SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 Kaupunginjohtajan katsaus 3 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat 5 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 9 Turun talousalueen kehitys 11 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 13 Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon 18 Kaupungin henkilöstö 19 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 19 Ympäristötekijät 21 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 22 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 23 Tilikauden tuloksen muodostuminen 23 Toiminnan rahoitus 25 Rahoitusasema ja sen muutokset 27 Kokonaistulot ja menot 29 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 31 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 31 Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonta 31 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 32 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 33 Konsernin henkilöstömäärä 33 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 38 Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1
Talousarvion toteutuminen 41 Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 41 Käyttötalouden toteutuminen 41 Investointiosan toteutumisvertailu 178 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 201 Investointiosan toteutumisvertailu 205 Rahoitusosan toteutumisvertailu 211 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 215 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 222 Rahoituslaskelma 226 Tase 230 Konsernilaskelmat 238 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 243 Tilinpäätöksen liitetiedot 247 Liitetiedot sisältävät myös Tilalaitoksen ja Vesihuoltolaitoksen taseyksiköiden tiedot eikä niistä ole erikseen tehty omaa kappaletta Kirjanpitokirjat ja tositelajit 274 Asiakirjojen säilytys 274 Tilinpäätöksen allekirjoitus 275 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 276 2
Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden yleinen epävarmuus lisääntyi vuoden aikana edelleen, erityisesti euroalueen ongelmien vuoksi. Talouden yleisissä näkymissä epävarmuus jatkuu. Työttömyysaste Naantalissa keskimäärin 6,5 prosenttia. Vuoden lopulla työttömiä oli 7,5 % (686 hlöä), puoli prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin pysyi korkealla tasolla. Myös nuorisotyöttömyys pysyi kaupungin merkittävistä panostuksista huolimatta tavoiteltua tasoa suurempana. Tuoreimman käytettävissä olevan tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2010 Naantalin nykyisellä alueella 72,5 prosenttia, missä on nousua edellisvuodesta 1,7 prosenttiyksikköä. Kaupungin keskustan rakennemallitarkastelua on jatkettu. Keskustakortteleiden osalta järjestettiin rakennemalliin liittyen tänä vuonna erillinen suunnittelukilpailu, joka päättyi 31.8.2012. Seudullinen maankäytön rakennemalli hyväksyttiin toukokuussa. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa Naantalin kaupungin maankäytön kehityskuvan 2035, mikä on keskeisiltä linjauksiltaan yhdenmukainen seudullisen rakennemalliesityksen kanssa. Turun Seudun Vesi Oy:n aloitti veden toimituksen Naantaliin helmikuussa. Naantalin kaupunginhallitus päätti osallistua seudullisesta vesihuoltoyhtiöstä tehtäviin jatkovalmisteluihin. Vuoden 2012 vertailu edelliseen vuoteen on haasteellista rakenteellisten muutosten vuoksi. Kaukolämpötoiminta muuttui verkoston vuokraustoiminnaksi. Tilalaitos- 3
taseyksikkö aloitti toimintansa ja sen kautta kohdistettiin myös maapohjan vuokrakustannusta palvelutoiminnoille. Kaupungin toimintakate oli 85,6 miljoonaa euroa, muutosta 9,1 %. Tuloslaskelman mukaan tulot vähenivät 14,7 ja toimintakulut kasvoivat 1,8 %. Verotulojen kasvu oli 3,4 % (koko maa + 1,2 %). Tuloveroprosentin korotus 0,5 prosenttiyksiköllä merkitsee laskennallisesti 2,9 % korotusta, joten ilman sitä kasvu oli 0,5 %. Verotulojen kasvu jakautui verolajeille seuraavasti: kunnallisvero +3,2 % (koko maa + 3,8 %), yhteisövero - 0,5% (koko maa 27,4 %) ja kiinteistövero + 10,3 % (koko maa+ 5,9 %). Kokonaisuutena verotulokohta jäi 2,5 miljoonaa alle talousarvion. Talousarvio laadittiin 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätöksessä alijäämä on 6,3 miljoonaa, joka sisältää 0,7 miljoonaa euroa arvonalentumisia, joita ei tilikauden aikana sisältynyt ennusteisiin. Syksyllä alijäämäennuste oli 8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen muutostekijä, joka pienensi syksyllä ennustettua alijäämää, oli varsinaisten poistojen määrän jääminen 1,4 miljoonaa euroa alle talousarvion. Edellisen vuoden asukaskohtainen vuosikate 364 euroa putosi 202 euroon (keskiarvo 2002 2011 on ollut 460 euroa). Tuloksen heikentymiseen varsinaisesta talousarviosta vaikuttivat erityisesti seuraavat osatekijät - verotulot jäivät 2,5 miljoonaa alle arvion (toteutui 70,3 milj. e) - käyttöomaisuuden myyntituotto alittui 1,2 miljoonaa (toteutui 1,8 milj. e) - maankäyttösopimusten tuotto alittui 1,1 miljoonaa (toteutui 0,2 milj. e) - sataman toimintakate jäi 0,8 miljoonaa alle talousarvion (toteutui 5,3 milj. e) - vesihuoltolaitoksen toimintakate heikkeni 0,8 miljoonaa euroa (toteutui 0,4 milj. e), mistä 0,3 miljoonaa tuli tietoon kaksi kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Ilahduttavaa oli erikoissairaanhoidon menojen pysyminen budjettiluvussa. Käyttötalouden henkilöstömenojen kasvu oli 3,3 %. Talousarvio ylittyi noin 94 000 eurolla. Palkkojen ja palkkioiden kasvu oli 2,8 %, eläkekulujen 7,5 % ja muiden henkilösivukulujen samoin 7,5 %. Henkilöstökorvauksia saatiin 12,8 % edellisvuotta enemmän. Kaupungin velkamäärä nousi edellisvuoden 42,2 miljoonasta 49,8 miljoonaan euroon (2 645 / as). Talousarviota laadittaessa arvioitiin velkamäärän nousevan 45,1 miljoonaan euroon (2 359 /as). Asukaskohtaiseen määrään vaikuttaa myös asukasluvun jääminen huomattavasti alle ennusteen. Nettovelka (korolliset lainat vähennettynä kassavaroilla) oli 42,6 miljoonaa euroa. Investointien alkuperäinen määrä oli 9,3 miljoonaa euroa. Toteutuma jäi bruttona 8,2 miljoonaan euroon. Tilinpäätöksen perusteella on syytä arvioida vuodelle 2013 hyväksytyn talousarvion tarkistamista viimeistään 4 kk raportin käsittelyn yhteydessä. 4
Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Toimintakate (itseisarvo), /as. 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Naantali Koko maa 6 000 Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as. 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Naantali Koko maa Sisältää kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valt.os., työllistämistuen sekä muut tuet ja avustukset valtiolta 1 600 1 400 Vuosikate, /as. 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Naantali Koko maa 5
20 000 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, /as. 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Naantali Koko maa 4 000 Verotulot TP:n mukaan, / as. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Kiinteistövero ym. Yhteisövero Kunnallisvero 2 500 Lainakanta 31.12, /as. 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Naantali Koko maa 6
40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0 Kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, milj. Naantali 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Kumulatiivinen lainakannan muutos vuodesta 1997 Kertynyt tulorahoitusjäämä vuodesta 1997 Tulorahoitusjäämä = vuosikate - poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate, poistot ja investoinnit, / asukas 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Investointien omahankintamenot yht. 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Toimintakate ja verorahoitus indeksoituna, 2000 = 100 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Toimintakate Verot + valtionosuudet (TP:n mukaan) 7
Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2012 luottamustoimielinorganisaatio on pysyvien toimielinten osalta sama kuin edellisenä vuonna. Lisäksi tilivuonna toimi satamarakennustoimikunta ja Luolalan paloaseman rakennustoimikunta. 8
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2012 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2008 käynnistynyt talouden häiriötila ei euroalueella ole ohi, vaikka tilanne on jossain määrin rauhoittunut. Tilanne on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. Kuten oheisesta kaaviosta näkyy, on Suomen asukaskohtainen bruttokansantuote nyt palautunut lievästi vuoden 2008 tason yläpuolelle. BKT käyvin hinnoin 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. Markkinakorkojen taso on edelleen varsin alhainen eikä selviä merkkejä noususta esiinny. Vuoden 2010 lopulla alkanut korkojen lievä nousu kääntyi 2011 laskuksi ja nyt korkotasot ovat alempana kuin 2008 2009. Euroalueen kriisi on jakanut euromaita yhä voimakkaammin eri ryhmiin; osa on toistaiseksi saanut rahoittajien luottamusta lisää, kun joidenkin osalta epäluottamus kasvaa. Ongelmia on edelleen olemassa eivätkä ne poistu nopeasti. Suomen luottoluokitus on edelleen paras mahdollinen. Työttömyys on useassa euromaassa noussut ennätysmäisen korkealle tasolle. Suomessa tilanne oli Tilastokeskuksen mukaan seuraava: Vuonna 2012 työllisiä oli 2 483 000, mikä oli 10 000 enemmän kuin vuonna 2011. Naisten työllisyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä, miesten työllisyysaste säilyi ennallaan. Työllisyys parani eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, jossa työllisten määrä kasvoi 13 000 hengellä vuonna 2012. Työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta vuosien 2011 ja 2012 välillä. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,3 ja naisten 7,1 prosenttia. Työttömänä oli vuonna 2012 keskimäärin 207 000 henkeä. Työttömistä miehiä oli 115 000 ja naisia 92 000. Suomessa oli vuonna 2012 keskimäärin 2 146 000 palkansaajaa, miltei saman verran kuin vuotta aiemmin. Heistä 1 810 000 oli jatkuvassa ja 336 000 määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Kaksi kolmes- 9
ta määräaikaisessa työsuhteessa olevasta olisi halunnut pysyvää työtä. Näiden vastentahtoisesti määräaikaisten palkansaajien määrä kasvoi vuonna 2012. Vuonna 2012 palkansaajien uusia, alle vuoden kestäneitä työsuhteita oli 435 000. Vuoteen 2011 verrattuna alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä väheni hiukan. Seuraavassa on koko maan työttömyysasteen aikasarja (Tilastokeskus). KOKO MAA, Milj. 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** VEROTETTAVA TULO 27 700 21 835 16 640 18 118 18 432 18 300 18 020 19 300 20 350 22 500 Muutos % 18,7-21,2-23,8 8,9 1,7-0,7-1,5 7,1 5,4 10,6 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 7 164 5 480 4 326 4 711 4 792 4 480 4 410 4 730 4 990 5 510 Kuntaryhmän osuus 0,2203 0,2203 0,3203 0,3199 0,3199 0,2834 0,2949 0,2894 0,2883 0,2282 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA 1 584 1 227 1 396 1 516 1 542 1 270 1 300 1 370 1 440 1 260 Muutos % 18,9-22,5 13,7 8,6 1,7-17,6 2,4 5,4 5,1-12,5 Kuntien osuus manner-suomessa 1 574 1 222 1 386 1 506 1 532 1 260 1 290 1 360 1 430 1 250 Kuntien osuus Ahvenanmaalla 10 5 10 10 10 10 10 10 10 10 Naantalin jako-osuus 0,00704 0,00621 0,00555 0,00405 0,00403 0,00557 0,00516 0,00394 0,00394 0,00394 <- vahvistetut Taloussuunitelman mukaan Edellä oleva taulukko kuvaa yhteisöveron määrää verottajan eli maksuunpanon näkökulmasta. Se eroaa kunnan tilinpäätösnäkökulmasta, koska kunnan tilinpäätökseen verotulot kirjataan tilitysten mukaan, ei maksuunpanon mukaan. Koko maan yhteisöveron määrä putosi kahdessa vuodessa 40 % (2007 / 2009) eikä kehitys valtakunnan arvioiden mukaan tule nousemaan vuoden 2007 tasolle pitkään aikaan. Näissä veroarvioissa ei ole otettu huomioon valtioiden välisen verokilpailun oletettuja seurauksia. Naantali oli Suomen kuntajoukossa vuosikymmenet poikkeuksellisessa asemassa siinä mielessä, että täällä yritysverojen osuus suhteessa kunnallisveron määrään oli huomattavan korkea. Tällä hetkellä Naantalin suhteellinen osuus yritysveroista on samaa tasoa kuin kunnallisveron tai jonkin verran sen yläpuolella - edelleen hyvää 10
tasoa, mutta ei enää poikkeuksellisen korkea. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kaventaa yhteisöveron merkitystä. 0,0080 0,0070 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 0,0020 0,0010 0,0000 JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero Kunnallisverotulon kertyminen on kokonaisuutena tasoittunut verrattuna vuosituhannen vaihteen optiovuosiin, jolloin heilahtelut olivat hyvin suuria. Turun talousalueen kehitys Alueen suuren työllistäjän, telakan tilauskirja on saanut tilauksia, mutta telakka tarvitsee lisää uusia, varsinkin, kun suuren risteilijän tilaus ohjautui muualle. Hankkeiden pitkäkestoisuuden ja kerrannaisvaikutusten takia olisi suotavaa nähdä tilauskirjan vahvistuvan edelleen. Seudun energiaratkaisun täytäntöönpano alkoi 1.1.2012, mukana Fortum Oyj, Turku Energia Oy sekä Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupungit. Lisäksi sopimuksissa ovat mukana Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Päätöstä uudesta voimalasta ei tehty 2012 aikana. Sen sijaan Fortum Oyj vaati, että TSME Oy osakassopimuksen mukaisesti lunastaa mm. Naantalin voimalaitosyhtiön osakekannan. Tämä aikaisti osakassopimuksen mukaisia osakaslainoja ja osakemerkintöjä aikaisemmista oletuksista vuodelle 2012. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA esitellään maaliskuussa 2013. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n alueella arvioi- 11
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2012 daan vaihtoehtoisina paikkoina Raision Palovuoren alue ja Turun Topinojan jätekeskuksen alue. Rouskis Oy (omistajat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo) ja Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) ovat aloittaneet selvitystyön toimintojensa yhdistämisestä. Yhtiöt ovat nimenneet fuusioselvitykseen omat ohjausryhmänsä, ja yhteinen työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran. Tavoitteena on, että selvitys saadaan valmiiksi kevääseen 2013 mennessä. Kuntayhtymä Raisio-Naantalin vesilaitos lopetti oman tuotantonsa, kun Turun Seudun Vesi aloitti vedentoimituksen. Useat kunnat Naantali mukaan lukien ovat suhtautuneet myönteisesti selvitykseen seudullisesta vesiyhtiöstä. Turun kaupunkiseudulle on laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli, Rakennemalli 2035. Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Maakuntahallitus hyväksyi rakennemallin huhtikuussa 2012. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna 2035. 160 000 140 000 Turun seutukunta 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Työlliset Työttömät 12
Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä päätöksiä tilikauden aikana ja sen jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 loppuraportin. Maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle hyväksyi kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 1.6.2012 alkaen päätti antaa lausunnon kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista hyväksyi Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 hyväksyi sopimuksen seudun yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamisesta hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilivuodelta 2011, käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2011 ja merkitsi tiedoksi henkilöstökertomuksen 2011 hyväksyi Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012-2015 hyväksyi Tilalaitoksen avaavan taseen 1.1.2012 merkitsi kuntaliitoksen 2009 seurantatoimikunnan loppuraportin tiedoksi päätti muuttaa tarkastussääntöä hyväksyi uudelleen neuvotellun sopimuksen Maskun kunnan ja Naantalin kaupungin välillä koskien osakuntaliitosalueen vuoden 2011 tuloveroa päätti tuloveroprosentiksi Naantalin kaupungissa vuoden 2013 tuloista toimitettavaa kunnallisverotusta varten 18,50 prosenttia päätti määrätä vuodelle 2013 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: yleinen prosentti 1,05, vakituisten asuinrakennusten prosentti 0,45, muiden asuinrakennusten prosentti 1,05 ja rakentamaton rakennuspaikka 3,00 hyväksyi Velkuan Kummeli ry:n ja kaupungin välisen Velkuan Palvelukiinteistöt Oy:n osakekannan kauppakirjan sekä sopimuksen liiketoiminnan luovutuksesta ja henkilökunnan siirtymisestä hyväksyi luottamustointen palkkio- ja matkustussäännön 1.1.2013 alkaen hyväksyi kaupungin talousarvion vuodelle 2013 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2016 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti valitsi toimielimet muutti hallintosääntöä hyväksyi 8.1.2013 päivätyn Fingrid Oyj:n ja Kraftnät Åland Ab:n asemakaavan muutosehdotuksen antoi kuntarakennelakiluonnoksesta lausunnon valtuusto hyväksyi uuden ympäristöterveydenhuollon sopimuksen voimaan takautuvasti 1.1.2013 lukien hyväksyi 15.11.2012 päivätyn Aurinkosäätiön palvelutalon asemakaavan muutosehdotus II:n valitsi kaupungin tilintarkastusyhteisöksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n vuosille 2013 2017 Kaupunginhallitus 13
päätti, että Naantalin kaupunki osallistuu seudullisen rakennusvalvontaorganisaation tavoitteiden mukaisen selvityksen valmisteluun hyväksyi kaavoitusohjelman ja -katsauksen 2012-2015 päätti merkitä Turun Seudun Maakaasu ja Energia Oy:n maksullisessa osakeannissa 981 osaketta hyväksyi kaupungin avustusten käsittelyn menettelytapaohjeen päätti ilmoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, että kaupunki ei vastusta hallinnollisen rakenteen muutosta yhden hallinnollisen TE-toimiston perustamiseksi, mutta korosti, että asiakaspalvelua tulee olla saatavilla alueellisesti myös Naantalissa tai Raisiossa päätti konserniohjeen mukaisesti antaa toimintaohjeet Naantalin Energia Oy:lle, Naantalin Matkailu Oy:lle ja Naantalin Vuokratalot Oy:lle antoi Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausunnon hyväksyi kaupungin vuoden 2011 tuloksen käsittelyä koskevan ehdotuksen, hyväksyi ja allekirjoitti tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja lähetti sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille antoi lausunnon Rasekolle nuorten työpajatoiminnasta ja ohjauspalveluista antoi lausunnon sairaanhoitopiirin talousarviosta 2013 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2014 2015 teki periaatepäätöksen, että kaupungin osakeomistuksen määräksi Naantalin Matkailu Oy:ssä on jatkossakin jäätävä vähintään 60 % yhtiön osakekannasta ja edellytti että osakepohjan laajentamisesta tai siihen verrattavista toimenpiteistä laaditaan tarkempi suunnitelma hyväksyi laskutus- ja perintäohjeet voimaan 1.10.2012 lukien päätti vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen järjestämisestä ja vaalipäivän äänestyspaikoista antoi lausunnon Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toiminnan kehittämisestä päätti talousarvion 2013 laadinnan ohjeista asetti Luolalan paloaseman toteuttamista varten rakennustoimikunnan antoi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle kannanoton tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2012 2016 merkitsi tiedoksi tuulivoimavaihekaavaluonnoksen sisällön ja totesi, että Naantalin kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksen johdosta. antoi lausunnon Turun seudun alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelmasta antoi lausunnon Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen palvelutasopäätösluonnoksesta 2013-2016 antoi lausunnon Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimintasuunnitelmasta vuosille 2013-2015 ilmoitti Raina-Säätiölle kantanaan, että säätiön hallintorakenteen keventäminen hallintoneuvoston lakkauttamisella on perusteltua tilanteessa, jossa perustajataustayhteisöjä on jättäytymässä pois säätiön hallinnosta totesi lausuntonaan Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojeluyhteistyöselvityksestä, että Turun kaupunkiseudun kuntien ympäristönsuojeluyhteistyötä jatketaan Naantalin osalta nykyisellään, kuitenkin siten, että yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään uusia yhteistyömuotoja mahdollista Tekes-rahoitusta hyödyntäen antoi seudullista rakennusvalvontayhteistyötä koskevasta selvityksestä lausunnon, jonka mukaan mahdollinen osallistuminen seudulliseen rakennusvalvontayhteistyöhön voidaan ratkaista vasta tarkemman suunnittelun jälkeen. 14
Naantalin kaupunki puoltaa selvitystyön jatkamista ja pitää mm. tärkeänä yhteistyöalueen laajentamista edelleen siten, että toiminta-alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden päätti kunnallisvaalien ulkomainonnan ohjeistuksesta päätti puolivuosiraportin perusteella ryhtyä selvittämään keinoja, joilla vuoden 2012 alijäämäennustetta voidaan pienentää valitsi vuoden 2012 kunnallisvaalien vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat muutti talousarvion 2013 laadintaohjeita päätti pöytäkirjassa selostetuin perustein ja lisäksi Satamaliiton lausunnossaan esittämiin perusteisiin viitaten ilmoittaa liikenne- ja viestintäministeriölle, että kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista annettua lakia ja yksityisistä yleisistä satamista annettua lakia ei tulisi tässä vaiheessa kumota ilmoitti lausuntonaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille, että Naantalin kaupunki hyväksyy ensihoitopalvelun kustannusten jakamisen kuntien kesken sairaanhoitopiirin ehdotuksen mukaisesti hyväksyi sisäisen tarkastuksen työsuunnitelman loppuvuodelle 2012 hyväksyi maaseutuhallinnon järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyi Turun seudun tekopohjavesijärjestelmän liittymissopimuksen päätti lausuntonaan Läntiselle tullipiirille ilmoittaa, että kaupunki ei sinänsä vastusta Naantalin tullin lopettamista, mutta korostaa, että tullipiirin tulee Naantalin tullin lopettamisesta huolimatta pystyä tuottamaan ja tarjoamaan Naantalin satamalle ja sen käyttäjille tarvittavat palvelut siten, ettei sataman toiminta, kilpailukyky tai vetovoimaisuus tullin toimipisteen puuttumisen vuoksi heikenny muihin satamiin verrattuna päätti ehdotuksistaan tulo- ja kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2013 hyväksyi Turun seudun hankintayhteistyösopimuksen voimaan 1.1.2013 päätti ehdotuksestaan talousarvioksi vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2013 2016 hyväksyi henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelman vuodelle 2013 antoi Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle (AVI) lausunnon Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (TSME) ympäristölupahakemuksesta, joka koski uuden monipolttoainevoimalaitoksen toimintaa antoi lausunnon runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksesta 2012 2020 päätti merkitä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n maksullisessa osakeannissa 1 189 osaketta ja päätti myöntää yhtiölle osakassopimuksen mukaisen osakaslainan hyväksyi seudullisen vesihuoltoyhtiöselvityksen aiesopimuksen hyväksyi sopimuksen alueellisten nuorisopalvelujen siirtämisestä Raision seudun koulutuskuntayhtymälle käsitteli tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta Naantalin Energia Oy:n asemaa kaupungin omistuksessa ja totesi, että ei ole tarkoituksenmukaista myydä Naantalin Energia Oy:n osakekantaa, koska yhtiö toimii sille konserniohjauksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti antoi Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle lausunnon joukkoliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimusten muutosesityksestä antoi sisäasiainministeriölle lausunnon poliisin palveluverkoston kehittämisestä hyväksyi sopimuksen seudullisesta esteettömyysasiamiehen toiminnasta päätti tehdä sisäasiainministeriölle esityksen pysäköintivirhemaksun korottamisesta 40 euroon hyväksyi kaupungin vammaispoliittisen ohjelman vuoteen 2015 15
päätti järjestää palvelustrategiasta seminaarin 26.2.2013 hyväksyi kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen 2013 2016 esitti lausuntonaan jätteenkuljetuksen järjestämisestä Naantalissa, että Naantalissa tulee jatkossakin olla käytössä jätelain 32 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja että sako- ja umpikaivojen lietteiden osalta pysytään nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä merkitsi tiedoksi raportin työllisyyden hoitamisesta vuodelta 2012 päätti hyväksyä Naantalin Energia Oy:n ehdotuksen vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella maksettavaksi osingoksi. Samalla kaupunginhallitus päätti ilmoittaa yhtiön hallitukselle, että vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella maksettavaksi osinkotavoitteeksi asetetaan 550 000 euroa. Varsinainen talousarvio vuodelle 2012 osoitti 3,2 miljoonan euron alijäämää. Tilinpäätöksen alijäämä on 6,3 miljoonaa euroa, kasvua 3,1 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa vertaillaan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa varsinaiseen talousarvion ja edelliseen tilinpäätökseen (2011 luvuissa on mukana kaukolämpö omana toimintana, menot 5,4 ja tulot 6,5 milj. e). Varsinaisessa talousarviossa entinen kaukolämmön tehtäväalue oli sähkön oston ja myynnin osalta nettoarvio, mutta se muutettiin bruttoperustaiseksi kesken vuotta, vaikutus 1,4 milj. euroa. Varsinaisessa ei myöskään ollut mukana maapohjan vuokria, vaikutus 0,9 milj. euroa. TULOSLASKELMA TP2012 TA2012 Ero TA:oon Edell. TP Ero edell. TP:een euroa % euroa % Toimintatuotot* 51 109 49 980 1 129 2,3 % 46 933 4 176 8,9 % Valmistus omaan käyttöön 106 122-16 -13,5 % 143-37 -26,1 % Toimintakulut* -136 816-132 978-3 839 2,9 % -125 534-11 282 9,0 % Toimintakate -85 602-82 876-2 726-3,3 % -78 459-7 143-9,1 % Verotulot 70 349 72 820-2 471-3,4 % 68 035 2 313 3,4 % Valtionosuudet 18 526 17 946 581 3,2 % 16 941 1 585 9,4 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 89 100-11 -11,4 % 74 14 19,0 % Muut rahoitustuotot 814 750 64 8,6 % 720 95 13,2 % Korkokulut -371-700 329-47,0 % -440 69-15,6 % Muut rahoituskulut -5-32 27-84,0 % -2-3 113,7 % Vuosikate 3 799 8 008-4 208-52,6 % 6 870-3 070-44,7 % Poistot -9 800-11 222 1 422-12,7 % -10 206 406-4,0 % Arvonalentumiset -699 Satunnaiset tuotot 140 140 Satunnaiset kulut 180 180-190 Tilikauden tulos -6 379-3 215-3 165-98,4 % -3 526-2 853-80,9 % Tilinpäätössiirrot 59 54 6 59 0 0,0 % Tilikauden ylij + / alij - -6 320-3 161-3 159-99,9 % -3 467-2 853-82,3 % TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % -37,4-37,6-37,4 Vuosikate / poistot, % -38,8-71,4-67,3 Vuosikate, euroa / asukas 202 419 364-162 -44,5 % Asukasmäärä 31.12 (TK) 18 819 19 095 18 871-52 -0,3 % Investointien rahavirta -8 922-8 922 0 0,0 % -8 134-788 9,7 % Kassavirta** -5 501-914 -4 587-501,9 % -1 454-4 047-278,4 % * = toimintatuotot ja -kulut sisältäv ät sisäisen palv elutoiminnan ja v uokraamisen tuotot ja kulut ** = tulos+poistot-inv estointien rahav irta 16
Varsinaisen talousarvion toimintakate oli 82,9 miljoonaa euroa ja toteutunut toimintakate oli 85,6 miljoonaa euroa. Eniten toimintakate heikkeni satamalla, 825 000 euroa, ja toiseksi eniten vesihuoltolaitoksella, 802 000 euroa. Ympäristövirasto jäi alkuperäiseen tasoonsa ja muilla heikkeni 432 000 553 000 välillä. Edellä mainittujen lukujen taakse on kuitenkin katsottava rakenteellisten muutosten vuoksi. Esim. ympäristöviraston tuloissa syntyi 1,1 miljoonan euron vaje, kun maankäyttösopimuksista ei saatu tuottoja. Tilinpäätökseen taas kirjattiin 0,9 miljoonan euron maapohjan vuokratulo, jota ei ollut varsinaisessa talousarviossa. Toimintakatteeseen vaikuttavat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, ts. mukana eivät ole rahoituserät eivätkä poistot. Seuraavassa kaaviossa esitetään toimialoittain tilinpäätöksen mukainen toimintakate. Talousarviorakenteen mukaisesta kokonaistoimintakatteesta on eroteltu näkyviin se osuus, joka kaupungin muista toiminnoista kohdistuu toimialalle sisäisen palvelutoiminnan erinä ja Tilalaitoksen kautta vuokrina (tilat ja maapohja). Operatiivista toimintakatetta voi pitää toimialan oman toiminnan toimintakatteena. 20 000 1 000 TOIMIALOJEN TOIMINTAKATE TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN Erikoissairaanhoito vähennetty Soten katteesta 10 000 0 1 085 4 771-4 169-27 775-19 647-25 754-8 930 5 306-52 9 728-4 959 757-318 -10 000-20 000-30 000-4 733-10 914-40 000 Yle Sote ESH Siv Ymp Satama Tilal Vesil Operatiivinen toimintakate Sis palvelutoiminnan osuus Sosiaali- ja terveystoimessa sisäisen palvelutoiminnan osuus on 15 % ja sivistystoimessa 30 % toimintakatteesta. Tulos ja sen muodostuminen kaupungin ja taseyksiköiden kesken on esitetty seuraavassa kaaviossa kunnan tuloslaskelman mukaisena. 17
Yle Sote ESH Siv Ymp Satama Tilal Vesil NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2012 1000 euroa Yhteensä Kaupunki Tilalaitos Vesihuolto Toimintakate -85 602-90 811 4 769 439 Verotulot 70 349 70 349 Valtionosuudet 18 526 18 526 Rahoituserät 526 1 520-746 -247 Vuosikate* 3 799-416 4 023 192 Poistot -9 800-6 370-2 398-1 032 Arvonalentumiset -699-686 0-13 Satunnaiset erät, netto 320 320 0 0 Tilikauden tulos -6 379-7 151 1 625-853 Poistoerän vähennys (+) 59 0 54 6 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -6 320-7 151 1 679-848 * taseyksiköillä ei käytetä tätä nimitystä Tilalaitoksen ensimmäinen toimintavuosi on taloudellisesti hyvä. Jatkossa on harkittava, minkälaiseen tulokseen sen tulee pyrkiä. Hyvään tulokseen vaikuttaa osittain se, että se maksoi 46 miljoonan euron velastaan korkoa saman verran kuin kaupunki. Taseyksiköiden vieraan pääoman hinnoittelu on tarkasteltava jatkossa eri näkökulmista. 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 Toimintakatteen muutos toimialoittain TA:sta TP:een Muutos 1 000 euroa (vasen asteikko) ja %:a (oikea asteikko) 17,4 0,8-0,3 1,2 0,1-13,6-0,5-64,6 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0-70,0 Muutos e Muutos % Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon Toimintakertomuksen osana on selvitys sitovien määrärahojen toteutumisesta. Koosteen määrärahoissa on otettu huomioon valtuuston hyväksymät TA-muutokset sekä muut, täytäntöönpanomääräyksiin tai talousarvion sisältöön perustuvat muutokset. Samaan selvitykseen on koottu myös tuloarvioiden toteutuminen. Tässä koosteessa olevat määrärahaylitykset esitetään hyväksyttäviksi tilinpäätöksen osana, mikäli niitä ei ole vielä hyväksytty. Toimielinten selvitykset toiminnan sisällöstä ja tavoitteiden toteutumisesta on tehtäväaluekohtaisessa toteutumisvertailussa. Varsinaisen talousarvion toimintakate heikkeni eniten seuraavilla tehtäväalueilla: käyttöomaisuuden myyntivoitto (1,5 milj. e), asemakaavoitus (1,0 milj. e), satama 18
Kaupungin henkilöstö (0,8 milj. e) ja vesihuolto (0,8 milj. e). Eniten toimintakatetta paransivat maankäyttö (1,0 milj. e), järjestelyerät (0,6 milj. e), siivous (0,2 milj. e) ja suunnittelujaosto (0,2 milj. e). Maankäytön osalta tilanne muuttui maapohjavuokrien takia ja järjestelyerissä ves-tes-varauksen purkamisen takia (500 000 e). Henkilöstöstä annetaan erillinen henkilöstökertomus, joten toimintakertomuksessa on suppea katsaus henkilöstöön. Koko kaupungin henkilöstömäärä lisääntyi 7 henkilöllä vuodesta 2011. Vakanssien määrä 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos kpl ed. vuoteen 1037,5 1044,5 1070,5 1066,8 1088,65 + 21,85 Vuodenvaihteessa vakinaisia virkoja, toimia ja tuntipalkkaisia oli palveluksessa yllä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2012 lopussa vakinaista henkilökuntaa oli työssä 1001. Kasvua edellisestä vuodesta oli 11. Määräaikaisia ja sijaisia oli vuoden 2012 lopussa 264 eli 9 vähemmän kuin edellisenä vuona. Määräaikainen henkilökunta muodostuu pääosin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen sijaisista ja sivistystoimen tuntiopettajista. Sivistystoimessa oppilasmäärät ovat laskussa, jolloin eläköityneiden opettajien tilalle on palkattu tuntiopettajia. Naantalin henkilöstön määrä vuoden 2012 lopussa oli vuoden 2011 lukuun verrattuna 0,5 % suurempi. Tilastokeskuksen kuntien toiminta- ja taloustilasto v. 2011 (2010): Naantali, vakinainen henkilöstö / 1 000 asukasta 64 (65) Koko maa, vakinainen henkilöstö / 1 000 asukasta 62 (62) Henkilöstömenot, milj. euroa (käyttötalous) ja muutos-% 2009 2010 2011 2012 46,6 49,7 51,7 53,4 6,6 4,0 3,3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tasekirjaa laadinnan aikaan on hallitus käymässä läpi valtakunnan taloudellista tilaa ja kehitysnäkymiä kehysbudjettikeskusteluja varten. Julkisuudessa on uutisointi keskittynyt arvailemaan talousleikkausten euromääriä. Työmarkkinaneuvottelujen tunnustelut ovat käynnissä, mutta lopputuloksen suuntaa ei voi ennustaa. Kehysbudjettineuvotteluista odotetaan myös suuntaviittoja kuntarakenneasioiden kehityssuunnaksi. 19
Valtioneuvoston kanslian julkaisema 13.2.2013 Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti tiivistää näkemyksensä seuraavasti: Yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Suomessa bruttokansantuote supistui viime vuonna ja vuoden lopun heikko taloudellinen kehitys vaikuttaa myös kuluvan vuoden kasvuun, joka jää 0,5 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat vaisut, sillä reaalitulojen kehitys on heikkoa ja työllisyystilanne heikkenee. Vuonna 2014 kansainvälisen talouden ennakoidaan virkoavan, mutta euroalueen talouskasvu pysyy hitaana. Suomen vienti kuitenkin lisääntyy ja investoinnit kääntyvät nousevalle uralle. Yksityinen kulutuskin lisääntyy ja BKT kasvaa 1,7 %. Työllisyys kehittyi vuonna 2012 kaikkiaan hyvin suhteessa tuotantoon, mutta viimeisellä neljänneksellä alkanut heikkeneminen jatkuu kuluvana vuonna. Myös työttömyys kasvaa. Ensi vuonnakaan työllisyystilanteen ei odoteta merkittävästi parantuvan vaikka talous lähtee kasvuun mm. siksi, että työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat lisääntyneet. Talouden rakennemuutoksen myötä teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet ja uusia työpaikkoja syntynyt palvelualoille. Avoimia työpaikkoja on edelleen suhteellisen runsaasti, mutta riski rakenteellisen työttömyyden kasvuun lisääntynyt Nimelliset ansiot kohosivat vuonna 2012 arviolta 3,5 %. Kuluvana vuonna ansioiden nousu hidastuu, sillä raamisopimukseen kuuluva toinen korotus on viimevuotista matalampi ja talouskasvu on vähäistä. Kuluttajahinnat kohosivat viime vuonna keskimäärin 2,8 prosenttia, mutta alkaneena vuonna inflaatio hidastuu 2,2 %:iin. Viime vuonna välillisen verotuksen kiristyminen vaikutti noin prosenttiyksikön verran hintojen nousuun ja tänä vuonna arvonlisäveron kaikkien kantojen yhden prosenttiyksikön nosto kiihdyttää inflaatiota noin 0,6 prosenttiyksikköä. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistuu tänä vuonna prosentilla. Edellisen kerran näin on käynyt 1990-luvulla. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyy minkä seurauksena palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen lasku jää hieman tämänvuotista pienemmäksi eli 0,5 prosenttiin. Tehdasteollisuuden kilpailukyky on edelleen heikommalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2007. Jos kilpailukykyä tarkastellaan talouskasvun kerryttämisen näkökulmasta, sitä rasittaa Suomen vaihtosuhteen heikkeneminen ja välituotteiden kautta tulevat kustannuspaineet. Erityisesti kallistuva energia on heikentänyt vaihtosuhteen kehitystä. Suomen tehdasteollisuudessa kustannuspaineet ovat viime vuosina tulleet vielä enemmän välituotteiden kuin suorien työvoimakustannusten puolelta. Naantalin osalta vuoden 2012 alijäämän syveneminen budjetoidusta johtui keskeisesti verotuloennusteen pettämisestä, toteutumatta jääneistä käyttöomaisuuden myyntituotoista ja maankäyttösopimuskorvauksista sekä sataman tulokertymästä. Lähivuosien rahoituksen riittävyyttä tarkasteltaessa on huomattava seuraavat seikat - v. 2014 poistuu yhdistymiseen liittyvä, noin 500 000 euron suuruinen valtionosuuden menetyksen korvaus - yhteisöverojen kuntaryhmäosuus palautuu voimassa olevien säädösten mukaan noin 23 prosenttiin tämänhetkisestä noin 29 prosentista. Luvut perustuvat voimassaolevaan yhteisöveroprosenttitasoon 24,5 %. Mikäli tätä prosenttia alennetaan esim. verokilpailun takia, niin mahdollisen kompensaation määrästä tai laadusta ei ole tietoa - talouden toipuminen tuo mukanaan lisärahoitusvaateita sikäli, että mittavan velkasalkun korkokustannukset saattavat nousta. Korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisää kuluja noin 500 000 euroa 20
Ympäristötekijät - satama yhtiöitetään, jos kuntalakiin tehdään sitä edellyttävä muutos - kaupungin väkiluvun muutos oli 2012 ensimmäisen kerran vuosikymmeniin miinus-merkkinen ja toteutunut luku oli noin 80 alle veroennusteessa käytetyn väestömäärän. Väestörakenteen muutos saattaa myös johtaa suhteellisesti vaativiin palvelutarpeisiin - sairaanhoitopiiri on pyytänyt kunnilta lausuntoa kuntayhtymän talouden suhteen. Kuntayhtymällä on tehnyt suuria investointeja - TSME:n voimalaratkaisun polttoainevalinnat saattavat vaikuttaa sataman tulomuodostukseen. Noin 6,3 miljoonan euron alijäämän jälkeen kaupungin taseeseen jää vielä runsaat 28 miljoonaa euroa kirjanpidollista ylijäämää. Siitä oli vuosi sitten vesihuollon osuutta 7,9 miljoonaa. Tilalaitokselle ei avaavassa taseessa kohdistettu lainkaan ylijäämää. Viime vuoden budjetoitua suurempi alijäämä yhdessä negatiivisen väestökehityksen kanssa pakottaa seuraamaan 2013 talousarvion toteutumista ennakoitua kriittisemmin. Kaupunki ei seuraa kirjanpidossa ympäristökuluja tai tuottoja erikseen vaan ne sisältyvät toiminnoittain menoihin ja tuloihin. Kaupungin osallistuminen ylikunnallisiin ympäristöhankkeisiin on selostettu ympäristösuojelun tehtäväalueella. Jätevedenpuhdistuksen osalta kaupunki teki kesäkuussa 2008 merkittävän päätöksen ryhtyä Turun Seudun Puhdistamo Oy:n osakkaaksi ja palvelun ostajaksi. Rymättylän suunnan jätevedet johdettaneen vuodesta 2014 alkaen Turkuun. Jäteveden laadun huomioon ottaminen kustannusjaossa johtaa yllättävän suuriin muutoksiin kuntien kesken eikä näitä ilmeisesti voida ottaa tilikauden aikana huomioon. Kaupungilla on hoidossaan entinen Isosuon kaatopaikka. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa on voimassa, yhdessä muiden kaatopaikkaomistajakuntien kanssa, sopimus, jonka mukaan yhtiö kerää kaatopaikkojen jälkihoitoon tarvittavat varat ja kunnat tekevät näistä varoista pakollisen varauksen tulevaa käyttöä varten. Isosuon kaatopaikan lopettamisesta ja viimeistelytyöstä on annettu 163 000 ja laajennusalueesta 537 900 vastuusitoumus Naantalin osalta. Muut omistajat ovat Raisio ja Masku. Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Salon alueen vastaava yritys Rouskis Oy neuvottelevat yhdistymisestä. Taustalla on mm. mahdollisuus hakea jätteenpolttolaitokselle sijoituspaikkaa laajemmalta alueelta. TSJ:n jätevoimalahankkeen YVA-vaihe on julkisessa esittelyssä maaliskuussa 2013. Naantalin kaupunki on Isosuon maankaatopaikan pitäjänä asettanut ympäristölupaviranomaiselle (Lounais-suomen ympäristökeskus) 30 000 vakuuden maankaatopaikan asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. 21
Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa suoritetaan erityisesti valvontatarkoitukseen perustettujen raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta ja normaalien johtamiskäytäntöjen osana, jolloin johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Viranhaltijapäätösten säädöstenmukaisuutta valvotaan siten, että päätökset kulkevat kaupunginlakimiehen kautta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista, jota on suoritettu kaupungissa hyväksytyn raportointimallin mukaisesti. Asioita on käsitelty virastojen johtoryhmissä ja osastopalavereissa, lisäksi lautakunnille on raportoitu säännöllisesti. Laajempia osavuosiraportteja laadittiin kolme, 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle ja puolivuosiraportti valtuustolle. Vuonna 2012 työnsä aloitti controller. Virka perustettiin korvaamaan osa-aikaista sisäistä tarkastajaa. Tarkastusta suoritetaan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Controllerin yksi erityispainoalue on kaupunkikonsernin seuranta. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Viimeisin kilpailutus suoritettiin 2010 ja vakuutussopimukset astuivat voimaan 2011 alusta. Vakuutussopimuksen osana on edellytetty, että sopimuskauden 1. vuotena tehdään kaupungin kattava, laajempi riskikartoitus. Kartoitus tehdään päätoimialoittain ja siihen osallistuvat toimialan keskeiset henkilöt. Vuoden 2011 laaja riskienkartoitus on resurssisyistä siirtynyt jo vuodelle 2013. Kuntaliitoksen jälkeen tilanne päivitettiin sosiaali- ja terveystoimen osalta. Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. kaukolämpötoiminnan toiminnan muutos alkaen 1.1.2012). Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän. Ryhmän kokoonpano on tarkistettu maaliskuussa 2010 ja sen toiminta käynnistyi talvella 2011 kuntaliitoksen jälkeen. Luonnos kaupungin riskienhallintapolitiikaksi on olemassa, mutta sen valmistelu on edelleen kesken. Tavoitteena on saada rh-politiikka kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä 2013. Rh-ryhmän toimeksianto on syytä päivittää, koska kuntalain 13 on lisätty valtuuston tehtäviin päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tämä säännös astuu voimaan 2014 alusta. Samalla on tarkistettava kokoonpano ottaen huomioon controllerin toimenkuva. 22
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Taulukko sisältää kaupungin ja taseyksiköiden luvut ilman sisäisen palvelutoiminnan eriä ja Tilalaitoksen vuokriaju. Eriytetyt tulos- ja rahoituslaskelmat sekä taseet esitetään erikseen jäljempänä toimintakertomuksessa. Lukujen tarkastelussa tulee muistaa, että vuonna 2011 luvuissa oli kaukolämpö omana toimintana; sen menot olivat 5,4 ja tulot 6,5 miljoonaa euroa. KAUPUNKI YHTEENSÄ TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1 000 euroa 2012 2011 Toimintatuotot 29 614 34 719 Valmistus omaan käyttöön 44 143 Toimintakulut -115 260-113 321 Toimintakate -85 602-78 459 Verotulot 70 349 68 035 Valtionosuudet 18 526 16 941 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 89 74 Muut rahoitustuotot 814 720 Korkokulut -371-440 Muut rahoituskulut -5-2 Vuosikate 3 799 6 870 Poistot ja arvonalentumiset -10 499-10 206 Satunnaiset tuotot 140 Satunnaiset kulut 180-190 Tilikauden tulos -6 379-3 526 Tilinpäätössiirrot 59 59 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -6 320-3 467 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, %:a 25,7 30,7 Vuosikate / poistot, %:a 36,2 67,3 Vuosikate, euroa / asukas 202 364 Asukasmäärä 18 819 18 871 Asukasmäärät 2011 ja 2012 ovat Tilastokeskuksen julkaisemia vuoden viimeisen päivän lukuja; jälkimmäinen ns. ennakkoväkiluku. Vertailtaessa vuosia 2011 ja 2012 on huomattava, että kaukolämpötoiminnan muuttuminen verkon vuokraus- ja sähkönosto- ja myyntitoiminnaksi vaikutti huomattavasti kokonaislukuihin. Kaukolämmön ollessa omana toimintana, olivat sen käyttötulot yli 6 miljoonaa euroa ja käyttömenot yli 5 miljoonaa euroa. Vuokrauksen ja sähkönoston ja -myynnin käyttötuotot olivat 1,9 ja käyttömenot 1,1 miljoonaa euroa. 23
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) jäi 1,9 miljoonaa euroa alle varsinaisen talousarvion; verotulot alittuivat 2,5 ja valtionosuudet ylittyivät 0,6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien osalta odotusarvo olikin lievästi positiivinen. Verotulojen alittuminen johtui monesta tekijästä: asukasmäärän kehityksestä, edellisen vuoden tuloverotilityksiä oikaistiin kuntien tappioksi, yhteisöveron tuotto jäi odotuksista ja kaupungin kehitys 2011 verotuloissa oli alle maan keskiarvon lukuun ottamatta eläketuloja. Verotulojen toteutuma on alla olevassa taulukossa, johon on merkitty myös voimassa olevat, verovuosi- ja verolajikohtaiset maksuunpanot. VEROTULOKOHDAN ERITTELY TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN 2009 2010 2011 2012 KUNNALLISVERO 51 661 174 55 246 273 56 644 093 58 493 668 - varainhoitovuodelta 46 331 602 50 699 681 53 191 670 55 253 712 - muut vuodet, netto 5 329 572 4 546 592 3 452 423 3 239 956 YHTEISÖVERO 6 520 963 5 911 757 6 565 118 6 532 837 - varainhoitovuodelta 5 701 998 4 088 551 4 857 283 5 542 506 - muut vuodet, netto 818 965 1 823 206 1 707 835 990 331 KIINTEISTÖVERO 3 170 532 4 603 704 4 826 208 5 322 260 TULOVEROT YHT. 61 352 669 65 761 735 68 035 419 70 348 765 MAKSUUNPANOT VEROLAJEITTAIN VEROVUODEN MUKAAN* 2009 2010 2011 2012 2013 KUNNALLISVERO 51 065 856 54 620 315 56 590 413 YHTEISÖVERO 7 674 394 6 101 178 6 189 428 KIINTEISTÖVERO 3 227 706 4 697 842 4 936 803 5 446 723 5 546 039 MAKSUUNPANO YHT. 61 967 956 65 419 335 67 716 644 * tiedot päivitetty 17.3.2013 voimassaolevan maksuunpanon mukaisiksi, kursiivi = ennakkotieto 24
Kaupungin maksamat nettokorot olivat hieman yli 0,8 % laskettuna vuoden alun ja lopun vieraan pääoman keskiarvolle. Varsinaiset poistot 9,8 miljoonaa euroa alittivat talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Summassa ei ole mukana arvonalentumisia (noin 700 000 euroa). Poistot ja arvonalentumiset ryhmään on tehty 699 208,02 euron alaskirjaus. Siitä on Rymättylä Oy:n osuus 683 515,74 euroa, muu koostuu kuntaliitoksen yhteydessä selvittämättä jääneestä puhelinosakkeesta, 1 404, 35 euroa (osakekirjaa ei ole) ja Saaristomeren Paikallisradio Oy:n osakkeesta, 840,94 euroa. Loppuosa, 13 446,99 euroa, on vesihuoltolaitoksen kertapoisto. Rymättylä Oy:n osalta on tehty purkamispäätös ja se on selvitystilassa. Yhtiöllä on omaisuutta, joka yritetään realisoida ennen purkamista. POISTOT TALOUSARVIO TOTEUTUNUT ERO AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 80 704 27 620,28 53 083,72 Muut pitkävaikutteiset menot 36 709 182 203,17 0 0,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET 0 0,00 Rakennukset ja rakennelmat 2 773 528 2 543 122,27 230 405,73 Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 501 959 6 358 351,06 1 143 607,94 Koneet ja kalusto 829 572 688 752,08 140 819,92 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0,00 0,00 Kertaluonteiset poistot(myyntitappio) 0-128,17 128,17 Muut lisäpoistot 0 13 504,64-13 504,64 Pysyvien vastaav.arvonalentumiset 0 685 761,03-685 761,03 Yhteensä 11 222 472 10 499 186,36 723 285,64 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Tarkastelu tapahtuu rahoituslaskelmakaavan ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. 25
KAUPUNKI YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 799 6 870 Satunnaiset erät, netto 320-190 Tulorahoituksen korjauserät -1 796-1 513 Investointien rahavirta Investointimenot -8 154-10 482 Rahoitusosuudet investointeihin 170 425 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 897 1 923 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 764-2 967 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 627-20 Antolainasaamisten vähennykset 2 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -408-735 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 000 4 000 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 117 223 Rahoituksen rahavirta 8 083 3 468 Rahavarojen muutos 4 319 501 Rahavarat 31.12. 7 226 2 906 Rahavarat 1.1. 2 906 2 405 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, %:a 47,6 68,3 Pääomamenojen tulorahoitus, %:a 56,2 63,9 Lainanhoitokate 5,4 6,2 Kassan riittävyys, pv 21,0 8,5 Asukasmäärä 18 819 18 871 INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 26