Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen"

Transkriptio

1 SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 1(5) ELY-keskukset Ympäristöministeriö Kommentti vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaehdotukseen Vesienhoitosuunnitelmat sekä merenhoitosuunnitelma ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat ovat tärkeä osa vesien tilan parantamiseen tähtäävää EU:n ohjelmaa. Vesien hyvä tila ja saavutettavissa oleva hyvä tila ovat tärkeitä vesiensuojelutavoitteita, joiden saavuttamista tuemme omalta osaltamme. Kuultavana olevissa ehdotuksissa toivomme huomion kiinnittämistä alla mainittuihin asioihin. Kustannustehokkuuden pitää olla toimenpiteiden valinnassa pääkriteeri Vesipuitedirektiivissä on hyvänä lähtökohtana sektoreiden välinen yhteistyö ja toimenpiteiden toteuttaminen kustannustehokkuuden mukaisessa järjestyksessä. Tällä tavalla saavutetaan paras tulos käytettävissä olevilla resursseilla. Kustannustehokkuuden tarkastelu sisältää sekä toimenpiteellä saavutettavan hyödyn että vesistöjen käytölle aiheutuvan haitan ja kustannukset. Suunnitelmissa mainitaan, että julkista rahoitusta vesien hoitoon ei olla lisäämässä vaan päinvastoin supistamassa, vaikka hyvän tilan saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä on runsaasti. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska nimenomaan julkinen rahoitus mahdollistaa toimenpiteiden toteuttamisen kustannustehokkuuden mukaisessa järjestyksessä. Toivommekin että vesienhoitoon osoitettaisiin lisää rahoitusta. Kalaston tilaa parantavien toimenpiteiden keinovalikoima ja vaikuttavuuden arvioinnin tulee olla paremmin linjassa uusien tutkimustulosten kanssa Vesipuitedirektiivissä tavoitteena on hyvä tila tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Tilan luokituksen tulee perustua vesistöseurannassa todettujen biologisten laatutekijöiden arvoihin. Direktiivi ei rajaa toimenpiteitä joilla tila saavutetaan muutoin, kuin tuon kustannustehokkuus vaatimuksen kautta. Esteettömyys, morfologia ja hydrologia sekä fysikaalis-kemiallinen laatu ovat direktiivin luokituksessa tukevia eivätkä luokittavia tekijöitä. Suunnitelmissa on yhteensä yli 200 kpl kalankulkua helpottavaa toimenpidettä. ja niiden toteuttamisen valtakunnallinen priorisoiminen olisi ensiarvoisen tärkeää jotta vesistökunnostusresurssit voidaan hyödyntää järkevästi. Suunnitelmissa tulisi myös ottaa paremmin huomioon uusimpien tutkimusten tulokset eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta vaelluskalakantoihin. Vesienhoitosuunnitelmissa tuleekin selkeämmin huomioida, että kestävät kalakannat voidaan erityisesti vaelluskalojen osalta saavuttaa vain kun keinovalikoimaan kuuluu vaellusesteiden poiston, kalateiden, kalahissien ja ohitusuomien sijaan tai lisäksi emokalojen ylisiirrot,

2 SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 2(5) poikastuotantoalueiden kunnostukset, kalaistutukset, tuki-istutukset ja kalastuksen säätely. Kansallisesti hyväksytyssä kalatiestrategiassa on tunnistettu vaelluskalojen rakennettuihin jokiin palauttamisen kärkikohteet ja asetettu tavoitteeksi vaelluskalojen luontainen lisääntyminen. Viimeisimpien tutkimusten mukaan erityisesti suurissa rakennetuissa joissa luontainen lisääntyminen on mahdollista palauttaa vain osittain eli kestävä kanta vaatii edelleen myös istutuksia. Esitämme, että suunnitelmiin kirjataan, että kestävät vaelluskalakannat voidaan saavuttaa monipuolista keinovalikoimaa käyttäen. Kalatie tai ohitusuoma ei saa olla itse tarkoitus, vaan yksi useista keinoista vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Ensivaiheessa on varmistettava vaelluskalojen lisääntymismahdollisuudet esimerkiksi poikastuotantoalueiden kunnostuksen ja ylisiirtojen avulla. Kalatien toimivuudesta kyseisen joen kalakantojen elvyttämisessä tulee olla varmuus ennen investointipäätöstä, sillä rakentamiskustannukset ovat merkittävät. Siksi tarvitaan mittavaa seurantaa ensimmäisten toimien toimivuudesta ennen kalatien rakentamista. Nykyisiä kalatalousmaksuja tulisi enenevässä määrin suunnata yllä mainittujen toimenpiteiden toteutukseen, jatkamalla ohessa myös perinteisiä kalan istutuksia tuki-istutuksina. Säännöstelyrajojen joustavuuden lisääminen on kannatettavaa Yksi säännöstely- ja vesirakentamissektorin määritellystä toimenpiteestä on säännöstelykäytännön kehittäminen. Ehdotettu säännöstelyrajojen joustavuuden lisääminen ottamaan huomioon muuttuneet ilmasto-olosuhteet on erittäin kannatettava toimenpide. Esimerkiksi kevätalennus toteutettaisiin lumitilanteen mukaan jolloin säännöstelyrajoissa voisi joustaa tarpeen mukaan. Myös poikkeuslupaprosesseilta vältyttäisiin, mikä olisi niin säännöstelijän, kuin viranomaisenkin etu. Ympäristövirtaama on mainittu vesienhoitosuunnitelmissa osana säännöstelykäytännön kehittämistä. Vesienhoitosuunnitelmissa se määritellään riittäväksi virtaamaksi joen ekosysteemin turvaamiseksi tai palauttamiseksi mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Uuden EU:n yhteisen CIS ohjeen mukaisesti vesienhoitosuunnitelmissa ekologisen virtaaman määritelmänä tulee olla: "amount of water required for the aquatic ecosystem to continue to thrive and provide the services we rely upon". Siis vaatimusta mahdollisimman luonnonmukaisesta virtaamavaihtelusta ei ole. Sitä ei tule kirjata myöskään suunnitelmiin. Lisäksi uuden ohjeen mukaisesti ekologinen virtaama tulee määritellä vain luonnonmukaisissa vesimuodostumissa. Keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesimuodostumissa virtaama voidaan huomioida kun tarkastellaan mahdollisia toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta vesimuodostuman tilaan.

3 SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 3(5) Lisäksi on pidettävä mielessä, että hydrologia on direktiivin mukaisesti vesien tilaa tarkasteltaessa vain tukeva tekijä. Jos biologiset laatutekijät osoittavat, että vesimuodostuma on hyvässä tai hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa, ei virtaaman muutoksia tarvita. Vesilain muuttamiseen ei ole tarvetta Hiljattain uusittu vesilaki mahdollistaa jo lupaehtojen muuttamisen sekä vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamisen tapauskohtaisen harkinnan perusteella sekä olemassa olevia lupia muuttamalla, että uusien hankkeiden lupaharkinnassa. Tätä käytäntöä ei pidä muuttaa, eikä vesilain muuttamisen ole tarvetta. Turvetuotannon toimenpiteiden valinnan pitää perustua mittaustuloksiin Kiintoaineen ja humuksen määrästä ei ole vesienhoitosuunnitelmissa esitetty konkreettisia lukuja. Tämä on vakava puute, sillä asiaan kohdistuu suuren yleisön mielenkiinto ja suunnitelmissa toimenpiteitä kohdistetaan kiintoaineen ja humuksen määrien vähentämiseen. Suunnitelmissa esitettyjä väitteitä pitääkin konkretisoida luvuin ja tavoitearvoin. Vesistöjen kiintoaine- ja humuskuormituksista on olemassa konkreettista tietoa. Hiljattain valmistuneen ja varsin laajan Taso-hankkeen tuloksista saa usealle alueelle konkreettisia tietoja. Esimerkiksi Kyyjärven kuormitusselvityksessä saatiin turvetuotannon vaikutusosuudesta seuraavat arvot: turvetuotannon osuus valuma-alueen pinta-alasta 0,7 %, osuus virtaamasta 2,7 %, osuus humuskuormituksesta 3,0 % ja osuus kiintoaineesta 1,7 %. Lukuja ei voitane pitää merkittävinä tai huomattavina, vaan kuormitusosuus korreloi virtaaman kanssa. Lisäksi on harhaanjohtavaa verrata turvetuotannon kuormitusta pelkästään luonnontilaisen suon kuormitukseen, koska lainsäädännöllä (ympäristönsuojelulaki 13), maakuntakaavoituksella ja turvetoimialan vapaaehtoisella sitoutumisella (Kansallinen suo- ja turvemaastrategia) turvetuotanto on ohjattu pois luonnontilaisilta soilta pääasiassa suoluokkiin 0-2 eli metsäojitetuille soille. Siten turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta tulee ensisijaisesti verrata tuotantoa edeltävään kuormitukseen. Suunnitelmien tekstit on tarkistettava näiltä osin. Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet vähentävät myös tulvariskiä. Turvetuotantoa ja tulvia koskevan datan ja kirjauksen muotoilu tulisi synkronoida eri alueiden suunnitelmien kesken ja suhteessa muiden toimialojen tulvia estäviin menetelmiin. Suunnitelmissa esitetään yhtenä toimenpiteenä, että turvetuotannon vesistötarkkailua tulisi lisätä jatkuvatoimisilla mittauksilla. Tähän ei nähdäksemme ole perusteita. Taso hankkeessa todettiin, että turvetuotannon kuormitus oli samaa suuruusluokkaa riippumatta siitä, perustuiko pitoisuusseuranta jatkuvatoimiseen mittaukseen vai manuaalisiin vesinäytteisiin. Turvetuottajat ovat lisänneet vesistötarkkailua ottamalla käyttöön jatkuvatoimisia mittauslaitteita. Ne osoittavat Taso - hankkeen tavoin, että manuaalinäytteenotto toimii antaen mittaustarkkuudeksi %.

4 SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 4(5) Turvetuotannon elohopeapäästöt tunnetaan ja ovat vähäisiä. Muutamien suunnitelmien toimenpidelistauksissa esitetään selvitettäväksi turvetuotantoalueilta huuhtoutuvan elohopean ja mahdollisesti myös muiden metallien kuormitus. Tähän ei ole tarvetta, sillä asiaa on jo selvitetty useissa yhteyksissä. Useissa suunnitelmissa viitataan kemikalisoinnin suosimiseen vedenpuhdistustoimenpiteenä kasvillisuuskenttien sijaan. Uusien kasvillisuuskenttien vedenpuhdistuskyvystä on kuitenkin hyviä kokemuksia esim. uuden ominaiskuormitusselvityksen perusteella. Kemikalointiprosessin hallinta luonnonolosuhteissa on vaativaa, joten kemiallista käsittelyä ei tulisi lisätä ilman selkeitä perusteita. Kemiallinen vedenpuhdistus sopii kuitenkin toimenpiteeksi erityisesti sellaisille alueille, joilla ongelmana ovat poikkeuksellisen suuret fosforipitoisuudet. Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma Toimenpideohjelmassa todetaan, ettei kalojen istutuksia tulisi huomioida vesistön tilaa parantavana toimenpiteenä. Tätä ehdotamme muutettavaksi. Kalojen istutukset ovat tärkeä toimenpide ja välttämättömiä myös jatkossa osittain luonnossa lisääntyvien kalakantojen tukemiseksi. Tämä on todettu myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksissa. Mereen johdettavan lämpökuorman osalta pidämme hyvänä periaatetta, että hyvä vesistön tila on saavutettu, kun vaikutukset ovat paikallisia. Toimenpideohjelmassa on esitetty merkittäviä toimenpiteitä vedenalaisen rakentamisen aiheuttaman impulsiivisen melun vähentämiseksi. Ohjelmassa on todettu, että erityisesti tuulivoimarakentaminen on yksi suuri melulähde. Tuulivoima voi pitkällä aikavälillä tarkasteluna suuntautua yhä enemmän merelle. Varsinaisen merituulivoiman rakentaminen on kuitenkin vasta alkamassa Suomessa. Tämän johdosta kokemuksia merirakentamisen vaikutuksista Suomen merialuilla ei vielä ole. Melusta voidaan ohjelman mukaisesti kerätä tietoa esim. vesilain mukaisten lupien avulla viranomaistyönä. Emme kuitenkaan näe perusteita ja tietopohjaa laatia toimenpideohjelmassa esitettyä ohjeistusta ja suosituksia eläinten karkottamiseksi tai teknisten sovellusten käyttöönottamiseksi melun torjunnassa etenkään tuulivoiman osalta. Toteutuvien merituulivoimahankkeiden yhteydessä on mahdollista saada kokemuksia melutilanteesta ja vaikutuksista, minkä jälkeen voidaan arvioida tarvetta erityisille toimenpiteille. Yhteyshenkilömme asiassa on asiantuntija. Hänen yhteystietonsa ovat:, PL 100, Fredrikinkatu 51-53, Helsinki. Puhelin (09) tai ; s-posti: Kunnioittavasti, ENERGIATEOLLISUUS RY Jukka Leskelä johtaja, sähköntuotanto

5 SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 5(5)

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Tiivistelmä Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti kansallisen kalatiestrategian valmistelun asettamalla 2.10.2009 laajapohjaisen kehittämisryhmän.

Lisätiedot

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 15 2012 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen Kuvaus hyvistä menettelytavoista Airi Karvonen, Tuire Taina, Juhani Gustafsson,

Lisätiedot

Vesi on välttämätöntä elämälle maapallolla. Olemassaolomme ja

Vesi on välttämätöntä elämälle maapallolla. Olemassaolomme ja Vesipolitiikan puitedirektiivi Vesi on elinehto Vesi on välttämätöntä elämälle maapallolla. Olemassaolomme ja taloudellinen toimintamme on täysin riippuvaista tästä kallisarvoisesta luonnonvarasta. Vettä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen

Lisätiedot

Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti

Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti Helsinki 2008 Työryhmämuistio mmm 2008:9 Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet Loppuraportti

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Sodankylän kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto.....2 1. SELVITYSOSA... 3 1.1 Kuvailulehti... 3 1.2 Yleiskuvaus alueesta... 4 1.3 Kalavedet... 4 1.3.1 Veden laatu...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014 Teksti: Kannen kuvat: Jenna

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä Eväitä yhteistyön rakentamiseen ja hallintaan Helsinki 2008 ISBN 978-952-213-412-7 (painettu) ISBN 978-952-213-422-6 (pdf) TEKIJÄ Työryhmä 1. painos

Lisätiedot

Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma

Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 83 / 2014 Arja Palomäki, Heikki Alaja, Irene Kuhmonen ja Pekka

Lisätiedot

ALKOHOLIOHJELMA 2004-2007 LOPPUARVIOINTIRAPORTTI

ALKOHOLIOHJELMA 2004-2007 LOPPUARVIOINTIRAPORTTI ALKOHOLIOHJELMA 2004-2007 LOPPUARVIOINTIRAPORTTI 1 Johdanto...3 2 Ulkoinen arviointi...5 2.1 Ulkoisen arvioinnin tavoitteet...5 2.2 Ulkoisen arvioinnin arviointikysymykset ja arviointikriteerit...6 2.3

Lisätiedot

Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen. Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta

Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen. Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla 62011 Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto

Lisätiedot

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas Opetusministeriölle Opetusministeriö antoi 11.4.2000 Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle toimeksiannon selvittää tutkijoiden ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja

Lisätiedot

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa (RM) Ilmari Valovirta Pekka Tuulenvire Vili Englund Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsinki 2003 Jokihelmisimpukan

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

Maa-ainesten kestävä käyttö

Maa-ainesten kestävä käyttö YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten LUONNON- VARAT YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon

Ympäristöterveydenhuollon Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2001:10 Ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytykset Loppuraportti Helsinki 2001 Tiivistelmä Ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytykset. Loppuraportti.

Lisätiedot

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 57/2009 tommi ranta anssi uitto jarl matti anttila KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja

Lisätiedot

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaisa Raitio ja Teijo Rytteri Kaisa Raitio Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Lisätiedot

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto

Lisätiedot

JHTT-TUTKINTO 2014 20.-21.9.2014. Tuloksellisuuden mittaus ja arviointi. Tehtävät 5-8. Kysymys 5. Sote-uudistus ja tuloksellisuus

JHTT-TUTKINTO 2014 20.-21.9.2014. Tuloksellisuuden mittaus ja arviointi. Tehtävät 5-8. Kysymys 5. Sote-uudistus ja tuloksellisuus 1 JHTT-TUTKINTO 2014 20.-21.9.2014 OSA III: Tuloksellisuuden mittaus ja arviointi Tehtävät 5-8 Kysymys 5. Sote-uudistus ja tuloksellisuus Aika-arvio: noin 40 min Maksimipistemäärä: 1,3 pistettä Kunta-

Lisätiedot

Ympäristöministeriö Minna Torkkeli minna.torkkeli@ymparisto.fi 11.4.2011

Ympäristöministeriö Minna Torkkeli minna.torkkeli@ymparisto.fi 11.4.2011 Ympäristöministeriö Minna Torkkeli minna.torkkeli@ymparisto.fi 11.4.2011 Kommenttien antajat: Energiateollisuus ry (ET) ja Suomen tuulivoimayhdistys ry (STY) Aihe: Luonnos Työryhmän ehdotukseksi tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

nro Lausunto Sisältö Vastine Vaikutus toimintasuunnitelmaan

nro Lausunto Sisältö Vastine Vaikutus toimintasuunnitelmaan 10.7.2008 1 (14) VASTINEET MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMAN KIRJALLISIIN PALAUTTEISIIN JA LAUSUNTOIHIN LAUSUNNOT nro Lausunto Sisältö Vastine Vaikutus toimintasuunnitelmaan 1. YTV Toimintasuunnitelmaan

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen

KOMISSION TIEDONANTO. Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (ETA:n kannalta

Lisätiedot

I Lausuntopyyntö. II Tiivistelmä lausunnoista

I Lausuntopyyntö. II Tiivistelmä lausunnoista I Lausuntopyyntö Voimakeinojen käyttöä siviilikriisinhallinnassa koskevan hankkeen (SM040:00/2012) tavoitteena on selkiyttää siviilikriisinhallintaoperaatioon osallistuvien asiantuntijoiden oikeudellista

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito

Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito YMPÄRISTÖOPAS 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito Auri Sarvilinna Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito Auri Sarvilinna ja Ilkka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ RAJAVESISTÖISSÄ 50 VUOTTA

YHTEISTYÖTÄ RAJAVESISTÖISSÄ 50 VUOTTA YHTEISTYÖTÄ RAJAVESISTÖISSÄ 50 VUOTTA Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöyhteistyön tuloksia ESIPUHE: SUOMALAIS-VENÄLÄISESTÄ RAJAVESISTÖJEN KÄYTÖN YHTEISTYÖSTÄ Suomen ja Venäjän rajavesistöyhteistyö

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot