Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Transkriptio

1 Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu

2 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen lakisääteiset tehtävät Kalaston tila Paimelanlahden ja Vähäselän alueella Kalastonhoito Kalastusluvat Kalastuksen järjestäminen Päätelmät

3 Kalastuslaki Osakaskunta (=kalastuskunta) 1 Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. 2 Kalastusoikeuden haltija on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon niin, että 1 :ssä mainitut tavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon. 48 Kalastuskunnan tulee, jollei jokin asia kuulu kalastusaluehallinnon alaan tai viranomaisen käsiteltäviin, järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito ottamalla huomioon, mitä 1 ja 2 :ssä ja tässä laissa muutoin on säädetty. Lisäksi kalastuskunnan tulee suorittaa sille kalastusaluehallinnon piirissä kuuluvat ja tässä laissa säädetyt muut tehtävät.

4 Kalastuslaki Kalastusalue Koko alue kuuluu Vesijärven kalastusalueeseen Kalastusalueen tehtävänä kalastuslain mukaisesti on edistää ja seurata toimialueensa kalataloutta. Kalastusalueen kokoukseen saavat kalastusalueen jäsenet lähettää edustajia seuraavasti: Osakaskunta, jossa on vesialuetta vähintään 50 hehtaaria (tulevaisuudessa todennäköisesti 100 hehtaaria), saa lähettää yhden edustajan Pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin suuruisten vesialueiden omistajat, jotka eivät kuulu 1 kohdassa tarkoitettuun osakaskuntaan, saavat kukin lähettää yhden edustajan Muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vesialueiden omistajat saavat rekisterikylittäin lähettää yhden yhteisesti valitsemansa edustajan Kalastusalue voi antaa määräajaksi mm. pyydysten silmäkokoa, kalojen alamittaa tai rauhoituspiiriä koskevia määräyksiä, jos 1 :ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttaminen sitä erityisesti vaatii.

5 Kalaston tila Paimelanlahden alue ja etenkin Vähäselkä ovat tuottoisia kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita. Paimelanlahdella on yksi syvänne (14 m). Koeverkkokalastuksia v Menetelmällä tutkitaan lähinnä rehevöitymisen vaikutuksia. Arvokalakannoista ei saatavilla tietoa. Paimelanlahden kalasto muistuttaa muiden selkäalueiden kalastoa (yksikkösaalis 1,69 kg/verkko, särkikalaa 54 %). Esim. Laitialanselkä hyvin samankaltainen (1,96 kg/verkko, särkikalaa 46 %). Lähde: RKTL Vähäselkä Vesijärven kalaisinta ja särkikalavaltaisinta aluetta (3,36 kg/verkko, särkikalaa 74 %) Vähäselällä runsaasti pienikokoista kalaa. Särkikalojen kutualuetta. Vähäselällä kuhanpoikasia runsaasti, tärkeä alue kuhan lisääntymisen kannalta Alueella ei kirjanpitokalastusta ja alue enimmäkseen virkistyskalastusluvan ulkopuolella, joten tietoa kalastuksesta ja saaliista niukasti. Kalansaaliin kehityksestä ei tietoa.

6 Paimelanlahden ja Vähäselän alueelle on istutettu 2000-luvulla kuhaa, siikaa, taimenta ja haukea. Istutuksia on tehty 0-2 kpl vuodessa. Pääasiassa istutuksista ovat vastanneet Noitalan ja Paimelan osakaskunnat. Suurin osa alueen vesialueista ei tee istutuksia. Kalastonhoito Suunnitellut toimenpiteet Hoitokalastustavoitteena 35 kg/ha/v ( kg/v) Tehdyt toimenpiteet Vähäselällä hoitokalastus toteutunut heikosti Paimelanlahdella säännöllisesti syysnuottauksia LSYP:n toimesta, saalis vaihdellut välillä kg/v Tavoitteena ollut paikallisen nuottakunnan perustaminen, ei toteutunut

7 Kalastusluvat Yleiskalastusoikeudet ei tarvitse vesialueen omistajan lupaa Yhteislupa -Onkiminen ja pilkkiminen -Viehekalastus läänikohtaisella vieheluvalla yhdellä vavalla -Vesijärven virkistyskalastuslupa: Vetouistelu 6 vavalla (saaliskiintiö 3 kalaa/vrk) -Yhteislupaa varten tehty sopimukset vesialueen omistajien kanssa, nykytilanteessa yhteislupa-alueen laajentaminen mahdotonta -Lupa-alueen yhtenäistyminen voisi lisätä luvanmyyntiä ja kalastonhoitoon käytettävissä olevaa rahamäärää -Osakaskunta päättää yhteislupa-alueeseen liittymisestä Vesialueen omistajan luvalla tapahtuva kalastus: -Pyydyskalastus (verkot, iskukoukut, katiskat, pitkäsiima, täkyonginta, jne.) -Järjestetyt tilaisuudet (pilkkikilpailut, opastetut kalastusretket, tapahtumat) -Hoitokalastus -Ravustus

8 Kalastuksen järjestäminen Paimelanlahden ja Vähäselän alueella Pyydyslupia myy ulkopuolisille ilmeisesti vain Noitalan osakaskunta Vain Noitala ja Paimela kuuluvat Virkistyskalastuslupa-alueeseen Kalastuksenvalvonta? -Kalastusalueen valvojat voivat valvoa vapakalastusta ja verkkojen silmäkokoja ja merkintää -Pyydyskalastusoikeuden valvonta järjestäytymättömillä alueilla? Oikeus tarkastaa, että pyydys merkitty kalastusoikeuden osoittavalla merkillä

9 Päätelmät Paimelanlahden ja Vähäselän alueet ovat merkittäviä koko järven kalaston näkökulmasta Omistuksen pirstaleisuus haittaa kunnostustoimenpiteiden tekemistä Järjestäytymättömät vesialueet eivät näytä osallistuvan vesistön hoitoon ja kalastuksenvalvonnassa on kysymysmerkkejä Paimelan ja Noitalan osakaskuntien välinen raja on veteen piirretty ja esim. istutusten tekeminen yhteistyössä olisi varmasti järkevää. Vesialueiden yhdistyminen lisäisi alueelle palautuvaa rahamäärää (esim. viehelupatulot) Suuri osakaskunta voisi olla myös aktiivinen toimija ja aloitteiden tekijä.

10 Kiitos.