1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja MUISTIO Aika torstai 29.1.2015 klo 9-16 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali Osallistujat Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstöä Ajankohtaiskatsaus mitä marraskuun työpajan jälkeen hankkeessa tehty - Ohjausryhmän 10.12. kokouksesta tunnelmat: käytiin muistio läpi - Elinan terveiset (este, Tampereella) ja tarkennettu pajan aikataulutus, otetaan valokuvia blogiin! - Viestintäpalaverissa 19.1.2015 sovittua: muistio käytiin läpi: o nettisivut avattu Akaan Lapset, nuoret ja perheet otsakkeen alla, Ajankohtais-blogi avattu, 26.1. rekryilmoitus Akaan nettisivuilla lapsiperheiden edustajien mukaan saamiseksi kehittämistyöhön ja ohjausryhmään, ensi viikolla julkistetaan kilpailu lapsille (tunniste) - Lapsiperheiden tukipalvelut tiimi/piste - valmisteluryhmää vielä kootaan: Uudistuva lainsäädäntö ja merkitys toiminnan kehittämiselle Akaassa. Sirkka esitteli STM:n diasarjan avulla sosiaalihuoltolain ja Ls.lain, - esitysdiat on toimitettu kaikille ennakkoon (Lapsiperheet -pidempi versio, lyhyempi versio kokonaisuudesta, Valvivan esitys). Sirkka esitteli: Sote-lain diat muistion liitteenä. Pirjo esitteli toimeentulotukilain muutosta: perusosan siirtyminen 2017 Kelan hoidettavaksi. TT-lain diat muistion liitteenä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki: lain toimeenpano Akaassa, Terhi Kinnunen esitteli oppilashuollon yksilötyön yhteistä Akaan toimintamallia ja käytännön kokemuksia yhtenäisestä toimintamallista ja asiakaskohtaisista as.tuntijaryhmistä. Terhin esityskuva muistion liitteenä. Todettiin, että myös isyyslaki on muuttumassa, ja sen vaikutuksia voisi käsitellä myöhemmin. Lakien merkityksestä käytyä keskustelua: Faktat, huolet, ratkaisut Faktat
Huolet 2
Ratkaisut 3
4 Ennakkotehtävien purku ryhmämessuten: Laadun mittaaminen ja kehittämistä kaipaavat asiakasprosessit ja toimintamallit. Laadun mittaamiseen ehdotetut parantamistoimet analysoidaan ja niistä sovitaan siinä yhteydessä kun ollaan kehittämässä seuranta- ja arviointimallia -> asiaan palataan siis myöhemmin (alkusyksyllä). Ehdotetut laadun mittarit ja se, miten tietoa kerättäisiin olivat hyviä ja toteuttamiskelpoisia, ja siis tulevat vielä jatkotyön alle. Laadun mittaaminen lastensuojelun työssä (kopio fläpistä)
Laadun mittaaminen perheneuvolassa 5
Laadun mittaaminen E-tiimiläiset 6
7 Kehittämistä kaipaavat asiakasprosessit ja toimintamallit - työyhteisöissä Lastensuojelun työssä
Perheneuvola 8
9 E-tiimiläiset Mitä asioita meidän pitää panna parempaan kuntoon, jotta lisätään hyvinvointia ja vaikuttavuutta? (kynnyksettömän lapsiperheiden palvelupisteen lisäksi, ja ottaen huomioon uudistuneen lainsäädännön vaikutukset sekä hankkeen tavoitteet). Esittelyjen jälkeen sekaryhmissä pohdittiin mitä lukuisista kehittämistä vaativista asioista tulisi ottaa seuraavaksi työn alle. Ehdotusten jälkeen kukin ryhmä vielä pisteytti ne ehdotukset, jotka pitäisi ottaa työn alla (kun kaikkia ei pystytä samaan aikaan kehittämään). Tämän jälkeen rakennettiin kolme avointa fläppi-kokousta, joissa työstettiin ratkaisuja havaittuihin kehittämistarpeisiin: jokaista kokousta varten valittiin sihteeri ja osallistujat kävivät eri kokouksissa tuomassa oman osaamisensa ratkaisun suunnitteluun. Lopuksi sihteerit esittelivät. Näihin alustaviin suunnitelmiin palataan 5.3.2015 työpajassa. Sitä varten Sirkka tekee yhteisen rakenteen Hankekortin, joihin kirjataan tuolloin varsinaiset kehittämissuunnitelmat. Kehittämistyöhön toivon mukaan saadaan jo mukaan myös lapsiperheiden edustajia. Todettiin, että SH- ja LS-lakimuutoksiin vastataan mm. lapsiperheiden tukipalvelujen uudenlaisella tiimillä/palvelupisteellä. Sen valmistelutyössä pitää kehittää myös palvelutarpeiden arvioinnin ja omatyöntekijän toimintamalli (malli jota sitten kehitetään edelleen kokemusten myötä).
1.Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoketju (varhaista tukea ja tarpeen mukaista hoitoa) 10
2.Nepsy-toiminta (ehkäisevää toimintaa ja varhaista tukea) 11
3.Perheasioiden sovittelu (monipuolinen perheiden varhainen tuki) 12
Lisäksi nostettiin esille tarve koota lapsiperheiden palvelut saman katon alle yhden luukun periaate - tämä tulisi ottaa johtajien yhteistyönä työn alle. Muutoinkin organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä tulee kehittää: tiimit, työparina, omatyöntekijä/vastuutyöntekijä-malli, johdon tason yhteistyö ja -vastuut. Todettiin, että vertaisryhmätoimintaa ollaan parhaillaan jo kehittämässä. Vertaisryhmillä on suuri merkitys niissä mukana oleville (vaikuttavuus ja kustannustehokkuus). Sijoitettujen lasten VANHEMPIEN tarvitsema tukea pitäisi ehdottomasti myös parantaa, mutta nyt se joutui jäämään odottamaan (jotta lasten palaaminen sijaishuollosta olisi realistista, tulisi sijoitetun lapsen vanhempien kuntoutukseen panostaa - vaikuttava ja kustannustehokas lastensuojelutyö). 13 Kehittämiskohteet viedään hankkeen ohjausryhmään hyväksyttäväksi. Hankkeen eri kehittämisprosesseille tehdään kullekin hankekortti (yksinkertainen). Johtamisen rakenteiden ja - välineiden kehittämiskohteiden joukossa on myös mm. vaikuttavuuden seuranta- ja arviointimalli, asiakastyön lähijohtaminen (syksyllä työpajan aiheena), palvelujen kokonaisarkkitehtuuri (saatetaan alustavasti jo työstää kokonaiskuvaa toukokuun pajassa), perheiden palvelujen tilaratkaisut, LSL 12 suunnitelma johtamisen ja ohjauksen yhteiseksi välineeksi. Tästä kehittämisosiosta vastuun kantaa johtamistiimi ja ohjausryhmä.
14 Lopuksi katsottiin kevään aikataulut ja niihin valmistautuminen: 2.3.2015 ohjausryhmän kokous: asialistalla ainakin kehittämiskohteiden hyväksyminen, keskustelu johtamisen kehittämiseen liittyvistä kehittämistoimista, ohjausryhmän täydentyminen lapsiperhe-edustajalla, hankkeen tunniste-kilpailun ehdotukset ja voittajan valinta, huhtikuun lapsiperhe-foorumin ohjelma. 5.3.2015 työpaja: jatketaan asiakasprosessien kehittämissuunnitelmien valmistelua 20.4. lapsiperhe-foorumi: ennakkokutsu pitäisi lähettää HETI kaikille, joiden toivotaan osallistuvan, tilan varaus, tilaisuuden tavoite? - kutsut henkilökunnalle neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, nuorisotyössä, lapsiperheiden tukipalveluissa, myös johtajien ja päättäjien tulisi olla kutsuttuna. Ohjelmassa esim. o hankkeen ja kehittämistyön esittely; o lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteisenä välineenä lasten ja nuorten hyvinvointityössä ja palvelujen kehittämisessä, sekä varhaisen avoimen yhteistyön toimintamalli koko kunnan yhteisenä toiminta- ja ajattelutapana. voisiko kutsua esim. Nurmijärveltä suunnitelman valmistelusta vastanneen Olli Laihon puhumaan - on hyvä. Hän voisi puhua myös varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallista (kuntahan sai tästä viime vuonna valtak. palkinnon). 24.4. benchmarking BM -opintomatka: sovittiin, että jokainen työtiimi ilmoittaa Pirjolle 6.2. mennessä oman ehdotuksensa mihin haluttaisiin tutustua. Matka edellyttää pikimmiten kohdeorganisaation kanssa sopimista, omien kysymysten valmistelua ennakkoon (mitä haluamme oppia kohteelta). Mukana kannattaisi olla myös johtoa, mahdollisesti ohjausryhmän jäseniä. 4.5.2015 työpaja: teemana voisi olla osaaminen ja sen kehittämistarpeet. Ennakkotehtävä tähän olisi työtiimin osaamisprofiilin kuvaaminen (yksi kuvio, Sirkka toimittaa ennakkoon osaamisprofiilikuvion pohjan) -> millaista osaamista on ja mitä puuttuu, millaista koulutusta tarvitaan jne. Muistion liitteenä: - Sirkan diat Sote-laista - Pirjon diat TT:laista, - Terhin esitys -------------------------------- Ennakkotehtävä: 29.1. työskentelyyn omissa tehtävätiimeissä tehtäväksi: 1. Laadun mittaaminen - Palauttakaa mieliinne (ks. 9.10. kuvat) mitä kirjasitte oman tehtäväalueenne laatutavoitteiksi ja toimintaperiaatteiksi - Kirjatkaa fläpille: Nimetkää ainakin yksi mittari, joka kuvaisi miten hyvin ko.laatutavoitteessa on onnistuttu. - Kirjatkaa myös miten tämän mittarin seurantatietoa kerättäisiin (miten, milloin, kuka). 2. Kehittämistä kaipaavat asiakasprosessit ja toimintamallit - Kirjatkaa toiselle fläpille: Mikä tai mitkä asiakastyön palveluprosessit olisi tarpeen ottaa kehittämisen kohteeksi teidän työnne ja huomioiden myös kehitteillä olevan Lapsiperheiden tukipalvelujen asiakaspiste yksikön vaikutukset muihin asiakasprosesseihin? - nimetkää fläpille - Eritelkää (esim. ranskalaisin viivoin) nimeämienne asiakastyön palveluprosessien keskeisimmät kehityskohteet (ongelmat/puutteet prosessissa). - Voitte jo pohtia ja kirjata fläpille myös ehdotuksianne miten prosessin ongelmallisia asioita/puutteita voitaisiin parantaa. Mikä tai mitkä toimintamallit olisi tarpeen ottaa kehittämisen kohteeksi? (toimintamallilla tarkoitetaan tässä = yhteinen protokolla miten toimitaan tietynlaisissa tilanteissa, esim. lapsen seks.hyväksikäytön selvitysprosessi, esim. lapsen huoltoselvitys ymv. toimintamallit)