Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 1

Lappeenrannan kaupunki TALOUSARVIO 2016 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ KÄYTTÖTALOUSOSA sivu Esipuhe 3 Yleisperustelut 4 Yksityiskohtaiset perustelut 7 Henkilöstöpoliittinen osa 12 Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 13 Toimialojen toimintakatteet 14 Konsernijohto ja -hallinto 15 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17 Kasvatus- ja opetustoimi 19 Kotikuntakorvaukset 24 Kulttuuritoimi 24 Nuoriso- ja liikuntatoimi 29 Tekninen toimi 32 Tilakeskus 37 Maakunnallinen palvelutoiminta 38 Kiinteistöjen myynti 43 INVESTOINTIOSA 44 YHTIÖT KUNTAYHTYMÄT Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy konserni 47 Lappeen Rakennuttaja Oy 50 Lappeenrannan Energia Oy -konserni 53 Lappeenrannan liiketoiminnat -konserni 56 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy 78 Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa 81 Lappeenrannan teatterikiinteistö Oy 84 Saimaan Tukipalvelut Oy 87 Etelä-Karjalan Työkunto Oy 90 Saimaan talous ja tieto Oy 93 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 96 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 98 Etelä-Karjalan liitto 100 2 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

ESIPUHE Talouden kasvuennusteet ovat edelleen synkät. Heikko talouskasvu heijastuu vääjäämättä myös kuntatalouteen. Verotulokehitys näyttää negatiiviselta, mutta valtionosuudet kasvavat valtion kompensoidessa valtionosuuksissa verotulomenetyksiä. Työmarkkinatuen rahoitusvastuuta on edelleen kunnilla mittavassa määrin. Sote-uudistuksen suuntaviivat ratkeavat näinä hetkinä. Tulopohjan heikkenemistä lisäävät perusteollisuuden irtisanomisilmoitukset ja työttömyys on edelleen nousussa myös Lappeenrannassa. Maailmanpoliittinen tilanne ja ruplan kurssi vaikuttavat myös kaupan ja matkailualan toimiin. Rakentaminen etenkin kaupungin keskustassa jatkuu kuitenkin vilkkaana. Valtuusto hyväksyi viime vuonna käyttötalouden tasapainotusohjelman ja pitkän aikavälin investointiohjelman. Päätöksessä linjattiin verotuksen ja menoleikkausten välinen painotus. Talousohjelma on käyttötalouden osalta edennyt suunnitelman mukaisena ja myös investointien osalta valtuustokauden loppupuolella on lähestytty tasapainoa. Tulevalle valtuustokaudelle kerääntyy kuitenkin paineita niin tulokehityksen kuin investointimenojenkin osalta. Toimialojen käyttötalouden menokehykset ovat taloussuunnitelman mukaiset. Kehys ei juurikaan salli nettomenojen kasvua. Eksote toimii viiden vuoden tasapainottamisohjelman puitteissa. Kaupungin maksuosuus sisältää 5,7 miljoonaa euroa Eksoten alijäämien kattamista ja kasvaa 1,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muut kaupungin käyttömenot ovat edellisen vuoden tasolla. Uusi teatteri avautuu marraskuun lopulla 2015. Kulttuuritoimelle esitetään kertaluonteisesti 270.000 euron lisämäärärahaa uuden teatterin kohonneiden vuokrien kattamiseksi lentoliikenteen edistämiseen varatuista määrärahoista. Valtuusto päätti vuosi sitten 2,8 miljoonan euron leikkauksista hallinnon menoihin. Vuosina 2014-15 tehtyjen päätösten ja linjausten tuloksena hallinnon säästöt näyttävät toteutuvan. Henkilöstömenoissa on säästetty hallinnon uudelleenjärjestelyjen sekä eläköitymisten ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisen myötä ja tilakustannukset ovat pienentyneet toimitilojen vähentämisen vaikutuksesta. Henkilöstö tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä, myös konsernin laajuisesti. Kaupungin henkilöstömäärä on vuoden sisällä edelleen pienentynyt 22 henkilötyövuodella vuoden takaiseen verrattuna yhtiöihin siirtyneen henkilöstön (62) lisäksi. Suurimmat investoinnit taloussuunnitelmassa ovat Pontuksen koulu ja päiväkoti, Myllymäen päiväkodin ja luokkatilojen rakentaminen sekä pääjäähallin ja tekojään kylmätekniikan uusiminen. Länsialueen sivupaloasema valmistuu 2016. Yhdyskuntatekniikkaan (mm. tonttitakuu, tiet, kadut ja puistot) on varattu noin 6,4 miljoonaa euroa. Lauritsalan koululla on tehty tänä kesänä rakennustekninen tutkimus ja koululla tehdään tiivistyskorjauksia ja lattiapinnoitteiden uusimista, joiden avulla koulun arvioidaan kestävän toimintakuntoisena useita vuosia. Tämän hetkisen arvion mukaan Lauritsalan koululla on lähivuosina edessä joko hyvin laajamittainen peruskorjaus tai uudisrakentaminen. Kuntatalouden tilanne näyttää muuttuneen pysyvästi. Valtioneuvoston tekemät leikkaukset valtionosuuksiin ja veropohjan kasvuvauhdin hiipuminen johtivat mittavan talousohjelman tekemiseen ja ohjelmassa on kutakuinkin pysytty. Tämä kannustaa toimimaan edelleen aloitetulla tiellä kaupungin elinvoiman parantamiseksi ja palvelujen säilyttämiseksi riittävällä tasolla. Seuraavan valtuustokauden haasteet ovat kuitenkin mittavat. Kimmo Jarva kaupunginjohtaja Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 3

YLEISPERUSTELUT Talousarvio on laadittu valtuuston hyväksymän käyttötalouden tasapainotusohjelman ja pitkän aikavälin investointiohjelman pohjalta. Ohjelmassa annettiin raamit kaupungin omille toimialoille vuosiksi 2014 2016, päätettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille maksettavista osuuksista vuosille 2014 2018 sekä euromääräisestä verotulojen keräämisestä vuosille 2014 2016. Veropohja Lappeenrannan kaupungin keskimääräinen ansiotulopohjan kasvu on vuosina 2006 2012 ollut keskimäärin 4,1 % vuosivauhdissa. Kasvun hidastui vuoden 2013 loppuun mennessä 2,9 %:iin ja vuodelle 2014 hiipui edelleen 1,7 %:iin. Vuodelle 2015 kasvu hidastunee edelleen. Erityisen voimakas hidastuminen on tapahtunut palkkatulojen kasvussa. Väestön ikääntyessä eläketulojen kasvuvauhdin ennustetaan jatkuvan, mutta se ei riitä kompensoimaan palkkatulojen kasvun hiipumista. Vuoden 2016 verotulojen kasvu tulee olemaan hieman negatiivinen. Se johtuu valtion tekemästä työtulovähennyksen korotuksesta, jonka se kompensoi valtionosuuksissa. Kaupungin työttömyysaste oli syyskuussa 2015 14,3 %, kun maan keskiarvo oli 12,8 %. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kasvanut koko maata nopeammin. Etelä-Karjala elää edelleen rakennemuutosta, jossa teollisuustyöpaikkojen tilalle syntyy matalamman ansiotason palvelutyöpaikkoja. Tämä rakennemuutos yhtäaikaisesti väestön ikärakenteen muuttumisen kanssa tekee kaupungin talouden tasapainoon saattamisesta hyvin haastavaa. Ruplan kurssi ja Venäjän ja lännen välisen tilanteen kiristyminen on aiheuttanut ostosmatkailun volyymien pienentymistä, millä on pidemmällä aikavälillä oma vaikutuksensa kaupungin veropohjan kasvuun. Rakennushankkeet kaupungissa kuitenkin etenevät, mikä parantaa kiinteistöveropohjaa. Valtionosuudet Lappeenrannan kaupungin valtionosuudet kasvavat vuoteen 2015 nähden 7,2 miljoonaa euroa eli 7,2 %. Tuntuva kasvu johtuu etenkin kahdesta tekijästä: kunnallisverotuksessa tehtävän työtulovähennyksen korotuksen kompensoimisesta sekä kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistamisesta. Indeksitarkistusta valtionosuuksiin ei tehdä vuonna 2016, mutta alhaisen inflaation aikana tällä ei ole olennaista vaikutusta. Valtionosuuksien laskennalliset määräytymisperusteet uudistuivat vuoden 2015 alusta. Kriteerien muutos oli Lappeenrannalle lievästi positiivinen. Kokonaisverorahoituksen kasvu (verot + valtionosuudet) on kuitenkin vain 1,1 %. Nettomenot Talousarviossa nettomenot kasvavat 1,1 % vuoden 2015 tulosennusteeseen nähden. Kaupungin omien toimintojen nettomenot ilman tilakuluja kasvavat 0,1 % ja sosiaali- ja terveysmenot kasvavat 1,6 %. Sote-menot sisältävät 5,7 miljoonaa euroa Etelä -Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksote) vanhojen alijäämien kattamista. Tilakulujen kasvu 3,7 % johtuu lähinnä uuden teatterirakennuksen vuokramenosta. Tulorahoitus Kaupunginvaltuusto päätti käyttötalouden tasapainotusohjelmassaan, että verotuloja kerätään yhteensä 884.708.000 euroa vuosina 2014 2016. Tämän hetkisen ennusteen valossa päädytään 882.443.000 euroon. Verotuloennuste vuodelle 2016 pohjautuu valtakunnallisen verotuloennustekehikon arvioon. Ennusteen pohjassa on huomioitu palkkatulojen ennustetta hieman voimakkaampi hiipuminen, mutta toisaalta kiinteistöjen verotusarvojen ennustetta voimakkaampi kasvu tiedossa olevien rakennushankkeiden vuoksi. Veroprosentit ovat samalla tasolla kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti on 21,00 % ja kiinteistöveroprosentit seuraavat: Yleinen 1,30 % Vakituiset asuinrakennukset 0,55 % Muut asuinrakennukset 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 4 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

Yleishyödyllisiä yhteisöjä verotetaan yleisen kiinteistöveron mukaisesti. Näillä veroprosenteilla verotuloiksi arvioidaan vuonna 2016 kokonaisuudessaan kirjautuvan 294,6 miljoonaa euroa. Yhteenveto TILIVUOSI 2013 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 229 841 246 379 250 271 250 819 Muutos % 5,9 7,2 1,6 0,2 Yhteisövero 17 071 19 677 22 367 18 843 Muutos % 28,1 15,3 13,7-15,8 Kiinteistövero 18 556 24 107 24 990 24 990 Muutos % 3,2 29,9 3,7 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 265 468 290 162 297 628 294 653 Muutos % 6,9 9,3 2,6-1,0 Valtionosuuksia vuonna 2016 arvioidaan kertyvän 107,7 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot Rahoitustuotot konserniyhtiöiltä näkyvät kunkin yhtiön kohdalla erikseen talousarviossa, jos yhtiölle on määritelty tuloutustavoite. Kaupunki on perinyt yhtiöiltä 0,5 %:n takauspalkkion lainantakauksista. Rahoituskulut ja lainananto Arvioitu vuosikate 20,6 miljoonaa euroa riittää lähes kattamaan nettoinvestoinnit, jotka ovat 23,7 miljoonaa euroa. Kaupunki joutuu kuitenkin varautumaan lainanottoon vuodelta 2015 siirtyvien investointien loppuunsaattamiseksi sekä jäljempänä mainitun Lauritsalan kouluun liittyvien laajempien toimenpiteiden varalle. Rahoituskuluissa on varauduttu pieneen korkotason nousuun. Korkonäkymät ovat tällä hetkellä hyvin maltilliset. Suomen julkisen sektorin luottoluokitus laski syksyllä 2014 korkeimmasta mahdollisesta tasosta yhdellä. Luokitus on kuitenkin edelleen AA+ tasolla ja suhteessa muihin euromaihin hyvä, joten merkittävää vaikutusta lainakorkoihin ei vielä 2016 ole näköpiirissä. Kaupunkikonsernin lainasalkusta suurin osa erääntyy seuraavan viiden vuoden aikana ja vaikkei lisävelkaa otettaisi, täytyy nämä lainat korvata uusilla. Suurin osa lainoista on otettu aikana jolloin lainamarginaalit olivat hyvin alhaiset. Pankkien kiristyvät vakavaraisuusvaateet tulevat nostamaan korkomarginaaleja ja tätä kautta on olemassa hyvin selkeä riski että kaupungin lainojen keskikorko nousee. TP 2012 TP 2013 TP 2014 *) TPE 2015 TA 2016 Kaupungin lainakannan kehitys, M 202,4 218,8 209,6 210,1 201,3 Lainat/asukas 2794 3012 2878 2881 2761 Konsernin lainakannan kehitys, M 503,0 537,8 552,1 531,5 514,6 Lainat/asukas 6943 7403 7581 7289 7057 Konsernin lainakanta ilman asuntotuotantoa, M 350,3 396,7 390,4 368,0 350,1 Lainat/asukas 4835 5461 5360 5047 4801 Konsernin lainakanta ilman asuntotuotantoa ja energiaa, M 281,1 303,9 316,5 297,2 287,9 Lainat/asukas 3880 4183 4346 4076 3948 *) Vähennetty kaupungin lainamäärästä Teatterikiinteistölle antolainana myönnetty 9,7 milj. ja lisätty summa konsernin lainamäärään. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 5

Talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet Uusi valtuusto on laatinut kaupungille Lappeenranta 2028 strategian. Strategiassa on viisi toimenpideohjelmaa. Toimialat ovat eri toimintojensa osalta esittäneet valtuustoon nähden sitovia tavoitteita, jotka on johdettu näistä toimenpideohjelmista. Tavoitteissa on vain keskeisimmät painopisteet. Valtuustolle raportoidaan strategian tavoitteiden toteutumisesta erikseen puolivuosittain. Lisäksi toimialoilla on muutamia omaan toimialaansa kiinteästi lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen ja niiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita, jotka on määritelty valtuustoon nähden sitoviksi. Talousarvion rakenne Talousarvio jakaantuu tuloslaskelmaosaan, käyttötalousosaan, investointiosaan ja rahoitusosaan. Talousarvioon liitetään yleinen perusteluosa, sitovat yksityiskohtaiset perustelut ja henkilöstöpoliittinen osa. Käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa Talousarvion käyttötalousosan euro-osuudessa esitetään vastuu-/toimialoittainen tulot, menot ja toimintakate. Toimialojen esityksissä päädytään kunkin toimialan toimintakatteeseen. Toimialoittaisten tuloslaskelmien pohjalta on koottu yhteen koko kaupungin tuloslaskelma lisäten toimintakatteen jälkeen koko kaupunkia koskevat erät: verot, valtionosuudet ja muut rahoituserät. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet toimialoille sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimialalle tai toimielimelle tehtävien suorittamiseen. Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa esitetään hankkeen tai hankeryhmän kustannusarvio, talousarviovuonna tarvittava määräraha sekä suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Rahoitusosa Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. 6 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. YHTEISET 1.1. Lautakuntien ja toimialajohdon vastuu / käyttösuunnitelmat Lautakunta ja toimialajohtaja vastaavat toiminnan järjestämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarviokehyksen puitteissa. Lautakunnat kohdentavat resurssit toimialajohtajan esityksestä tärkeimmiksi katsomilleen toiminta-alueille. Lautakunnat vastaavat siitä, että kaupunginvaltuuston päättämää talousarviota ei ylitetä. Lautakuntien talousarvion mukaisten käyttö-/ toimintasuunnitelmien vuodelle 2016 on oltava valmiina 31.1.2016 mennessä. 1.2. Talousarvion sitovuus Toimialaa sitoo toimialakohtainen tilikauden tulos. Sitovuudessa tulee huomioida mitä jäljempänä on mainittu toimialakohtaisten kulujen kirjaamisesta muiden kuin toimintakatteeseen sisältyvien erien osalta. Talouden kuukausiseuranta perustuu toimintakatteen seuraamiseen. 1.2.1 Hallinnon säästöohjelma Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.10.2013, että hallintokuluista säästetään yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2014-2016. Tämän vuoksi hallintokuluihin on asetettu väliaikaisesti poikkeuksellinen sitovuustaso. Kaupunginjohtajalla on oikeus päättää konsernijohdon ja -hallinnon sekä toimialahallintojen määrärahojen ja koko kaupungin ITmäärärahojen siirroista ja käytöstä. Muusta sitovuudesta poiketen toimialoilla ei ole oikeutta käyttää näitä määrärahoja muiden menojen katteena, vaan tällainen käyttösuunnitelma muutos on aina tuotava kaupunginjohtajan ratkaistavaksi. 1.3. Investoinnit ja näihin liittyvät poistot ja niiden suhde toimialojen menokehyksiin Investointien sitovuustaso on kohteittainen nettomeno. Mikäli toteutettavasta kohteesta säästyy nettomäärärahaa, voi lautakunta kohdentaa säästyneen osuuden uudella tavalla. Investointiosaan sisältyviä rakennuskohteita ei voida aloittaa ilman kaupunginhallituksen lupaa, ellei kohteille ole varattu kokonaisrahoitusta talousarviomäärärahoin tai varauksin. Kukin toimiala voi lautakunnan päätöksellä tehdä tarpeelliseksi katsomansa määrän investointeja kohteisiin, joiden poistoaika on enintään kolme vuotta (irtaimisto ja vastaavat). Toimialan tulee kuitenkin huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Uudisrakennusten tai laajan perusparannuksen yhteydessä tehtävä ensikertainen kalustus tulee aina sisällyttää talonrakennusinvestointeihin osaksi tilakeskuksen investointiohjelmaa. Investointeihin liittyviin päätöksiin täytyy aina sisällyttää konsernihallinnon lausunto investoinnin talousvaikutuksista. Kaikki talonrakennusinvestointeihin liittyvät poistot ja rahoituskulut tulee kattaa tilakeskuksen budjetista. Kaikki yhdyskuntatekniikkaan liittyvät investoinnit ja näihin liittyvät poistot tulee sisällyttää teknisen toimen alaisille kustannuspaikoille. Sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätevesiinvestoinnit poistoineen ovat kuitenkin osa Lappeenrannan Energia-konsernin talousarviota. Kaikki liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät investoinnit, jotka eivät ole talonrakennusta ja näihin liittyvät poistot tulee sisällyttää nuoriso- ja liikuntatoimen alaisille kustannuspaikoille. Tilakeskuksen rahoituksen suunnittelusta vastaa konsernihallinto. Yhdyskuntatekniikkaan ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien lainojen korot katetaan rahoitusosasta. Toimiala voi lautakunnan päätöksellä siirtää käyttötalouden ja investointien välillä enintään 50.000 euroa. Alle 10.000 euron yksittäinen hankinta on aina käyttötalouteen kirjattava meno. Muutoin toimialaa tai lautakuntaa sitovat kaupunginvaltuuston vahvistamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 1.4. Määrärahojen käyttäminen talousarviovuonna 2016 ja vuoden 2015 alitusten tai ylitysten kattaminen Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 14.10.2013 päättänyt toimialoille sitovat menoraamit vuosiksi 2014- Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 7

2016. Toimialojen tulee tuoda maaliskuun kaupunginvaltuuston kokoukseen esitys vuoden 2015 tilinpäätökseen kirjautuneen lopullisen määrärahaylityksen kattamisesta tai määrärahan alituksen käyttämisestä vuonna 2016 Vuoden 2016 mahdollinen talousarvion poikkeama ei siirry vuoden 2017 kehykseen. Toimialat kuitenkin saavat talousarvion alitukset kertarahoituksena käytettäväksi investointeihinsa vuonna 2017. Toimialojen tulee puolivuotiskatsauksen antamisen yhteydessä tehdä talousennuste vuodelle 2016 ja tehdä päätös niistä toiminnallisista muutoksista, joilla valtuuston päättämään talousarvioon päästään. Lisämäärärahoja ei myönnetä. Mikäli lautakunta ei saa tarvittavia päätöksiä tehdyksi, tehdään tarvittava tasapainotus kaupunginhallituksen toimesta. 1.5. Taloussuunnitelma 2017-2020 Kunnallisvaaleja on valtakunnallisesti päätetty siirtää siten, että ne ovat keväällä ja uusi valtuusto aloittaa 1.6.2017. Yksi keskeisistä perusteista oli mahdollistaa se, että uusi valtuusto ehtii vaikuttaa kunnan talouteen heti toimikautensa alussa. Tämä vuoksi toimialojen talousarviokehykset vuonna 2017-2020 ovat samat kuin vuonna 2016. Uusi valtuusto tarkentaa vuoden 2017 kehyksen ja päättää toimialojen kehykset toimikaudekseen heti toimikautensa alussa. Kehyksiin liittyvät vaihtoehdot valmistellaan vuoden 2016 ja kevään 2017 aikana ja ne ovat valtuutettujen käytettävissä heti vaalien jälkeen. Toimialojen tulee pidättäytyä tekemästä sellaisia uusia pysyviä menolisäyksiä vuoden 2016 tasoon nähden, joita se ei voi purkaa 1.7.2017 lukien. Tämä koskee myös menoja, joita toimialat kattavat vuodelta 2015 mahdollisesti säästyvistä määrärahoista. 1.6. Maksujen ja taksojen tarkistaminen Kukin toimiala päättää omista maksuistaan ja taksoistaan parhaaksi näkemällään tavalla. Maksuissa tulee kuitenkin huomioida valtuuston tekemät periaatepäätökset talousja palvelurakenneohjelmassa. 1.7. Kehittämishankkeet Nuorten yhteiskuntatakuu tulee toteuttaa laaja-alaisella yhteistyöllä ja lain edellyttämällä tavalla. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja toimialojen tulee entistä enemmän hyödyntää aktiivisesti kaupungin ulkopuolisia rahoituslähteitä. 1.8. Avustukset Kaupunginhallituksen avustustoimikunta päättää avustuksista alkuvuodesta. Lautakunnat puolestaan jakavat avustuksensa omien käyttösuunnitelmiensa mukaisesti, siltä osin kuin kaupunginhallitus ei ole niistä päättänyt tai niistä ei ole mainintaa talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa. Kaupungin myöntämien tapahtuma-avustusten tulee aina sisältää mahdollisuus markkinointiyhteistyöhön kaupungin näkyvyyden varmistamiseksi ao. tapahtumassa. Avustuksien jakamisessa tulee huomioida kaupunginvaltuuston 14.10.2013 tekemä päätös käyttötalouden tasapainottamisesta vuosina 2014-2016. 1.9. Arvonlisävero Määrärahat ovat sekä käyttötalous- että investointiosassa arvonlisäverottomia. 1.10. Sisäiset erät Toimialojen toimintatulot ja -menot sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset erät. 1.11. IT-hankinnat ja sopimukset Kaupungissa toimii toimialajohtajista ja konsernihallinnon edustajista koostuva tietohallintotyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii strategia- ja rahoitusjohtaja. Toimialat eivät saa uusia tietotekniikkaan liittyviä sopimuksia ilman tietohallintotyöryhmän lupaa. 2. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT KEHYKSET 2.1. Rahoitus (kaupunginhallitus) Rahoituskehykseen on sisällytetty verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja -kulut pl. tilakeskuksen investointeihin liittyvät rahoituskulut. 2.2 Omaisuuden myyntivoitot (tekninen lautakunta) Vuonna 2016 on tavoitteena myydä kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeetonta kiinteistöomaisuutta yhteensä 8,5 miljoonalla eurolla. Jos omaisuudesta saatava myyntihinta ylittää omaisuuden tasearvon, muodostuu kaupan myötä tuloslaskelmaan kirjattavaa myyntivoittoa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot on sisällytetty omaisuuden myynnin kehykseen. Mikäli myyntivoittoja toteutuu talousarviota enemmän, tuodaan valtuuston päätettäväksi esitys myyntivoittojen käyttämisestä joko investointeihin tai lainan lyhentämiseen. Ennen esityksen tekemistä on kuitenkin tarkistettava, ettei kaupungin 8 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

taseeseen ole päässyt muodostumaan sellaisia omaisuuseriä, joiden myynnistä aiheutuu taloussuunnittelukaudella myyntitappiota tai tarvetta kertaluonteisiin arvonalennuksiin. Omaisuuden myyntiä valmistelee realisointityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginsihteeri. Investointien rahoittamiseen on päätetty käyttää seuraavien käyttöomaisuuskohteiden myyntituotot: Teatteritontti Snellmanin päiväkoti Pallon päiväkoti Luukkaan päiväkoti Pontuksen nuorisotalo Kanavansuun koulu Kanavansuun päiväkoti Kartanon päiväkoti Mustolan koulu Muukonniemen koulu Partalan koulu 2.3 Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin välinen palvelusopimus (sotetoimikunta ja kaupunginhallitus) Jäsenkuntien (pl. Imatra) yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014 2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksote on toimittanut kaupunginhallitukselle suunnitelman, jossa on neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet talouden tasapainoon saattamiseksi. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle puolivuosittain. Jos suunnitelmassa ei puolen vuoden ajanjaksolla ole pysytty, Eksoten tulee esittää ne toiminnalliset muutokset, joilla se aikoo saavuttaa alijäämän kattamistavoitteen. Vuoden 2016 maksuosuus on 244 653 366,33 euroa. 2.4. Kasvatus- ja opetustoimi (kasvatus- ja opetuslautakunta) Kasvatus- ja opetustoimen menokehys perustuu vuosien 2014 2016 päivähoitotarpeen ja oppilasmäärän kokonaisennusteeseen. Palvelukysynnän muutoksen aiheuttamat menopaineet tulee kattaa taloussuunnittelukauden aikana toiminnallisilla tai palveluverkkoon tehtävillä muutoksilla. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kouluverkosta kokouksessaan 9.12.2013. Jos tehty kouluverkkoratkaisu ei mahdollista menokehykseen pääsemistä, tulee lautakunnan kattaa ylitykset muuta palvelutuotantoa vähentämällä. 2.5. Kulttuuritoimi (kulttuurilautakunta) Uusi teatteri avautuu marraskuussa 2015. Kulttuuritoimelle esitetään kertaluonteisesti 270.000 euron lisämäärärahaa uuden teatterin kohonneiden vuokrien kattamiseksi vuodelta 2015 lentoliikenteen edistämiseen varatuista määrärahoista tulevasta alituksesta. Määräraha siirretään, kun vuoden 2015 talousarviopoikkeamien kohdentamisesta muutenkin päätetään valtuuston maaliskuun 2016 kokouksessa. Taloussuunnittelukaudella toimialan tulee toiminnallisilla muutoksilla, lipputuloja kasvattamalla ja tilojen ulosvuokrauksella kattaa vuokrakustannuksen noususta aiheutuvat menot. 2.6. Nuoriso- ja liikuntatoimi (Nuoriso- ja liikuntalautakunta) Nuorisotoimen raami sisältää määrärahan lasten itsenäisyyspäiväjuhlan järjestämiseen sekä nuorten palvelun toimintaan. 2.7. Tekninen toimi (Tekninen lautakunta) Teknisen lautakunnan tulee tehostaa maankäyttöä olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella. Liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden katutyöt tulee toteuttaa kustannustehokkaasti ja nopeutetulla aikataululla niin, että töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa yleiselle liikenteelle. 2.8. Rakennuttaminen Investointien suunnittelussa, kilpailuttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa sekä hankkeiden ajoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kustannustietoisuuteen ja kustannusarviossa pysymiseen. 2.9. Hulevesien hallinta ja viemäröinti Vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Hulevesistä säädetään nyt kahdessa eri laissa. Vesihuoltolaissa säädetään huleveden viemäröinnistä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään pääasiassa kunnan velvollisuuksista ja erilaisista keinoista hulevesien hallinnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain lähtökohtana on, että kunnan tulee järjestää hulevesien hallinta ainakin asemakaava-alueella. Kunta Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 9

vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä ja tekee myös siihen liittyvät päätökset. Lakimuutosten edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen on vielä kesken. Kuntaliitto on valmistellut kunnan ja vesihuoltolaitoksen välistä sopimusmallia. Valtakunnalliset toimintaohjeet yleisistä maksuperusteista hulevesimaksua varten puuttuvat edelleen. Kaupunki vastaa hulevesien viemäröinnin aiheuttamista kustannuksista omien yleisten alueiden osalta. Kaupungille kuuluvan hulevesikorvauksen suuruus ei vielä ole selville. Hulevesikorvausta varten tulee vuonna 2016 varautua osoittamaan tarvittava lisämääräraha teknisen toimen talousarvioon. Summa katetaan kasvattamalla Energia-konsernin vesiliiketoiminnan tuloutusvaatimusta vastaavasti, jolloin muutos on konsernitasolla kustannusneutraali. 2.10. Tilakeskus Tilakeskuksen tulee sisällyttää vuokriinsa kaikki kiinteistöistä aiheutuvat pääoma- ja hoitokustannukset. Toimialoille on jaettu sisäisiin vuokriin tätä varten erilliset määrärahat vuosille 2014-2016. päättää kaupunginjohtaja. 3.2. Lainananto Kaupunginhallitus päättää pitkäaikaisten lainojen myöntämisestä. Kaupunginjohtaja voi päättää alle miljoonan euron suuruisten lainojen myöntämisestä konsernissa toimiville tukipalveluyhtiöille enintään viiden vuoden ajaksi, jos järjestely on taloudellisesti perusteltu ja vähentää rahoituskuluja konsernitasolla. 3.3. Leasingrahoitus Kaupunginjohtaja voi päättää leasingsopimuksista, joiden hoitoon tarvitut määrärahat ovat toimialojen kehyksissä. Alle 100.000 euron suuruiset uudet leasingsopimukset voi päättää strategia- ja rahoitusjohtaja. Vaihtovuokrauslaitteita koskevat leasingsopimukset hyväksyy strategia- ja rahoitusjohtaja. Toimialat/tulosalueet eivät voi tehdä uusia koneiden/ laitteiden vuokrasopimuksia leasingrahoitusta käyttäen. Leasing-rahoitusvaihtoehtoa harkitessa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei kaupungin intressissä ole lunastaa vuokrakohdetta. 2.11. Maankäyttösopimukset Kaupunginhallitus hyväksyy maankäyttösopimukset teknisen lautakunnan esityksestä. Kaupungin maankäyttösopimuksella saama korvaus tuloutetaan sitä mukaa, kun sopimuksen mukaiset kaupungin vastuulle tulevat investoinnit toteutuvat. Korvaus tuloutetaan kohtaan kiinteistöjen myynti, maankäyttösopimukset. Valtuustolle esitetään vuosittain hyväksyttäväksi tuloutettuja korvauksia vastaava investointimääräraha. Korvausta ei voi käyttää muiden kuin sopimuksessa määriteltyjen menojen kattamiseen. 3. RAHOITUS 3.1. Lainojen ottaminen Kaupunginjohtaja oikeutetaan päätöksellään strategia- ja rahoitusjohtajan esityksestä ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin siten, että kaupungin nettovelkaantuminen vuonna 2016 on enintään 20 milj. euroa. Kaupunginjohtaja voi päättää kaupungin lainakannan hoidon edellyttämistä toimenpiteistä mukaan lukien johdannaisyleissopimusten tekeminen ja muut mahdolliset suojaustoimenpiteet. Kaupungilla on käytössä konsernitilijärjestelmä, jonka puitteissa on konsernitililimiitti lyhyen aikavälin kassanhallintaa varten. Limiitin jakautumisesta konsernin sisällä 4. INVESTOINNIT 4.1 Maanhankinta Maanhankinta luo edellytykset kaavoitukselle, asuntotuotannolle ja elinkeinopolitiikalle. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä teknisen lautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään 5 miljoonalla eurolla vuoden 2016 aikana. Summa on huomioitu rahoituslaskelmassa. Hankintaesitykseen tulee aina sisällyttää selvitys taloudellisista perusteista omaisuuserän hankkimiseksi. Maanhankinnan edellytyksenä on, että ostettava kiinteistö ei aiheuta kaupungille poistonalaisia kustannuksia ja että riski hankittavan maan arvon alenemiselle on kaupungin näkökulmasta erittäin vähäinen. Jos kaikki edellä mainitut ehdot eivät täyty, tulee hankinta tuoda erikseen valtuuston päätettäväksi. 4.2. Lauritsalan koulu Lauritsalan koulussa on ilmennyt sisäilmaongelmia, joita pyritään korjaamaan tiivistyskorjauksin marrasmaaliskuussa 2015-2016. Investointiosa sisältää nämä tiivistyskorjaukset sekä suunnittelumäärärahan, jolla varaudutaan tilanteeseen, jossa tiivistyskorjauksilla ei aikaansaada haluttua vaikutusta. Mikäli ilmenee, ettei tiivistyskorjauksilla saavuteta riittäviä vaikutuksia, on kaupunginhallituksella oikeus välittö- 10 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

mästi aloittaa riittävien korvaavien tilojen hankkimiseksi toimenpiteet, jotka aiheuttavat enintään 4,5 miljoonaan euron investointikustannukset. delle 2016. Lisäksi määrärahasta osoitetaan vuonna 2016 kaupunginhallituksen erillispäätöksellä 500 000 euroa Lappeenrannan liiketoiminnat Oy -konsernille lentoliikenteen ja lentokenttätoiminnan turvaamiseen. 4.3. Tilakeskuksen pienet investointihankkeet Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 9.12.2013 päättänyt niistä kiinteistöistä, jotka on tarkoitus pitkällä tähtäimellä säilyttää osana kaupungin palvelutuotantoa, jatkaa rakennushistoriallisesti merkittävän kiinteistön vuokraamista ulkoisille tahoille tai jalostaa kiinteistö uuteen käyttöön osaksi palvelutuotantoa. (Tilasalkut A ja B) Talonrakennuksen pieniin investointihankkeisiin on määrärahavaraus investointiosassa. Tätä voidaan käyttää tilakeskuksen harkinnan mukaan vain edellä mainittujen kohteiden arvoa säilyttäviin kunnossapitoinvestointeihin, joilla varmistetaan se, ettei rakennuksiin synny uutta korjausvelkaa. Tilakeskus laatii käyttösuunnitelman toimialoja kuultuaan ja tekninen lautakunta esittää käyttösuunnitelman kaupunginhallituksen vahvistettavaksi. Jos muihin kuin perusparannettaviin tai tilasalkkuihin A ja B kuuluviin tiloihin tulee laajempia korjaustarpeita, tulee tilakeskuksen ja tiloissa vuokralla olevan toimialan viiveettä järjestää tiloissa oleva toiminta muihin tiloihin tai tehdä asiasta päättävälle toimielimelle esitys kyseisen palvelutuotannon lopettamisesta. 4.4. Elinkeinojen kehittämistoiminta Elinkeinojen kehittämistoiminnassa sekä EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä kiinnitetään erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllistämiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Elinkeinojen kehittämistoimiin osoitettavaa kaupungin rahoitusosuutta varten varataan käyttötalous- ja investointiosassa yhteensä 3 366 664 euroa. Määräraha sisältää ostopalvelut Wirma Lappeenranta Oy:ltä kokonaisuudessaan. Kaupungin rahoitusosuudelle haetaan vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä, jolla tavoitellaan kehittämistoiminnan omarahoituksen liki kaksinkertaistamista. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus, joka vahvistaa määrärahan käyttösuunnitelman. Kaupunginjohtajalla on oikeus osoittaa määrärahasta kaupungin omarahoitusosuus hankkeisiin, joiden omarahoitusosuus on enintään 40 000 euroa. Vuonna 2015 kaupunginhallituksen erillispäätöksellä osoitetaan EU- ja elinkeinopoliittisesta määrärahasta 700 000 euroa lentoasemasäätiön perustamiseen. Mikäli säätiön perustaminen viivästyy, siirretään rahoitus vuo- 4.5. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kalustohankinnat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ajoneuvokaluston osalta on alustavasti selvitetty siirtymistä leasingrahoitukseen. Kaupunginjohtajalla on oikeus investointien sijaan käyttää leasing-rahoitusta pelastustoimen kalustohankinnoissa, jos tähän päädytään kuntien välisissä neuvotteluissa. 4.6. Käyttämättä jäävät investointirahat Toimialojen tulee vuoden 2016 syyskuun loppuun mennessä esittää ne investointimäärärahatarpeet vuoden 2017 talousarvioon, mitä on syntymässä keskeneräisistä tai viivästyneistä investoinneista vuodelta 2016. Tämä ei koske kohdassa 1.2. mainittuja irtaimistoinvestointeja, joiden osalta investointibudjettiin liittyvät muutokset voidaan tehdä lautakunnan toimesta. 5. KAUPUNKIYHTIÖT Yhtiöiden tulee selvittää mahdollisuudet tukityöllistämiseen omassa toiminnassaan. Yhtiöillä on velvollisuus myötävaikuttaa erikseen sovittavien määrien verran nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Konserniyhtiöitä kehotetaan tarkastelemaan mahdollisuuksia myös toimitilojen vähentämiseen taikka yhdistämiseen säästöjen aikaansaamiseksi. 5.1. Williparkki Oy:n investointi city-korttelin pysäköintilaitoksen rahoitukseen Kaupungin talousarvioissa on vuosina 2009 2015 ollut maininta siitä, että kaupunginhallituksella on valtuuston 18.2.2008 ( 9) tekemän päätöksen mukaisesti oikeus osoittaa 1.271.000 euroa city-korttelin pysäköintilaitoksen rahoitukseen. Määräraha siirtyi Galleria-alueen pysäköintipaikoista, joista valtuusto oli päättänyt vuonna 2003. Valtuusto oikeutti kaupunginhallituksen päättämään käytännön täytäntöönpanotoimenpiteistä Williparkki Oy:n kanssa. Osana talous- ja palvelurakenneohjelmaa kaupunginvaltuusto päätti vuosina 2014 2016 miljoonan euron tuloutusvaatimuksesta Williparkki Oy:lle. Tuloutusta ei vielä ole pantu toimeen. Edellä mainitut toimenpiteet pannaan toimeen siten, että kaupunki luopuu city-korttelin pysäköintialueen rahoituksesta, eikä vaadi Williparkki Oy:ltä tuloutusta vuosina 2014 2017. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 11

HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OSA Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2013 kolmivuotisen käyttötalouden tasapainottamisohjelman, jolla tavoitellaan toimintojen huomattavaa tehostumista. Tämän ohjelman pohjalta kaupungin hallintoa, palvelutuotantoa ja toimintaprosesseja on uudistettu ennakkoluulottomasti ja kriittisesti. Tavoitteiden toteutumista on arvioitu ennalta sovituin kriteerein. Yhteistyössä henkilöstön kanssa toteutetut toimenpiteet ovat tuottaneet tuloksia. Vuosi 2016 on tasapainottamisohjelman viimeinen täytäntöönpanovuosi. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt luovat pohjan laadukkaalle palvelutuotannolle. Vaikeasta taloudellista tilanteesta huolimatta Lappeenrannan kaupunki haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen sekä toteuttaa oikeudenmukaista ja eri henkilöstöryhmien suhteen yhdenvertaista henkilöstöpolitiikkaa. Talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet toteutetaan Lappeenranta-sopimuksen hengessä sekä yhteistyössä toimialojen ja henkilöstön kanssa. Henkilöstöpoliittiset linjaukset huomioidaan myös kaupungin omistajaohjauksessa. 1. Henkilöstöresurssit Talouden tasapainottamisohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on edellytyksenä sille, ettei vuonna 2016 irtisanota henkilöstöä. Henkilöstön lomauttaminen on mahdollista lautakunnan esityksestä ja kaupunginhallituksen erillisellä luvalla tilanteessa, jossa toimiala ei muuten pääse menokehykseensä. 2. Henkilöstön rekrytointi Vuonna 2016 rekrytoidaan vakinaista henkilöstöä ensisijaisesti vain kasvatus- ja opetustoimen sekä pelastustoimen välittömään palvelutuotantoon. Muiden tehtävien pysyvä täyttäminen on mahdollista ainoastaan erityisestä syystä. Valtuudet tehtävien vakinaiseen täyttämiseen antaa kaupunginhallituksen hallinto- ja henkilöstöjaosto. Määräaikaisen henkilöstön palkkaaminen on mahdollista toimialalle varattujen nettomäärärahojen (toimintakate) puitteissa ja henkilöstösuunnitelmat huomioiden. Lähtökohta on, että määräaikaista henkilöstöä käytetään vain tehtävissä, jotka liittyvät välittömään palvelutuotantoon. Työsopimusten/virkamääräysten laadinnassa käytettävä sähköinen PHR-järjestelmä otetaan käyttöön koko organisaatiossa. 3. Työajan joustot sekä osa-aikaeläkkeen ja vuorotteluvapaamahdollisuuksien käyttö Osa-aikaeläke, vuorotteluvapaa ja muut työajan joustot ovat mahdollisia työnantajan harkintaan perustuen. 4. Henkilöstön hyvinvointi Lappeenrannan kaupunki osallistuu KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteistyössä toteuttamaan Kunteko 2020 työelämän kehittämisohjelmaan. Ohjelman toimenpiteillä edistetään työelämän laatua ja tuloksellisuutta sekä jaetaan parhaita käytäntöjä. Kuntekon toimenpiteet ovat osa vuonna 2016 toteutettavaa esimiesvalmennusta. Työhyvinvointitoiminnassa keskitytään vuonna 2016 työterveysyhteistyön kehittämiseen, työkyvyttömyyskustannusten hallintaan ja ennaltaehkäisevien toimintatapojen jalkauttamiseen. Henkilöstön omaehtoista liikkumista ja virkistäytymistä tuetaan sähköisen liikunta- ja kulttuurisetelin sekä liikuntaneuvonnan avulla. Syksyllä 2016 toteutetaan koko organisaation kattava työhyvinvointikysely. Työhyvinvointitoimintaan on varattu 110 000 euroa. 5. Osaamisen varmistaminen Henkilöstön osaamista kehitetään kaupungin strategian ja palvelutarpeiden pohjalta sekä muutostilanteisiin varautuen. Keskitetysti hankittava täydennyskoulutus on kilpailutettu vuoden 2015 lopulla. Tämän koulutusmodulin toteuttamiseen on varattu 100 000 euroa. Toimialat varaavat edellä kerrotun lisäksi talousarvioihinsa määrärahaa oman alansa erityiskoulutuksen. 6. Muut henkilöstöpoliittiset tavoitteet Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitetään. Palkkausjärjestelmiä kehitetään taloudellisten realiteettien puitteissa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi päättyy 31.1.2017. On mahdollista, että uudet sopimukset sisältävät merkittäviä henkilöstöresursseihin vaikuttavia muutoksia. Näiden muutosten toimenpiteistämiseen tulee valmistautua jo vuonna 2016. 12 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA 2014 TP milj. 2015 TA milj. 2015 ENN milj. 2016 TA milj. TA 16/ ENN 15, % 2014-2016 yht. 2017 TS milj. 2018 TS milj. TOIMINTAKATE -373,9-389,7-387,4-392,2 1,2-1 153,5-391,9-391,9 Verotulot 289,8 291,3 297,6 294,6-1,0 882,0 297,4 300,1 Valtionosuudet 102,0 99,1 99,6 106,8 7,2 308,4 106,8 106,8 Rahoitustuotot 'ja -kulut 8,1 11,3 11,5 11,4-0,9 31,0 7,4 7,4 VUOSIKATE 26,0 12,0 21,3 20,6-3,3 67,9 19,7 22,4 Suunn. muk. poistot -19,4-20,0-20,0-20,0 0,0-59,4 20,0 20,0 Satunnaiset erät -3,9-3,9 TILIKAUDEN TULOS 2,7-8,0 1,3 0,6-53,8 4,6-0,3 2,4 2015 2016 2017 2018 2016 - Rahoituslaskelma ENN TAE TS TS 2018 milj. milj. milj. milj. yht. Toiminnan rahavirta Vuosikate 21,3 20,6 19,7 22,4 62,7 Tulorahoituksen korjauserät -1,2-2,5-1,5-1,5-5,5 Investointien rahavirta Investointimenot -25,0-30,9-34,9-38,7-104,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,1 2,2 2,6 1,9 6,7 Pysyvien vastaavien myynti 2,2 8,5 3,0 3,0 14,5 Investoinnit, netto -20,7-20,2-29,3-33,8-83,3 Toiminnan ja investointien rahavirta -0,6-2,1-11,1-12,9-26,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -6,8 Antolainasaamisten vähennykset 16,6 0,1 0,1 0,1 0,3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 43,5 26,8 49,5 51,5 127,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -56,1-24,8-38,5-38,7-102,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3,4 Lainakannan muutokset, netto -9,2 2,0 11,0 12,8 25,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Vaikutus maksuvalmiuteen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 13

Toimialojen toimintakatteet Konsernijohto ja -hallinto 1 000 TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos TAE16/KS 15 Toimintatuotot 3 207 4 527 4 782 5,6 % Toimintakulut -20 263-24 372-23 386 4,0 % Toimintakate -17 056-19 845-18 604 6,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut Kotikuntakorvaukset Kasvatus- ja opetustoimi Kulttuuritoimi Nuoriso- ja liikuntatoimi Toimintatuotot 33 0 0 Toimintakulut -236 629-241 374-245 183-1,6 % Toimintakate -236 596-241 374-245 183-1,6 % Toimintatuotot 547 585 550-6,0 % Toimintakulut -2 855-2 950-2 996-1,6 % Toimintakate -2 308-2 365-2 446-3,4 % Toimintatuotot 7 647 5 866 6 050 3,1 % Toimintakulut -102 829-102 585-104 111-1,5 % Toimintakate -95 182-96 719-98 061-1,4 % Toimintatuotot 1 128 1 008 1 656 64,3 % Toimintakulut -11 725-11 656-12 265-5,2 % Toimintakate -10 597-10 648-10 609 0,4 % Toimintatuotot 2 100 2 064 2 224 7,8 % Toimintakulut -12 058-12 295-12 455-1,3 % Toimintakate -9 958-10 231-10 231 0,0 % Tekninen toimi ilman tilakeskusta Tilakeskus Toimintatuotot 12 639 13 587 13 655 0,5 % Toimintakulut -22 203-26 078-25 843 0,9 % Toimintakate -9 564-12 491-12 188 2,4 % Toimintatuotot 32 056 32 413 32 562 0,5 % Toimintakulut -21 082-21 011-21 130-0,6 % Toimintakate 10 974 11 402 11 432-0,3 % Maakunnall.palv.toim.maksuosuudet Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -8 024-8 519-9 245-8,5 % Toimintakate -8 024-8 519-9 245-8,5 % Maakunnallinen palvelutoiminta Kiinteistöjen myynti Toimintatuotot 15 468 14 486 14 644 1,1 % Toimintakulut -15 718-14 749-14 181 3,9 % Toimintakate -250-263 463 276,0 % Toimintatuotot 2 589 1 200 2 500 108,3 % Toimintakulut -41 0 0 Toimintakate 2 548 1 200 2 500 108,3 % Toimialojen hallinnonsäästö Käyttötalous Toimintatuotot 0 0 Toimintakulut 102-17 -116,7 % Toimintakate 102-17 -116,7 % Toimintatuotot 77 414 75 736 78 623 3,8 % Toimintakulut -453 427-465 487-470 812-1,1 % Toimintakate -376 013-389 751-392 189-0,6 % 14 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

KONSERNIJOHTO JA -HALLINTO Toiminnan kuvaus Konsernijohto käsittää valtuuston ja hallituksen alaisen toiminnan sekä kaupungin tarkastustoimen. Kaupungin hallinto on keskitetty toimialoilta konsernihallintoon, joka tuottaa palvelut toimialoille. Konsernihallinto jakautuu kahteen toimintatasoon: 1.strategisen ohjauksen tasoon, joka muodostuu toiminnan ohjauksen prosesseista (jäljempänä strateginen ohjaus) ja 2. operatiiviseen tasoon, joka muodostuu hallinnollisista tukiprosesseista ja asiointiprosesseista (jäljempänä operatiivinen toiminta). Strateginen ohjaus vastaa konsernin strategisista suunnittelu-, talous-, henkilöstö-, viestintä-, markkinointi- ja tietohallintoasioista sekä kansainvälistymis- ja edunvalvonta-asioista ja elinkeinopolitiikasta, kehittämistoiminnasta, taloussuunnittelusta ja ohjauksesta, rahoituksen hallinnasta, tietohallinnon ohjauksesta, henkilöstöhallinnosta ja työllistämisestä. Operatiivinen toiminta tuottaa ja vastaa keskitetysti hallinnon valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, hallinto-, talous-, laki-, viestintä- ja matkailu- ja kaupunkimarkkinointi- sekä turvallisuusasioista, vaaleista, arkistosta, asiakaspalvelukeskus Winkistä, hankinta- ja kilpailuttamisorganisaatiosta sekä ohjaa, tukee ja avustaa kaupunkikonsernin toimielimiä asetettujen päämäärien ja tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Strategista ohjausta johtaa kaupunginjohtaja ja hänen alaisuudessaan konsernin muut johtavat viranhaltijat ja toimihenkilöt. Operatiivinen toiminta jakautuu vastuualueisiin, joiden toimintaa koordinoi kaupunginsihteeri. Operatiivista toimintaa johtavat kaupunginsihteeri, II kaupunginsihteeri ja strategia- ja rahoitusjohtaja toimintasäännössä määrätyn jaon mukaan. Viestinnän ja markkinoinnin sekä asiointiprosessien vastuualueella toiminnan painopisteenä on kaupungin aktiivisen viestinnän ohella kaupungin palveluiden tehokas markkinointi ja myynti sekä asukas- ja rekrytointimarkkinoinnin aktivoiminen ja asiakaspalvelun monipuolistaminen. Tapahtumatoiminnan osalta painopisteenä on toimintatavan vakiinnuttaminen, asiakaslähtöisen palvelukonseptin ja infrastruktuurin kehittäminen tapahtumien toteuttamiselle. Vuoden 2016 alusta toteutuvia muutoksia ovat mm. uuden kaupunginteatterin avautuminen ja sen edellyttämä aktiivinen markkinointi- ja myyntityö. Talousohjaus tukee strategista ja operatiivista toimintaa ja sen kehittämistä. Keskitetyn talousohjauksen painopisteinä ovat taloussuunnittelu, budjetointi ja raportointi ja niiden kehittäminen niin kaupungin johdon kuin toimialojenkin johtamisen ja toiminnan tueksi. Tehtäväkenttään kuuluvat osana konserniohjausta investointibudjetin suunnittelu ja seuranta sekä rahoituksen hallinta. Keskitetyn henkilöstöohjauksen tehtävänä on kaupungin yleisestä työnantajapolitiikasta vastaaminen, henkilöstöresursoinnin suunnittelu sekä toimialojen ohjaus henkilöstörakenteita ja palvelussuhteita koskevissa asioissa. Painopisteitä taloussuunnittelukaudella ovat mm. osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointiin panostaminen. Linjauksia on selvitetty laajemmin talousarvion henkilöstöpoliittisessa osassa. ICT-toiminnan keskeisin painopistealue vuosille 2016-2018 on tiedonhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen, joka kattaa kuntalaisten sähköiset palvelut, asianhallinnan, tiedon ohjauksen, toiminnan prosessit sekä asiakirjojen sähköisen säilyttämisen. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunkiorganisaation hallinnon keskittäminen konsernihallinnoksi v. 2014 on ollut merkittävä toiminnallinen ja organisatorinen muutos, joka edellyttää vieläkin toimintojen ja prosessien läpikäyntiä ja selkiyttämistä kaikilla konsernihallinnon vastuualueilla, jotta hallinnolle asetetut säästöt voidaan saavuttaa tältä osin. Organisaatiotoimikunta valmistelee v. 2016 aikana uuden kaupunkiorganisaation, joka on tarkoitus tulla voimaan v. 2017 kunnallisvaalien jälkeen. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 15

Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Talous- ja palvelurakenneohjelma: Toteutetaan hallinnon rakenne- ja prosessiuudistus, jonka tavoitteena on 2,8 miljoonan euron säästöjen toteutuminen vuoden 2016 loppuun mennessä. Elinkeino-ohjelma: Uudistetaan elinkeinorakennetta sekä edistetään työllisyyden hallintaa Hyvinvointiohjelma: Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja koulutukseen. Elinkeino-ohjelma: Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenranta-brändiä. Kansainvälistymisohjelma, kaupunkirakenneohjelma: Parannetaan alueen saavutettavuutta Hyvinvointiohjelma: Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten aktiivista osallistumista. Hallinnon uudistus v. 2014 viedään päätökseen ja säästövelvoite saavutetaan. Organisaatiotoimikunta valmistelee ehdotuksen uudeksi kaupunkiorganisaatioksi. Luodaan edellytykset väh. 50 uuden osaamisperusteisen työpaikan syntymiselle sekä matkailun ja kaupan yritystoimintojen laajentumiselle. Edistetään yritysten sijoittumispalveluja mm. Invest In-hankkeen avulla. Lisätään työttömille kohdennettuja aktivointitoimia ja yritysyhteistyötä. Panostetaan nuorisotakuun toteuttamiseen (Ohjaamo toiminta) ja kehitetään uusia toimintamalleja työllistämisen edistämiseksi (sosiaalinen/ yhteiskunnallinen yritys) ja avoimille työmarkkinoille siirtymiseksi. Toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa asukas- ja rekrytointikampanja. Huolehditaan edunvalvontatoimin VT 6 ja Luumäki -Imatra-ratahankkeiden edistymisestä sekä lentokentän toiminnan turvaamisesta. Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten aktiivista osallistumista. Kehitetään uuteen kuntalakiin perustuvia aktivointi- ja vaikuttamistapoja. 210TA Konsernijohto TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 110 000 0-100,0 % Toimintakulut -1 634 554-1 217 506 25,5 % Toimintakate 0-1 524 554-1 217 506 20,1 % 218TA Tarkastustoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 0 0 Toimintakulut -247 092-252 637-2,2 % Toimintakate 0-247 092-252 637-2,2 % 220TA Konsernipalvelut TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 2 793 000 2 966 000 6,2 % Toimintakulut -5 240 054-5 477 572-4,5 % Toimintakate 0-2 447 054-2 511 572-2,6 % 250TA Konsernin yht. kust. TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 1 624 000 1 816 000 11,8 % Toimintakulut -17 250 300-16 438 285 4,7 % Toimintakate 0-15 626 300-14 622 285 6,4 % 100TO Konsernijohto ja - hallinto yht. TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ TAE16 Toimintatuotot 3 206 783 4 527 000 4 782 000 5,6 % Toimintakulut -20 262 346-24 372 000-23 386 000 4,0 % Toimintakate -17 055 563-19 845 000-18 604 000 6,3 % 16 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUT Toiminnan kuvaus Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävä on yhdessä Eksoten, kaupungin muiden toimialojen, muiden viranomaisten, yksityisten palvelun tuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa, yhteistyössä ja kumppanina turvata kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytykset. Tarvittavien, laadukkaiden ja kustannustehokkaasti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan Eksoten järjestämisvastuulla olevilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Perussopimuksen 2 mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) tarkoitettu erikoissairaanhoito, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto sekä järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta kansanterveyslaissa (66/72) tarkoitettu kansanterveystyö, sosiaalihuoltolaissa (710/82) tarkoitettu sosiaalihuolto ja sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitettu ehkäisevätyö. Järjestämisvastuun piiriin eivät kuitenkaan kuulu lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto eikä eläinlääkintähuolto. Palvelujen järjestämisestä sovitaan vuosittain palvelusopimuksella. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on: kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysoiminen varmistaa tarkoituksenmukaisten, laadukkaiden, kustannustehokkaasti tuotettujen ja oikein kohdennettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valvoa ja arvioida Eksoten toimintaa ja Lappeenrannan palvelusopimuksen toteutumista TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Perussopimuksen 22 mukaisesti Eksote rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Eksoten tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutoksiin tulee pystyä reagoimaan ennakoivasti ja siten, että palvelurakenne ja kaupungin asukkaille saatavilla olevat palvelut tukevat asukkaiden omatoimista selviytymistä, mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ja avopalveluihin. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014 2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksoten tulee tehdä taloussuunnitelmansa tämän mukaisesti vuosittain. Palvelusopimusyhteistyöllä ja omistajaohjauksella turvataan: lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, palvelujen tarkoituksenmukaisuus, laatu ja kustannustehokkuus toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn ja avopalveluihin. palvelujen tuottamisessa huomioidaan erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen palveluprosessien, -rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen strategiasta ohjautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä Lappeenranta 2028 strategian mukainen toiminta ja yhteistyö. Imatran kaupunki on tehnyt päätöksen liittyä Ekosten täysjäseneksi 1.1.2016 lukien. Eksoten muut jäsenkunnat päättävät syksyn 2016 aikana muutetun perussopimuksesta ja Imatran täysjäsenyyden hyväksymisestä. Lappeenrannan kaupungin valtuusto hyväksyi muutetun perussopimusluonnoksen ja Imatran liittymisen 28.9.2015. Palvelusopimukset Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen 17 mukaisesti kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Palvelusopimusta on uudistettu sopimuskaudelle 2013-2016. Uusi palvelusopimus solmitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se päivitetään vuosittain kuntakohtaisella liitteellä. Palvelusopimus perustuu perussopimukseen ja perustamissuunnitelmaan, Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelmaan, Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiaan ja jäsenkuntien strategioihin. Etelä-Karjalan kunnat ovat edellyttäneet Eksotelta ratkaisua, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Vuodesta 2014 lähtien Ekosten palvelusopimus on perustunut maakunnalliseen palveluverkkosuunnitelma, joka toimii palvelusopimuksen liitteenä. Vuoden 2016 palvelusopimusneuvottelut ja mahdolliset täsmennykset palveluverkkosuunnitelmaan saadaan lokakuussa 2015 käytävässä palvelusopimusneuvottelussa ja tarkemmat palvelusopimukseen liitettävät tavoitteet tullaan lisäämään talousarviokirjaan käyttösuunnitelmavaiheessa, kun Eksoten palvelusuunnitelma ja palvelusopimukseen liittyvä kuntakohtainen liite on Lappeenrannan osalta hyväksytty. Lappeenrannan kaupungin alustava Eksoten maksuosuus vuodelle 2016 on 244 700 000 euroa. Maksuosuus täsmentyy palvelusopimusneuvotteluissa. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 17

Omistajaohjauksen toteutus Omistajaohjuksen toteutuksesta vastaavat: Kaupunginhallitus ja/tai kaupunginhallituksen alainen sosiaali- ja terveystoimikunta Kaupunginjohtaja Strategia- ja rahoitusjohtaja Hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Eksote raportoi kaupungille toiminnan taloustiedot kuukausittain, toiminnalliset tiedot neljännesvuosittain sekä laatii toimintavuoden ja puolivuotisraportin. Kuntaraportointia kehitetään yhteistyössä. Avustukset Sosiaali- ja terveystoimen avustuksia sopeutetaan valtuuston päätöksen talouden tasapainotusohjelman mukaisesti 300.000 eurolla vuosina 2014 2016 (100 000 /v). Järjestöavustuksiin osoitetaan vuodelle 2016 noin 228 000 ja tämän lisäksi tehdään 50 000 varaus heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Eksoten tuottavuusohjelma vuosina 2014-2018 lähtee toteutumaan suunnitellusti jäsenkuntien kanssa päätetyllä tavalla. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito- ja palvelutakuun mukaisesti Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Omasta terveydestä huolehtimisen edistäminen Hyvinvointiohjelma: Nuorisotakuun toteutuminen Hyvinvointiohjelma / elinkeino-ohjelma: Työllisyyden edistäminen Eksote toteuttaa sovittua talousohjelmaa ja raportoi siitä säännöllisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Kaupunki seuraa aktiivisesti talousohjelman toteutumista. Palveluohjaus ja yhteyskeskustoiminta tehostavat palvelutakuun toetutumista. Matalankynnyksen toimintamallit ja prosessit kehittyvät lasten ja nuortentalossa, aikuistenkeskuksessa sekä Isoapu palvelukeskuksessa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Ohjaamo-toiminnan ja pitkäaikaistyöttömyydenhoidossa tiivistyy. Ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallien kehittäminen ja liikuntaneuvonnan tehostaminen. Aktiivinen osallistuminen, palveluiden tuottaminen ja kehittäminen matalankynnyksen Ohjaamotoimintamalliin. Pitkäaikaistyöttömyyden aktivointiasteen nostaminen ja uusien innovatiivisen ratkaisujen etsiminen yhteistyössä Hyvinvointiohjelma: Kodinomaisen asumisen edistäminen Hyvinvointiohjelma: Toimialojen ja Eksoten yhteistyön tiivistäminen Säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon palveluiden kattavuuden lisääminen. Laitoshoidon purkaminen ja Etsitään yhdessä ratkaisuja vaativien yhteiskunnallisten ongelmiin. Toteutetaan yhteishankkeita ja lisätään toimialojen rajapinnoilla tehtävää yhteistyötä. 204 Omistajaohjaus/ oma toiminta TP 2014 KS 2015 muutos TAE 2016 KS15/TAE16 Toimintatuotot 32 832 0 0 Toimintakulut -369 777-414 000-483 000-16,7 % Toimintakate -336 945-414 000-483 000-16,7 % 200 Palvelusopimus TP 2014 KS 2015 muutos TAE 2016 KS15/TAE16 Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -236 259 408-240 960 000-244 700 000-1,6 % Toimintakate -236 259 408-240 960 000-244 700 000-1,6 % 200 TO Sosiaali- ja terveyspalvelut yht. TP 2014 KS 2015 muutos TAE 2016 KS15/TAE16 Toimintatuotot 32 832 0 0 Toimintakulut -236 629 185-241 374 000-245 183 000-1,6 % Toimintakate -236 596 353-241 374 000-245 183 000-1,6 % 18 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

KASVATUS JA OPETUSTOIMI Toiminnan kuvaus Kasvatus- ja opetustoimi järjestää varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Toimialan tavoitteena on turvata yhdessä perheen kanssa lapsen ja nuoren hyvä ja tarkoituksenmukainen hoito, kasvatus ja opetus. Näin lapsi ja nuori kasvaa omaksi persoonalliseksi yksilökseen, oppii käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia omia voimavarojaan sekä toimimaan yhteisön jäsenenä. Toiminta toteutetaan tarjoamalla laadukasta kasvatusta ja opetusta. Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on edistää lasten kasvua ja oppimista niin, että heistä kasvaa ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Toimialan toimintaa ohjaavat arvot ovat oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja yhdessä kasvaminen. Visio vuodelle 2016: Suomen paras kasvatus- ja opetustoimi, koska otamme huomioon lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tarpeet, kasvatamme ja kasvamme yhdessä samanarvoisina sekä opimme nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnassa keskitytään lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat varhaiskasvatuslain mukaisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen sekä perusopetus- ja lukiolain mukaisen opetuksen järjestäminen lapsille ja nuorille. Varhaiskasvatuslaki on uudistettavana ja tullee muuttamaan lakisääteisiä velvoitteita jo vuonna 2016. Myös Lappeenranta 2028 strategia suuntaa työskentelyämme. Erityisesti tavoitteet lasten ja nuorten yksiöllisen kasvun tukemisesta ja nuorten syrjäytymisen vähentymisestä ohjaavat toimintaamme. Osaavien ja hyvinvoivien työyhteisöjen kehittäminen on edellytys tuloksekkaalle kasvatus- ja opetustyölle. Myös kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaalia parantamista tavoitellaan koulu- ja päiväkotiverkkoa uudistamalla. Kuluvalle valtuustokaudelle laaditun toimialan toimenpideohjelman 2013-2016 painopisteenä on yhteisen, myönteisen, lappeenrantalaisen kasvu- ja oppimiskokemusten jatkumon aikaansaaminen lapsille ja nuorille. Tavoitteena on vuorovaikutuksessa osallistaa lapset ja nuoret tuottamaan itselleen sekä muille myönteisiä kasvu- ja oppimiskokemuksia. Myös huoltajilla, yhteistyökumppaneilla sekä henkilöstöllä on tärkeä osuutensa. Keskeistä vuorovaikutuksessa on ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin omaksuminen ja turvallisten ihmissuhteiden tarjoaminen. Keräämällä ja hyödyntämällä lapsilta ja nuorilta, huoltajilta, yhteistyökumppaneilta sekä henkilöstöltä saatua palautetta varmistetaan vuoropuhelu ja myönteiset kasvu- ja oppimiskokemukset. Pedagogisessa kehittämisessä painopisteenä on toiminnan muokkaaminen uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti kaikkien yksilöiden kannalta mielekkään oppimisen ja kestävän tulevaisuuden suuntaan. Toimintakulttuurissa lähtökohtana on lapsen ja nuoren osallisuutta, toimijuutta, vuorovaikutteista, toisia kunnioittavaa ja kestävää kehitystä edistävä toimintatapa. Tavoitteena on edistää oppimisen taitoja sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä mm. toiminnallisuuden ja tutkivan oppimisen keinoin. Tavoitteena on lisäksi edistää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarjotaan edelleen opetussuunnitelmamuutoksen edellyttämää täydennyskoulutusta ja ohjausta oppivan yhteisön toimintakulttuuriin omaksumiseen. Tilajärjestelyjä tehdään yhdessä kaupungin muiden toimialojen kanssa, jotta käytössä olisi tarpeelliset, terveelliset ja turvalliset tilat ja että niitä hyödynnettäisiin mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Rakentamishankkeet antavat mahdollisuuden uudistaa myös oppimisympäristöt vastaamaan uusien opetussuunnitelmien tavoitteita. Pontuksen päiväkoti-koulun suunnittelu jatkuu ja toiminta käynnistyy elokuussa 2017. Länsialueen palveluverkkoratkaisun myötä myös länsialueen päiväkotien ja koulujen toiminnan suunnittelu käynnistyy. Joutsenon koulun laajentaminen valmistellaan ja toteutus alkaa suunnittelukaudella. Toimivat ja sopimuksiin perustuvat verkostosuhteet luodaan järjestelmällisellä kehittämisellä, joka sisältää tarpeiden määrittelyn, sopimusten päivittämisen, seurantajärjestelmän laadinnan sekä säännöllisen arvioinnin. Työ jatkuu suunnittelukaudella. Ylläpidetään ja solmitaan tarpeen mukaan uusia verkostosuhteita sellaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka voivat edistää mahdollisuuksiamme tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on kääntynyt jälleen nousuun, kasvu edelliseen vuoteen nähden on loppuvuonna jo yli 3 %. Eduskunnan käsittelyssä oleva varhaiskasvatuslain muutos mahdollistaa yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokojen kasvattamisen. Lappeenrannassa muutosmahdollisuuksia ei voida täysimääräisesti ottaa käyttöön, sillä vain uusimmissa päiväkodeissa lapsiryhmien tilojen koko ja ilmanvaihto mahdollistavat ryhmäkoon kasvattamisen. Uudisrakentamisen ja peruskorjausten myötä tilanne muuttuu. Hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2016, jonka jälkeen päivähoito-oikeus rajataan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi niiden lasten osalta, joiden vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Hallituksen esityksen mukaan kunnan on järjestettävä osa-aikainen varhaiskasvatus perheen toivomalla tavalla joko osapäiväisenä tai osaviikkoisena. Hallituksen esityksen mukaan lapsen oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy vanhempien niin toivoessa, vaikka päivähoito-oikeuden laajuus muuttuisi. Lakimuutoksella ei arvioida olevan suurta vaikutusta kasvatus- ja opetustoimen talouteen vielä vuonna 2016. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 19

Varhaiskasvatuksen kysyntää pyritään hillitsemään kehittämällä palveluohjausta sekä lisäämällä määrärahojen puitteissa avointa päiväkoti- ja leikkitoimintaa niille perheille, jotka eivät välttämättä tarvitse päivähoitopaikkaa työn tai opiskelun vuoksi. Mikäli lainsäädäntö mahdollistaa, pyritään myös hinnoittelulla ohjaamaan varhaiskasvatuspalvelun kysyntä vain välttämättömään tarpeeseen. Perusopetuksen resursseja on supistettu perusopetuksen oppilasmäärän muutoksia vastaavasti, mikäli oppilasmäärä ovat vähentyneet. Suunnitelmakauden lukuvuosina koulun aloittavat ikäluokat ovat suurempia kuin peruskoulun päättävät ikäluokat. Ennusteiden mukaan alakoulun oppilasmäärät kasvavat kuluvaan lukuvuoteen verrattuna noin 200 oppilaalla. Yläkoulun oppilasmäärä vähenee ennusteiden mukaan noin sadalla. Kokonaisuudessaan oppilasmäärä on kasvamassa lukuvuotta 2016-2017 lukuunottamatta. Viime vuosina talousarvion perusteena käytetyt oppilasmääräennusteet ovat toteutuneet koko perusopetuksen osalta. Vaihtelua on ollut ala- ja yläkoulujen ennusteiden toteutumisessa siten, että alakoulujen oppilasmäärä on saattanut olla ennustetta pienempi, koska osa oppilaista aloittaa koulunkäynnin muussa kuin Lappeenrannan kaupungin ylläpitämässä koulussa. Vastaavasti kuitenkin yläkoulujen oppilasmäärä on toteutunut ennustetta suurempana, koska näyttää siltä, että jotkut perheet muuttavat esimerkiksi naapurikunnista Lappeenrantaan lapsen aloittaessa yläkoulun. Alaluokkien oppilasmäärän muutoksena on käytetty koulun aloittavan ja 7. siirtyvän ikäluokan koon eroa. Yläluokkien muutoksena on käytetty meillä koulussa oppilaana olevien aloittavien 7. luokkalaisten ja koulun päättäneen 9. luokan eroa, yleis- ja erityisopetuksen oppilaat summattuna. Vuonna 2016 ei ole enää saatavissa valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Lappeenranta on saanut em. avustusta noin puoli miljoonaa euroa vuodessa, joka on käytetty opettajien palkkaamiseen. Avustuksen loppuminen merkitsee opetusryhmien koon kasvua. Myös valtion osoittama avustus kerhotoiminnan järjestämiseen näyttää puolittuvan. Syksyllä 2016 voimaan tuleva perusopetuksen uusi opetussuunnitelma edellyttää muun muassa seuraavia kustannusvaikutuksia sisältäviä muutoksia koulun toimintaan: toisen kotimaisen kielen opiskelu aloitetaan jo 6. luokalla, mikä lisää kustannuksia aineenopettajien siirtyessä opettamaan myös alakouluissa uimaopetuksen määrä kasvaa siten, että 1. ja 2. luokkalaisten lisäksi myös 3. luokkalaisille tullaan järjestämään uimaopetusta ohjelmoinnin opetus tulee sisältymään jo alakoulun opetukseen, mikä edellyttää opettajien täydennyskoulutusta sekä laitehankintoja Liikuntatoimen jättäessä täyttämättä koululiikunnan koordinoinnista vastanneen liikunnanohjaajan tehtävän, tulee kasvatus- ja opetustoimen ratkaista, millä tavoin muun muassa uimaopetusta koordinoidaan jatkossa. Turvapaikanhakijoiden laajamittaisen maahantulon myötä Joutsenon vastaanottokeskuksen asiakasmäärä on kasvanut huomattavasti. Turvapaikanhakijoille tulee järjestää esiopetusta ja perusopetusta ja tarvittaessa varhaiskasvatusta. Valmistavaa esiopetusta on järjestetty Skinnarilan koulussa ja opetusta 1-6 vuosiluokkien oppilaille Joutsenon ja Skinnarilan koulujen yhteydessä ja 7 9 vuosiluokkien oppilailla Joutsenon ja Sammonlahden kouluissa. Joutsenon koulun tilat eivät mahdollista valmistavan opetuksen ryhmien määrän lisäämistä tällä hetkellä, vaan opetustiloja tulee hankkia muualta. Mikäli turvapaikansaajat jäävät asumaan Lappeenrantaan tulee esi- ja peruskouluikäisille jatkaa valmistavaa opetusta yhteensä noin vuoden ajan. Sen jälkeen oppilaat siirtyvät normaaliin suomenkieliseen perusopetukseen, tarvittaessa tuettuna. Tarvittava henkilöstöresurssi voidaan kattaa kaupungin valmistavan opetuksen oppilaista saamalla valtionosuudella, joka tulee sisällyttää toimialan talousarviokehykseen. Eksote on siirtänyt erikoissairaanhoidossa olevien lasten ja nuorten palvelut pois sairaalan tiloista. Sairaalakoulu on siirretty em. palvelujen yhteyteen. Eksote ei ole perinyt kaupungilta vuokraa sairaalakoulun tiloista, mutta tilanne on muuttunut. Muutos aiheuttaa lisäkustannuksia vuokriin. Lukiopaikkojen määrä mitoitetaan vastaamaan 50 % Lappeenrannassa asuvasta, 16 vuotta täyttävien ikäluokasta. Lukion opiskelijamäärä vähenee koko valtuustokauden ajan ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Elokuussa 2015 alkaneessa koulutuksessa kaikki paikat täyttyivät, mutta edellisinä vuosina paikkoja jäi tyhjäksi. Lukioiden keskittämisellä kahteen on pystytty monipuolistamaan opetustarjontaa sekä mahdollistamaan erityinen tuki ja opinto-ohjaus. Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi asteittain vuoteen 2019 mennessä. Muutokseen valmistaudutaan opetusmenetelmien kehittämisellä, opettajien täydennyskoulutuksella ja laitehankinnoilla. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, jotka saattavat vaarantaa tavoitteiden toteuttamista, ovat edelleen ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus erityisesti esimiestehtäviin ja varhaiskasvatuksen opetustehtäviin. Varhaiskasvatuslain suunniteltu muutos saattaa lapsiryhmissä lisätä lasten vaihtuvuutta, mikä vaarantaa suunnitelmallista varhaiskasvatusta ja lasten vuorovaikutussuhteiden laatua. Päivähoidon kysynnän muutoksia on vaikea ennakoida, sillä subjektiivisen oikeuden muutos voi vähentää kokopäivähoidon kysyntää, mutta lisätä osapäivähoidon tarvetta. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäminen turvapaikanhakijoille ja saajille asettaa uusia haasteita. Kiinteistöjen kuntoon liittyvät yllättävät ja ennakoimattomat tilanteet sekä uudisrakentamisen ja peruskorjausten mahdolliset viivästymiset ovat riskejä. Myös peruskorjausten aiheuttamien väliaikaistilojen järjestämiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Uusien toimitilojen valmistuminen Myllymäkeen 2016 ja Pontukselle tulee nostamaan toimialalta perittävää vuokraa olennaisesti vuodesta 2017 lukien. Vuokrankorotuksiin joudutaan valmistautumaan jo vuonna 2016 toimintaa sopeuttamalla. 20 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

VARHAISKASVATUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 95%:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Laaditaan asiakkaille ja henkilöstölle palveluohjauksen käsikirja ohjaamaan varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämistä ja palvelujen piirin hakeutumista. Järjestetään täydennyskoulutusta uudistuvan varhaiskasvatuslain täytäntöönpanon tueksi. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Monikulttuuristen lasten kielen kehittäminen Hyvinvointiohjelma: Henkilöstön osaamisen kehittäminen kasvatusyhteistyössä Hankkeen aikana kehitetyt toimenpiteet ovat käytössä. Kasvatuskumppanuuskoulutuksia järjestetään suunnitelman mukaisesti. PERUSOPETUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Opettajat kannustavat oppilaita onnistumaan ja menestymään koulussa. Hyvinvointiohjelma: Vanhemmat kannustavat lapsiaan onnistumaan ja menestymään koulussa. Hyvinvointiohjelma: Koulut lisäävät oppilaiden liikkumismahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Hyvinvointiohjelma: Opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään Hyvinvointiohjelma: Opettajat ja rehtorit rohkaisevat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä. Järjestetään laadukasta ohjausta, perusopetusta ja tukea tarvitseville komiportaista tukea sekä ohjataan oppilas tarvittaessa oppilashuollon palveluiden piiriin. Jatketaan koulun toiminnan kehittämistä pedagogiikan ja toimintakulttuurin osalta. Kehitetään fyysisiä oppimisympäristöjä. Järjestetään laadukasta perusopetusta ja tukea tarvitseville kolmiportaista tukea sekä ohjataan oppilas tarvittaessa oppilashuollon palveluiden piiriin. Kiinnitetään erityistä huomiota myönteisen palautteen antamiseen. Seurataan Wilman kautta annetun myönteisen palautteen määrää. Perehdytetään huoltajat myönteisen palautteen antamisen vaikuttavuuteen. Vakiinnutetaan Liikkuva koulu-hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit osaksi koulujen arkea. Kiinnitetään opetussuunnitelman valmistelussa erityistä huomiota oppilaiden osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Opetussuunnitelman valmistelun yhteydessä kehitetään erityisesti osallistavaa pedagogiikkaa, jota tukee Itä- Suomen yliopiston asiantuntijoiden toteuttama DOPkoulutus. Kiinnitetään erityistä huomiota huoltajien osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Tämä toteutetaan ensisijaisesti opetussuunnitelmien valmistelun yhteydessä. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 21

LUKIOKOULUTUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat koko maan keskimääräistä tasoa tai paremmat Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat Vahvistetaan opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksia lisäämällä opiskelijoiden vastuuta ja opiskelijakeskeisiä työtapoja. Uudistetaan opetussuunnitelma ja järjestetään opettajille täydennyskoulutusta. Kehitetään kurssien aikaista arviointia oppimista tukevaksi ja opiskelijaa ohjaavaksi. Laaditaan kurssitarjotin monipuoliseksi. Ylläpidetään kannustavaa toimintakulttuuria. Osallistetaan opiskelijoita ja otetaan huomioon heidän palaute. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyvien kurssikokonaisuuksien tarjonta Hyvinvointiohjelma: Opinto-ohjausta ja erityistä tukea on tarjolla riittävästi Hyvinvointiohjelma: Lukiolaisilla on mahdollisuus vaikuttaa lukion toimintakulttuuriin Tarjotaan kurssitarjottimella kiinnostavia ilmiöpohjaisia kursseja ja markkinoidaan niitä opiskelijoille. Suunnitellaan ja toteutetaan uuden opetussuunnitelman mukaisia teemaopintoja. Huolehditaan, että opinto-ohjausta ja erityistä tukea on tarjolla 4 opinto-ohjaajan ja 2 erityisopettajan työpanoksen verran. Myös ryhmäohjaajat ja aineenopettajat osallistuvat ohjaukseen ja tukeen. Lukiot käyvät vuoropuhelua opiskelijakunnan kanssa sekä luovat opiskelijoille tilaisuuksia vaikuttaa lukion toimintatapaan mm. kurssi- ja lukuvuosipalautteella. Opiskelijat osallistuvat lukuvuoden toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 22 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

390TA Toimialan yhteiset TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 133 980 0 0 Toimintakulut -2 227 303-1 787 942-1 625 683 9,1 % Toimintakate -2 093 323-1 787 942-1 625 683 9,1 % 394TA Avustukset TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 0 0 0 0,0 % Toimintakulut -181 780-182 000-183 000-0,5 % Toimintakate -181 780-182 000-183 000-0,5 % 400TA Varhaiskasvatus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 4 743 924 4 676 000 4 780 000 2,2 % Toimintakulut -38 765 146-39 975 608-40 801 733-2,1 % Toimintakate -34 021 222-35 299 608-36 021 733-2,0 % 445TA Perusopetus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 1 796 475 625 000 520 000-16,8 % Toimintakulut -52 658 206-51 433 767-52 098 516-1,3 % Toimintakate -50 861 731-50 808 767-51 578 516-1,5 % 495TA Lukiokoulutus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 972 566 565 000 750 000 32,7 % Toimintakulut -8 996 208-9 205 683-9 402 068-2,1 % Toimintakate -8 023 642-8 640 683-8 652 068-0,1 % 400VA Kasvatus- ja opetustoimi yht TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ TAE16 Toimintatuotot 7 646 945 5 866 000 6 050 000 3,1 % Toimintakulut -102 828 643-102 585 000-104 111 000-1,5 % Toimintakate -95 181 698-96 719 000-98 061 000-1,4 % 350TA Kotikuntakorvaukset TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos KS15/ Toimintatuotot 546 996 585 000 550 000-6,0 % Toimintakulut -2 854 707-2 950 000-2 996 000-1,6 % Toimintakate -2 307 711-2 365 000-2 446 000-3,4 % Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 23

KULTTUURITOIMI Toiminnan kuvaus Lappeenrannan maakuntakirjasto on hyvinvointipalveluja antava, uudistuva koko kansan käyttämä yhteiskunnan toimija, joka välittää sekä paikallista että kansainvälistä kulttuuria ja tietoa. Maakuntakirjasto toimii Lappeenrannan kaupunginkirjastona, ja sillä on myös kirjastolain ja asetuksen säätämät alueelliset tehtävät. Yhteiskunnan muistina Lappeenrannan museot keräävät, tallentavat, säilyttävät, tutkivat ja esittelevät toimintaalueensa ja -alansa taidetta ja kulttuuriperintöä tuottaen asiakkaalle tietoa ja elämyksiä. Lappeenrannan museoilla on museolaissa ja -asetuksessa määritelty alueellinen tehtävä tallentaa, säilyttää ja tehdä tunnetuksi Lappeenrantaan, Etelä -Karjalaan ja luovutettuun Karjalaan sekä aluetaidemuseon osalta myös Kymenlaaksoon liittyvää oman toimialansa aineistoa sekä tukea alueen muiden museoiden toimintaa. Lappeenrannan kaupunginorkesterin tehtävä ammattiorkesterina on tarjota korkeatasoisia klassisen musiikin orkesterikonsertteja pääasiassa lappeenrantalaisille, mutta myös vetovoimatekijänä muille Etelä-Karjalan maakunnan sekä Saimaan lähialueiden asukkaille. Orkesterin ohjelmistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon monipuolisesti erilaiset kohdeyleisöt. Lappeenrannan kaupunginteatteri on Etelä-Karjalan johtava ammattiteatteri, jonka tuotannot ovat monipuolisia ja kiinnostavia eri kohderyhmille. Teatterin työntekijöiden koulutustaso on korkea, osaaminen laadukasta ja työn toteutus korkeatasoista uusissa toimitiloissa. Tavoitteena on tuottaa teatteriesityksiä, jotka kiinnostavat yleisöä, viihdyttävät, luovat taide-elämyksiä ja tarjoavat tekijöilleen taiteellisen haasteen. Monipuolista ohjelmistoa täydennetään vierailevilla esityksillä. Lisäksi kulttuuritoimi tukee paikallista kulttuurityötä jakamalla avustuksia. Lastenkulttuuritoimintaa tuetaan mm. Etelä- Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun kautta ja galleriatoimintaa Galleria Pihaton kautta. Kulttuuritoimi on myös tukemassa kesäteatterialueen toimintaa. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjasto huolehtii palvelujen ajanmukaisuudesta: sähköiset palvelut, uudistuneet kirjastoautoreitit, sekä alueellisen kirjastojärjestelmän ja yhteiskuljetusten myötä tehostuneet ja yhdenmukaistuneet kirjastopalvelut. Maakunnallista kirjastoyhteistyötä tehostetaan edelleen koko alueen kirjastoasiakkaiden hyödyksi Heili-kimpan puitteissa. Tuottavuustavoitteidensa rinnalla kirjasto ottaa huomioon lainsäädännön asettamat velvoitteet koulutetun kirjastohenkilöstön määrästä. Kirjastolainsäädäntöä uudistetaan, ja uusien säädösten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alusta. Maakunnallisia tehtäviä ollaan uudessa lainsäädännössä supistamassa niihin velvoitetuilta suurilta kaupunginkirjastoilta; käytännön toteutus on taloussuunnitelmaa vuodelle 2016 laadittaessa vielä hahmottumatta. Mahdollisista lakisääteisten maakunnallisten tehtävien muutoksista huolimatta Lappeenrannan kaupunginkirjasto jatkaa kaikkia osapuolia hyödyttävää Heiliyhteistyötä yhdessä alueen kirjastojen kanssa. Maakuntakirjaston asiakasraati on vakiinnuttanut paikkansa eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimisessa ja kirjastopalveluiden kehittämisessä. Kirjasto panostaa edelleen monipuoliseen ja eri käyttäjäryhmille suunnattuun tapahtumatuotantoon. Kirjastotoiminnan merkittävin riski on tietojärjestelmän vioittuminen. Museo tuottaa asiakasta lähellä olevia monipuolisia ja kehittyviä museopalveluita, hoitaa ja käyttää kokoelmiaan aktiivisesti ja toimii asiantuntijana ja vaikuttajana erilaisissa verkostoissa. Näyttelytoiminnassa otetaan huomioon suurta yleisöä kiinnostavat laajemmat aiheet, mutta myös paikalliset ja erityisteemat. Yleisötyötä tehdään kaikenikäisten kanssa. Museo on aktiivisesti mukana valtakunnallisissa museoalan kehittämishankkeissa ja kansainvälisessä museotoiminnassa. Vuonna 2015 Lappeenrannan museot uudistivat sisäistä organisaatiotaan, joka jakautui Kokoelmat ja tutkimus- ja Näyttelyt ja yleisötyö yksiköihin, joita johtavat intendentit. Prosessilähtöinen toimintamalli tehostaa museon toimintoja. Museoala on suuressa muutoksessa, kulttuurin ja myös museoiden valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja leikkauksia rahoitukseen on mitä ilmeisimmin tulossa. Opetusministeriö valmistelee museopoliittista ohjelmaa, joka vaikuttaa tulevaisuudessa museolaitoksen rakenteeseen, rahoitukseen ja sen kohdistumiseen. Myös museolakia ollaan uudistamassa nykyisen vaalikauden aikana. Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan paikallisella tasolla. Suurimpia museotoiminnan riskejä ovat kokoelmien vahingoittuminen, puutteelliset säilytysolosuhteet ja tietojärjestelmän vioittuminen. Orkesterin pitkän tähtäimen tavoite kehittyä Saimaa Sinfoniettaksi on vakiintunut nyttemmin tiiviiseen yhteistyöhön Mikkelin kaupunginorkesterin, 12 jäsenisen jousiorkesterin kanssa. Valtionosuuksien leikkaukset uhkaavat niin kaupunginorkesterin toimintaa maamme pienimpänä sinfoniaorkesterina kuin Saimaa Sinfoniettan toimintaa. Orkesterin budjetista ei ole mahdollista leikata rahoitusta pois ilman pysyviä vaurioita, koska aiempien vuosien leikkaukset ovat jo kaventaneet rahoituspohjaa. Lappeenrannan kaupunginteatteri muuttaa uuteen teatteritaloon loppusyksyllä 2015. Uuden talon esitystekniikkaa saadaan täysipainoisesti käyttöön alkuvuonna 2016. Teatterin uutuudesta pyritään saamaan lisäarvoa teatterille; talossa järjestetään esittelykierroksia, avoimia harjoituksia ja keskustelutilaisuuksia. Teatterin toiminnan keskeiset tavoitteet ovat korkea taiteellinen taso, omaleimaisuus ja tarjonnan monipuolisuus. Vuodessa tuotetaan yhteensä 4-10 ensi-iltaa uuden teatterin suurelle ja pienelle näyttämölle. Ohjelmistossa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti eri ikäryhmät sekä myös eri tyylit; kotimainen ja ulkomainen draama, musiikkiteatteri, komedia, lapsille ja nuorille suun- 24 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

nattu teatteri jne. Yhteistyötä jatketaan kaupungissa toimivien alan organisaatioiden/järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Kulttuuritoimen muut tehtävät Kulttuuritoimi vastaa sekä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten toimintaan myönnettävistä avustuksista että muistakin kulttuuriavustuksista jakosääntöjen mukaisesti. Kulttuuritoimen vastuulla on myös Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku ja avustustoimintaan liittyvän Galleria Pihaton toiminta. Lisäksi kulttuuritoimi huolehtii kesäteatteritoiminnan tarjonnan varmistamisesta. KIRJASTOTOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Kirjastokäyntien määrän ja lainauslukujen laskevan trendin pysäyttäminen. Monipuolinen asiakkaiden tarpeet huomioiva aineistokokoelma. Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Asiakastyön kehittäminen. Monipuolinen tapahtumatuotanto eri asiakasryhmät huomioiden. Asiakaspalautteiden ja -toiveiden huomioon ottaminen. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Palvelujen monipuolisuus eri ikäryhmille. Lapset ja nuoret, ikäihmiset, perheet: kirjaston palveluja tapahtumatuotanto, monialainen yhteistyö mm. nuorisotoimen kanssa. Hyvinvointiohjelma: Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri ja yhteisöllisyyden parantaminen. Venäjä-ohjelma: Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen vuorovaikutteisin palveluin. Hyvinvointiohjelma: Automatisoinnin hyödyntäminen palvelutuotannossa. Kirjaston asiakasraati, vuorovaikutteisen verkkokirjaston suunnittelu, some Kielikahvila, venäjänkieliset satutuokiot. Automaattien määrän lisääminen. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 25

MUSEOTOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa. Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Elinkeino- ja Venäjä-ohjelma: Kulttuurivaihto Viipuriin- Pietariin ja muualle Eurooppaan, nivelenä toimiminen Toiminnan kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakasraati, museoklubi. Kiinnostavat näyttelyt ja tapahtumat. Edistetään uuden kokoelmatilan hankintaa. Kokoelmien aktiivinen hoitaminen, käyttö ja avaaminen yleisölle. Otetaan aktiivisesti osaa olemassa oleviin verkostoihin ja haetaan jatkuvasti uusia kumppanuuksia. Tietopalvelu ja asiantuntijalausunnot. Kansainvälisten näyttelyiden, seminaarien ja työpajojen järjestäminen. Itämeren linnojen ja museoiden yhdistyk- Hyvinvointi-, kaupunkirakenne- ja Venäjä-ohjelma: Kulttuurikasvatus kaikille kaupunkilaisille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Elinkeino-, kaupunkirakenne- ja Venäjä-ohjelma: Osallistutaan kaupunkikuvan ja kulttuurimatkailun kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Elinkeino-, hyvinvointi-, kaupunkirakenne- ja Venäjäohjelma: Yhteisöllisten kulttuuri- ja taidehankkeiden kehittäminen yhteistyössä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa Työpajojen ja tilaisuuksien järjestäminen. Aktiivinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Aktiivinen osallistuminen kulttuurimatkailun verkostoon ja kaupunkikuvan kehittämiseen erilaisten verkostojen avulla. Työpajojen, näyttelyiden, tilaisuuksien järjestäminen, vaikuttaminen taidehankkeissa. ORKESTERITOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Orkesterikonsertit n. 40-50 konserttia vuodessa. Kehittyminen Saimaa Sinfoniettana. Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka kutsuttuna esiintyy ulkomailla ja levyttää. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Orkesterikonsertteja 35-40 vuodessa Tavoite Toimenpiteet 2016 Elinkeino-ohjelma: Saimaa Sinfonietta -brändin eteenpäin vieminen vetovoimaisena kulttuuritoimijana Saimaa Sinfoniettan kehitys erillisillä valtionavustuksilla. Tutkitaan kutsua Liettuaan musiikkijuhlille 2016 elokuussa Jatketaan yhteistyötä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Venäjä-ohjelma: Kehittyvä ja kansainvälinen ammattiorkesteri Hyvinvointiohjelma: Kaupunginorkesteri kaupunkilaisten positiivisen hyvinvoinnin parantajana Venäjä-ohjelma: Konserttiyhteydet festivaaleille ulkomailla ja kotimaassa. Hyvinvointi- ja elinkeino-ohjelma: Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut ja välivuosien Laulava Lap- Yhteyksien uudelleen luominen. Kaupunginorkesterin vierailut kouluilla, AMK:ssa, sairaaloissa, palvelutaloissa jne., avoimet harjoitukset Yhteyksien avaaminen. 18. valtakunnalliset laulukilpailut tammikuu 2016 ja finaalin orkesteriosuus 26 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

TEATTERITOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Tuotantokapasiteetti Suurella ja pienellä näyttämöllä yhteensä 4 10 ensiiltaa Vierailuesityksiä kummassakin salissa Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys, katsojaluvut Uuden teatterin myynti- ja markkinointityön käynnistyminen Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Toteutetaan tavoitteen mukaisesti. Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Teatteri pyrkii vaikuttamaan hyvinvointia tukevaan elinympäristöön kiinnittämällä erityistä huomiota mm. lasten ja ikääntyneiden kulttuurisiin osallistumismahdollisuuksiin. Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan aktiivisesti, esim. K9-korttilaiset, kulttuuripolut ja yhteys opetusohjelmiin. Venäjä-ohjelma: Teatteri tekee yhteistyötä venäläisten kulttuuritoimijoiden kanssa: yhteisproduktiot koti- ja ulkomaisten teattereiden/tekijöiden kanssa. Venäjä-ohjelma: Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumiseen, työllistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen teatteri osallistuu tarjoamalla oppilaitoksille tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan har- Näyttämöiden täyttöasteet nostetaan 60 75 %:n tasoon. Myynti- ja markkinointityötä hoitavat konsernihallinnon asiakaspalvelutiimi sekä viestintä- ja markkinointitiimi. Fazer Food Services on aktiivisesti mukana teatterin myynninedistämistyössä. Käyttötalouden tasapainottaminen kehyksen mukaisesti. Toteutetaan tavoitteen mukaisesti. Teatteri keskittyy kotimaan toimintaan. Teatteri on avoin yhteydenottoihin, mutta ei itse toimi asiassa aktiivisesti. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 27

500TY Kulttuurilautakunta TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 0 81 667 84 667 Toimintakulut -987 941-1 573 381-1 375 772 12,6 % Toimintakate -987 941-1 491 714-1 291 105 13,4 % 510TY Kirjastotoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 320 284 281 261 294 044 4,5 % Toimintakulut -3 692 152-3 776 521-3 771 685 0,1 % Toimintakate -3 371 868-3 495 260-3 477 641 0,5 % 520TY Museotoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 196 947 183 616 190 211 3,6 % Toimintakulut -1 594 638-1 705 024-1 753 958-2,9 % Toimintakate -1 397 691-1 521 408-1 563 747-2,8 % 530TY Yleinen kulttuuritoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 Toimintatuotot 135 329 0 0 Toimintakulut -652 051 0 0 Toimintakate -516 722 0 0 muutos% TAE16 /KS 15 540TY Orkesteritoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 192 022 130 305 136 900 5,1 % Toimintakulut -1 532 758-1 552 922-1 605 573-3,4 % Toimintakate -1 340 736-1 422 617-1 468 673-3,2 % 550TY Teatteritoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 283 071 330 700 950 000 187,3 % Toimintakulut -3 265 084-3 047 964-3 758 068-23,3 % Toimintakate -2 982 013-2 717 264-2 808 068-3,3 % 500 VA KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 1 127 653 1 007 549 1 655 822 64,3 % Toimintakulut -11 724 624-11 655 812-12 265 056-5,2 % Toimintakate -10 596 971-10 648 263-10 609 234 0,4 % 28 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

NUORISO JA LIIKUNTATOIMI Toiminnan kuvaus Nuoriso- ja liikuntatoimen menoista suurin osa käytetään vuosittain tilojen sisäisiin vuokriin ja konsernipalvelujen veloituksiin. Nuorisotilojen ja liikuntatilojen kunnossapito, tilavuokrat ja muut konsernin sisäiset veloitukset muodostavat suurimman osan toimialan menoista palkkakulujen ohella. Harkinnanvaraisiin hankkeisiin, tapahtuma- yms. avustuksiin toimialalla on osoittaa vain hyvin pieniä määrärahoja, jotka nekin ovat supistuneet viime vuosien säästötoimenpiteistä johtuen. Liikuntatoimi ylläpitää erittäin laajaa ja monipuolista liikuntapaikkaverkostoa eri puolilla kaupunkia. Liikuntapaikkojen kunnossapito, tilavaraukset ja kaupungin panostus liikuntaolosuhteisiin liikuntainvestointien muodossa on erittäin merkittävä kaupungin tuki mm. asukkaiden hyvinvointia, omatoimista liikuntaa ja viihtymistä ajatellen, mutta myös organisoidun liikunnan ja urheiluseurojen toiminnan kannalta. Huippuurheilutapahtumia järjestetään Lappeenrannassa eri palloilulajien SM-tason kilpaurheilun sarjatoiminnan ohella lähes vuosittain. Vuonna 2016 järjestetään Lappeenrannassa esimerkiksi suunnistuksen Jukolan ja Venlojen Viestit ja yleisurheilun Nuorten SM-kisat. Huippu-urheilutapahtumat tuovat Lappeenrantaan merkittävän määrän kansainvälisiä ja kotimaisia vieraita ja tekevät kaupunkia tunnetuksi median kautta. Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelut on saanut v. 2015 LIIKKEELLE hankkeeseen avustusta 30.000. Hankerahan turvin on ohjauspalveluissa aloitettu uusia matalan kynnyksen toimintoja mm. työttömille sekä lisätty kuntalaisille annettavaa liikuntaneuvontaa. Liikuntatoimen ja Eksote:n yhteistyö liikuntaneuvonnassa on lisääntynyt merkittävästi ja yhteistyötä laajennetaan parhaillaan myös Eksote:n Effica - järjestelmän osalta Nuorisotoimen budjetti on ollut vuositasolla n. 1,2 miljoonaa euroa. Nuorisotoimen vuosibudjetin verran maksaa veronmaksajille yksi syrjäytynyt nuori. Valtaosa nuorisotoimen menoista on kiinteitä kuluja, jotka koostuvat palkkakuluista, sisäisistä vuokrista ja muista toimintakuluista. Nuorisotyö on luonteeltaan ihmisiä kohtaavaa ja siksi henkilöstö ja paikat missä nuoria kohdataan ovat meille tärkeitä. Nuorisotoimen tehtävänä on edistää nuorten tervettä kasvua ja tukea heidän kansalaisvalmiuksiaan. Etelä-Karjalan ohjaamo toiminta on alkanut maaliskuussa 2015. Hanketta koordinoidaan Lappeenrannan nuorisotoimessa. Ohjaamo toimipisteet sijaitsevat Monarilla ( Lappeenranta) ja Koskiksella ( Imatra). Ohjaamon toimintamalli rakentuu monialaisista palveluista, joissa nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset ja helposti saavutettavat palvelut. Ohjaamossa nuori (16-29 v) saa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä omaan tilanteeseensa sopivaa tukea. Tuki voi liittyä esim. elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisiin valmiuksiin tai kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Ohjaamoissa ovat mukana mm. TE-toimisto, Eksoten eri palvelut, oppilaitokset sekä kolmas sektori. Nuorisotoimen henkilöstöstä ohjaamossa toimii etsivän työn tiimi (4 htv), nuorisoneuvoja, nuoriso-ohjaajat (3 htv)ja ostopalvelusopimuksen kautta Lappeenrannan Nuorten Palvelu ry ( 2014-2015). Nuorisotilatoimintaa järjestetään 5:llä eri tilalla (Monari, Sammontori, Lauritsalatalo, Rientola ja IsoKristiinan nuorisotila). Uutena tilana avataan syksyllä 2015 IsoKristiinan nuorisotila. Kauppakeskusnuorisotoimintaa kokeillaan syksy 2015- kesä 2016 uutena toimintamuotona kaupungissamme. Kokemusten pohjalta mietitään jatkotoimet. Nuorisotilat ovat avoinna yhteensä n. 100 tuntia viikossa toimintakauden (syys-toukokuu) aikana. Nuorisotilojen nuorisokerhoiltaan voi tulla kuka tahansa yli 13 -vuotias nuori. Itäisellä alueella nuorisotoimi ja kasvatus- ja opetustoimi ovat yhteistyössä suunnitelleet toimitilojen yhdistämistä Pontuksen koulu/päiväkotihankkeessa ja Lauritsalan uudessa kouluhankkeessa. Mukana on osaltaan myös kirjastotoimi. Lisäksi liikuntatoimen liikuntapaikkojen kunnossapidon suunnittelussa tullaan huomioimaan uusi koulu- ja päiväkoti Pontuksella. Tällainen uudenlainen toimitilojen yhteiskäyttö uudisrakennushankkeissa ja kunnossapidon suunnittelu on erinomainen esimerkki tehokkaasta ja taloudellisesta tilojen yhteiskäytöstä. Samalla voidaan esimerkiksi luopua erillisistä nuorisotiloista itäisellä alueella ja suunnata liikuntatoimen kunnossapidon resursseja koulua ja päiväkotia sekä alueen asukkaita palvelevaksi. Nuorisotoimessa seurataan aktiivisesti valtakunnallisen nuorisotyön kehitystä ja suuntauksia. Lappeenrannan nuorisotoimi hakee aktiivisesti hankerahoituksia nuorisotyön eri kehittämishankkeisiin. Vuoden 2016 hankkeita ovat mm. Oikeesti Nuorten asialla- hanke (AVI), Etelä-Karjalan ohjaamo (ESR), Etsivän työn hanke (AVI). TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuosina 2015 2017 käyttötalousraami on tärkeää pitää tasapainossa ja hallinnassa. Toimialan taksoja on korotettu merkittävästi viime vuosina ja tavoitteena on, ettei nuorisoja liikuntapaikkamaksuja enää lisää korotettaisi kuluvalla valtuustokaudella. Myöskään avustusten määrää toimialalla ei tulisi enää karsia. Länsialueen palveluverkkotarkastelu vaikuttaa myös nuorisoja liikuntatoimen palveluihin alueella. Varsinkin nuoritoimen osalta on tärkeää päättää, missä tiloissa länsialueella nuorisotoimella on toimitilat. Palveluverkkotarkastelussa on tärkeää huomioida kasvatus- ja opetustoimen, kirjaston ja liikuntatoimen palvelut sekä sovittaa ne palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti tilojen yhteiskäyttö ja niiden keskittäminen mukaan lukien. Liikuntatoimi on ottanut tammikuussa v. 2015 käyttöön sairaanloisen ylipainoisille tarkoitetun BMI kortin sekä uimahalliin että kuntosalille ja lappeenrantalaisille esikouluikäisille lapsille (noin 700) on syksyllä 2015 myönnetty maksuton 10 x uintikortti. Vuonna 2016 liikuntatoimi ryhtyy seuraamaan näiden uusien toimintojen vaikuttavuutta seuraavilla uusilla Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 29

mittareilla: työttömien määrä heille suunnatuissa liikuntaryhmissä, myönnetyt uudet BMI kortit (lukumäärä) sekä niiden käyttö ja lunastusmäärä, uusien liikuntaneuvonta-asiakkaiden määrä vuosittain ja kuinka moni esikoululainen on käyttänyt saamaansa maksutonta uintikorttia. Yhteistyö liikuntatoimen ja Eksote:n välillä on liikuntaneuvonnassa lisääntynyt merkittävästi ja yhteistyötä laajennetaan parhaillaan myös Eksote:n Effica -järjestelmän osalta. Nuorisotoimessa etsivän työn henkilöstöstä kahden työntekijän palkkakulut katetaan valtionavulla. Vuodelle 2016 valtionapu tulee vähenemään 10.000 euroa. Etsivät ovat ohjaamotoiminnan keskeisiä toimijoita ja osaltaan toteuttavat nuorisotakuun toteutumista. Nuorisotoimessa joudutaan sopeuttamaan taloutta joidenkin toimintojen lisäsäästöillä etsivän nuorisotyön turvaamiseksi. Lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttamiseen on kaupunkitasolla panostettava aiempaa enemmän. Lähiliikuntapaikat palvelevat alueen asukkaita. Koulujen ja päiväkotien pihoille/ lähelle rakennettuina ne myös tukevat ja parantavat kouluopetusta, sekä lisäävät kouluissa ja päiväkodeissa viihtymistä. NUORISOTOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Lasten ja nuorten harrastetoiminnan tukeminen Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Nuorten työllistymisen edistäminen monialaisen yhteistyön avulla mm. Ohjaamo- mallin suunnittelu ja toteutus Hyvinvointiohjelma: Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa Hyvinvointiohjelma: Syrjäytymisen ehkäisy etsivän nuorisotyön avulla Tuetaan nuorisojärjestöjä yleisavustuksella. Järjestetään nuorten harrastepajatoimintaa yhdessä ohjaamotoiminnan kanssa. Pajatoiminnalla tuetaan järjestötoiminnan ulkopuolella olevia nuoria harrastusten pariin. Kannustetaan nuorten osallisuutta omassa elämässään. Ohjaamotoiminnalla tuemme nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Ohjaamonuorisotyöntekijän työnkuvassa työllistymisen edistäminen keskeisessä roolissa. Nuva ( nuorisovaltuusto) ja LaPa (lasten parlamentti) toiminnan kautta kuullaan lapsia ja nuoria. Molempien toimintojen kehittäminen koskettamaan laajempaa nuorten joukkoa. Oppilaskuntien ja Nuvan toiminnan kehittäminen. Tuetaan yksilöasiakkaita, etsivä nuorisotyö on keskeinen osa ohjaamotoimintamallia, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden löytäminen varhain. LIIKUNTATOIMI Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asukkaiden liikunnan lisääminen liikuntaneuvonnan avulla Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Perustetaan työttömien liikuntaryhmiä Myönnetään BMI kortteja Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaupunkirakenneohjelma: Lähiliikuntapaikkojen nykytila-arvio ja kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2015 aikana toimialojen käyttöön hyödynnettäväksi eri toimialojen talousarvioiden suunnittelua varten Annetaan liikuntaneuvontaa eri toimipisteissä Lauritsalan urheilukentän maastopyöräilyrata Kuntoiluvälineitä valaistujen kuntopolkujen varrelle Hiihto- ja luistelualueiden kunnossapidon reaaliaikainen tiedottaminen kaupungin internetsivustolla Kuntoilu- ja liikuntavälineiden hankinta vaiheittain ulkoliikuntakeskuksiin 30 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

560TA Hallinto TP 2014 KS 2015 TAE 2016 Toimintatuotot 0 0 0 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintakulut -394 384-450 580-425 190 5,6 % Toimintakate -394 384-450 580-425 190 5,6 % 570TA Nuorisotoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 Toimintatuotot 240 037 263 780 274 000 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintakulut -1 520 017-1 623 462-1 631 039-0,5 % Toimintakate -1 279 980-1 359 682-1 357 039 0,2 % 580TA Liikuntatoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 Toimintatuotot 1 860 064 1 800 000 1 950 000 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintakulut -10 143 684-10 220 737-10 398 792-1,7 % Toimintakate -8 283 620-8 420 737-8 448 792-0,3 % 560VA Nuoriso- ja liikuntatoimi yht. TP 2014 KS 2015 TAE 2016 Toimintatuotot 2 100 101 2 063 780 2 224 000 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintakulut -12 058 085-12 294 779-12 455 021-1,3 % Toimintakate -9 957 984-10 230 999-10 231 021 0,0 % Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 31

TEKNINEN TOIMI Toiminnan kuvaus Tekninen toimi tuottaa asukkaiden ja elinkeinoelämän tarvitsemia teknisiä palveluja ja tuotteita kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja resurssien mukaisesti. Teknisen toimen tehtäviä ovat maankäytön suunnittelu, maapolitiikan hoito, paikkatiedosta vastaaminen, rakennusomaisuuden kehittäminen, kiinteistönpito, rakentamisen viranomaistehtävät ja neuvonta, asunto-olojen edistäminen, yhdyskuntatekniikan järjestäminen, joukkoliikenne, koulukuljetukset, maakunnalliset maaseutuhallinnon tehtävät sekä Lappeenrannan seudun ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät. Tavoitteena on luoda viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö kestävän kehityksen pohjalta. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lappeenrannan kaupunkistrategian toteuttaminen riittävästä tonttitarjonnasta vastaaminen, mikä edellyttää panostusta maanhankinnan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan resursseihin kaavoitusohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseksi keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaan-tien osayleiskaavojen loppuun vieminen, joissa yhtenä tavoitteena kaupunkirakenteen tiivistäminen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Pien-Saimaan kuormituksen vähentäminen ja kunnostustoimenpiteiden jatkaminen rakennusten kunnossapidon kehittäminen ja vaurioiden syntymisen estäminen. Käytöstä poistuneiden rakennusten uusiokäyttö, myynti ja/tai purku. talousarvion nettotavoitteiden/toimintakatteen saavuttaminen Vastuualueiden kohdalle on kirjattu yksityiskohtaisempia painopisteitä ja keskeisiä muutoksia Toimintaprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toimialan johtaminen perustuu laatupainotteiseen tulosjohtamisjärjestelmään, jonka olennainen osa on toimialatasolla kaupungin strategiasta johdettu tulostoimintasuunnitelma, joka tarkentuu vastuualuetasojen työohjelmiin. Toiminnan ohjaus tukeutuu IMS toiminnanohjausjärjestelmään. Keskeisiä toiminnan kehittämistyökaluja ovat muiden kuntien kanssa toteutettavat vertailut ja asiakastyytyväisyyttä mittaavat selvitykset, joiden pohjalta kehitetään prosesseja. Toimialalla on prosessipohjainen organisaatio, joka hallinnollisesti jakautuu vastuualueisiin, tulosalueisiin ja tulosyksiköihin sekä tiimeihin. Toiminnan vaikuttavuus Maankäytön suunnittelussa, tonttien luovutuksessa, alueiden kunnossapidossa ja rakentamisessa tavoitellaan puhdasta ja viihtyisää asuinympäristöä, viihtyisää ja toimivaa kaupunkikeskustaa sekä toimivia tuotanto- ja toimitiloja. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa, ympäristöarvot ja maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteet otetaan huomioon maankäytön ja toiminnan suunnittelussa. Toimiala on keskeisenä kaupungin toimijana Green Lappeenranta hankkeiden toteuttamisessa. Kaupunkien kilpailu asukkaista ja yrityksistä kasvaa. Väestön ikärakenteen muutos ja keskustan kehittämiseen liittyvä erikoiskaupan tarpeiden huomioiminen ohjaa kaavoitusta keskusta-asumisen lisäämiseen. Kilpailukykyisten tonttien kysyntä kasvaa ja asettaa vaatimuksia pientalotonttitarjonnalle. Kun ostos- ja muu matkailu virkistyy, edellyttää se hyviä liikenneyhteyksiä ja riittävää liikepaikkatarjontaa. Ikääntyvien asukkaiden määrän kasvu edellyttää heille tarkoitettujen palvelu- ja muiden asuntojen riittävää tuotantoa sekä hissien rakentamista vanhempiin hissittömiin asuinkerrostaloihin valtion tukirahoitusta tarpeen mukaan hyödyntäen. Henkilöstön aikaansaannoskyky Merkittävä osa teknisen toimen henkilöstöstä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän vielä tämän valtuustokauden aikana. Teknisen toimen henkilöstömäärä on jatkuvasti vähentynyt ja toisaalla tuotettujen suoritteiden yksikkömäärä on kasvanut esim. katujen ja puistojen määrä kasvaa vuosittain noin yhden prosenttiyksikön. Rakennusvalvonnan viranomaistehtävien huomattavaan kasvuun 2010-luvulla ja samanaikaisesti kaupungissa tapahtuvaan poikkeuksellisen vilkkaaseen rakentamiseen ei ole saatu riittäviä resursseja viranomaistehtävien hoitoon. Resursseja on priorisoitu uudistuotantoon sekä siirtämällä lakisääteisiä tehtäviä. Tekninen toimi on pystynyt prosessiensa kehittämisellä tehostamaan toimintaansa. Pääprosessien toimivuuden turvaamiseksi on toisaalta oltava mahdollisuus palkata uusien tehtäväkuvien mukaista henkilöstöä. Palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys Teknisen toimen palveluita on mukana vuosittaisessa Finnish Consulting Group Oy:n kyselytutkimuksessa sekä Rapal Oy:n kustannusvertailussa. Tulosalueilla on tehty säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksia ja internetissä oleva palautemahdollisuus on aktiivisessa käytössä. Päättäjien, asukastilaisuuksien ja median kautta saatavaa palautetta seurataan ja toimintaa ohjataan sen mukaan. Talous- ja palvelurakenneohjelman vaikutukset toimialaan Talous- ja palvelurakenneohjelman vaikutukset toimialaan on otettu huomioon Lappeenranta 2028 strategian toimenpideohjelmien toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä. 32 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Yksityistiet Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Taloudellinen ja kaikkina aikoina toimiva pysyvän asutuksen yksityistieverkosto Avustusten jakaminen yksityisteille sekä tienkäyttäjien ja kunnossapitäjien neuvonta. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaupunkirakenneohjelma: Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri Vastataan tielautakunnan lakisääteisistä toimitus ja neuvontatehtävistä. Avustuspolitiikalla saadaan kunnan kannalta taloudellinen ja tiekuntien aktiivisuutta tukeva tienpitojärjestelmä kiinnittämällä huomiota mm. tiekuntien yhdistämiseen. Neuvontaa ja toimituksiin liittyvää palvelua tarvittaessa yksityisteiden käyttäjille ja tienpitäjille. Kannustetaan ja avustetaan tiekuntien yhdistämishankkeissa. Sähköisen avustusten haun edistäminen, 10 % lisäys nykyiseen tasoon verrattuna. Kaavoitus Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Tonttitarjonta: Varmistetaan laadukas ja riittävä asuin- ja työpaikkaalueiden kaavatuotanto Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaupunkirakenneohjelma: Kaupunkikeskustan kehittäminen Kaupunkirakenneohjelma: Suunnitellaan viihtyisiä kaupunkitiloja vetovoimaiseen kaupunkikeskustaan Kaupunkirakenneohjelma: Tiivistetään kaupunkirakennetta Elinkeino-ohjelma/Venäjä-ohjelma: Kaavoitetaan kaupan alueita sekä markkinoidaan niitä sijoittajille ja rakentajille Kaupunkirakenneohjelma: Mitoitetaan ja turvataan yleiskaavoilla eri kaupunginosien palvelut Asuinalueiden asemakaavat: Kaislaranta, Asevelikylä I, Rutolan VPK, Simolantie 2, Ahosenmäki-Ukonmäki Työpaikka-alueiden kaavat: Eteläkadun varsi, Pajarilan teollisuusalue Kaavat: vanha kaupunginteatteri, Energian kortteli, Karjalankulma, YIT Armila, Koulukatu 14, Kauppakatu VPK + Säätiö Kaupungintalon ympäristö / Edustatori, Pormestarinkortteli, Kauppatorin ja City-korttelin ympäristöt, Linnoitus ja sataman alue Kaavat: Alakylän koulu, Pallon päiväkoti, Pontuksen nuorisotalo, Mustolan koulu, Kanavansuun koulu, Lauritsala talon ympäristö, Korvasienenkatu Pajarilan ja keskustan kaupan alueet kaavoitetaan hankekohtaisesti niiden toteutuksen aikataulussa Keskustaajaman osayleiskaavat: Keskusta-alueen, Läntisen alueen, Itäisen alueen ja Eteläisen alueen (osat 1,2 ja 3) sekä Nuijamaantien ja Korvenkylän osayleiskaavat Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 33

Kiinteistö ja mittaustoimi Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Riittävä tonttitarjonta Tonttitarpeen turvaamiseksi oikea-aikainen maanhankinta ja kaavoitus sekä kunnallistekniikan rakentaminen. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaupunkirakenneohjelma: Asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat monipuolinen tonttitarjonta Kaupunkirakenneohjelma: Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin tukena taajamametsien suunnitelmallinen hoito Kaupunkirakenneohjelma: Tehokas maankäyttö tarjotaan riittävästi rakentamiskelpoisia työpaikka- ja asuintontteja sekä laadukkaita julkisten palvelujen tontteja, tonttitarjonnassa mukana sekä yksityisten että kaupungin rakentamiskelpoiset tontit. Kaupunkirakenneohjelma: Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri Ylläpidetään asiakaspalautejärjestelmiä. Kehitetään e- palveluja Kaupunkirakenneohjelma: Eheä ja kustannustehokas kaupunkirakenne Tunnistetaan elinkeinopoliittiset hankkeet ja toteutetaan ne. Toteutetaan ennakoivaa ja aktiivista maanhankintaa. Tarjotaan eri puolilta kaupunkia, kysyntää vastaavia, tontteja. Taajamametsäsuunnitelmien toteuttaminen aikataulutettuine hoitotöineen Työpaikka- ja teollisuustontteja on jatkuvasti tarjolla. Asuintontteja on riittävästi tarjolla. Korotettu kiinteistövero on käytössä ja näistä yksityisten rakentamiskelpoisista tonteista on listaus olemassa. Kuntien kokoavaan tietopalveluun liittyminen (Kuntaliiton hanke) 3D-karttojen ajantasaistamisen jatkaminen Yhteistyö Wirman sijoittumispalveluiden ja kaavoituksen kanssa. Maanhankinnan tehostaminen asemakaava-alueen lievealueella. RAKENNUSVALVONTA Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön edistäminen Rakennusluvat eivät muutu mahdollisissa valitusprosesseissa. Rakennuslupien käsittelyajat pidetään kohtuullisina. Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan valitsemaan ratkaisuja, jotka edistävät turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön rakentumista. e-lupa on kokonaan käytössä kaikkien lupien osalta: ennakkoneuvonta, valmistelu, lausunnot ja rakennusvaiheen aikainen valvonta. Ohjataan käyttämään sähköistä lupamenettelyä. Annettujen resurssien puitteissa valvotaan rakennettua ympäristöä. Lupapäätökset tehdään rakentamista koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Asiakkaat ohjataan laatimaan hakemukset sähköisenä ja ilman jälkitoimituksia. Lupakäsittelyprosessi suoritetaan kokonaan sähköisenä. 34 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

KADUT JA YMPÄRISTÖ Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Keskeneräisiä katujen määrän vähentäminen Yhdyskuntateknisten palveluiden laadulliset tavoitteiden saavuttaminen Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaupunkirakenneohjelma: Joukkoliikenteen, yksityisautoilun, pysäköinnin, pyöräilyn ja kävelyn matkaketjuista luodaan sujuvia ja turvallisia. Kaupunkirakenneohjelma Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä Rakennetaan keskeneräisiä katuja valmiiksi 3 kilometriä. Liikennealueiden ylläpito -, puistojen hoito ja katuvalaistus mittarien tulos >3 (kyselytutkimuksen tulos, asteikko 1-5) Joukkoliikennepalveluiden kehittäminen, pysäkkien kehittäminen, katujen ja risteyksien parantaminen, liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen, pyöräilysuunnitelman toteuttaminen, keskustan kehittäminen, ulkovalaistuksen parantaminen sekä katujen kunnossapidosta huolehtiminen. Waltti lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottaminen, lähiliikenteen kehittäminen, palveluliikenteen kehittäminen, reittiopaspalveluiden kehittäminen, joukkoliikenteen markkinointi Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 35

601VA Johto- ja tukipalvelut TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 10 348 0 0 Toimintakulut -631 217-546 193-549 452-0,6 % Toimintakate -620 869-546 193-549 452-0,6 % 610VA Maankäyttö ja asuminen TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 5 091 800 5 272 754 5 143 876-2,4 % Toimintakulut -3 827 437-4 590 947-4 042 696 11,9 % Toimintakate 1 264 363 681 807 1 101 180-61,5 % 639VA Rakennusvalvonta TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 791 560 807 000 829 000 2,7 % Toimintakulut -799 973-919 987-928 719-0,9 % Toimintakate -8 413-112 987-99 719 11,7 % 645VA Kadut ja ympäristö TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 6 745 441 7 506 940 7 330 350-2,4 % Toimintakulut -16 944 469-20 020 568-19 663 663 1,8 % Toimintakate -10 199 028-12 513 628-12 333 313 1,4 % 640 Maaseudun projektit TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 125 480 0 0 Toimintakulut -251 584-168 350-126 806 24,7 % Toimintakate -126 104-168 350-126 806 24,7 % 740 Ympäristötoimen kaupungin toiminnot TP 2014 KS 2015 TAE 2016 Toimintatuotot 351 830 Toimintakulut -531 719 Toimintakate 0 0-179 889 muutos% TAE16 /KS 15 600TO Tekn. toimi ilman tilakeskusta yht. TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 12 639 149 13 586 694 13 655 056 0,5 % Toimintakulut -22 203 096-26 077 695-25 843 055 0,9 % Toimintakate -9 563 947-12 491 001-12 187 999 2,4 % 36 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

TILAKESKUS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaupungin omassa palvelutuotannossa tarvittavien toimitilojen hankinta, peruskorjaus, kunnossa- ja ylläpito hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla. Kiinteistöohjelman toteuttaminen Energiasäästöohjelman toteuttaminen Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Esteetön rakentaminen Kaupunkirakenneohjelma: Vuorovaikutusta edistävien julkisten tilojen toteuttaminen. Toimitiloja hankitaan kriittisesti tarpeet arvioiden. Uudisrakennus- ja peruskorjausinvestoinnit sekä kunnossapito kohdennetaan oikein. Toteutetaan kiinteistöohjelmaa. Voimassa on toistaiseksi kaupunginhallituksen kokouksessa 24.2.2014 hyväksytty ohjelma. Rakennuskannasta on katselmoitu 80%. Säästöpotentiaali energiakatselmusten mukaan on 24,326GWh. Energiansäästö on 1 496 462 /vuosi ja se saavutetaan 1 158 668 :n investoinneilla. Kaikkia energiakatselmuksessa todettuja toimenpiteitä ei voida toteuttaa. Toimenpiteet suoritetaan mahdollisuuksien mukaan. Noudatetaan RakMK F1 Esteetön rakentaminen Esitellään kuntalaisille valmistuvia rakennussuunnitelmia. Pyritään uusissa hankkeissa yhdessä toimialojen kanssa tilojen monikäyttöisyyteen ja lisäämään tilojen käyttöastetta. 715VA Tilakeskus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 32 055 771 32 412 800 32 561 810 0,5 % Toimintakulut -21 081 833-21 010 800-21 129 810-0,6 % Toimintakate 10 973 938 11 402 000 11 432 000 0,3 % Rahoitustuotot- ja kulut -1 378 636-1 400 000-1 400 000 0,0 % Vuosikate 9 595 302 10 002 000 10 032 000 0,3 % Poistot -10 674 610-10 700 000-10 700 000 0,0 % Tilikauden tulos -1 079 308-698 000-668 000-4,3 % Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 37

MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI Toiminnan kuvaus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi hoitaa kuntien lakisääteisiä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviä. Näihin kuuluu elintarvikevalvonta, terveydellisten olojen valvonta, eläinlääkintähuollon peruspalveluiden antaminen 24/7 sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät kuntien tehtävät. Lisäksi ympäristötoimi on viime vuosina toteuttanut Pien-Saimaan kunnostukseen liittyviä hankkeita sekä osallistunut Green Lappeenranta toimenpiteiden toteuttamiseen ilmasto- ja energia-alan toimenpiteissä. Ympäristötoimi toteuttaa myös teollisuuden kanssa yhdessä ilman laadun mittaustoimintaa alueella. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Valvontatoiminnassa painopisteen siirtyminen lupa- ja ilmoitusmenettelyistä olosuhdevalvontaan jatkuu edelleen. Ympäristöterveydenhuollossa toiminta painottuu suunnitelmalliseen valvontaan. Elintarvikevalvonnassa toteutetaan laajentunutta OIVA valvontajärjestelmää. Terveydensuojelussa akuuttia valvontaa tehdään edelleen suhteellisesti enemmän mm. asumisterveysvalvonnan ja sisäilmaongelmien johdosta. Käynnissä olevien lainsäädännön uudistumisten osalta muutoksia saattaa olla tulossa kuluttajaturvallisuuden ja eläinsuojelun valvontaan. Eläinlääkintähuollossa painopiste on edelleen peruspalveluiden turvaamisessa. Ympäristönsuojeluviranomaisena otetaan uuden lain mukainen valvontasuunnitelma ja valvonnan maksullisuus käyttöön vuoden 2016 alusta lukien. Pien-Saimaan kunnostusta jatketaan edelleen kosteikkorakentamisen, hoitokalastuksen sekä neuvonnan ja ohjauksen avulla. Muutos kohti ilmastomyönteistä yhteiskuntaa aiheuttaa tarvetta panostaa resurssiviisauden tiekarttaan, HIN- KU-ohjelmaan sekä uusiutuvan energian hankkeisiin. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuttaminen Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman toteutus ja seuranta Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten toteutuman tavoitteena on 60 % Uuden valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia tehdään 60 kpl v.2016 Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Kaupunkirakenneohjelma: Pien-Saimaan kunnostaminen Kaupunkirakenneohjelma: Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman toteuttaminen Pien-Saimaan valuma-alueen kosteikkorakentamisen ja hoitokalastuksen jatkaminen sekä tiedotuksen, tutkimuksen ja neuvonnan toteuttaminen Green Lappeenranta toiminnan kehittäminen, HINKUtoimenpiteiden toteuttaminen ja resurssiviisausohjelman toteuttaminen ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUT Lappeenrannan kaupungin konsernihallintoon sijoittuva hankintayksikkö hoitaa Lappeenrannan kaupungin erillishankinnat ja yhteisesti sovitut maakunnalliset yhteishankinnat, sote -hankintoja lukuun ottamatta. Hankintayksikkö fokusoituu tiiviimmin Lappeenrannan kaupungin hankintoihin ja strategiaan. Hankintayksikkö vastaa sovittujen yhteishankintojen kilpailuttamisesta, päätöksenteosta sekä sopimushallinnasta. 38 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

ETELÄ-KARJALAN MAASEUTUTOIMI Toiminnan kuvaus Maaseututoimi vastaa lakisääteisestä kunnan maaseutuhallinnosta. Tehtävät ovat Manner-Suomen maaseutuohjelman mukaisten maataloustukiasioiden käsittely ja erilaiset maatilojen luonnonolosuhteiden aiheuttamat vahinkoarviot. Toiminta kattaa koko maakunnan alueen. kuntien tehtäväksi vuodesta 2016 alkaen. Maakunnan alueen eri toimipisteissä tehdään toimistoasiakasmäärämittauksia ja seurataan sähköisen tukihaun kehitystä. Toimistojen määrän tarvetta tarkastellaan asiakasmäärien ja sähköisen tukihaun kehityksen tuloksien mukaan. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maaseutuhallinnon tehtävät tukien käsittelyssä tulevat lisääntymään ja asiakkaiden neuvontatarve kasvaa. Aiemmin ELY-keskusten suorittamia eräitä tarkastustehtäviä siirtyy Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Tukipäätökset asiakkaille 2 kk. kuluessa päätöstulostuksen avautumisesta Tehdään n. 8000 kpl tukipäätöksiä tavoitteen mukaisessa määräajassa. Seurataan sallitun käsittelyajan ylityksiä prosentteina suhteessa jakson tukipäätösten kokonaismäärään. ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMI Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä palveluista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti hyvää kumppanuusverkostoa hyödyntäen. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pelastuslaitoksen valmiutta toimia alueellaan johtavana toimijana onnettomuuksien kokonaisvaltaisissa ehkäisytehtävissä tehostetaan. Valistustoiminnan strategiaan pohjautuvaa turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan osalta painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaiseen toimintaan alueilla, jossa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuoden ja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Pyritään vähentämään erheellisiä paloilmoituksien määrää. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joitten työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 39

Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta, osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa keskeisenä toimijanan maakunnan turvallisuuden ja valmiuden kehittäjänä. Yhteen sovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinen- ja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet (max. 3) Tavoite Toimenpiteet 2016 Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2016 Hyvinvointiohjelma: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisesti. Omavalvontatehtävät suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Hyvinvointiohjelma: Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Hyvinvointiohjelma: Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Hyvinvointiohjelma: Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskialueelle asetetussa toimintavalmiusajassa. Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa. Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Riittävä päätoimisenhenkilöstön sekä sopimuspalokuntalaisten määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelmien mukaisesti sekä työkyvyn ylläpitäminen 40 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA 760AV Lpr seudun ympäristötoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 3 287 881 3 448 228 2 970 937-13,8 % Toimintakulut -3 306 826-3 568 228-3 090 937 13,4 % Toimintakate -18 946-120 000-120 000 0,0 % 780VA E-K maaseututoimi TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 809 731 699 630 711 983 1,8 % Toimintakulut -896 158-842 981-711 983 15,5 % Toimintakate -86 427-143 351 0 100,0 % 140VA E-K hankintapalvelut TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 1 534 646 982 327 321 000-67,3 % Toimintakulut -1 532 197-982 327-321 000 67,3 % Toimintakate 2 449 0 0 Hankinnan, varaston ja kuljetusten organisointimuutokset 2014 ja 2015 (Eksote, tekninen toimi) 820VA E-K pelastuslaitos TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 9 529 784 9 280 000 10 563 000 13,8 % Toimintakulut -9 677 224-9 279 999-9 980 000-7,5 % Toimintakate -147 440 1 583 000 TAE 2016 toimintatuotot sisältävät myös Lappeenrannan investointien maksuosuuden 123VA Puhelinvaihde TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 136 982 76 000 77 000 1,3 % Toimintakulut -136 983-76 000-77 000-1,3 % Toimintakate -1 0 0 800TO Maakunnallinen palvelutoiminta yhteensä TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 15 467 920 14 486 185 14 643 920 1,1 % Toimintakulut -15 718 285-14 749 535-14 180 920 3,9 % Toimintakate -250 365-263 350 463 000 275,8 % Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 41

MAAKUNNALLISEN PALVELUTOIMINNAN MAKSUOSUUDET 799TY LPR seudun ympäristötoimi/maksuosuus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 53 0 0 Toimintakulut -2 060 740-2 295 974-2 090 330 9,0 % Toimintakate -2 060 687-2 295 974-2 090 330 9,0 % 792TY E-K maaseututoimi/ maksuosuus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -241 715-249 734-255 000-2,1 % Toimintakate -241 715-249 734-255 000-2,1 % 791TY E-K hankintapalvelut/ maksuosuus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -113 476-160 000-161 000-0,6 % Toimintakate -113 476-160 000-161 000-0,6 % 790TY E-K pela/maksuosuus TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -5 607 790-5 813 624-6 738 524-15,9 % Toimintakate -5 607 790-5 813 624-6 738 524-15,9 % TAE 2016 toimintakulut sisältävät myös Lappeenrannan investointien maksuosuuden 795VA Maakunnallisen palvelutoiminan maksuosuudet yhteensä TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% TAE16 /KS 15 Toimintatuotot 53 0 0 Toimintakulut -8 023 721-8 519 332-9 244 854-8,5 % Toimintakate -8 023 668-8 519 332-9 244 854-8,5 % 42 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

KIINTEISTÖJEN MYYNTI Toiminnan kuvaus Kiinteistöjen myynnin vastuualueelle kirjataan kaupungin kiinteistöomaisuuden myynnistä saatavat tuotot. Jos omaisuudesta saatava myyntihinta ylittää omaisuuden tasearvon, muodostuu kaupan myötä tuloslaskelmaan kirjattavaa myyntivoittoa. Omaisuuden myyntiä valmistelee realisointityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginsihteeri. TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunginhallitus käsitteli 14.9.2015 vuoden 2016 talousarviokehyksiä. Kaupunginhallituksen käsittelyssä todettiin, että kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä tullaan tarkastelemaan kiinteistöjen myyntituottotavoitteen realistisuutta. Talouden epävarmuus on vähentänyt teollisuus- ja liiketonttien sekä rakennusten kysyntää erittäin merkittävästi. Venäjän tilanteen takia kaupan hankkeet ovat vähäisiä, eikä myöskään perusteollisuus investoi. Tästä syystä kiinteistöjen myynnin myyntivoittotavoitetta esitetään laskettavaksi vuoden 2016 talousarviossa. 851VA Kiinteistöjen myynti TP 2014 KS 2015 TAE 2016 muutos% Toimintatuotot 2 588 723 1 200 000 2 500 000 108,3 % Toimintakulut -40 954 0 0 Toimintakate 2 547 769 1 200 000 2 500 000 108,3 % Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 43

INVESTOINTIOSA 44 Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016

Lappeenrannan kaupungin talousarvio 2016 45