen Kunnostusojitustarpeen huolellinen arviointi 24

25 Lisätietoja internetistä Etelä-Savon vesienhoidon blogi-sivut: mm. kuormitusselvitykset, hoitosuunnitelmat, toimenpiteiden toteutusraportit, pöytäkirjat Etelä-Savon Ely-keskuksen vesienhoidon sivut: vesienhoidon suunnitelmat ja ohjelmat Vesikartta: karttapohjainen palvelu, jossa mm. vesien tilan luokitukset ym. Puulan vedenlaadusta Jyväskylän yliopisto Ympäristöhallinto 25

26 Vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset Kuulemisaika Kuulemisaineisto: Karttapalvelu: Etelä-Savoa koskee kaksi kuulemisasiakirjaa: Vuoksen vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Kansalaispalaute: Kyselylomake: ( Kirjaamo: Vuoksen vesienhoitoalue: Etelä-Savon ELYkeskuksen kirjaamo Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon