Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013

2 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä, Vahvajärvi ja Mallos. Kalastusalue sijaitsee Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueilla. Puulan kalastusalueella on noin 220 omistajayksikköä, joista noin 180 on yhteisen vesialueen osakaskuntia. Toimivia osakaskuntia on noin 100, joiden vesialueet kattavat 90 % kalastusalueen kokonaispinta-alasta. 2 HALLINTO Vuonna 2013 kalastusalueen hallituksen puheenjohtajana toimi Kalevi Puukko ja varapuheenjohtajana Kari Väinölä. Muina hallituksen jäseninä olivat Ensio Björninen, Vesa Huippa, Jorma Kuitunen, Jari Marttinen, Jouko Häkkinen, Mika Pihlaja, Markus Tahvonen ja Eero Hölttä. Isännöitsijänä toimi Rauno Jaatinen Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry:sta. Hallitus kokoontui toimintavuonna kaksi (2) kertaa. Kalastusalueen varsinainen kokous pidettiin Mikkelissä. Kokoukseen osallistui 29 henkilöä, edustaen 25 kalastusalueen jäsentä. Kokousesitelmässä Teemu Hentinen esitteli Puulan kalamerkintöjen alustavia tuloksia ja osakaskuntien yhteistyötä. Kalastusalueen tilinpidon hoiti Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy. 3 TULOT JA MENOT Kalastusalue sai vuodelle 2013 kalastusalueentoimintavaroja Kalastusalain 91 :n mukaisesti kalastusalueelle jäi alle 30 :n omistajakorvausosuuksia 908,20 ja läänikohtaisista viehekalastusmaksuista 850,53. Oman viehekalastusluvan tuotoista ja viehekalastuskorvauksista kalastusalueelle luovutettiin 8760,37. Omistajakorvauksista alueelle luovutettiin 526,83. Muita tuloja kertyi Yhteensä kalastusalueen tulot olivat 24194,93 + korkotulot 97,28. Kuva 1. Puulan kalastusalueen tulojakauma vuonna 2013.

3 Kalastusalueen vuoden 2013 suurin menoerä oli kalaistutukset, joihin käytettiin noin Hallintoon (Isännöinti, tilintarkastus, kirjanpito ja matkakulut) kului 5017,80. Koulutukseen käytettiin 767, kalastuksenvalvontaan 1137, kotisivujen ylläpitoon 132, kokouskulut olivat 691, muita kuluja syntyi edunvalvonnasta mm. turvetuotannon lupa-asioissa, Puulan kuormitushankkeesta, tapahtumiin osallistumisesta ja järjestämisestä, karttapaikan lupamaksuista ja kassi-istutuksesta. Osa kassi-istuksen kokeilun kuluista saadaan takaisin vuonna Kuva 2: Puulan kalastusalueen menot vuonna 2013 Kaikkiaan menoja oli vuonna 2013 yhteensä 25975,14. Tilikauden alijäämä oli 1682,93. Tappio johtui kasvatuskassin kuluista, jotka saadaan kuitenkin takaisin vuonna Viehekalastuksen yhtenäislupa-alue Puulan kalastusalueen viehekalastuksen yhtenäislupa-alue kattaa hehtaaria Puulassa. Lupamyyntituloja vuonna 2013 kertyi (vuonna 2012, ). Lupatuloista hieman alle puolet jää kalastusalueen käyttöön osakaskuntien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Nämä varat käytetään lohikalojen istutukseen viehelupa-alueelle. Viehelupa-alueella on oma hoitokunta, johon kuuluvat Kari Väinölä (pj), Miikka Kirjalainen, Eero Hölttä, Jorma Kuitunen ja Rauno Jaatinen (siht.). Hoitokunta kokoontui vuonna 2013 yhden kerran.

4 3.2 Ammattikalastus Kalastusalueen ammattikalastus kohdistui pääosin muikunpyyntiin Puulalla. Pyydyksinä käytettiin troolia, nuottia ja verkkoja. Etelä-Savon ELY-keskuksen ammattikalastusrekisteriin ilmoittautuneista kalastajista kuusi kalasti kalastusalueella. Muita myyntiin osittain kalastavia on arviolta noin kymmenkunta. Ammattikalastajien määrä on arvioitu sopivaksi Puulalle. 3.3 Erityiskalastuskohteet Alueella on Läsäkosken koskikalastuskohde, jonka toimintaa pyöritti vuoden 2013 ajan Läsäkosken Kartano Oy. Koskialueella on sallittu vain perhovälineillä tapahtuva pyydystä ja päästä kalastus. Uistelumatkat Mika Pihlaja on käyttänyt Puulan yhtenäislupa-aluetta järjestämiensä uisteluretkien pääkohteena. 4 KALAVESIEN HOITO 4.1 Kalaistutukset Kalastusalue istutti toukokuussa Puulaan 3051 kpl 2-vuotiaita järvilohen poikasia. Poikaset olivat keskipituudeltaan 230 mm ja keskipainoltaan 123,7 g. Tämän lisäksi alue rahoitti merkittyjen järvilohien ja taimenten istutusta 4000 :lla. Osaa poikasista pidettiin jonkin aikaa verkkokassissa, jossa niitä ruokittiin ja vapautettiin Puulaan vasta vähän myöhemmin. Järvikutuisia siikoja istutettiin Ryökäsveteen 1000 :lla. Muut istutukset ovat osakaskuntien rahoittamia. Kalastusalue toteutti lohikalojen istutuksen yhteisistutuksena. Kaikkien istutusten tiedot ovat ELY-keskuksen ylläpitämässä istutusrekisterissä. 5 TUTKIMUS JA SEURANTA Etelä-Savossa käynnistyi Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Hankkeen toteuttajana on Etelä-Savon ELY-keskus. Puulan kalastusalue osallistuu hankkeeseen. Hanke tuottaa tietoa mm. istukkaiden vaelluksista Puulalla ja mahdollisesta taimenen luontaisesta lisääntymisestä Läsäkoskella. Hankkeen kautta on myös mahdollista parantaa Puulan alueen rakenteita, jotka hyödyttävät sekä kalastajia että muita vesillä liikkuvia. Kalastusalue osallistui Puulan kuormitusselvityksen tekemiseen. Hankkeen toteutti Mikkelin seudun ympäristöpalvelut.

5 6 KALASTUKSEN VALVONTA Puulan kalastusalue on valtuuttanut 11 kalastuksenvalvojaa suorittamaan valvontaa koko kalastusalueella. Tämän lisäksi osakaskunnilla on omia valvojia. Valvojat ovat suorittaneet valvontaa omatoimisesti sekä ilmoitusten perusteella. Vuoden 2013 aikana ei ole tullut ilmi isompia rikkeitä. 7 MUU TOIMINTA Edunvalvonta. Puulan kalastusalue osallistui aktiivisesti turvetuotannon ympäristölupaprosesseihin. Lupaprosesseista annettiin lausuntoja ja tehtiin valituksia eri oikeusasteisiin. Lisäksi tehtiin omatoimisia selvityksiä tuotantoalueiden jätevesien laadusta ja turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Turveasioista on keskusteltu VAPO:N edustajien kanssa. Kalastusalueen mielestä turvetuotannon jätevedet tulee puhdistaa asianmukaisesti, jotta ne eivät pilaa alapuolisia vesistöjä. Puulan kalastusalue oli järjestämässä Puula foorumia Kangasniemellä Tapahtumaan osallistui noin 250 henkilöä. Tilaisuudessa käsiteltiin Puulan veden laatua ja järven kehitystä vuosien saatossa. Osallistuttiin Hirvensalmella Tervaleppäjuhliin Osallistuttiin Kangasniemen kesäasukastapahtumaan Esiteltiin kalankäsittelyä Puula-uistelun yhteydessä Opastettiin koululaisia ja nuoria kalastukseen ja kalankäsittelyyn Hirvensalmella ja Kangasniemellä. Aloitettiin keskustelu ELY:n edustajien kanssa Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman yhdistämisestä vesienhoitosuunnitteluun. Kalastusalueen nettisivuja ( kehitettiin edelleen ja sinne lisättiin mm. tietoa veden laadusta. Sivuille voi myös antaa tietoja taimenista, joilla on rasvaevä eli ne ovat peräisin luonnonkudusta. PUULAN KALASTUSALUEELLA VOIMASSAOLEVIA PÄÄTÖKSIÄ Puulan kalastusalueen päätös järvilohen ja järvitaimenen alamitan nostosta Järvilohen ja järvitaimenen alamitta on 55 cm koko Puulan kalastusalueella. Kuhan alamitta on 45 cm mm verkkojen pito yli 10 m:n syvyydellä kielletään koko Puulan kalastusalueella ajalla sekä mm:n verkot on kielletty <3m:n syvyydellä pinnasta yli 10 metriä syvemmillä alueilla koko Puulan kalastusalueella. Kiellot ovat tulleet voimaan ja ovat voimassa viisi (5) vuotta.