Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Transkriptio

1 1 Akaan kaupunki, lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke-valmistelua Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan ja koulun erityishenkilöstön työpaja Aika ke klo Paikka Päivölä-opisto Osallistujat Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan ja koulun erityishenkilöstö sekä sosiaalityön ja perusturvan johtaja. Pajan ohjaamisesta vastasi Sirkka Rousu. Pajan tavoite: valmistella yhteisen kehittämisprosessin käynnistys ja sopia jatkosta Ennakkotehtävä: Tehtiin ennen pajaa henkilöstöryhmissä, tehtävää ei tarvinnut palauttaa ennalta, se purettiin pajassa. Osallistujille oli ennakkoon toimitettu kehittämishankkeen luonnosteksti. Pajan työskentelyn koontia 1. Tervetulosanat perusturvajohtaja Elina Anttila: Perusturvalautakunta on huhtikuun kokouksessaan hyväksynyt hankkeen käynnistämisen. Lautakunnalle esitellään myöhemmin syksyllä kehittämissuunnitelma ja tavoitteet. Tavoitteena hakea kehittämisavustusta Työsuojelurahastolta, jota varten hakemusta reivataan rahoituskanavaan sopivaksi. 2. Esittäydyttiin ja informoitiin kehittämishankkeen keskeiset päämäärät, jotka ohjaavat hanketta. Käytännön ratkaisut olemassa oleviin kehitystarpeisiin ja ongelmiin haetaan hankkeen kuluessa yhdessä. 3. Työstettiin yhteistä ymmärrystä Akaan toimintaympäristön nykytilasta ja kehittämistoimien/muutoksen tarpeista: Työskenneltiin pienryhmissä: Asiakkaan näkökulma (0-12v.) sekä (13-18/21 v.). Työntekijöiden näkökulma (0-12v.) sekä (13-18/21 v.). Johdon/päätöksenteon näkökulmasta. Mikä toimii ja mikä ei toimi lapsen ja nuoren sekä perheen kehitysympäristöissä ja palveluissa? o Mitä lastensuojelun ikkunasta näkyy työntekijälle - ks. fläpeistä otetut kuvat o Mitä lastensuojelun ikkunasta näkyy asiakkaalle - ks. fläpeistä otetut kuvat o Mitä lastensuojelun ikkunasta näkyy johdolle ja päättäjille - ks.fläpeistä otetut kuvat Koontia: - asiakas ei tiedä mistä saisin tukea, apua, palveluja -> asiakkaat ohjautuvat eri palveluyksiköihin oman ymmärryksenä mukaan - väliinputoajia, jotka eivät saa tukea - asiakkaiden jonotuttaminen - palvelupolut sekavia - palvelujen saatavuudessa ongelmia, vaikka palvelujen tuottamiseen käytetyt eurot ovat kasvaneet suuresti, myös henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolta - yhteistyöskentelyä ja työparitoiminnan kehittäminen - osin toimii ja ei toimi: intensiivinen samanaikainen työskentely lapsen, nuoren ja perheen kanssa - yhteistyömallit päivähoidon sekä neuvolan kanssa kaipaavat kehittämistä - palveluvinouma: painopiste nyt korjaavassa työssä. - erityisosaaminen - millaisissa työskentelymalleissa osaaminen olisi parhaiten käytössä, ja miten erityistaidot voisivat kehittyä?

2 2 - tarvittaisiin asiakkaille erilaisia tuen muotoja varhaisemmin - voisivatko tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet ohjautua tarvitsemiinsa tukipalveluihin jonkinlaisen yhden palvelupisteen/ tiimin / sovitun toimintamallin kautta? -uusi SH-laki edellyttää lapsiperheiden tukipalvelujen tarvearviointia. 4. Ennakkotehtävän purku: Asiakasprofiilit - ks. fläpeistä otetut kuvat Koontia: - asiakasprofiilissa kysyttyjä tietoja ja niiden muutoksista on vaikea saada tietoja (esim. asiakkaan taustat, palvelujen samanaikainen käyttö) - ei ole erityisiä ongelmallisia asuinalueita, joilla tukea tarvitsevat asiakkaat asuisivat - asiakkuuden tarvekirjoa: koululaisilla oppimisvaikeudet sekä psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat, perheillä kasvatusvaikeudet ja -taidot, perheenjäsenten vuorovaikutus, vanhemman jaksaminen, parisuhteen kysymykset, avio/avoero ongelmat, mt- ja päihdeongelmat, elämänhallintataidot, lapsen turvallisuus (väkivalta, myös seks.väkivalta), köyhyys, heikkolahjaisuus - asiakkailla usein monia tukipalveluja ja kontakteja eri palvelupisteisiin samaan aikaan - Idea oman ja yhteisen asiakaskunnan asiakasprofiilin tuntemisessa ja asiakasprofiilin muutosten seurannassa -> osaaminen ja palvelut kehittyisivät profiilin muutosten myötä. - Aika ajoin olisi hyvä kokoontua yhdessä muotoilemaan yhteinen kuva (esim. 1x/vuosi) asiakkaista, erityisesti uusien asiakkaiden kautta voidaan analysoida osaamisen ja palvelujen kehitystarpeita. - Työstetään hankkeen kuluessa yksinkertainen yhteinen tiedonkeruu-lomakepohja niistä tiedoista, joita Akaalla tarvitaan asiakasprofiilin seurannassa sekä sovitaan vuosikelloon yhteinen kehittämistapaaminen, jossa tiedon merkitystä ja vaikutusta pohditaan sekä tehdään kehittämisehdotukset johdon kautta vietäväksi päätöksentekoon, budjettiin ja vuositavoitteisiin. 5. Pohdittiin toimintatapoja, joilla kutsutaan mukaan kehittämiseen lapsia, nuoria ja perheitä sekä palvelujen asiakkaita ja miten saadaan asiakkaiden kokemustietoa: Koontia: - pitäisikö koota tietoa kuntalaisilta sähköisesti? - miten ja milloin, ja mitä tiedustellaan, kuka työstää, analysoi tiedon ja tekee raportin? - palautteiden ja ideoiden kokoamisen laatikko -Boxi. Lehtijuttu asiasta. - tietoa nuorilta esim. nuorisovaltuustolta - päivähoidon asiakkailta ja kumppaneilta sekä kouluissa voisi tehdä kyselyä, tai pitää keskustelutilaisuuksia. - muiden toimijoiden/yhteistyökumppaneiden palautteiden ja kehittämistarpeiden hankinta? - uudistuva alan lainsäädäntö (mm. SHL, Sote-laki) tulevat myös edellyttämään, että kuntalaisten ja asiakkaiden tuottamaa tietoa kootaan säännöllisesti toiminnan ja palvelujen kehittämiseksi sekä vaikutusten arvioimiseksi. - tärkeää on hyödyntää kuntalaisten/asiakkaiden tieto, mutta heitä tulisi myös saada mukaan osallistumaan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. - Lakisääteisen (LsL 12 ) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (lastensuojelusuunnitelman) päivittäminen? - Nurmijärvellä hyväksyttiin elokuun valtuustossa erinomaisen osallistavassa prosessissa laadittu suunnitelma (nettisivuilta) - ideointi ei vielä tuottanut selkeää ehdotusta, miten asiakkaat voivat olla mukana tässä kehittämishankkeessa

3 3 6. Pohdittiin hankkeen nimeä: - Mettä ja mielihyvää - Hunajaa ja hyvinvointia - Akaan avain 7. Sovittiin seuraavan työpajan aika to klo ja osallistujat: nyt paikalla olleiden lisäksi TK-psykologit. Tapaamisten välillä tehdään annettuja tehtäviä pienryhmissä tai omassa tiimissä. Siirrettiin seuraavaan tapaamiseen Sen ideointi, millaisia muutoksia tehdään toimintatavoissa, jotta todettuihin kehitystarpeisiin ja ongelmiin saadaan ratkaisut. talven ja kevään 2015 työpajojen ajankohtien ja mahdollisen bencmarking-kohteen ja ajoittamisen sopiminen. Muistiin kirjasi Sirkka Rousu. Lähetetty johdon kautta henkilöstön saataville. Olisiko helpointa, jos hankkeella olisi Akaan sisäisessä verkossa oma kansio, jonne syntyvät aineistot voisi taltioida.

4 4

5 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13 Liite: Ennakkotehtävän kuvaus Asiakasprofiili: keitä asiakkaat ovat, miksi he ovat asiakkaina, mitä palveluja ovat käyttäneet / käyttävät. - tehdään ennen pajaa, tehtävää ei tarvitse palauttaa ennalta, se puretaan pajassa - pääosin kuvaileva laadullinen nykyinen asiakasprofiili kunkin asiakastyön tehtävässä Käykää keskustelu samaa asiakastyön tehtävää hoitavien työkollegoiden kanssa. Kirjoittakaa asiakasprofiilikuvauksenne fläppi-paperille riittävän isoilla tusseilla. Ottakaa fläppi mukan pajaan. Kuvatkaa teidän asiakkaita (arvionvarainen kuvaus riittää) Asiakkaiden perus- ja taustatiedot 1. Asiakkaiden määrät: arvioikaa prosentteina (% kaikista asiakkaistanne) kuinka paljon teillä on eriikäisiä lapsia ja heidän perheitään asiakkaana: a. alle koulu-ikäisiä (0-6v.) b. alakouluikäisiä (7-12 v) c. yläkouluikäisiä ja opiskeluikäisiä (13-16 v, ja 16-17v.) 2. Lapsen asuinalue: missä asiakkaat asuvat (kaup.osa, katu) 3. Lapsen oma perhe: a. molemmat vanhemmat b. äiti+lapset / isä+lapset c. uusperhe d. muu, mikä 4. Vanhempien pääasiallinen toimeentulo: a. vanhemmat työssä b. toinen työssä/toinen työtön; c. molemmat työttömiä; d. vanhempi on kotiäiti/isä; e. vanhempi opiskelee; f. muu (esim. pitkäaik.sairaus/eläkkeellä) Asiakkaan palvelujen tarve ja käyttö -tiedot 1. Lapsen ja perheen tukitoimien tarvetta kuvaavat suurimmat syytekijät (arvionvarainen kuvaus riittää) 2. Lapsen muiden palvelujen käyttö - mitä muita tukitoimia ja palveluja lapsella ja nuorella on yleensä samaan aikaan 3. Perheen vanhempien muiden palvelujen asiakkuudet - mitä muita tukitoimia ja palveluja perheen vanhemmilla on yleensä samaan aikaan