DIAGNOOSIEN TULKINTAA Jokihelmen opisto, Haapavesi 26.8.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti
Koulu, oppilaat, henkilökunta Samanlaista vai erilaista kuin ennen? Yhteiskunnan muutos lienee kiistämätön, missä se näkyy ja tuntuu? Onko opetustyö palveluammatti? Jos on, niin miten palvelu, kasvatus ja opetus kuuluvat yhteen? Kansankynttilä, koko yhteisön tukipylväs ja sivistäjä Opettaja Kasvattaja Verkostotyöntekijä Diplomaatti Tulkki Leipätyön tekijä Välimuoto vai jotain muuta?
Mitä kieltä käytämme? (aika, paikka, tilanne) Kuinka monta kieltä hallitsemme? perheen kieli ystävien kieli jokaisen oma, yksilöllinen kieli työn/ammatillisuuden kieli diagnoosien kieli yhdistystoiminnan kieli harrastusten kieli ym. Miten pääsisimme puhumaan yhteistä kieltä? Joskus tarvitaan tulkkia monikulttuurisuus lisääntyy Kannattaa muistaa: Kieli on pieni kappale, mutta sillä saa paljon aikaan. Kivennapa
Mihin diagnoosia tarvitaan? vai onko se turha haitallinen? Diagnoosi on parhaimmillaan ohje, kuinka eletään!
ADHD keskeisiä oireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Eri ikävaiheissa oireet voivat ilmetä eri tavoin, usein samanaikaisesti myös muita häiriöitä. todetaan vähintään kuusi tarkkaamattomuusoiretta sekä vähintään kolme yliaktiivisuus- ja kolme impulsiivisuusoiretta, jotka ovat kestäneet ainakin kuusi kuukautta. Oireita tulee ilmetä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, esimerkiksi kotona ja koulussa. Oireiden voimakkuus ja vaikeus voivat vaihdella eri tilanteissa, mutta oireista on selkeästi haittaa toimintakyvylle.
Impulsiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia: 1) Henkilö vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. 2) Henkilö ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä. 3) Henkilö keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esimerkiksi tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin). 4) Henkilö puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.
Hyperaktiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia: 1) Henkilö liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. 2) Henkilö lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä. 3) Henkilö juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). 4) Henkilö on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. 5) Henkilö on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.
Keskittymiskyvyttömyys. Vähintään kuusi seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia: 1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein tai Henkilö tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. 2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. 3) Usein Henkilö ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. 4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita).
Jatkuu 5) Kyky järjestää tehtäviä ja toimintoja on usein huonontunut. 6) Usein Henkilö välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten esimerkiksi läksyt. 7) Henkilö kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. 8) Henkilö häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. 9) Henkilö on usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa.
Käytöshäiriö Lasten ja nuorten käytöshäiriölle on ominaista toistuva ja itsepintainen muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkova käytös. Käytökselle on ominaista aggressiivisuus, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen. Lievemmät käytöshäiriöt voivat korjaantua ilman hoitoa etenkin, jos käytöshäiriö on reaktio perheen tai ympäristön tilapäiseen stressiin. Vakavammat käytöshäiriöt ovat usein itsepäisiä, vuosia kestäviä ja asteittain pahentuvia.
Käytöshäiriöt, ICD 10- F63 Toistuvat raivokohtaukset Näpistelyhimo eli kleptomania Tuhopoltto eli pyromania Pelihimo Karvojennyppimishäiriö eli trikotillomania Tarkemmin määrittelemätön käytös- ja hillitsemishäiriö
Autismin kirjosta Neurobiologinen tausta Psykologiset teoriat Mielen teoria - Theory of Mind Osien ja kokonaisuuksien hahmottuminen - Koherenssiteoria Toiminnan ohjauksen pulmat - Eksekutiivisuus Autistiset käyttäytymispiirteet - opitut toimintamallit Diagnosoidaan käyttäytymisen perusteella Kasvatuksellinen opetus ja kuntoutus tuloksellista Lääkinnälliset vaikutukset erittäin yksilöllisiä
Laaja-alaiset kehityshäiriöt ICD 10, F84 Lapsuusiän autismi Epätyypillinen autismi Alkamisiältään oireiltaan Sekä alkamisiästään että oireiltaan Rettin oireyhtymä Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava (disintegratiivinen) kehityshäiriö Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuuden häiriö Aspergerin oireyhtymä Muu määritetty laaja-alainen kehityshäiriö Määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö
Intohimoinen asialleen omistautuja ryhmätyöt eivät vahvoja puolia jumiutuu helposti.. kiinnostunut aikuisista ei viihdy lasten kanssa.. visualisti analysoija, luokittelija, järjestäjä puhuu loputtomasti omasta mieliaiheestaan. HÄIRIINTYY HELPOSTI ei näytä kuuntelevan opetusta ---- puuhaa omiaan. on kuitenkin kuullut kaiken! IHAN TAVALLINEN TYYPPI omaperäinen ajattelija tunteen paloa pömpeleitä ja raivokohtauksia äänet, hajut, valot häiritsevät - aistiherkkyyttä joutuu helposti kiusatuksi.. ehkä kiusaa itsekin? unohtuu omiin ajatuksiin.. joko-tai-tyyppi
Taipumusta musta-valko-ajatteluun TÄYDELLISYYS TAVOITTEENA Sanalliset ohjeet eivät aina saavuta häntä Tehtävien aloittaminen ja lopettaminen pulmallista KERÄILIJÄ Totuuden torvi Ruokalassa ongelmia? Pomottamisen taipumuksia Kietoo aikuisen pikkusormensa ympärille Puhetta ja touhua riittää häiritsee muiden työskentelyä Välituntien hiippari ja yksinolija pihan kaukaisimmat nurkat kiinnostavat ARJEN TAIDOT HUKASSA KENGÄNNAUHAT JA PERUNAN KUORIMINEN?
Aspergerin oireyhtymä - Pulmia seuraavilla alueilla (Gillberg & Gillbergia 1991 mukaillen) 1. Sosiaalinen vuorovaikutus kontaktit samanikäisiin vähäisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen koodit vaikeita ymmärtää tilanteeseen sopimatonta käyttäytymistä, suorapuheisuutta 2. Kiinnostuksen kohteet usein yhden asian miehiä ja naisia oma kapea-alainen kiinnostuksen kohde syrjäyttää kaikki muut puuhat kohteet voivat vaihdella, mutta intensiteetti ja paneutuminen säilyä 3. Rutiineihin ja harrastuksiin juuttuminen pakonomainen tarve luoda rutiineja ne voivat hallita sekä henkilön itsensä että ympäristön ihmisten olemassaoloa
4. Puheen ja kielen kehitys myöhäinen puheen kehitys puhe jo pienenä huoliteltua, pikkuvanhaa ja virheetöntä, muodollista ja pikkutarkkaa äänenkäyttö ja puhemelodia omaperäinen; esim. konemaisuus, kimeys sisällön ymmärtämisessä ongelmia, kuvaannolliset ilmaisut tuottavat usein väärinkäsityksiä. taipumusta ymmärtää asiat konkreettisesti 5. Ei-sanallinen kommunikaatio niukka eleiden ja ilmeiden käyttö kömpelö kehonkieli hankaluuksia ymmärtää ja tulkita sanattomia viestejä ilmeitä ja eleitä väärissä asiayhteyksissä omalaatuinen, tuijottava katse 6. Motorinen kömpelyys joko hieno- tai karkeamotoriikassa tulee ilmi neurologisissa tutkimuksissa
Erityisiä voimavaroja Muisti - monilla erittäin hyvä - valokuvamuisti - tapahtuma- ja tilannemuisti. asioita mielessä kuin videonauhalla - paikkaan, karttaan orientoituminen loistava toisilla hyvin suppea Paneutuminen omiin kiinnostuksen kohteisiin - tiedemiespsyyke aikaansaanut monta merkittävää löytöä ja keksintöä - valtava energisyys ja kärsivällisyys motivoivia asioita kohtaan -huolellisuus ja täsmällisyys Omaperäinen sanallinen ilmaisu ja näkemys ympäristöstä Tulevia muusikoita, maalareita, kirjailijoita ym. taiteilijoita? Tietotekniikan osaajia Aistien erilaisuus herkkyyksiä eri alueilla kuten kuulo, näkö, haju, maku, tunto Rehellisyys Sääntöjen noudattaminen
Kyseessä aina kommunikoinnin ongelma oppilaan sujuva puhe voi hämätä puhe ei välttämättä mene perille Näistä on ollut apua selkeä puhe vältä rönsyilyä ja runsaita kielikuvia selkeät ohjeet ja niiden näkyväksi tekeminen visualisointi sosiaaliset tarinat strukturointi, asioiden aikatauluttaminen näkyväksi kellot ja kalenterit tärkeitä
Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt Kouluikäisen masennus (6 12 v) ilmenee usein alakuloisena mielialana, ilmeinä ja eleinä. Leikkien aiheisiin liittyvät hylkäämiset, menetykset, moitteet, vahingoittaminen, myös kuolema ja itsemurha voivat olla esillä. Usein masennus voi ilmetä väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, erilaisina somaattisina oireina aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina
Masennus Nuoren (12 18 v) masennus voi muistuttaa kouluikäisten masennusta. Varhaisnuorilla (12 14 v) masennus ilmenee usein joko ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin ja oirekuva alkaa vastata lisääntyvässä määrin aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Masennuksen ydinoireet nuorilla ovat aikuisten tavoin masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja väsymys.
Jatkuu Mielialan muutos voi ilmetä itkuisuutena, ärtyisyytenä tai vihaisuutena. Tärkeiden asioiden aloittaminen on vaikeaa, jopa ylivoimaista ja nuori vetäytyy pois harrastuksistaan ja kavereistaan. Vanhemman tai opettajan tulee aina kysyä lapselta tai nuorelta avoimesti ja suoraan. Masennuksesta kysyminen ei aiheuta oireita, vaan voi päinvastoin lievittää niitä, jos ja kun lapsi tai nuori kokee tulevansa myötäelävästi ymmärretyksi pahassa olossaan
Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken tauteja voi ilmetä joko sairaalloisena laihduttamisena tai ahmimisena laihuushäiriö alkaa tyypillisimmillään nuoruusiän alkuvuosina, 12 16 vuoden iässä ahmimishäiriö alkaa usein vasta nuoruusiän loppuvaiheessa. liittyy usein myös muu psykiatrinen häiriö, tavallisimmin masennus tai ahdistuneisuushäiriö sekä pakko-oireisen persoonallisuushäiriön piirteitä, kuten täydellisyyden tavoittelua, pikkutarkkuutta ja joustamattomuutta
Pakko-oireet Pakko-oireiselle häiriölle on ominaista pakkoajatukset tai pakkotoiminnat. Pakkoajatukset ovat toistuvia mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia, jotka eivät ole luonteeltaan vain liiallista arkielämän asioista huolehtimista. Tavallisimmat pakkotoiminnat ovat toistuva peseminen tai siivoaminen, tarkistaminen, laskeminen, järjestely, kyseleminen ja toistuvien rauhoittavien vakuutusten vaatimus ja pakonomainen rukoilu
Lievät ja ajoittain ilmenevät pakkoajatukset ja toiminnot ovat hyvin yleisiä. Voimakkaampina niitä ilmenee pakko-oireisen häiriön lisäksi monien muiden psykiatristen sairauksien yhteydessä, mm. vakavissa masennustiloissa, monissa muissa ahdistuneisuushäiriöissä ja muissa elimellisoireisissa häiriöissä, Touretten oireyhtymässä ja syömishäiriöissä Varsinaisessa pakko-oireisessa häiriössä pakkoajatukset ja pakkotoiminnot aiheuttavat merkittävää kärsimystä Stressi lisää pakko-ajatuksia ja -toimintoja
PUHE- JA KIELIHÄIRIÖIDEN LUOKITTELU OIREEN MUKAAN (Pirjo Korpilahti kirjassa Kommunikoinnin häiriöt ) artikulaatiohäiriöt viivästynyt puheen- ja kielenkehitys kielenkehityksen erityisvaikeus (SLI) (dysfasia), (F80) puheen sujuvuuden häiriöt puhe-elinten motoriikan häiriöt nasaliteetin häiriöt äänihäiriöt puhumattomuus kieliopillisen kehityksen häiriöt luki-häiriöt
OPPIMINEN JA KIELEN KEHITYKSEN ERITYISVAIKEUS puheen tuottamisen vaikeudet puheen ymmärtämisen vaikeudet nimeämisvaikeudet sanavaraston niukkuus Liittyy mahdollisesti myös tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus oman toiminnan ohjaamisen vaikeus kielellisen tietoisuuden heikkous oman kehon liikkeiden hallinnan vaikeus
lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet aikakäsitteet vaikeita aritmeettiset vaikeudet rahankäyttöön liittyvät vaikeudet pelien sääntöjen oppiminen työlästä huumorin ymmärtämisen vaikeus
Hahmottamisvaikeuksien vaikutuksen oppimiseen ongelmia voi olla seuraavilla alueilla: kirjoittaminen matematiikka taitoaineet liikunta (ryhmäliikunta, pallopelit) sosiaaliset suhteet ajan hallinta kokonaisuuden/osien hahmottaminen itsearviointi
KUINKA MONTA TUNTIA ELÄMÄSTÄÄN LAPSI/NUORI ON PERUSKOULUSSA, LUKIOSSA JA AMMATILLISISSA OPINNOISSA? JOKAINEN OPPILAS ON HYVÄ JOSSAKIN KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ PUUTTUA YHDENKIN IHMISEN TUKI ON TÄRKEÄ HUOLEHDI ITSESTÄSI, ETSI TUKEA ITSELLESI ÄLÄ JÄÄ YKSIN MIETTIMÄÄN TSEMPPIÄ ELÄMÄÄN