Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu
|
|
- Juho Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Antti Haapala, LY 1
2 Humusyhdisteet tai niitä kuvaavat vedenlaatuparametrit eivät mukana tämänkään alueen luokituksissa, käyttökelpoisuusluokituksessa väri oli yhtenä tekijänä Valtakunnallinen käytäntö, jossa kemiallisista vedenlaatumuuttujista mukana vain kokonaisfosfori, -typpi ja jokien osalta ph Kaikessa luokittelussa käytetty valtakunnallisia kriteerejä 2
3 Ekologisen luokituksen osatekijät Biologinen yleisluokka on määräävämpi kuin fysikaalis-kemiallinen luokka etenkin, jos biologinen aineisto kattavaa (esim. Puulan pääallas) Eräistä pikkujärvistä sekä -joista on epäedustava biologinen aineisto => fysikaalis-kemiallinen luokka määräävämpi Yleisesti ottaen koko maassa ei ole juurikaan luokiteltu alle 50 hehtaarin järviä. Niihin ei kohdistu nykyisenlaista vesien tilan viranomaisseurantaa. 3
4 4
5 Ekologinen luokitus osa-alueittain Puulan pääallas: Erinomainen Lihvanselkä-Kaiskonselkä: Erinomainen Siikavesi: Hyvä Synsiä, Haapajärvi ja Hirvijärvi: Erinomainen Hännilänjoki: Erinomainen Kälkäjoki: Hyvä Ruovedenselkä-Vuojaselkä (Hyvä, paikoin H/T rajoilla) Rauhajärvi ja Läsäkoski: Hyvä 5
6 Ekologinen luokitus: vesikasvien R-indeksi Ri paranee sekä Siikavedeltä että Haapaselältä Mainiemeen siirryttäessä Muut kaksi vesikasvimuuttujaa eivät tuloksiltaan yhtä selkeitä Pohjalehtisten esiintymissyvyys kohenee myös etelään ja kaakkoon siirryttäessä (ei luokittelumuuttujana) 6
7 Luokituksen puutteellisuudet Vedenlaatuluokituksen tarkemmat rajaukset eivät nykyään mahdollisia toisin kuin asti. Kaikki pohjukatkin, jotka kuuluvat Puulan pääaltaaseen ovat erinomaisia, samoin Kangasniemen lähivesillä jokainen lahden pohjukka on kartalla hyvä Seuranta-asemien harvalukuisuus Ei enää alle 50 ha järvien eikä alle 100 km² v.a. jokien luokittelua Luokitusasteikko viisiportainen; mm. Hyvän kategoriaan mahtuu haitari H/T rajalla olevia ja lähellä erinomaista tilaa olevia jokia/ järviä 7
8 Luokittelun ongelmia Puulalla Lihvanselkä-Kaiskonselkä: E/H rajalla ja laskennallisesti juuri ja juuri Erinomainen. Voidaan erottaa nuhraantuneempia erillisosia Puulan pääaltaan vedenlaatu, arvioituna syvännepisteen Puulavesi 85 perusteella, on notkahtanut humusmittareilla muttei ravinne- ja levämäärämittareilla. Särkikalojen runsastuminen. Ryökäsvesi-Liekune on Hyvän ylärajoilla ja erityisesti Liekune on Erinomainen. Koko alueen luokitus saattaa seuraavalla kaudella parantua mikäli suurempia hulevesiä ym. ei ilmene 8
9 Puulavesi 85 vedenlaatu kirkkauden suhteen Puulavesi : Väri: 70 COD: 15 Näkös. 2,5 m Näkö syvyys : Väri: 30 COD: 8 COD mg/l talvella 2013 mittaushistorian korkein COD ja väri sekä alin näkösyvyys, sen jälkeen paluu normaaliin 9
10 Luokitustulokset ovat nähtävillä internetissä Edellytys: Microsoft silverlight käyttöliittymä =>Vesi ja meri => Pintavesien tila => Vesien tila karttakäyttöliittymä VemuPilotti
11 Puulan vedenlaadun seuranta jatkuu Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Karttuunselällä 4 x v Kasviplanktonnäytteenotto 1 * kasvukausi Syvännepohjaeläimet 3. vuosittain 11
12 Puulan länsiosan kuormitusselvitys Toni Roiha Mikkelin seudun ympäristöpalvelut (Karsittu versio A. Haapala )
13 Hännilänjoki Kälkäjoki 2
14 Johdanto Sysäys tutkimukseen Huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta (Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ) vesistövaikutusten leviäminen laajemmalle alueelle Puulan vesistöalueella Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat Hirvensalmi, Kangasniemi, Joutsa ja Mikkeli Tavoitteet Valuma-alueiden maankäytön vaikutuksia Länsi- Puulan vedenlaadulle Vesistökuormituksen kannalta tärkeimmät kohteet Kuormituslähteittäin
15 Johdanto (Humus) Mitä Humus on? Humus eli humusaineet ovat kemiallisesti pitkälle hajonneita liuenneita eloperäisiä yhdisteitä. Humus Kiintoaine Humusta mitataan mm. veden väriluvulla ja COD:llä Mikä vaikuttaa vesistön humuspitoisuuteen? Valuma-alueen ominaisuudet Soiden osuus Vuodenajat ja sää (sademäärät, lämpötila) Maankäyttö SLU
16 Johdanto Nimi Sijainti tutkimusalueella Luokka Puula, keskusallas eteläraja erinomainen Puula, Lihvanselkä-Kaiskonselkä keskellä erinomainen - Puula, Siikavesi länsi hyvä Haapajärvi itä erinomainen Pieni-Ahvenainen itä erinomainen Iso-Ahvenainen itä hyvä Synsiä itä/pohjoinen erinomainen - Ylänne itä/pohjoinen hyvä Iso-Siikajärvi itä/pohjoinen erinomainen Hirvijärvi länsi erinomainen
17 Menetelmät (Näytteenotto) Valuma-alue jako Itäinen vs. Läntinen Kälkäjoki vs. Hännilänjoki Kälkäjoen alueen turvetuotannon vaikutuksen alaiset osavaluma-alueet Näytteenotto Neljä näytteenottokierrosta 10/2012, 05/2013, 08/2013 & 10/2013 Paikat Virtavesinäytteenottopisteitä 29 kpl Järvinäytteenottopisteitä 11 kpl Päällys- ja alusvesi Mitatut suureet Ravinteet (Kok-P, Kok-N, NO 2+3 ja NH 4 ) Humus (COD, TOC, DOC ja Väriluku) Kiintoaine
18 Menetelmät (Aineistot) Maankäyttö CORINE2006 (SYKE) Valuma-alueen maankäyttömuodot Metsäalueiden maankäyttömuodot Soiden ojitustietokanta (SYKE) Turvemaat (ojittamaton vs. ojitettu) Turvetuotantoalueet Uudishakkuu & Metsäojitus (Metsäkeskus) Turvetuotantoalueiden toimenpiteet (VAPO) (valmistelu & tuotanto) Pitoisuus Hertta-Oiva tietojärjestelmä (SYKE) Kuormitus VEMALA V1 (SYKE) Lähdekohtaiset kuormitukset
19 Tulokset (CORINE2006) Valuma-alueiden maankäyttömuodot (CORINE2006) 100% 80% 60% 40% 20% 14,4 % 1,5 % 77,2 % 7,1 % 2,5 % 84,0 % 17,2 % 0,9 % 74,3 % Vesialueet Soistuneet maaalueet Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Maatalous 3,9 % 2,9 87,3 % 17,2 % 0,5 % 75,4 % 33,1 % 0,1 % 61,8 % Länsi-reitillä enemmän metsää (84 vs. 74 %) ja soistuneita maa-alueita ja (3 vs. 1 %) Itä-reitin valuma-alueilla enemmän selkeästi enemmän vesialueita (7 vs. 17 %) 0% 4,1 % 4,0 % 4,7 % Rakennettu 2,8 % 2,5 % 2,9 % 3,9 % 3,9 % 2,0 % 3,0 % 1,6 3,4 % % Yhteensä Länsi-reitti Itä-reitti Kälkäjoki Hännilä Länsi-Puula Muokattuna turvemaa-alueet kuormittavat merkittävästi enemmän kuin kivennäismaat
20 Tulokset (Soiden ojitustilanne aineisto) Turvemaat ja Turpeenottoalueet 25% 20% 15% 10% 5% 0% 0,8 % 11,7 % 1,8 % 14,5 % 0,0 % 11,2 % 2,2 % 16,9 % Turpeenottoalue Ojitettu Turvemaa Ojittamaton Turvemaa 0,0 % 12,0 % 0,0 % 1,8 % 2,1 % 1,9 % 2,4 % 2,1 1,7 % 0,7 % Yhteensä Länsi-Reitti Itä-Reitti Kälkäjoki Hännilä Länsi-Puula Läntisellä alueella suhteessa enemmän ojitettuja turvemaita ja turpeenottoalueita Turvemaaperällä tehdyt toimenpiteet saattavat moninkertaistaa ravinne- ja humuskuormituksen verrattuna kivennäismaahan
21 Tulokset (VAPO) Havusuo (1979), Jokipolvensuo (1984), Paju-Pihlassuo (1993), Rääsysuo (2009) ja Mesiänsuo (2009) Kälkäjoen alueella turvetuotannon pintaalan osuus vuosien välillä ollut 1.4±0.4 %, suurin intensiteetti vuonna 2009 (2 %, ha). Vaikutuksen alaiset osavaluma-alueet Mustajoki 1 % ja Pajupuru 9.3% Turvetuotantoalue suojelurakenteen alapuolinen näytteenottopiste Vuoden 2012 Keskiarvot n ph Kiintoaine (mg/l) Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l mg/l mg/l O2 mg/l Jokipolvensuo 38 6,2 3, ,0 1, Mesiänsuo 31 6,1 6, ,8 2, Pajusuo 7 6,3 4, ,4 3, Pihlassuo 33 5,6 9, ,3 3, Havusuo (E) 27 6,1 4, ,2 1, Havusuo (K) 36 6,1 10, ,5 3, Havusuo (P) 38 6,6 6, ,3 4, Rääsysuo 37 4,7 2, ,8 1,
22 Tulokset (Pitoisuusjakauma)
23 Siikaveteen tuleva kuormitus Länsi-Reitin kuormitusosuudet 100 % Muodostuivat pääasiallisesti kahdesta suurimmasta lähteestä, Kälkäjoesta (87%) ja Myllyjoesta (12%). 80 % 60 % 40 % 20 % ,5 0, ,2 0, ,7 2,0 0, , ,3 26,7 1,1 4,70,5 1,5 86,6 0,4 Kälkäjoki oli kaikilla vedenlaatumuuttujilla suurin kuormittaja yli 90 %:n osuudella (92-96%). Pienimmän virtaaman aikana Myllyjoen virtaaman ja kuormituksen osuus hieman suurempi. 0 % Virtaama KiintoaineCODmn DOC Kok-P Kok-N NH4-N NO2+3-N (V4) Kapperonlahteen oja 417 (V22) Kälkäjoki 1 (V25) Myllyjoki
24 Siikaveteen tuleva kuormitus Kälkäjoki kuormitusosuudet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 248, , ,9 2,4 860,4 208,2 2,70,2 0,6 476, ,3 5,0 0,9 666, ,8 155,9 310,5 4,3 1, ,5 172,6 898,3 17,6 35,0 2,7 2,6 0,8 0,5 12,5 49,6 0,6 Virtaama KiintoaineCODmn DOC Kok-P Kok-N NH4-N NO2+3-N (V23) Kälkäjoki 2 (Havujoki & Mustajoki) (V27) Pajupuru (V6) Metsäojitusoja Muut (esim. Porkkapuru, Vehkapuru) 0,2 Havu- ja Mustajoki (69%) ja Pajupuru (19%) muodostivat merkittävän osuuden Kälkäjoen kokonaisvirtaamasta. Havujoki ja Mustajoki -pisteiden yhteenlasketut hiili- (COD 71% ) ja kokonaistyppikuormitukset (69 %) suuria Kiintoaineen (38 %), Kok-P:n (59 %) ja liuenneen typen kuormitukset olivat ylimmissä sivujoissa pienempiä Pajupurun rooli typen kuormittajana (Kok-N 24%, NH 4 65%) oli merkittävä. Muiden kuormituslähteiden osuus vaihteli kiintoaineen (47%) ja Kok-P (22%) merkittävästä osuudesta liuenneen typen pieneen osuuteen (<1%)
25 Puulan luoteiskolkkaan tuleva kuormitus Itä-Reitin kuormitusosuudet 100 % 80 % Virtaamat; Hännilänjoki (79%), Haapajärven laskuoja (12%) ja Myllylammen laskuoja (5%). Näiden lisäksi itäiselle reitille laskee Korte- (2.5%), Kylmä- (1.5%) ja Kuvaspurut (0.1%). 60 % 40 % 20 % 0 % 3,3 0, ,0 0, ,7 0, ,9 2, ,3 2,0 0,7 23 0,5 2,7 2,0 0,4 0,5 Virtaama KiintoaineCODmn DOC Kok-P Kok-N NH4-N NO2+3-N (V17) Kolhonjärven lj 042 (V19) Kuvaspuru (V18) Kortepuru (V20) Kylmäpuru (V26) Myllylammen laskuoja (V14) Haapajärven laskuj 220 Hännilänjoki (K lj 042) oli myös kuormittajana selkeästi suurin ja sen osuus kaikkien vedenlaatumuuttujien neljän yhteenlasketun näytteenottokerran kuormituksesta vaihteli 66-81% Korte- ja Kylmäpurun virtaamat eivät olleet suuria, mutta humus- ja ravinnekuormituksissa kohtalainen osuus korkeiden pitoisuuksien johdosta.
26 Yhteenveto Valuma-alueiden erot Läntinen alue (Suuremmat osuudet; metsämaita, turvemaita, kosteikkoja ja turvetuotantoalueita) Itäinen alue (suhteessa enemmän vesistöjä) Suurimmat pitoisuudet sijaitsivat Kälkäjoen ja Sätkyn- ja Lihvanselän alueella. Ravinne- ja humuspitoisuudet levisivät pidemmälle Siikaveden alueella, kun taas kiintoainepitoisuudet pienenivät jo Siikaveden pohjoisosassa. Pitoisuudet korkeita maankäytöltään soistuneiden maa-alueiden, ojitettujen turvemaiden ja turpeenottoalueiden lähellä
27 Yhteenveto Mallinnuksen mukaan läntiseltä valuma-alueella syntyvä kuormitus Suurimmat fosforikuormittajat: Metsäalueiden luonnonhuuhtouma (44%) ja peltoviljely (29%) Suurimmat typpikuormittajat: Metsäalueiden luonnonhuuhtouma (38%), peltoviljely (25%), laskeuma (16%) ja turvetuotanto (14%) Suurimmat kiintoainekuormittajat: Peltoviljely (81%) ja metsäalueiden luonnonhuuhtouma (10%) Mallinnuksen mukaan itäiseltä valuma-alueella syntyvä kuormitus Suurimmat fosforikuormittajat: Metsien luonnonhuuhtouma (40%) ja peltoviljely (29%) Suurimmat typpikuormittajat: Laskeuma (45%), metsien luonnonhuuhtouma (29%) ja peltoviljely (20%) Suurimmat kiintoainekuormittajat: Metsäalueiden luonnonhuuhtoumalla (61%) ja peltoviljely (25%) Mallinnuksen mukaan turvetuotantoalueiden rooli läntisellä valuma-alueella syntyvästä kokonaiskuormituksesta vaihteli % Turvetuotannon rooli Kälkäjoen alaosaan laskevan Pajupurun valuma-alueella oli syntyvän kuormituksen osalta suuri (26-50%) Turvetuotantoalueet käsitelty vain syntyvänä kuormituksena eli alueelta lähtevää luonnonhuuhtoumaa ei vähennetty. => Kaikilla turvemaiden maanmuokkaus- ja metsänkäsittelytoimilla on merkittävä humuksen, kiintoaineen ja typen määrää lisäävä vaikutus
28 Yhteenveto Läntinen reitti kuormituksiltaan itäistä merkittävämpi (suot ja turvemaat) Kälkäjoen valuma-alueella Havu- ja Mustajoki aiheuttavat suurimman humuskuormituksen Pajupurun rooli suuri typenkuormituksissa Kiintoainepulssien vaikeasti mitattava rooli Pulssimainen käyttäytyminen vaikeuttaa kuormituksen arviointia
29 Kiitokset mielenkiinnosta!
30 Puulan pääsyvänteen, Kaiskonselän ja Siikaveden pohjanäytteenottojen kuvia Syksyt 2011 ja 2012 Antti Haapala, LY,
31 Puulavesi 85, (50 m)
32
33
34
35 Kaiskonselkä, , syvyys 23 m
36
37
38
39 Siikavesi
40
41
42 Siikavesi (16 m)
43
44
45
46 Siikaveden keskiosa, 13 m laakea syvänne ( )
47 Pohjanlaatu ruskeampaa, mutta edelleen savi runsaimpana
48
49 Pohjanlaadut perinteisemmällä indeksillä 5 Pohjanlaadut Etelä-Savon järvillä BQI ELS 0
50 Pohjien tonkiminen jatkuu, mutta harvemmalla tahdilla Alle 10 m syvyisiä alueita ei ole selvitetty Normaalissa pohjaeläinseurannassa tutkitaan 1 pääsyvänne/ suurjärvi ja pienemmillä niin ikään 1 syvänne/ järvi Vesikasvilinjatutkimuksissa v ei tullut esiin huomattavia turvekasaumia Siikaveden alueella, kaikkiaan 8 vesikasvilinjaa joista 4 kpl pohjoisosassa
Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu
Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Toni Roiha Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 18.02.2014
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Toni Roiha Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 18.02.2014 Runko Johdanto Tavoitteet Humus Menetelmät Tutkimusalue Näytteenotto Aineistot Tulokset Valuma-alueet Pitoisuus
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotRaportin laatija. Toni Roiha, hydrobiologi, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
1 Raportin laatija Toni Roiha, hydrobiologi, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hankeryhmä Antti Haapala, hydrobiologi, Etelä-Savon Ely-keskus Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen
Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotTurvetuotannon vesienkäsittely
Turvetuotannon vesienkäsittely Puula forum 7.7.2016 Tomi Yli-Kyyny 1 Vapo Oy 2016 Vesienkäsittelyrakenteet 2 Vapo Oy 2016 Jokainen hehtaari vaikuttaa 3 Kuva Sisäinen Vapo Clean Internal Waters Vapo Oy
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotTurvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotVEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE
VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotPuula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotPURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39
PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
Lisätiedot19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotPuulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Mikonkatu 5 50100 MIKKELI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO kirjaamo.lansi@avi.fi Viite: LSSAVI/4498/04.08/2014 VAPO OY:n SELVITYS HAVUSUON JA PAJUSUON
LisätiedotEräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella
Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotBioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotPuulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019
Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Heikki Alaja, Antti Leppänen, Arja Palomäki ja Pekka Sundell Puulan kalastusalue
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotTASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?
TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotKuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta
Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon vesienhoidon iltatilaisuus, Savitaipale 27.10.2016 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Pintavesien ekologinen
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotTURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua
TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotKYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012
KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotKUIVASTENSUO Sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotTeurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy
1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu 5 50100 MIKKELI kalevi.puukko@pp1.inet.fi puh: 044 5505301 Suonteen kalastusalue Y-tunnus-0745696-7 Jukka Manninen,
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotPuulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille
Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2016-2019 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 80 / 2015 Heikki Alaja, Antti Leppänen, Arja Palomäki ja
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotPYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA
PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotHumus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset
Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen sisältö Taustaa humusaineista Tutkimusten
LisätiedotMitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta
Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
Lisätiedot