OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Opetusalan työolobarometri

Sisä-Savon seutukuntakoulutus

Opetusalan työolobarometri

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Opetusalan työolobarometrin 2017 tulokset

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys tutkimus

Opetusalan työolobarometri 2017

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Savonlinnan kaupunki 2013

HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous Oheismateriaali A TULOSALUE: HYKS-SAIRAANHOITOALUE

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

RIL-PALKKAKYSELY 2017

Miten jaksamme työelämässä?

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

I L M A P I I R I K Y S E LY A N N A V A N H A L A

Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Vuolle Setlementti ry

Tasa-arvosuunnitelma

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Työhyvinvointikysely 2013

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Henkilöstökyselyn yhteenveto

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Aalto-yliopisto. Henkilöstökysely

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Kasvuyritys työpaikkana

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

työtyytyväisyyskysely perusturvayhteensä

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Työhyvinvointi ja johtaminen

ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä

Henkilöstöbarometri KOKO POLIISIHALLINTO Aikasarjaraportti,

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Henkilöstökyselyn tulokset vuodelta 2013

Transkriptio:

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014

OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin rivijäseniä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin Vastausprosentti 38,5 81 % kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 39 % peruskoulussa työssä 84 % vakinaisessa palvelussuhteessa 5 % esimiehenä

Työtyytyväisyys ja työstä innostuminen 78 % opettajista kokee erittäin tai melko usein työstä innostumista 79 % opettajista kokee, että työhön on mukava syventyä erittäin tai melko usein Naisten ja miesten välillä molemmissa selkeä ero 82 % opettajista kokee erittäin tai melko usein tyytyväisyyttä nykyiseen työhönsä Naisten ja miesten välillä selkeä ero Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet Valtaosa opettajista kokee, että voi käyttää erittäin tai melko paljon työssään tietojaan ja taitojaan Naisten ja miesten välillä selkeä ero Kaksi kolmasosaa opettajista kokee, että työ tarjoaa erittäin tai melko paljon mahdollisuuksia hlökohtaiseen kehittymiseen Naisten ja miesten välillä selkeä ero Muiden alojen keskiarvoon nähden arvot paremmat

Kuormitustekijät 1/3 Työn määrä Alle kolmannes opettajista kokee, että voi vaikuttaa erittäin tai melko paljon työmääräänsä Alle 31 vuotiaista vain 25 % Yli puolet opettajista kokee, että on erittäin tai melko usein liikaa töitä Vakinaisissa palvelussuhteissa koettiin tilanne heikommaksi kuin määräaikaisissa Muiden alojen keskiarvoon nähden tulokset heikompia

Kuormitustekijät 2/3 Ristiriitaiset odotukset 39 % opettajista kokee, että työssä on erittäin tai melko paljon eri tahojen ristiriitaisia odotuksia Esimiesten työssä korostuvat (58 %) Työuran keskivaiheilla olevat 41-60 vuotiaat kokivat enemmän ristiriitaisia odotuksia työssään kuin muut Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos heikompi

Kuormitustekijät 3/3 Työajan riittävyys Alle puolet opettajista kokee, että työaika on erittäin tai melko usein riittävä Vain runsas neljännes esimiehistä kokee työajan riittävän Kiirettä työssään kokee erittäin tai melko paljon kolme neljästä (72 %) Esimiehistä 84 %

Työkyky Työkykyarvio 1-10 Opettajien arvio omasta työkyvystä matalampi kuin muilla aloilla (ka. 8,23) Vakinaisissa palvelussuhteissa olevien työkykyarviot 41-50 ja 51-60 -vuotiaiden joukossa heikommat kuin muissa ikäryhmissä Miehillä keskiarvo matalampi kuin naisilla

Työstressi Kolmannes opettajista kokee erittäin tai melko usein työn aiheuttamaa stressiä Työstressin kokeminen vaihteli ikäryhmittäin Korostuu työuran keskivaiheilla olevat 41-60 vuotiaat ja nuorten alle 31 vuotiaiden ryhmä Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos merkittävästi heikompi Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.

Väsymys 36 % opettajista kokee erittäin tai melko usein itsensä poikkeuksellisen väsyneeksi Väsymyksen kokeminen vaihteli ikäryhmittäin Korostuu nuorten alle 31 vuotiaiden ryhmä ja työuran keskivaiheilla olevat 41-60 vuotiaat Muiden alojen keskiarvoon nähden tulos selvästi heikompi

Lomautusten vaikutukset Lomautetuista kaksi kolmasosaa kokee olleen negatiivisia vaikutuksia omaan jaksamiseen Seurauksia lomautuksista ansiot laskivat puolet ilmoitti työmääränsä kasvaneen 39 % ilmoitti arvostuksensa työnantajaa kohtaan laskeneen 18 % ilmoitti ryhmäkokojen kasvusta 17 % ilmoitti työyhteisökonflikteista Lomautettujen arvio omasta työkyvystä oli selkeästi heikompi kuin muiden (ka. 8,09)

Työyhteisöjen toimivuus Opettajista 74 % kokee, että yhteistyö työpaikoilla sujuu erittäin tai melko hyvin 72 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea työyhteisön jäseniltä Naisten ja miesten välillä tuloksessa ero Iän myötä kokemus tuesta vähenee 64 % oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva

Kehityskeskustelut 73 % oli käynyt kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana Määräaikaisista vain 54 % Alle 31 vuotiaista vain 58 % Erittäin tai melko paljon hyötyä kehityskeskustelusta työssä jaksamisen kannalta oli kokenut neljännes (27 %) Miehistä lähes puolet koki, että kehityskeskusteluista ei ollut lainkaan tai melko vähän jaksamisen kannalta hyötyä

Esimieheltä saatava tuki ja apu Kaksi kolmasosaa kokee, että saa esimieheltään tukea ja apua täysin tai melko riittävästi työtehtävien hoitamiseen Tuen ja avun kokemisen määrä vähenee iän myötä Nuorimmassa ikäryhmässä 80 % kokee saavansa täysin tai melko riittävästi tukea ja apua esimieheltä työtehtäviensä hoitamiseen

Johtopäätökset 1/2 Opettajat ovat varsin sitoutuneita työhönsä arvostavat työtään ja sisäinen motivaatio työhön on korkealla tasolla Työaika ei kuitenkaan riitä nykytehtäviin opettajat ja opetusalan esimiehet tekevät enemmän mihin työaika antaa mahdollisuuden runsaasti kiireen kokemusta ja työajan riittämättömyyttä Työyhteisöt kantavat aikaisempaa paremmin yhteistyötä tehdään entistä enemmän

Johtopäätökset 2/2 Työkuorma valuu reippaasti yli ja sillä on seurauksensa Opettajat kokevat voimakasta ja jatkuvaa väsymystä ja työstressiä intensiivinen ihmissuhdetyö vaatii riittävän pitkiä palautumisjakso Korostuu esimiesten työaika, mikä on tulosten perusteella täysin riittämätön. Opetusalalle luotu suuria yksiköitä.

Summa summarum 1/2 Arvostaako yhteiskunta riittävästi opettajien tekemää työtä? Opetusalan lomautuksista huolestuttavia ja vain negatiivisia vaikutuksia. Tulokset kyseenalaistavat kuntien tekemät taloudelliset ratkaisut. Tarvitaan nopeasti toimia opettajien ja opetusalan esimiesten työkuormituksen hallitsemiseksi; työn määrän rajaamiseksi työajan riittävyyden varmistamiseksi ja väsymyksen ja työstressin torjumiseksi TARVITAAN PITKIÄ PALAUTUMISJAKSOJA UUDELLEEN TÖIDEN ORGANISOINTIA TYÖNOHJAUSTA jne.

Summa summarum 2/2 Senioriohjelmat eivät riitä pidentämään työuria, vaan toimet on aloitettava viimeistään työuran keskivaiheilla aivan uran alussa olevat huomioitava myös Esimiesten ajanpuute vaikuttaa negatiivisesti muiden hyvinvointiin myös opetusalan esimiesten hyvinvoinnista ja toimintamahdollisuuksista huolehdittava