Merenkulkulaitoksen julkaisuja 7/2009. Urakointiohje. Ohje rakennustöiden teettäjille. Helsinki 2009 ISSN 1456-9442

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 7/2009 Urakointiohje Ohje rakennustöiden teettäjille Helsinki 2009 ISSN 1456-9442

Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Väylänpidon rakennuttamistiimi puheenjohtajana ja sihteerinä Mauno Alaluusua KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 2.9..2009 Julkaisun laji Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 2 Julkaisun nimi Urakointiohje, Ohje rakennustöiden teettäjille Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Tämä urakointiohje on tarkoitettu laitoksen rakentamisen teettäjille apuvälineeksi käytännön teettämistyössä. Urakointiohjeen tarkoitus on ohjata rakentamisen teettämisprosessi ja sen menettelyt samankaltaiseksi koko väylänpidossa. Yhdenmukaisuus prosessissa on tarpeen, jotta urakoitsija voi varmistua mahdollisimman tasapuolisesta kohtelusta hankkeen alusta sen takuutarkastukseen saakka. Urakointiohje sisältää osittain määräysluonteista tekstiä, mutta pääosin ohjeluonteista, yleisesti hyväksyttävään menettelyyn ohjaavaa tekstiä. Avainsanat (asiasanat) hankinta-asiakirjat, urakkamuodot, urakoitsijan valinta, urakan valvonta Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 7/2009 ISSN 1456-9442 ISBN Kokonaissivumäärä 62 + liitteet Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi Hinta Kustantaja Luottamuksellisuus

S I SÄ L T Ö 3 KUVAILULEHTI 2 SISÄLTÖ 3 KÄSITTEET JA TERMIT 7 1. YLEISTÄ 8 1.1 Noudatettava lainsäädäntö 8 1.2 Asioiden julkisuus hankintaprosessissa 8 1.2.1 Yleistä 8 1.2.2 Hankinta-asiakirjojen julkiseksi tulo 9 1.2.3 Salassa pidettävät asiakirjat 9 1.2.4 Tietojen antaminen prosessin aikana 9 1.2.5 Kirjallisen päätöksen pyytäminen 10 1.2.6 Käytännön esimerkkejä 10 2. URAKKAMUODOT 11 2.1 Urakkamuodot suoritusvelvollisuuden mukaan 11 2.1.1 Kokonaisurakka (KU) 11 2.1.2 Jaettu urakka 12 2.1.3 ST-urakka 13 2.1.4 Projektinjohtorakentaminen 14 2.2 Urakan maksuperusteet 16 2.2.1 Kokonaishinta 16 2.2.2 Yksikköhinta 16 2.2.3 Laskutyö 17 2.2.4 Tavoitehinta 17 2.3 Suositus urakkamuodoista 17 2.3.1 Väylän rakentaminen tai syventäminen 18 2.3.2 Väylänkunnostusruoppaus 19 2.3.3 Merimerkin rakentaminen 19 2.3.4 Sataman tai laiturin rakentaminen 19 3. URAKAN VALMISTELU 20 3.1 Yleistä 20 3.1.1 Rajanveto eri hankintatyyppien välillä 20 3.1.2 Hankinnan toteuttaminen samanaikaisesti erillisinä osina 21 3.1.3 Erillisten hankkeiden ja kohteiden niputtaminen samaan urakkaan 21 3.2 Hankintamenettelyt 21 3.3 Hankinnasta ilmoittaminen 21 3.4 Tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen 21 3.4.1 Yleistä 21 3.4.2 Asiakirjakohtaisia ohjeita 22 4. URAKKATARJOUSTEN HANKKIMINEN 23 4.1 Urakoitsijan esivalta 23 4.2 Tarjouspyynnön laatiminen 24 4.2.1 Yleistä 24 4.2.2 Käytettävät tarjouspyyntöasiakirjat 24 4.2.3 Vaihtoehtoiset tarjoukset 25

4 4.2.4 Laskenta-aika 25 4.2.5 Tarjousten sisäänjättö 26 4.2.6 Tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvien tietojen sitovuuden merkitys 26 4.2.6.1 Tiedot ilmoitetaan sitovina 26 4.2.6.2 Tiedot ilmoitetaan osittain sitovina 26 4.2.6.3 Tiedot ilmoitetaan sitoumuksetta 27 4.2.6.4 Tietoja ei ilmoiteta lainkaan 28 4.2.7 Tarjouksen valintaperusteet 28 4.2.7.1 Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous 28 4.3 Toiminta urakan laskenta-aikana 29 4.3.1 Yleistä 29 4.3.2 Lisäkirjeet 30 4.3.3 Urakan esittely 30 4.3.4 Tiedotustilaisuus 31 5. URAKOITSIJAN VALINTA 31 5.1 Tarjousten vastaanottaminen 31 5.2 Tarjousten avaaminen 31 5.2.1 Yleistä 31 5.2.2 Avaustilaisuus 31 5.3 Tarjousten käsittely 32 5.3.1 Yleistä 32 5.3.2 Hylkäämisperusteet 32 5.3.2.1 Tarjoajan hylkääminen 32 5.3.2.2 Tarjouksen hylkääminen 33 5.3.3 Tarjouksen antajan laskuvirhe ja hinnan puuttuminen 33 5.3.3.1 Tarjoushinnan puuttuminen 33 5.3.3.2 Yksikköhintaisia osia sisältävän tarjouksen laskuvirhe 33 5.3.3.3 Kokonaishintaisia osia sisältävän tarjouksen laskuvirhe 34 5.3.4 Pyytämättä annettu tarjous 34 5.3.5 Tarjouksen peruuttaminen 34 5.3.6 Hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous 34 5.3.7 Puutteellinen tarjous 34 5.3.8 Vaihtoehtoinen tarjous 35 5.3.9 Tarjousten vanheneminen 35 5.4 Hyväksyttyjen tarjousten vertailu 36 5.4.1 Yleistä 36 5.4.2 Tarjousten saattaminen vertailukelpoisiksi 36 5.4.3 Vertailutaulukko 36 5.5 Hankinnasta päättäminen 36 5.5.1 Hankintapäätöksestä tiedottaminen 37 6. URAKKASOPIMUKSEN SOLMIMINEN 37 6.1 Urakkaneuvottelu 37 6.1.1 Kutsuminen urakkaneuvotteluun 37 6.1.2 Urakkaneuvottelu 37 6.1.3 Maksuerätaulukko 38 6.2 Sopimusasiakirjojen kokoaminen 38 6.2.1 Yleistä 38 6.2.2 YSE 1998 pykälien kumoaminen 38 6.2.3 Vaihtoehtoisten tarjousten huomioiminen 39 6.2.4 Sopimusasiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys 40 6.3 Urakkasopimuksen allekirjoitus 40

5 6.4 Esteettömyys 40 7. URAKAN VALVONTA 41 7.1 Valvonnan luonne 41 7.1.1 Valvonnan toteuttaminen 41 7.2 Valvonnan organisointi 42 7.3 Valvonnan tehtävät 43 7.3.1 Yleisvalvonta 43 7.3.1.1 Tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti 43 7.3.1.2 Huomautuksentekovelvollisuuden täyttämisen vaikutus vastuuseen 43 7.3.2 Ajallinen valvonta 44 7.3.2.1 Menettelytapamääräyksiä 44 7.3.3 Laadunvalvonta 44 7.3.3.1 Tilaajan pistokokeet 44 7.3.3.2 Urakoitsijan laadunvalvonta 45 7.3.4 Työmaan turvallisuuden valvonta 45 7.3.5 Taloudellinen valvonta 45 7.3.5.1 Urakkahinnan muuttuminen 46 7.4 Yhteydenpito 46 7.4.1 Keskustelut 46 7.4.2 Työryhmät 47 7.4.3 Neuvottelut 47 7.4.4 Työmaapäiväkirja 47 7.4.5 Katselmukset 47 7.4.5.1 Poikkeavat olosuhteet 47 7.4.5.2 Suunnitelmakatselmus 47 7.4.5.3 Urakkasuoritukseen liittyvät katselmukset 48 7.4.5.4 Työmaan haltuunotto sekä tavaran ja välineiden käytön korvaaminen 48 7.4.5.5 Urakoitsijan suorittaman purkamisen tai keskeyttämisen vaikutus 48 7.4.6 Työmaakokoukset 48 7.4.7 Kirjeenvaihto 48 7.5 Tilaajan reklamointi 48 7.5.1 Yleistä 48 7.5.2 Suullinen huomautus 48 7.5.3 Työmaapäiväkirjamerkintä 49 7.5.4 Työmaakokousmaininta 49 7.5.5 Kirjallinen huomautus 49 7.5.6 Sopimuksen purku-uhasta ilmoittaminen 50 7.6 Kulkulupakäytäntö 50 7.7 Lisä- ja muutostyöt 50 7.7.1 Yleistä 50 7.7.2 Lisätyöt 50 7.7.3 Muutostyöt 51 7.8 Vakuudet ja vakuutukset 51 7.8.1 Vakuudet 51 7.8.2 Vakuutukset 52 7.9 Urakka-aika 52 7.9.1 Yleistä 52 7.9.2 Urakan viivästyminen 52 7.9.3 Viivästyssakko 52 7.9.4 Urakka-ajan pidentäminen 53 7.10 Urakoitsijan konkurssi 53 7.11 Urakka-asiakirjojen säilytys 54

6 8. URAKAN VASTAANOTTO 54 8.1 Urakkasuorituksen tarkastus 54 8.2 Vastaanottotarkastuksen valmistelu 55 8.2.1 Yleistä 55 8.2.2 Valmisteltavat asiat 55 8.3 Vastaanottotarkastus 56 8.3.1 Yleistä 56 8.3.2 Vastaanottotarkastuksen asialista 56 8.3.3 Pöytäkirjan tarkastaminen 57 8.4 Taloudellinen loppuselvitys 57 8.5 Jälkitarkastus 58 9. URAKKA-AJAN JÄLKEINEN TOIMINTA 58 9.1 Urakan takuuaika 58 9.1.1 Vastuu takuuaikana 58 9.2 Takuuajan vakuus 58 9.3 Takuuajan valvonta 59 9.4 Takuutarkastus 59 9.5 Vastuu takuuajan jälkeen 59 10. TYÖTURVALLISUUS 59 11. YMPÄRISTÖASIAT 60 LIITELUETTELO 61

7 KÄSITTEET JA TERMIT Hankintapäätös Hankintapäätös on pöytäkirjassa määritelty päätös urakkakilpailun ratkaisusta, josta tiedotetaan tarjouksen antaneille erillisellä kirjeellä. Kahden kuoren menettely Tarjousmenettely, jossa tarjoaja antaa tarjouksensa kahdessa eri kuoressa. Ensimmäisessä kuoressa urakoitsija esittää referenssit, suunnitelmaratkaisut ja laaduntuottokykynsä. Toisessa kuoressa esitetään hintatiedot. Kaupalliset asiakirjat Sopimuksen taloudellista ja juridista sisältöä koskevat asiakirjat, jotka urakkaohjelmassa on lueteltu kaupallisiksi asiakirjoiksi. Kokonaisurakka, KU Kokonaisurakka on urakkamuoto, jossa koko hanke teetetään yhdellä urakoitsijalla. Jaettu urakka Jaettu urakka on urakkamuoto, jossa tilaaja tekee valitsemiensa urakoitsijoiden kanssa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvista erillisistä osista eri urakkasopimukset. Projektinjohtorakentaminen, PJR Projektinjohtorakentaminen on hankintamuoto, jossa tilaaja ostaa rakennuttamistehtävän ulkopuolisena palveluna. ST-urakka (suunnittele ja toteuta) ST-urakka on urakkamuoto, jossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu rakentamisen lisäksi aina olennainen osa kohteen toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta. Kynnysarvot EU-kynnysarvo Rahamääräinen arvo, jonka komissio tarkastaa kahden vuoden välein. Kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava EU:n laajuisesti Kansallinen kynnysarvo Kansallinen kynnysarvo määrittelee hankintalain soveltamisen alarajan. Lisätyö Urakoitsijan suoritus, joka urakkasopimuksen mukaan ei alun perin kuulu hänen suoritusvelvollisuuteensa. Muutostyö Sopimuksen mukaisten suunnitelmien muuttamisesta aiheutuva urakoitsijan suorituksen muutos (muutos, lisäys tai vähennys). Rakennuttaja Luonnollinen tai juridinen henkilö, jonka lukuun rakennustyö tehdään ja joka viime kädessä vastaanottaa työtuloksen. Laitoksen urakoissa rakennuttaja on usein myös tilaaja. Tarjoaja Tarjoajia ovat kaikki tarjouskilpailuun osallistuvat urakoitsijat, joiden joukosta valitaan työn tekijä. Tekniset asiakirjat Rakennustyön sisältöä, laatua ja suoritusta koskevat asiakirjat, jotka urakkaohjelmassa on lueteltu teknisiksi asiakirjoiksi. Tilaaja Urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen. Urakkahinta Urakkasopimuksessa sovittu urakoitsijalle maksettava vastike.

8 Urakkasumma Urakoitsijalle työstä maksettava lopullinen vastike. Urakoitsija Tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut aikaansaamaan sopimusasiakirjoissa määritellyn työn tulokset. 1. Y L E I S T Ä 1.1 NOUDATETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Rakentamisen teettämistä sitova lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista ja asetuksista (suluissa säädöskokoelman numero): Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Asetus julkisista hankinnoista (614/2007) Asetus valtion rakennusurakoista (436/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki kilpailunrajoituksista (480/1992; useita muutoksia) Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (1061/1978) Oikeustoimilaki (228/1929) Markkinaoikeuslaki 1527/2001) Työturvallisuuslaki (738/2002) Asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot 1.1.1994 ja Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 eivät ole osa lainsäädäntöä, mutta ovat merenkulkulaitoksen urakoissa noudatettavia sopimusehtoja. Tietoja julkisista hankinnoista löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön verkkopalvelusta (http://www.ktm.fi). 1.2 ASIOIDEN JULKISUUS HANKINTAPROSESSISSA 1.2.1 Yleistä Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta on määräykset viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta. Lain lähtökohtana on julkisuusperiaate eli viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei toisin säädetä. Lain tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan toimintaa. Viranomaisen asiakirja käsite on määritelty laissa. Em. käsitteellä tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen on laatinut, taikka se on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten. Viranomaisen asiakirjoja ovat ainakin hankintailmoitukset, tarjouspyyntö, tarjoukset ja niiden täsmennykset, tarjouksen täydennyspyyntö sekä tarjousasian valmistelua varten laaditut selvitykset ja muut asiakirjat (esim. kokouspöytäkirjat, vertailumuistiot, yhteenvedot). Viranomaisen asiakirjoja ovat lisäksi hankintapäätös, perustelumuistio, tilaus ja sopimus.

9 Asiakirjat voivat olla joko julkisia, asianosaisjulkisia tai salassa pidettäviä. Jos asiakirja on julkinen, jokaisella on oikeus saada siitä tieto. Tieto asiakirjan sisällöstä on lähtökohtaisesti annettava pyydetyllä tavalla. Asianosaisella, eli esim. tarjoajalla on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tällä perusteella esim. kilpailun hävinneellä tarjoajalla on oikeus saada tieto voittaneen tarjouksen sisällöstä jo ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kopioista ja tulosteista sekä asiakirjan lähettämisestä telekopiona peritään laitoksen Kopio- ja telekopiohinnaston mukainen maksu. 1.2.2 Hankinta-asiakirjojen julkiseksi tulo Julkisuuslaki sanoo hankinta-asiakirjojen osalta seuraavaa: Tilaajan laatimat tarjouspyyntöasiakirjat tulevat julkisiksi, kun tarjouspyyntökirje on allekirjoitettu. Tieto siitä, kuinka monelle ja kenelle tarjouspyyntö on lähetetty, ei ole julkinen ennen kuin sopimus on allekirjoitettu. Kaikki muut hankintaan liittyvät asiakirjat tulevat julkisiksi, kun sopimus on tehty. Poikkeuksena on erikseen salassa pidettäväksi määritellyt asiat, jotka ovat sopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin salassa pidettäviä. Toinen merkittävä poikkeus pääsääntöön on se, että urakkaratkaisun tekemisen jälkeen valmisteluaineisto, käsittelypöytäkirjat ja voittanut tarjous ovat asianosaisjulkisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kilpailuun osallistuneilla tai muilla, joilla on oikeus valittaa urakkaratkaisuista, on oikeus saada tieto mainituista asiakirjoista. Näin siksi, että valittaminen ylipäätään olisi mahdollista. Myös kilpailuun osallistuvien nimet tulevat julkisiksi sopimuksen syntymisen jälkeen. Tiedon antaminen asiakirjasta, joka ei vielä ole julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Laitoksessa päätösvalta on toiminnon johtajalla. 1.2.3 Salassa pidettävät asiakirjat Julkisuuslaki määrittelee salassa pidettäväksi mm: Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja tilaajan liike- ja ammattisalaisuudesta. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta tai muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Tarjouspyyntöihin tulee sen vuoksi sisällyttää lauseke, jossa pyydetään tarjoajaa nimeämään tarjoukseen sisältyvät liike- ja ammattisalaisuudet ja muulla vastaavalla tavalla arkaluontoiset tiedot. Päätöksen salassapidosta tekee kuitenkin aina tilaaja. 1.2.4 Tietojen antaminen prosessin aikana Esivalintavaiheessa ilmoittautuneiden nimet ja lukumäärä eivät ole julkista tietoa. Esivalinnassa hylätyksi tulleille on toimitettava kirjallinen ilmoitus ja perustelut. Nämä asiakirjat tulevat kaikille julkisiksi vasta sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

10 Laskentavaiheessa viranomainen vastaa kirjallisesti esitettyihin kysymyksiin niin, että kysymykset ja vastaukset saatetaan samanaikaisesti kaikkien tarjoajien tietoon. Tarjousten käsittelyn aikana voidaan tehdä tarjousta tarkentavia kyselyjä joilla selvitetään esimerkiksi liian alhainen hinta. Puutteellista tarjousta voidaan pyytää täydentämään, mutta sitä ei saa parantaa. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen kaikki hankintaprosessin aikana syntyneet viranomaisen asiakirjat ovat julkisia lukuun ottamatta niihin sisältyviä jonkun tarjoajan liike- ja ammattisalaisuuksia, jotka on erikseen päätetty salassa pidettäviksi. 1.2.5 Kirjallisen päätöksen pyytäminen Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa tietopyynnöstä. Työläissä asioissa aikaa on neljä viikkoa. Jos tiedon pyytäjä on tyytymätön tilaajan ratkaisuun olla antamatta asiakirjoja, voi hän pyytää kirjallista ratkaisua asiasta. Tästä ratkaisusta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1.2.6 Käytännön esimerkkejä Käytännössä tietoja annetaan seuraavasti: 1. Tilaaja ilmoittaa voittaneelle ja muille tarjouksen jättäneille kirjeellä. Ks. kohta 5.5.1. 2. Kysyttäessä on annettava muutakin tietoa kuin mitä em. kirjeissä on tuotu esille. Lähtökohtana on julkisuus. Mm. seuraavat tiedot annetaan: avaus- ja käsittelypöytäkirjat siltä osin kuin niissä ei ole käsitelty jonkun tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta valinnan perusteena olevat pisteet, myös arvioijakohtaisesti muu urakan valmistelua ja hankintapäätöksen valmistelua koskeva materiaali tarjoukset siltä osin kuin niissä ei ole liike- tai ammattisalaisuuksia tarjoushinnat ovat aina julkista tietoa, myös yksikköhinnat yksikköperusteisessa urakassa liike- ja ammattisalaisuuksina, joista tietoa ei anneta edes asianosaisille, voidaan pitää esim.: vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja kokonaishintaisen tarjouksen osahintoja laatusuunnitelman ja tarjouksen muitakin sellaisia osia, joissa paljastuu yrityksen toimintatapaan liittyvää erityistä tietoa, jonka paljastuminen aiheuttaisi yritykselle taloudellista vahinkoa

2. U R A K K A M U O D O T 11 Oheisessa taulukossa on kuvattu urakkamuotojen ja urakan maksuperusteiden suhdetta. Jaettu urakka Suoritusvelvollisuus Projektinjohtopalv. Kokonaisurakka ST-urakka Kokonais- Yksikkö- Tavoite- Laskutyö Työnhinta hinta hinta johto KIINTEÄHINTAINEN LASKUTYÖPERUSTEINEN MAKSUPERUSTE Suositeltavat urakkamuodot 2.1 URAKKAMUODOT SUORITUSVELVOLLISUUDEN MUKAAN Suositeltavia urakkamuotoja ovat kokonaisurakka, jaettu urakka ja ST-urakka.. 1.1.1 Kokonaisurakka (KU) Kokonaisurakka on hankintamuoto, jossa yksi urakoitsija urakan pääurakoitsijana vastaa koko hankkeen työsuorituksesta tilaajalle. Saamaansa rahallista vastiketta vastaan urakoitsija luovuttaa lopputuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla. Vastuunjako: Vastuujaoltaan selväpiirteinen urakkamuoto. Urakoitsijalla on kokonaisvastuu hankkeen toteutuksesta edeltävää rakennussuunnittelua lukuun ottamatta takuuajan loppuun asti eli tällöin jaettujen urakoiden yhteensovittamisvastuuta ei tilaajalla ole. Urakoitsijalla on päätoteuttajavastuu. Tilaaja vastaa sitovana antamistaan lähtötiedoista ja laatuvaatimuksista. Riskien jako: Tilaajalla on vastuu laadituttamistaan suunnitelmista. Kustannus- ja aikatauluriski on urakoitsijalla, mistä syystä kokonaisurakka on kokonaisvastuu-urakan ohella tilaajalle suhteellisen vaivaton hankintamuoto. Tilaajan riskejä ovat lisäksi lähtötietojen pitävyys sekä kilpailun toimivuus. Kustannusmuutoksista aiheutuva riski voidaan pienentää yli vuoden pituisissa urakoissa indeksisidonnaisuudella. Kilpailutekijät: Urakoitsija kilpailee urakkatarjoushinnallaan eli toteutuksen tehokkuudellaan urakkakokonaisuudesta työmenetelmin ja järjestelyin, mutta ei tuotteiden teknisillä ratkaisuilla. Urakoitsijalta vaaditaan kokonaisuuden hallintaa ja yhteensovituskykyä.

12 Maksuperuste: Ensisijainen maksuperuste on kokonaishinta, kun kokonaishinnan määrittely on mahdollista ja kun kustannusriski halutaan luovuttaa urakoitsijalle. Pelkät yksikköhinnat kokonaisuudessaan maksuperusteena on mahdollinen, mutta ei suositeltava. Kokonaishinnan sekä muutos- ja lisätöiden kautta yksikköhinnan soveltaminen yhdistelmänä usein todennäköinen. Yksikköhintaa tulee käyttää maksuperusteena työlajeissa, jotka ovat alttiita määrämuutoksille. Soveltuvuus: Soveltuu sekä pieniin että suuriin hankkeisiin, kun kokonaisuus on määriteltävissä. Kokonaisurakkaa ei voi käyttää, jos urakan laajuuden määrittely on vaikeaa, massatietoja ei ole riittävästi tai jos suunnitelmat ovat puutteelliset. Edut ja haitat: + Tilaaja välttyy useiden urakkasopimusten tekemiseltä ja töiden yhteen sovittamiselta sekä hankalilta vastuutilanteilta silloin, kun eri urakoitsijoiden työt eivät etene suunnitellulla tavalla. - Vaatii tilaajalta erillisen rakennussuunnitelman hankinnan. - Jos tilaaja epäonnistuu urakan laajuuden määrittelyssä tai suunnitelmat ovat puutteelliset, voivat urakan muutos- ja lisätyöt aiheuttaa ongelmia. 2.1.2 Jaettu urakka Jaetussa urakassa tilaaja tekee valitsemiensa urakoitsijoiden kanssa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvista erillisistä osista eri urakkasopimukset. Osat voidaan muodostaa työlajien tai sijainnin perusteella. Yhtä urakoitsijoista kutsutaan yleensä pääurakoitsijaksi ja muita sivu-urakoitsijoiksi tai alistetuiksi sivuurakoitsijoiksi. Urakoitsija luovuttaa tilaajalta saamaansa rahallista vastiketta vastaan tuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla. Vastuunjako: Tilaajalla on vastuu urakoiden yhteensovittamisesta, ellei sitä alistamisella siirretä pääurakoitsijalle. Tilaajalla on päätoteuttajavastuu ellei pääurakoitsijaa tai muuta työmaan johtovelvollisuuksista vastaavaa ole kaupallisissa asiakirjoissa nimetty Tilaaja vastaa sitovana antamistaan lähtötiedoista ja laatuvaatimuksista. Riskien jako: Tilaajalla on vastuu laadituttamistaan suunnitelmista. Tilaajan riski on myös lähtötietojen pitävyys. Riski urakoitsijoiden toisilleen aiheuttamasta vahingosta voidaan siirtää eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta pääurakoitsijalle alistamalla sivu-urakat pääurakoitsijalle. Kilpailutekijät: Urakoitsija kilpailee urakkatarjoushinnallaan kuten kokonaisurakassakin. Urakoitsijalta vaaditaan työlajinsa erikoisosaamista ja yhteistyökykyä. Maksuperuste: Samat maksuperusteet kuin kokonaisurakassakin. Soveltuvuus: On vaihtoehto kokonaisurakalle Soveltuu suuriin hankkeisiin

2.1.3 ST-urakka 13 Soveltuu hankkeisiin, jotka ovat jaettavissa selviin osakokonaisuuksiin (esim. talonrakennushankkeet, satamahankkeet, kanavahankkeet) Soveltuu kaikkiin maa- ja vesirakennushankkeisiin On taloudellinen erityisesti korkeasuhdanteen aikana Edut ja haitat: + Voidaan hyödyntää eri sopimusmuotoja ja urakoitsijoiden erityisosaamista sekä lisätä kilpailua + Eri urakoiden suunnitelmien valmistuminen ja rakennustyöt voidaan limittää keskenään, mikä lyhentää hankkeen kestoa. - Vaatii tilaajalta erillisten rakennussuunnitelmien hankinnan. - Vaatii tilaajalta useiden urakkasopimusten tekemisen ja töiden yhteensovittamisen. - Tilaaja joutuu hankaliin vastuutilanteisiin silloin, kun eri urakoitsijoiden työt eivät etene suunnitellulla tavalla. ST-urakka on hankintamuoto, jossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu hankkeen rakentamisen lisäksi aina olennainen osa hankkeen toiminnallisesta ja teknillisestä suunnittelusta. Suunnittelun ja toteutuksen läheinen yhteys voi johtaa kokonaisedullisempaan ratkaisuun ja rakentamisen yhteydessä hankkeen kokonaiskeston lyhenemiseen. Urakoitsija on sopimussuhteessa suunnittelijaan. Urakoitsija luovuttaa tilaajalta saamaansa rahallista vastiketta vastaan lopputuotteen tilaajalle laatimansa rakennussuunnitelman kuvaamassa muodossa tuotevaatimusten edellyttämässä laatutasossa urakka-asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Vastuunjako: urakoitsijalla on kokonaisvastuu hankkeen toteutuksesta rakennussuunnittelu mukaan lukien. urakoitsijalla on päätoteuttajavastuu. tilaaja vastaa sitovaksi ilmoittamastaan suunnitteluaineistosta sekä suunnitteluohjeista. Riskien jako: urakoitsijalla on kokonaiskustannus-, määrä- ja aikatauluriski, mistä syystä STurakka ei aina ole tilaajan kannalta edullisin vaihtoehto. ST-urakassa ei määrätietoja anneta tilaajaa sitovina. tilaajan riskejä ovat suunnitteluaineiston ja ohjeiden pitävyys ja kattavuus sekä kilpailun toimivuus. tarjousten ja suunnitelmavaihtoehtojen vertailu vaatii tilaajalta ammattitaitoa. Kilpailutekijät: urakoitsija kilpailee urakasta kiinteällä kokonaisurakkatarjoushinnalla, tuotteen kokonaisvastuullisella suunnittelulla ja toteutuksella sekä teknisillä ratkaisuilla. urakoitsijalta vaaditaan sekä suunnitteluttamisen että rakentamisen osaamista sekä kokonaisuuden hallintaa ja yhteensovituskykyä. Maksuperuste: ensisijainen maksuperuste on kokonaishinta, kun kokonaishinnan määrittelylle on riittävät perusteet ja kun kustannus- ja määräriski halutaan luovuttaa urakoitsijalle. Tilaaja saa tällöin kiinteähintaisen tarjouksen jo alkuvaiheessa. muutos- ja lisätöistä aiheutuvaa lisäkustannusta ei ole, mikäli suunnitelmien muutostarvetta ei ilmene tilaajan taholta lähtötietojen virheellisyyden tai hankkeen laajuuden tai laatutason muutoksen kautta.

14 Soveltuvuus: soveltuu eteenkin suuriin hankkeisiin, kun tuotevaatimukset mahdollistavat hankkeen suunnittelun ja rakentamisen yhteenliittämisen. soveltamiskohteita linjamerkit sekä suuret hankkeet silloin, kun tilaaja haluaa saavuttaa aika- tai kustannusetua urakoitsija/suunnittelija-synergialla ja haluaa välttyä erilliseltä suunnitteluprosessilta. ST-urakkaa ei kannata käyttää, jos tuotevaatimusten määrittely on vaikeaa tai hanke on kooltaan niin pieni, että etua ei saada. Edut ja haitat: + urakoitsijan tiedot ja taidot saadaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa + tarjousvaiheessa saadaan useita toisistaan poikkeavia suunnitelmaratkaisuja + urakkarajat vähenevät + aikataulusäästö on ilmeinen + suunnitelmamuutoksilla tai puutteilla rahastaminen vaikeaa + tilaajan kevyt valvontapanos riittävä vrt. kiinteät kulut + kannustaa urakoitsijan aktiiviseen tuotantomenetelmien kehittämiseen ja monipuoliseen ongelmanhallintaan ja täten korostaa toimintavastuuta ja lopputuotteen laatua + ei vaadi tilaajalta erillisen rakennussuunnitelman hankintaa. ei sovellu hankkeisiin, joissa toteutuksen aikaisen tilaajaohjauksen tarve on suuri lopputuotelaadun yksilöiminen ja tason asettaminen vaikeaa suunnitteluohjeita ei ole muokattu toteutuksen tarpeista, vaan täyttämään normeja vaatii edeltävältä suunnittelulta enemmän kuin erillinen rakennussuunnittelu ja rakentaminen pitkän takuuajan tuomat lisäkustannukset tarjouskustannukset nousevat. 2.1.4 Projektijohtorakentaminen (PJR) Projektijohtorakentaminen on hankintamuoto, jossa tilaaja ostaa rakennuttamistehtävän ulkopuolisena palveluna. Se on rakennushankkeeseen sovellettu johtamisprosessi, jossa PJ-toteuttaja tuo osaamisensa kustannusten ohjaamisessa, aikatauluttamisessa, hankintamenettelyssä ja työmaatoteutuksessa tilaajan käyttöön. Projektijohtorakentamisen (PJR) eri ilmenemismuotoja ovat projektinjohtorakennuttaminen (PJN), projektinjohtopalvelu (PJP) ja projektinjohtourakointi (PJU). Projektinjohtorakentamisen sisältö kuvataan aina tapauskohtaisesti sopimusasiakirjojen avulla, koska vastuiden, velvollisuuksien ja oikeuksien jako PJ-toteuttajan ja tilaajan kesken eri projektinjohtorakentamisen malleissa poikkeaa huomattavasti toisistaan. Projektinjohtorakennuttamisessa ja palvelussa ei PJtoteuttajan oman organisaation käyttö työn fyysisessä toteutuksessa ole suositeltavaa mahdollisten riitakysymysten vuoksi. Vastuunjako: PJ-toteuttaja vastaa hankkeen kokonaisohjauksesta, raportoinnista tilaajalle ja toteutuksesta alihankintoina. päätoteuttajavastuu on PJ-toteuttajalla tai sen nimeämällä urakoitsijalla.

15 tilaaja vastaa ilmoittamastaan suunnitelma-aineistosta, antamistaan rakentamiseen liittyvistä päätöksistä sekä urakkaa varten luovuttamistaan alueista. Riskien jako: PJ-rakentaminen toteutusmuotona perustuu luottamukseen ja mahdollisimman selkeään ja tiedostettavissa olevaan riskien jakoon. taloudellinen riski on tilaajalla, joskin osin jaettu PJ-toteuttajalle käytettäessä tavoitehintaa maksuperusteena. tilaajan riskejä ovat suunnitteluaineiston ja ohjeiden pitävyys ja kattavuus sekä kilpailun toimivuus. PJ-tarjousten vertailu ja PJ-toteuttajan valinta vaatii tilaajalta huomattavaa osaamista ja ammattitaitoa. Kilpailutekijät: PJ-toteuttaja kilpailee katteen ja yhteiskustannusten suuruudella sekä ennen kaikkea sillä ammattitaidolla, jolla PJ-toteuttaja osaamisellaan käyttää sopivia alihankintamuotoja ja osittelee hankkeen sopiviin kokonaisuuksiin siten, että alihankinnat tulevat tehtyä mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti sekä PJtoteuttajan että tilaajan kannalta. PJ-toteuttajalta vaaditaan hankkeen läpiviennin erityisosaamista sekä kokonaisuuden hallintaa ja yhteensovituskykyä muutos- ja lisätyöt vaikuttavat tavoitehinnan toteutumaan. Maksuperuste: tilaaja maksaa PJ-toteuttajalle hankkeen läpiviennistä korvauksen, johon sisältyy PJ-toteuttajan kiinteä palkkio bonuksineen ja sanktioineen. Kiinteään palkkioon sisällytettävät velvollisuudet vaihtelevat hankekohtaisesti. ensisijainen maksuperuste on tavoitehinta, jotta voidaan varmistua kummankin osapuolen intressistä kokonaistaloudellisen toteutuksen suhteen ja kustannusriskiä halutaan jakaa tilaajan ja PJ-toteuttajan kesken. Tavoitehinnan alituksesta PJ-toteuttajalle maksetaan bonus ja tavoitehinnan ylittävät kustannukset jaetaan sovitussa suhteessa. PJ-toteuttajan kiinteä palkkio ei sisälly tavoitehintaan. Lisäksi urakoiden ja suunnittelutoimeksiantojen laskutuksen toteutumalle voidaan asettaa kattohinta, jonka ylittävät kustannukset maksaa PJ-toteuttaja. Soveltuvuus: soveltamiskohteita hankeniput sekä suuret hankkeet, jotka vaativat erityisosaamista, toteutuksen aikaista tilaajan ohjausta tai ovat työläitä yksinomaan tilaajan läpivieminä. PJ-rakentamisen eri muotoja ei kannata käyttää, jos hanke on kooltaan niin pieni, että etua projektinjohtopalvelun ostosta ei saada. Edut ja haitat: + PJ-toteuttajan tiedot ja taidot saadaan mukaan hankkeen läpiviennissä + kustannusten aleneminen oikean hankkeen osittelun ja hankkeen ohjattavuuden parantumisen kautta + urakoiden yhteensovittamisvastuu ja rajojen määrittely ei vaivaa tilaajaa + tilaajan ohjaus hankkeen aikana, myös suunnittelun osalta + aikataulusäästö mahdollinen hankkeen kokonaisajan tai aloituksen aikaistamisen osalta hankkeen eri osissa + riskivapaampi kuin kokonais- tai ST-urakka tilajalle, jos maksuperusteena tavoitehinta + tilaajalla erittäin kevyt valvontapanos riittävä vrt. kiinteät kulut tarjousten vertailu ja PJ-toteuttajan valinta voi olla vaikeaa riskien jakautumista ei välttämättä tiedosteta riittävän selkeästi tavoitehinnan muuttumisen mekanismi on epäselvä

PJ-toteuttajan vastuu ja velvollisuuksien määrittely vaatii tarkkuutta. 16 2.2 URAKAN MAKSUPERUSTEET 2.2.1 Kokonaishinta Kokonaishintaurakka on hankintamuoto, jossa urakoitsija sitoutuu hankkeen/työn tekemiseen ja tilaaja sitoutuu maksamaan siitä sovitun kokonaishinnan. Kokonaishinta perustuu tilaajan sitovana ilmoittamiin lähtötietoihin (tutkimustulokset). Kustannusriski kokonaishintaurakassa on urakoitsijalla. Kustannusriskin piiriin eivät kuulu suunnitelmien muuttamisesta eikä tilaajan antamien tietojen paikkansapitämättömyydestä aiheutuvat kustannukset. Suunnitelman muutoksista urakkahintaan aiheutuvien lisäysten ja vähennysten määrittämiseksi liitetään urakkasopimukseen erityinen muutos- ja lisätöiden yksikköhintaluettelo, jonka urakoitsija tarjouksessaan hinnoittelee. Kokonaishintaa voi käyttää urakan maksuperusteena silloin, kun riskit on tiedostettu ja urakka-asiakirjoissa kuvattu ja sitovan kokonaishintatarjouksen antaminen on mahdollista. Tilaaja saa tällöin melko tarkan arvion hankkeen kustannuksista ohjelmointia ja seurantaa varten ja tilaajan resursseja vapautuu tuotantokustannusten valvonnalta ja jatkuvalta määrien mittaukselta. Tämä edellyttää tietysti valmiita rakennussuunnitelmia jo tarjouspyyntövaiheessa. Kokonaishintainen urakka johtaa helposti tilaajan ja urakoitsijan vastakkainasetteluun, koska tilaajan tavoitteena on korkea laatu sopimuksen mukaiseen hintaan, kun taas urakoitsija kantaa riskit toteutuksen kustannuksista. Korkeasuhdanteen aikana ja vähäisessä kilpailutilanteessa kokonaishintaurakat ovat usein kalliita. Kokonaishintaa voidaan täydentää yksikköhintaisilla osilla sellaisten töiden osalta, jotka ovat alttiita merkittäville määrämuutoksille (esim. ruoppausurakoiden kalliolouhinnat). Kokonaishintaurakassa voidaan urakka jakaa kokonaishintaisiin osakokonaisuuksiin, joiden perusteella urakan kokonaishinta muodostetaan. Näiden kokonaishintaisten osakokonaisuuksien perusteella ei urakkaa selonottovaiheessa saa ositella eri urakoitsijoiden kesken, jos mainintaa osittelusta ei tarjouspyynnössä ole ollut. 2.2.2 Yksikköhinta Yksikköhintaurakassa urakoitsija sitoutuu aikaansaamaan sovitun työtuloksen ja tilaaja maksamaan kultakin suoritukseen kuuluvalta paljousyksiköltä etukäteen sovitun kiinteän yksikköhinnan. Yksikköhintaurakassa työ on jaettava tarkoin määriteltyihin, helposti mitattaviin ja erikseen hinnoiteltaviin töihin tai rakenneosiin. Yksikköhintaurakkaan voi kuulua myös osakokonaisuuksia, joista suoritetaan kokonaishinnan luonteinen maksu. Yksikköhintaurakassa tilaajan kannettavana on määräriski ja urakoitsijalla hintariski. Tilaaja joutuu järjestämään määrien mittauksen eikä tilaaja tunne tarkasti etukäteen urakasta aiheutuvia lopullisia menoja. Yksikköhintaurakka sopii maksuperusteena hyvin käytettäväksi maarakennustöissä, joissa urakkaan sisältyvät määrät voivat huomattavasti muuttua toteutusvaiheessa tarjousperustana olevien suunnitelmien esittämistä määristä. Työnaikaiset määrämittaustyöt on hankittava urakoitsijalta tai

2.2.3 Laskutyö 17 ulkopuoliselta konsultilta. Yksikköhintaurakka edellyttää lisäksi kattavaa nimikkeistöä ja määrämittaustavasta sopimista. Yksikköhintaurakan etuina kokonaishintaurakkaan verrattaessa pidetään sen joustavuutta suunnitelman muutosten tekemisessä ja sitä, että muutoksiin sovellettavat hinnat ovat kilpailtuja hintoja eivätkä erillisiä lisä- ja muutostyöhintoja. Laskutyöurakassa tilaaja sitoutuu maksamaan rakennustyöstä aiheutuvat todelliset kustannukset sitä mukaan, kun ne syntyvät, ja urakoitsijan velvollisuutena on työn johtaminen palkkiota vastaan. Riski kustannuksista on pelkästään tilaajalla, eikä kokonaiskustannuksista ole tarkkaa tietoa ennen kuin työ on valmis. 2.2.4 Tavoitehinta Tavoitehintaurakka on sellainen kustannusperusteinen laskutyöurakka, jossa urakoitsijalle maksettava vastike perustuu pääosaltaan rakennustyön kustannuksiin. Vastikkeesta osa muodostuu kiinteästä palkkiosta ( ) tai kustannuksista laskettavasta prosenttipalkkiosta (% tavoitehinnan toteutumasta). Urakalle määritellään tavoitehinta, jonka toteutuman perusteella alittavat tai ylittävät kustannukset jaetaan tilaajan ja urakoitsijan kesken sovitussa suhteessa. Lisäksi kohteelle määritetään kattohinta, jonka ylittävät kustannukset jäävät kokonaan urakoitsijan kustannettavaksi. Tavoitehintaurakassa voidaan varmistua kummankin osapuolen intressistä kokonaistaloudellisen toteutuksen suhteen, kun kustannusriskiä halutaan jakaa tilaajan ja urakoitsijan kesken. Itse asiassa on kyse riskien pienentämisestä, kun riskit on nähty niin suuriksi, että kokonaishintaa on pidetty mahdottomana. Tavoitehintaurakassa tilaajalla on mahdollisuus saada osansa kustannussäästöistä, jotka saadaan urakoitsijan ammattitaidosta ja kustannustietoudesta. Urakkamuoto vaatii ehdottoman luottamuksen tilaajan sekä urakoitsijan välillä ja sopii käytettäväksi korkeasuhdanteessa. Urakkamuoto antaa mahdollisuuden suunnitelmien tason parantamiseen toteutuksen aikana vastaamaan lopullisia tarpeita. Urakkakilpailu käydään tilaajan asettaman tavoitehinnan perusteella, johon urakoitsija voi antaa oman tarjouksensa, mutta myös kiinteän palkkion suuruus voidaan ottaa huomioon tarjouksen edullisuutta arvosteltaessa. Urakan aikana tavoite- ja kattohintaa tarkistetaan muutos- ja lisätöiden osalta vastaamaan muuttunutta tilannetta. 2.3 SUOSITUS URAKKAMUODOISTA Oheisessa taulukossa on esitetty erilaisille hankkeille suositus käytettävästä urakkamuodosta.

18 Suoritusvelvollisuus Maksuperuste Hanke Koko- Jaettu ST- Kokonais- Yksikkö- Laskutyö nais- urakka urakka hinta hinta urakka Väylän rakentaminen tai syventäminen X O - X O O Väylän kunnostus- X O - O X O ruoppaus Reuna- ja tutkamerkin O X O X - - rakentaminen Linjamerkin O O X X - - rakentaminen Majakan rakentaminen X O O X - - Sataman tai laiturin X O O X - - rakentaminen Avokanavan X O - X O - rakentaminen Sulkukanavan X O - X - - rakentaminen Talon- X O O X - - rakennustyö Sähkötyö X X O X - O Teräsrakenteiden X O - X - - valmistaminen Koneistotyö X X - X - O Maalaustyö X X - X O O X = ensisijainen O = voidaan käyttää - = ei suositella 2.3.1. Väylän rakentaminen tai syventäminen Uuden väylän rakentaminen tai olemassa olevan väylän syventäminen tehdään yleensä kokonaisurakkana. Jos hanke on suuri ja se on jaettavissa selviin osakokonaisuuksiin ruoppaustavan ja/tai sijainnin perusteella, voidaan käyttää jaettua urakkaa. Ruoppaustöissä pyritään yleensä kokonaishintaurakoihin, mikä edellyttää varsin yksityiskohtaisia maaperätutkimuksia.

19 Yksikköhintaurakan käyttöä on harkittava silloin, kun pohjatutkimukset eivät ole riittäviä kokonaishinnan määrittämiseen, eikä niitä ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista hankkia. Yksikköhintaurakassa työ on jaettava tarkoin määriteltyihin, helposti mitattaviin ja erikseen hinnoiteltaviin osakokonaisuuksiin sekä työmäärät on voitava arvioida jonkinlaisella tarkkuudella. Urakoitsijan tarjoamat yksikköhinnat sisältävät kaikki työhön liittyvät kustannukset. Jos hanke on pieni ja pohjatutkimukset ovat vähäisiä, suunnitelmat keskeneräisiä tai urakkaan liittyy paljon epävarmuustekijöitä, voidaan urakkamuotona käyttää laskutyöurakkaa. Laskutyöurakassa rakennuttaja maksaa kaikki työstä aiheutuneet materiaali- ja työkustannukset tositteiden mukaan. Lisäksi urakoitsijalle maksetaan yhteis- ja yleiskustannuskorvaukset. Laskutyöurakka vaatii tehokasta valvontaa ja edellyttää hyviä ja luottamuksellisia suhteita rakennuttajan ja urakoitsijan välillä. Ruoppausurakassa voidaan käyttää myös kokonaishinnan ja yksikköhinnan yhdistelmää esim. silloin, kun kallion ja/tai lohkareiden määrästä ei ole tarpeeksi tarkkaa tietoa. Tällöin maan ruoppaus suoritetaan kokonaishinnalla sekä ylisuurten lohkareiden ja kallion poisto yksikköhinnoilla. 2.3.2 Väylän kunnostusruoppaus Väylän kunnostusruoppaus voidaan toteuttaa uuden väylän rakentamisen tavoin ja perustein kokonais- tai jaettuna urakkana. Aikaisempia ruoppauksia varten tehdyt maaperätutkimukset eivät yleensä ole riittäviä kokonaishinnan määrittämiseen kohtuullisella riskillä. Kokonaishinnan määrittämiseen tarvittavia maaperätutkimuksia ei useinkaan ole tarkoituksenmukaista hankkia esim. kohteiden pienuuden vuoksi. Kunnostusruoppausten edullisin toteutusmuoto on ehkä yksikköhintainen urakka. Joissakin tapauksissa kannattaa harkita myös laskutyöurakkaa. 2.3.3 Merimerkin rakentaminen Majakat sekä reuna- ja tutkamerkit rakennetaan nykyisin lähes yksinomaan teräksestä. Merimerkin rakentamisessa on kaksi toisistaan selvästi poikkeavaa osakokonaisuutta: teräsrakenteiden valmistus sekä perustus- ja pystytystyöt. Molemmat osakokonaisuudet toteutetaan yleensä omana erillisenä urakkanaan. Urakkamuotona on siis jaettu urakka, jossa urakoitsijat ovat sopimussuhteessa vain tilaajaan. Tilaaja luovuttaa valmistuneet teräsrakenteet pystytysurakoitsijalle. Hankkeen urakkaehdoissa on hyvä varata teräsrakenteiden valmistumisajan ja teräsrakenteiden pystytysurakoitsijalle luovutusajankohdan väliin ylimääräistä aikaa pari viikkoa konepajatöiden mahdollista viivästymistä varten. Sekä teräsrakenteiden valmistuksessa että perustus- ja pystytystöissä käytetään maksuperusteena pelkästään kokonaishintaa. Linjamerkkien rakentamisessa käytetään yleensä ST-urakkaa, jonka ensisijainen maksuperuste on kokonaishinta. 2.3.4 Sataman tai laiturin rakentaminen Satama tai laituri rakennetaan yleensä kokonaishintaisena kokonaisurakkana. Poikkeuksena tästä ovat ponttonilaiturit, jotka rakennetaan merimerkkien tavoin

20 kahtena erillisenä osaurakkana: ponttonilaiturin ja sillakkeen valmistus omana osaurakkana sekä maatuen valmistus ja laiturin asennus toisena osaurakkana. 3. U R A K A N V A L M I S T E L U 3.1 YLEISTÄ Urakan valmistelu aloitetaan urakkamuodon valinnalla. Urakkamuodon valinta suoritusvelvollisuuden laajuuden osalta tulisi tehdä jo suunnitelman teettämisvaiheessa, jotta suunnitelma-aineisto saadaan vastaamaan urakan teettämisen tarpeita. Kun suoritusvelvollisuuden laajuus (KU, ST-urakka, PJR, jaettu urakka) ja maksuperuste (kokonais-, yksikköhinta tai näiden yhdistelmä) on päätetty, selvitetään seuraavaksi hankkeen arvo ja millaista hankintamenettelyä tullaan käyttämään. Ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn. Jos hankkeen arvo ylittää EU-kynnysarvon, on menettely monivaiheisempi ja aikaa vievempi. Kynnysarvot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. EU-kynnysarvot (Hankintalain 16 ) Tavara- ja palveluhankinnat 133.000 euroa Rakennusurakat 5.150.000 euroa Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 15 ) Tavara- ja palveluhankinnat 15.000 euroa Rakennusurakat 100.000 euroa Kynnysarvot ilmoitetaan Julkiset hankinnat lehdessä. Kynnysarvo määritetään koko hankkeen arvosta (kustannusarvion hinta), ei yksittäisistä urakoista. EU-kynnysarvon ylittyessä hanke on kilpailutettava EU:n laajuisesti. Tässä luvussa on myös selvitetty millaisin menettelyin urakoita voidaan hankkia ja milloin voidaan hankinnat tehdä ilman tarjouskilpailua. Hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet ja siinä on noudatettava avoimuutta sekä tarjouksen tekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankinnassa on sen arvosta riippumatta joko ilmoitettava tai tarjouksia on muutoin pyydettävä hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä. 3.1.1 Rajanveto eri hankintatyyppien välillä Jos hankintaan sisältyy kahta tai useampaa hankintatyyppiä, ratkaisevaa on yleensä se, mikä hankintatyyppi osuudeltaan on suurin.

Samaa periaatetta noudattaen pidetään eräitä perinteisesti tavarahankinnaksi miellettyjä hankintoja kynnysarvotarkastelun osalta rakennusurakoina, jos työn osuus on huomattava. Rakennusurakoiksi katsotaan tällä perusteella esimerkiksi: jääpoijujen ja poijuviittojen valmistaminen reunamerkkien ja majakoiden teräsrakenteiden valmistaminen laiva- ja uittojohteiden valmistaminen 3.1.2 Hankinnan toteuttaminen samanaikaisesti erillisinä osina Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien yhteisarvo on otettava huomioon sopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevaa sääntelyä. Poikkeuksen edellä mainitusta pääsäännöstä muodostaa hankintalain 17 :n 4 momentti, jonka tarkoituksena on vapauttaa tietyt EU-kynnysarvot ylittävän kokonaishankinnan osat yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta. Sellaisten tavara- ja palveluhankintoihin liittyvien osien osalta, joiden ennakoitu arvo on alle 80.000 euroa sekä sellaisten rakennusurakoiden osien osalta, joiden ennakoitu arvo on alle 1 miljoonaa euroa, voidaan noudattaa kansallisiin hankintoihin sovellettavia säännöksiä. Ehtona on, että tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien kyseiseen hankintaan kuuluvien osien yhteisarvosta. 3.1.3 Erillisten hankkeiden ja kohteiden niputtaminen samaan urakkaan Vaikka yksittäinen erillinen ylläpitokohde tai investointihanke jäisikin alle kynnysarvon, niin tällaisia useita hankkeita/kohteita niputettaessa ratkaisevaa on sopimuksen kokonaisarvo. 3.2 HANKINTAMENETTELYT Katso Merenkulkulaitoksen hankintaohje kohta 5 HANKINTAMENETTELYT 3.3 HANKINNASTA ILMOITTAMINEN Katso Merenkulkulaitoksen hankintaohje kohta 6 HANKINNASTA ILMOITTAMINEN 3.4 TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJOJEN LAATIMINEN 3.4.1 Yleistä Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettava tiedot urakalla teetettävän työn laajuudesta sekä työlle, rakenteille, rakennusaineille, urakka-ajalle ja maksuehdoille asetettavista vaatimuksista sekä muut selvitykset ja urakkaehdot, jotka ovat tarpeelliset tarjoushinnan laskemista varten. (Asetus valtion rakennusurakoista). Tarjouspyyntöasiakirjat tulee laatia selviksi ja yksiselitteisiksi, ja niiden sisältämien urakkaehtojen on oltava tasapuoliset ja yhtäläiset kaikille osapuolille. Rakennustyöhön liittyvät riskit on jaettava osapuolten kesken kohtuullisesti 21

22 ottamalla huomioon osapuolten tehtävät, asiantuntemus ja vaikutusmahdollisuudet. Urakkaan ei tule sisällyttää kohtuuttomia ehtoja ja tarpeettomia riskitekijöitä tai piiloriskejä. Kaikki urakkaehdot on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyyntöasiakirjat on laadittava niin täsmällisiksi ja yksityiskohtaisiksi, että urakoitsijat voivat niiden perusteella määrittää työsuorituksensa ja laskea urakkamuodon edellyttämän urakkahinnan. Tarjouspyyntöasiakirjojen laadinnassa on noudatettava seuraavia periaatteita: kukin asia esitetään omassa sitä varten tarkoitetussa asiakirjassa tietojen löytymiseksi asiat esitetään vain yhteen kertaan ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Tämän ohjeen liitteenä olevia asiakirjamalleja on syytä käyttää hyväksi asiakirjojen laadinnassa. 3.4.2 Asiakirjakohtaisia ohjeita Seuraavassa käsitellään asiakirjakohtaisesti tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisessa huomioon otettavia seikkoja. Tarjouspyyntökirje Tarjouspyyntökirje on tilaajan tahdonilmaisu saada ilmoittamastaan kohteesta yrittäjiltä tarjouksia. Tarjouspyyntökirjeeseen liitetään tiedot rakennuskohteesta, suorituksen ominaisuuksista, työn suoritukseen vaikuttavista seikoista sekä tiedot sopimussuhdetta koskevista ehdoista. Tarjouspyyntökirjeessä ilmoitetaan lisäksi, minne ja mihin mennessä tarjous on toimitettava. Tarjouspyyntökirje tulee laatia urakkakohtaisesti soveltuvin osin liitteenä olevia malleja tai urakkatyypissä vakiintunutta käytäntöä noudattaen. Urakkaohjelma Urakkaohjelma on tarjouspyynnön laadinnan kannalta keskeisin asiakirja. Siinä mm. yksilöidään rakennuskohde ja alue sekä ilmoitetaan tilaajan ja urakoitsijan välistä vastuunjakoa koskevat seikat. Urakkaohjelma on urakkaehtojen suunnittelun tulos ja ehdot käsittelevät urakkamuotoa, vakuuksia, takuita, vakuutuksia, rakennusaikaa, viivästyssakkoja, maksusuorituksia, indeksisidonnaisuutta yms. asioita. Tekniset asiat eivät kuulu urakkaohjelmaan. Urakkaohjelman laatijan tulee käydä koko rakentamisprosessi mielessään läpi ja harkita, miten kukin asiakirja niveltyy sopimuskokonaisuuteen. Urakkarajaliite Kun samassa kohteessa työskentelee useita urakoitsijoita, on tarkoituksenmukaista täsmentää urakoitsijoiden suoritusvelvollisuutta eri urakoitsijoiden työsuoritusten liittymäkohdissa. Täsmennys tehdään urakkarajaliitteellä, mikä osoittaa urakkaan kuuluvat velvoitteet sekä muilta saatavat aputyöt. Urakkarajaliite on yleensä tarpeellinen jaetuissa urakoissa ja osaurakoissa. Tarjous Urakoitsijoiden tarjousten saamiseksi yhtenäiseen ja helposti vertailtavaan muotoon on tarjoukset pyydettävä tarjouspyyntöasiakirjoihin liitetyn tarjouslomakkeen mukaisina. Kokonaishintaurakoissa tarjouspyyntöasiakirjoihin liitetään muutostöiden yksikköhintaluettelo ja yksikköhintaurakoissa yhdistetty massa- ja yksikköhintaluettelo.

Erityisesti yksikköhintaurakoiden yhteydessä tulee aina tarkastaa, että massa- ja yksikköhintaluettelon kohdejako vastaa tarkasti urakkaohjelmaan mahdollisesti kuuluvia maksu- ja mittausperusteita ja että kaikki urakkaan kuuluvat työt esiintyvät massa- ja yksikköhintaluettelossa. Työkohtainen työselostus Työselostuksen tehtävänä on esittää sanallisesti sellaiset lopputuotteen laadulliset ominaisuudet, joita ei voida piirustuksellisin keinoin täsmällisesti määrittää. Työkohtainen työselostus siis täydentää sopimuspiirustuksia ja mahdollisia yleisiä työselostuksia. Laadulliset ominaisuudet tulee kuvata laatuteknisin keinoin esittämällä materiaalivaatimukset ja rakenteen laatuvaatimukset erikseen. Työkohtaisen työselostuksen laatii yleensä suunnittelija. Erityistä huomiota tulee kiinnittää urakkaohjelman ja työkohtaisen työselostuksen yhteenniveltämiseen siten, että kummassakin esitetään vain siihen loogisesti kuuluvia asioita. On muistettava, että työselostus on tekninen asiakirja. Työkohtaiseen työselostukseen ei tule liittää geoteknikon suunnittelijaa varten antamaa lausuntoa, mikä on luonteeltaan suunnitteluohje ja saattaa sisältää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Sopimuspiirustukset Käsite sopimuspiirustukset kattaa kartat, varsinaiset rakennepiirustukset ja maaperätutkimusten tulokset. Kartat kuvaavat hankkeen tai sen osan sijainnin maastossa sekä tarpeen järjestää maanomistussuhteita tai yleistä liikennettä tms. Rakennepiirustuksissa esitetään lopputuotteessa tarvittavat rakennusosat, lopputuotteen ja rakennusosien mitalliset ominaisuudet, kuten muoto, sijainnit, laajuudet sekä tarkat mitat. Piirustuksissa tulisi esittää myös mahdolliset mittojen toleranssit. Maaperätutkimuksista esitetään tutkimusten sijainti, tutkimustapa ja - tulokset. Yleiset työselostukset Yleiset työselostukset liitetään tarjouspyyntöasiakirjoihin sellaisenaan työn sisällön edellyttämässä laajuudessa. Yleisissä työselostuksissa asetetaan rakenteille ja työtavoille yleisiä vaatimuksia. Niissä esitetään myös työn kelpoisuuden toteamiseksi tarpeelliset toimenpiteet sekä tutkimustulosten dokumentointia koskevat ohjeet. Informaatioaineisto Tarjouspyyntöasiakirjoihin voidaan liittää lisäksi urakoitsijaa mahdollisesti tarjouksen teossa kiinnostavia informaatioluonteisia tietoja. Urakkaohjelmassa tulee aina ilmoittaa, etteivät nämä tiedot sido tilaajaa. Tällaisia tietoja ovat esim. tuuli- ja jääoloja sekä vedenkorkeutta koskevat tilastotiedot. 23 4. U R A K K A T A R J O U S T E N H A N K K I M I N E N 4.1 URAKOITSIJAN ESIVALINTA Katso Merenkulkulaitoksen hankintaohje kohta 8 EHDOKKAIDEN TAI TARJOAJIEN VALINTA.

4.2 TARJOUSPYYNNÖN LAATIMINEN 24 4.2.1 Yleistä Merenkulkulaitos pyytää urakkatarjoukset kirjallisena. Tarjouspyyntöasiakirjoista tulee ilmetä tarjouksen ratkaisuperusteet painoarvoineen. Tarjouspyynnössä on huolehdittava myös voimassaolevan ennakkoperintärekisteriotteen tai muun verottajan kanssa sovitun ennakonperintätavan, verotodistuksen sekä eläkemaksuvelvoitteiden täyttämisen ilmoituksen vaatimisesta (esim. kelpoisuusvakuutuslomake tai RALA Ry:n arviointilautakunnan myöntämä voimassa oleva pätevyystodistus). Tarjouspyyntöasiakirjat toimitetaan kaikille urakoitsijoille samanaikaisesti ja samansisältöisinä. Samoin laskenta-aikana ilmenneet lisäykset ja muutokset ilmoitetaan vastaavalla tavalla kaikille tarjoajille. - (Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet 5.2, RT16-10182). Urakoitsijaluettelo, joka on samalla tarjouspyyntöjen postitusluettelo, jää pyynnöstä tietoja antaville ja yksi kappale toimitetaan tarjouspyyntöasiakirjojen mukana kirjaamoon. Tarjouspyyntöasiakirjoilla tarkoitetaan tarjouspyyntökirjettä ja siihen liitettyjä muita asiakirjoja. 4.2.2 Käytettävät tarjouspyyntöasiakirjat Sopimusasiakirjat, jotka tarjouspyyntövaiheessa toimivat tarjouspyyntöasiakirjoina, ovat seuraavat: Kaupalliset asiakirjat 1. urakkasopimus (vain sopimusasiakirjat) 2. urakkaneuvottelupöytäkirja (vain sopimusasiakirja, ei mukana urakoitsijoille lähetettävässä aineistossa) 3. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 1998 (ei mukana urakoitsijalle lähetettävässä aineistossa) 4. tarjouspyyntökirje 5. urakkaohjelma turvallisuusliite 6. urakkarajaliite (tarvittaessa esim. talonrakennushankkeet) 7. tarjouslomake muutostöiden yksikköhintaluettelo Tekniset asiakirjat 8. työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselostukset 9. sopimuspiirustukset 10. Yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset Kaikki asiakirjat lähetetään urakoitsijoille manuaalisessa muodossa. Osa asiakirjoista voidaan toimittaa myös CD-levykkeellä. Toimitettavan numeerisen aineiston tulee olla sama, kuin mistä viralliset manuaaliset asiakirjat on tuotettu.