1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS...

SISÄLTÖ - I OSA 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3 2.1 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 3 2.2 TOIMINNALLISESTI JA TALOUDELLISESTI TÄRKEÄT TAPAHTUMAT... 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 7 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella... 8 2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen... 8 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen... 8 2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset... 10 2.2.5 Kunnan henkilöstö... 10 2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi... 11 2.2.7 Ympäristötekijät... 11 2.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 11 2.4 TILIKAUDEN TULOSLASKELMA JA TOIMINNAN RAHOITUS... 13 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 13 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot... 14 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset... 15 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate)... 15 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos... 16 2.4.6 Toiminnan rahoitus... 17 2.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 18 2.6 KOKONAISTULOT - JA MENOT... 20 2.7 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 22 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä... 22 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 23 2.7.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat... 23 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 24 2.8. TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVAT TOIMENPITEET... 28 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 28 3 TALOUSARVION TOTETUTUMINEN... 29 3.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 29 3.2 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN... 31 3.2.2 Tuloslaskelmaosion toteutuminen... 32 3.2.3 Investointiosion toteutuminen... 34 3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 42 3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 43 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 44 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 52 6 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET... 62 6.2 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN... 107 7 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 108 0

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate. 1

Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 2

2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Lisäksi kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2012 voi vielä luonnehtia vuosien 2008 2009 rahoituskriisistä toipumisen vuodeksi. Rahoituskriisin aikana maailmantalous vaipui taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Tämän historiallisen ajanjakson pyörteiden tasaantumista ei vielä ole näköpiirissä, mikä näkyy myös siinä, että Suomen BKT väheni ennakkotietojen mukaan 0,2 % vuoden 2012 aikana. Tätä kirjoitettaessa on Kyproksen apupaketti juuri valmistunut, mutta Sloveniaa pidetään seuraavana kriisipesäkkeenä. 3

Suomen teollinen tuotanto väheni 20,9 % vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, mikä on syvin sukellus sitten vuoden 1918. Teollinen tuotanto ei vähentynyt Suomessa edes sotavuosina 1940-luvulla niin paljon kuin tuolloin. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna 2009. Laman aikaan 1990-luvulla yksittäinen suurin vähennys oli 6 % vuonna 1991. Suomen teollisen tuotannon nimellisarvo ei ole vielä päässyt rahoituskriisiä edeltäneelle tasolle. Asia on hyvä pitää mielessä taloustilannetta analysoitaessa. Pietarsaaren seudun kehitys oli rahoituskriisin aikana poikkeuksellinen, myös historialliselta kannalta. Rahoituskriisin aikaista syväsukellusta on seurannut suhteellisen pikainen toipuminen. Toipumista on nopeuttanut se, että Pietarsaaren elinkeinorakenne on perinteisesti etusyklinen, ts. talouden nousu- ja laskusuhdanteet näkyvät tavallisesti maassamme ensimmäiseksi Pietarsaaren seudulla. On syytä muistaa, että tilanne on edelleen mosaiikkimainen. Eri toimialojen välillä on isoja eroja, ja myös saman toimialan sisällä voi toipumisasteessa olla eroja eri yritysten välillä. Erityisesti seudun elintarvike- ja turkisaloilla ovat suhdanteet tällä hetkellä hyvin suotuisat. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 9,1 % edellisvuodenvaihteen 8,8 %:n sijasta. Lisäys on koko maan kehitykseen nähden varsin maltillinen. Koko seudulla työttömiä oli vuodenvaihteessa 6,0 % edellisvuoden 5,7 %:iin verrattuna. Pietarsaaren asukasmäärä lisääntyi 56 asukkaalla vuonna 2012, ja vuoden 2012 lopussa asukkaita oli yhteensä 19.679. Koko alueella väki lisääntyi 118 henkilöllä, ja vuoden 2012 lopussa siellä oli yhteensä 49.783 asukasta. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös on 2,9 M alijäämäinen. Vuonna 2011 kaupungin alijäämä oli 1,35 M. Kaupunki tarkisti poistosuunnitelmansa vuonna 2010, mikä lisäsi poistojen määrää 2,4 M edellisiin verrattuna, mikä on huomioitava tehtäessä vertailuja edellisvuosiin. Vuosikate pienenee 5,2 M :oon sen oltua 7,7 M vuonna 2011. Huonontunut vuosikate johtuu lähinnä liikelaitosten huonontuneesta tuloksesta. Kuitenkin on muistettava, että vuosi 2012 oli liikelaitoksille poikkeuksellisen huono. Käyttötalouden nettomenot olivat 101 M, missä on lisäystä 6,4 % (6 M ) edellisvuoteen verrattuna. Kustannukset lisääntyvät 3 % ja tuotot 0,15 % sen vuoksi, että energialaitoksen liikevaihto väheni 2,9 M ja sataman 0,6 M. Eniten lisääntyivät sosiaali- ja terveydenhuollon (ml. Vaasan sairaanhoitopiiri) kustannukset, 4 M eli 6,6 %. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 7,4 M alijäämäinen liikelaitosten tehdessä puolestaan 4,5 M :n ylijäämän. Vuoden 2011 vastaavat luvut olivat kaupungin osalta -5,37 M ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli puolestaan yhteensä 4,02 M. 4

Kaupungin kaikki hallintokunnat pysyivät annetuissa talousarviokehyksissä sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollatasoa. Vasta kun siihen tilanteeseen päästään, voidaan kaupungin talouden tilaa luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Mainittu seikka on pidettävä selkeästi mielessä tulevia riskejä arvioitaessa, ja se on Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Vuoden 2012 yhteenlasketut verotulot lisääntyivät 1,4 %, ja ovat 69,5 M eli 1 M suuremmat kuin vuonna 2011. Kunnallisvero lisääntyi 1,2 M (+1,4 %), ja yhteisövero väheni 1,05 M (-22 %). Vuoden 2011 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 88 %, yhteisöveron osuus 5 % ja kiinteistöveron osuus 7 %. Kunnallisverotuloissa huolestuttaa se, että verotettavan tulon lisäys on ollut Pietarsaaressa koko 2000-luvun pienempi kuin muualla maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen vähäisempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä epäsuotuisampi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviseen elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. Vuoden aikana tehdyt investoinnit (netto) olivat 12,8 M edellisvuoden 19,8 M :oon nähden. Suurimmat vuoden mittaan tehdyt investoinnit olivat kunnossapitoinvestointien lisäksi väylän kulkusyvyyden syventäminen Pietarsaaren satamaan ja Länsinummen koulun peruskorjauksen aloittaminen sekä Kytömäen päiväkodin korjaustöiden saaminen valmiiksi. Kaikista investoinneista oli kaupungin oma osuus 5,2 M netto liikelaitosten investointien oltua yhteensä 7,1 M. Liikelaitosten investoinneista jakaantui 2,3 M Pietarsaaren satamalle, 2,9 M energialaitokselle ja 1,9 M Pietarsaaren vedelle. Sosiaali- ja terveysviraston investoinnit olivat 0,5 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2012 aikana 109 M :oon eli 5.539 :oon/asukas. Velkakanta oli 5.154 /asukas vuonna 2011. Pitkän aikavälin investointitaso on vuosikatteeseen nähden kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Vaihtoehtoisesti on käyttötaloutta saneerattava. Velkaantumiskehitys on kestämätöntä ajan mittaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kestämättömällä tasolla ja muodostavat selvän vaaratekijän tulevaisuudessa ellei kasvutahtia voida hillitä. Vuoden 2012 aikana on laadittu sosiaali- ja terveydenhuollon strategia, jolla tavoitellaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioitujen kustannusten saamista enintään maan keskiarvoa vastaavalle tasolle. Tavoite vastaa kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä. 5

Uusien asunto- ja teollisuusalueiden avaamistyö jatkuu vuoden 2013 aikana, kun Otsolahti 4:n asuinalue ja Pedersin teollisuusalue otetaan käyttöön. Kaupungin tonttipoliittisen ohjelman mukaan lähimmän kymmenvuotiskauden aikana valmistuu n. 550 uutta tonttia. Kokoavasti voi sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja joko seudulla on kaikki tulevaisuuden kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Kuntarakenneuudistus ja hallituksen alulle panema sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden tarkistaminen ovat seudulle sekä selkeitä mahdollisuuksia että uhkia riippuen seudun strategisen kokonaisajattelun kyvystä. Tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutukset Pietarsaaren kaupungin talouteen ovat tätä kirjoitettaessa hämärän peitossa. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Seudun elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on myös jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta osaamisintensiiviseen palvelualaan. Tässä työssä on vastavalmistunut Allegro-kampus tärkeä kulmakivi. Sekä kaupungissa että koko seudulla on tällä hetkellä lukuisia teollisuuden ja kaupan investointihankkeita, jotka osoittavat selvästi, että seudulla on tulevaisuudenuskoa. Noista hankkeista voidaan mainita erityisesti torin varrella oleva liikekeskus nk. HOP:n talossa. Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkoston ja -rakenteiden tarkistamista, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Kaupungin teollinen toiminta on erotettava omaksi kokonaisuudekseen. Kunnallisten liikelaitosten tuleva yhtiöittäminen on eräs haaste vuonna 2013. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa oma menorakenne on sopeutettava mainitulta alalta tulevien verotuottojen vähenemiseen. Tässä työssä on tärkeällä sijalla strategiasuunnitelma Pietarsaari - elinvoimainen ja hyvinvoiva kaupunki 2010 2020. Uusi valtuusto tarkistaa strategian vuoden 2013 aikana, ja lisäksi laaditaan palvelustrategia. Lopuksi haluan varoittaa offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Aktiivi panostus tontti- ja elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin panostamisesta selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja 6

2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Vuodet 2009 2012 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, vapautettu 19.9.2011, Pia Rosengård-Andersson 19.9.2011 lukien. I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 RKP 16 16 15 15 17 18 18 SDP 14 14 11 9 8 10 10 Vas 8 8 7 5 6 4 4 Kok 2 1 3 1 1 1 1 Keskusta + 2 2 2 6 2 2 2 sitoutumattomat Vihreät 1 2 2 1 - - - Kristillisdemokraatit 2 5 4 4 4 PRO-Pietarsaari- 5 4 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä 1 1 - - - YHTEENSÄ 43 43 43 43 43 43 43 Kaupunginhallitus v. 2012 11 jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vas. 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. 7

2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella 2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen Maailmantalouden kasvu taantui vuoden 2011 loppua kohden ja heikko kehitys jatkui vuoden 2012 aikana, millä oli huomattava vaikutus Suomen talouteen. Maailmankaupan odotetaan kehittyvän heikosti myös tulevina vuosina. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Yksityinen kulutus kasvoi volyymiltään 1,6 prosenttia ja julkinen 0,8 prosenttia. Investoinnit vähenivät puolestaan 2,9 prosenttia. Viennin volyymi supistui 1,4 prosenttia ja tuonnin 3,7 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on selvästi huonompi vuonna 2012 kuin vuonna 2011. Yhteensä 63 kuntaa arvioi vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnassa. Vuoden 2012 ennusteiden pohjalta kuntien vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 238 euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 382 euroa. Kuntien vuosikate kattoi vain 69,6 prosenttia poistoista ja arvonalennuksista ja 33,6 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakannan vuotuinen kasvu on ollut vahvinta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kohosi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, ts. 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen nähden. 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan 49.783 asukasta vuodenvaihteessa 2012/2013 eli asukasmäärä on lisääntynyt +118 henkilöllä vuoden 2012 aikana. Pietarsaaressakin väestönmuutos oli positiivinen, eli väestö kasvoi +56 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 19.679 asukasta 31.12.2012. 8

1200 1000 800 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 1986-2012 syntyneet födda kuolleet döda 600 400 200 0-200 -400 kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -5 henkilöä vuonna 2012 ja myös maassamuutto oli -192 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2012, eli +193 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2012/2013 alueella oli 6 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 5,7 %. Koko maassa oli 31.12.2012 työttömiä työnhakijoita 10,7 % heidän määränsä oltua 9,7 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 9,1 vuoden 2012 lopussa sen oltua 8,8 % vuoden 2011 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 97 joulukuussa 2012 (93 v. 2011), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 40,6 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 216 joulukuussa 2012 (v. 2011 luku oli 215). Tammikuussa 2013 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 9,1. 9

2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Mennyt vuosi on asettanut kunnille monia haasteita. Uudelle vuodelle leimallista on kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain tarkistaminen ja valtionosuusuudistus. 2.2.5 Kunnan henkilöstö Työntekijämäärän suuret muutokset v. 2010 johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan 1.1.2010 lukien. Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä vuodesta 2010 lukien. Työvuosien määrä toimialoittain vuosina 2007 2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sosiaali- ja terveystoimi 214 219 219 1370 1387 1366 Päivähoito- ja sivistystoimi 534 562 557 547 588 571 Tekninen virasto 202 207 211 260 325 324 Muut 198 200 195 160 170 176 Työvuosia yhteensä 1150 1188 1182 2337 2470 2437 10

Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: 2012 2011 2010 2.973 2.948 2.831 2012 2011 Palkat yhteensä: 85.587.263 83.776.827 Luottamushenkilöiden palkkiot: 368.749 307.024 2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,03 milj. euroa 31.12.2012. Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet vaihtuvaan korkoon. 2.2.7 Ympäristötekijät Vuodesta 2012 eteenpäin on laadittu erillinen ympäristötilinpäätös. 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tarkoituksenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa vahvistetut tavoitteet. 11

Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan 1.7.2010 ja se korvasi lukuisat yksikkökohtaiset johtosäännöt. KuntaToimisto-ohjelman käytön ansiosta pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä on laajan käyttäjäkunnan saatavilla, mikä lisää päätöksenteon valvontaa. Kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten määrään nähden on toimintavuonna ollut hyvin vähän valituksia ja oikaisuvaatimuksia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja niitä arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän käyttäjämäärän lisääntyminen ja johdonraportointi ovat parantaneet vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia talousarvionseurantaan samoin kuin varojen käytön valvontaan. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja kustannustason ja kaupungin toiminnan tehokkuuden arviointivälineitä. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muihin kuntiin verrattaessa johtavat oman toiminnan analysointiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaupungin strategiasuunnitelman 2004 2015 laatimisen yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on tarkistettu v. 2010 ja on nyt voimassa kauden 2010 20120. Tekijät otetaan huomioon talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä koko organisaation kattavaa riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioimiinsa toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää toiminnassa ilmenevien vaaratilanteiden raportointiin. Satamalaitos arvioi riskit International Ship and Port Facility Security Code -järjestelmää käyttämällä. Uusi riskienkartoitus on hiljalleen ajankohtaistumassa. Kaupungilla on rahasto suurten vahinkojen varalta, ja vahinkoasioita käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet 22.10.2012. Ohjeiden toimeenpano on meneillään. Kaupunginjohtaja, toimialapäälliköt ja liikelaitosten johtajat vastaavat valvonnan toteuttamisen järjestämisestä omilla toimialoillaan. Rahatoimisto vastaa sisäisen valvonnan testauksen järjestämisestä. Kaupunginjohtaja tulee raportoimaan vuosittain kaupunginhallitukselle ohjeista ilmenevistä poikkeamista ja sisäisen valvonnan kehittämistoimenpiteistä. 12

2.4 Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euro 31.12.2012 31.12.2011 TOIMINTATUOTOT 111 070 110 948 Valmistus omaan käyttöön 1 981 1 971 TOIMINTAKULUT -214 657-208 449 TOIMINTAKATE -101 606-95 530 Verotulot 69 454 68 555 Valtionosuudet 37 574 35 648 Rahoitustuotot ja -kulut -251-922 VUOSIKATE 5 171 7 751 Poistot käyttöomaisuudesta -9 330-9 107 Satunnaiset tuotot 1 244 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -2 915-1 356 Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -2 915-1 356 Tunnusluvut 2012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut % 51,74 % 53,23 % Vuosikate/Poistot % 55,42 % 85,11 % Vuosikate euro /asukas 263 395 Asukasmäärä 19 679 19 610 13

2.4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 220 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat yhteensä 107 milj. euroa eli 48,6 %. Milj. 2012 osuus 2011 muutos Toimintatuotot 111,1 50,5 % 110,9 0,1 % Verotulot 69,5 31,6 % 68,6 1,3 % Valtionosuudet 37,6 17,1 % 35,6 5,4 % Rahoitustuotot 1,8 0,8 % 1,6 17,3 % Yhteensä 219,9 100,0 % 216,7 1,5 % Toimintatuotot Milj. 2012 osuus 2011 muutos Myyntituotot 90,7 41,3 % 92,0-1,4 % Maksutuotot 12,5 5,7 % 11,7 6,2 % Tuet ja avustukset 3,4 1,5 % 3,0 15,0 % Muut tuotot 4,5 2,0 % 4,2 5,3 % Yhteensä 111,1 50,5 % 110,9 0,1 % Toimintatuotot olivat 111,1 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (0,1 %). Syynä siihen, etteivät toimintatuotot ole kasvaneet enemmän, on se, että energialaitoksen liikevaihto on pienentynyt 2,9 milj. eurolla. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 90,7 miljoonaa euroa, ja maksutuotot, 12,5 miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj. 2011 osuus % 2011 muutos Kunnallisvero 60,9 87,7 % 59,7 2,0 % Yhteisövero 3,6 5,2 % 4,7-22,0 % Kiinteistövero 4,9 7,1 % 4,2 16,6 % YHTEENSÄ 69,5 100,0 % 68,6 1,3 % Verotuotot kasvoivat yhteensä 1,3 % (0,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa 2 % (1,2 milj. euroa) lisäyksen ollessa koko maassa 3,8 %. Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 4,1 % vuodesta 2010 vuoteen 2011 kasvun oltua koko maassa 4,4 %. Yhteisövero väheni 22 % (1 milj. euroa). Kiinteistöveron määrä lisääntyi 16,6 % (0,7 milj.). 14

Valtionosuudet Valtionosuudet, milj. 2011 2011 muutos Kunnallisen peruspalvelun valtionosuus (ilman tasauksia) 38,9 36,9 5,6 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,4-0,4-19,3 % Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2-0,2 0,4 % Opetus- ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet -0,8-0,6 37,3 % YHTEENSÄ 37,6 35,6 5,4 % Valtionosuuksiin tehtiin 3,7 %:n indeksitarkistus vuonna 2012. Lisäksi saatiin täysimääräinen korvaus kunnallisveroperusteisiin tehdyistä muutoksista. 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2011 osuus % 2011 muutos Henkilöstökustannukset 110,2 51,3 % 107,3 2,7 % Palvelujen osto 56,9 26,5 % 53,1 7,1 % Aineet ja tarvikkeet 29,6 13,8 % 31,4-5,8 % Avustukset 8,1 3,8 % 7,2 13,1 % Muut toimintakustannukset 9,8 4,6 % 9,5 4,1 % YHTEENSÄ 214,6 100,0 % 208,4 3,0 % Toimintakustannukset lisääntyivät yhteensä 3 % (6,2 milj. euroa). Euromääräisesti suurin lisäys tapahtui ostopalveluissa (3,8 milj. euroa). Eniten lisäystä oli tässä kohden sosiaali- ja terveysvirastossa (2,2 milj. euroa) ja kaupungin ostopalveluissa Vaasan sairaanhoitopiiriltä (1,2 milj. euroa). Henkilöstökustannukset lisääntyivät 2,9 milj. euroa. Tarvikehankintojen vähennys liittyy energialaitokseen, jonka hankinnat vähenivät 2,3 milj. euroa. 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 101,6 milj. euroa, siis lisääntyivät 6,4 % (6,1 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 95. Rahoituksen nettokustannukset vähenivät 72,8 % (0,7 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu edelleen alhaisesta korkotasosta ja osinkotulojen kasvusta. 15

2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 5,2 milj. euroa vuonna 2012 sen oltua 7,8 milj. euroa vuonna 2011. Kyseessä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2012 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 12,8 milj. euroa ja poistot 9,3 milj. euroa. Vuosikate kattoi 55,4 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Satunnaisena tulona on kirjattu osinko, jonka energialaitos sai Pohjolan Voiman myydessä Fingridin osakkeensa. Tilikauden tulos osoittaa -2,91 milj. euron alijäämää. 16

2.4.6 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 1000 euro 2012 2011 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate 5 171 7 751 Satunnaiset tuotot 1 244 Korjauserät -661-684 VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA 5 754 7 067 Käyttöomaisuusinvestoinnit -14 011-19 779 Rahoitusosuudet investointimenoihin 350 223 Käyttöomaisuuden myyntitulot 888 745 INVESTOINNIT NETTO -12 772-18 811 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA -7 019-11 744 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos 57 750 * Antolainasaamisten vähennys 120 750 * Antolainasaamisten lisäys -63 Lainakannan muutokset 9 765 10 032 * Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 19 000 * Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 168-12 832 * Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 932 3 864 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 895 7 329 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 4 926 18 111 KASSAVAROJEN MUUTOS -2 093 6 367 Kassavarat 01.01 17 770 11 404 Kassavarat 31.12 15 678 17 770 Muutos -2 093 6 367 Tunnusluvut 2012 2011 Investointien tulorahoitus 37,85 % 39,63 % Pääomamenojen tulorahoitus 20,02 % 23,93 % Lainahoitokate 0,50 0,66 Kassanriittävyys pv 24 27 17

Investointimenojen määrä oli 14,01 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,35 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 0,88 milj. euroa. Tulorahoituksen määrä oli 5,8 milj. euroa, mikä tarkoitti sitä, että investoinnit pystyttiin rahoittamaan omin varoin ainoastaan 38-prosenttisesti. Kokonaispääomamenot rahoitettiin vain 20-prosenttisesti. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit netto Poikkeuksellisen korkean investointitason johdosta velkakanta kasvoi n. 7,9 milj. euroa ja oli vuoden 2012 lopussa 109 milj. euroa. 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 18

Kaupunki 1000 euro 2012 2011 2012 2011 VASTAAVAA 219 865 216 970 VASTATTAVAA 219 865 216 970 PYSYVÄT VASTAAVAT 178 733 174 726 OMA PÄÄOMA 70 400 73 315 Peruspääoma 61 026 61 026 Aineettomat hyödykkeet Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 1 037 1 037 Edellisten tilikausien ylijäämä 11 252 12 607 Aineelliset hyödykkeet 140 272 137 440 Tilikauden yli/alijäämä -2 915-1 356 1 Maa- ja vesialueet 8 274 7 676 2 Rakennukset 51 453 52 301 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 63 005 63 197 4 Koneet ja kalustot 2 911 2 073 PAKOLLISET VARAUKSET 502 543 5 Muut aineelliset hyödykkeet 6 674 6 366 1 Eläkevaraukset 502 543 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 955 5 827 2 Kaatopaikanvaraus Sijoitukset 38 461 37 286 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 518 3 372 1 Osakkeet ja osuudet 35 162 33 930 1 Valtion toimeksiannot 0 18 3 Muut lainasaamiset 3 299 3 356 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 3 484 3 323 4 Muut saamiset 0 0 3 Muut toimeksiantojen pääomat 34 31 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 484 3 341 VIERAS PÄÄOMA 145 445 139 740 1 Valtion toimeksiannot 0 18 Pitkäaikainen 75 597 69 099 1 Lainat rahoitus- ja 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3 484 3 323 vakuutuslaitoksilta 65 109 58 209 3 Muut toimeksiantojen varat 0 0 2 Lainat julkisyhteisöiltä 2 400 3 300 6 Muut velat 8 088 7 590 VAIHTUVAT VASTAAVAT 37 648 38 902 7 Siirtovelat 0 0 Vaihto-omaisuus 1 904 1 581 Lyhytaikainen 69 848 70 642 1 Aineet ja tarvikkeet 1 903 1 547 1 Joukkovelkakirjalainat 28 000 22 000 2 Lainat rahoitus- ja 2 Ennakkomaksut 1 34 vakuutuslaitoksilta 12 600 16 668 3 Lainat julkisyhteisöiltä 900 900 Saamiset 20 066 19 551 4 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Pitkäaikaiset saamiset 1 026 2 447 5 Saadut ennakot 109 116 1 Myyntisaamiset 0 750 6 Ostovelat 8 756 11 621 2 Lainasaamiset 0 376 7 Muut velat 4 219 4 084 3 Muut saamiset 1 026 1 320 8 Siirtovelat 15 265 15 253 Lyhytaikaiset saamiset 19 041 17 104 1 Myyntisaamiset 16 484 14 709 Tunnusluvut 2 Lainasaamiset 0 1 3 Muut saamiset 2 517 2 365 2012 2011 4 Siirtosaamiset 40 28 Omavaraisuusaste % 32,04 % 33,81 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 66,64 % 64,90 % Rahoitusarvopaperit Kertynyt ylijäämä 1000 11 252 12 607 Kertynyt ylijäämä/asukas 572 643 Rahat ja pankkisaamiset 15 678 17 770 Lainakanta 1000 109 009 101 076 Lainat euro/asukas 5 539 5 154 Lainasaamiset 1000 3 299 3 356 Asukasmäärä 19 679 19 610 19

Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 140,3 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 38,5 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 20,1 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 15,6 milj. euroa. Vastattavissa on oma pääoma 70,4 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 11,3 milj. euroa ja kuluneen vuoden alijäämä 2,9 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 145,4 milj. euroa. Vakavaraisuus on 32 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 67 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 11,3 milj. euroa (572 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 3,3 milj. euroa. Kaupungin velkakanta nousee 109 milj. euroon eli 5.539 euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan 2.282 euroa asukasta kohden vuonna 2012. 2.6 Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. 20

Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 111 070 Toimintakulut 214 657 Verotulot 69 454 Valmistus omaan käyttöön -1 981 Valtionosuudet 37 574 Korkokulut 1 819 Korkotuotot 137 Rahoituskulut 267 Muut rahoitustuotot 1 699 Satunnaiset tuotot 1 244 Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) -621 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät(varausten muutos) -40 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 14 011 Rahoitusosuudet investointimenoihin 350 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot 888 Antolainasaamisten lisäys 63 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 12 168 Antolainojen vähennys 120 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 Oman pääoman vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 932 Kokonaistulot yhteensä 243 807 Kokonaismenot yhteensä 241 004 21

2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Jakobstads Företagsfastigheter Ab 100,0 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab, 100,0 % Malmin kiinteistöjen ky 67,69 % Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab, 100,0 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,48 % Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy, 100,0 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,73 % Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö Oy, 100,0 % Optima samkommun 35,97 % Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy, 100,0 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,67 % Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy, 100,0 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,52 % Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy, 100,0 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,47 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,0 % Pohjanmaan Liitto 12,35 % Bostads Ab Skatahem Asunto Oy, 100,0 % Fast. Ab Lappnäsvägen 35 100,0 % OSAKKUUSYHTEISÖT Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy, 100,0 % Kaupungin osuus Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint. Oy, 100,0 % Oy Katternö Ab, 40,30 % Fast. Ab Andante Kiinteistö Oy, 60,0 % Ekorosk Ab - Oy, 16,80 % Bostadsandelslaget Masken, 96,0 % Ab Jakobstadsregionens näringscentral-concordia- Pietarsaarenseudeun elinkeinokeskus Oy 47,30 % Fastighets Ab Kalapuro Kiint. Oy, 100,0 % Oy Timberpak Ab 33,30 % Bost. Ab Rivipietari Asunto Oy, 100,0 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,50 % Bostads Ab Tunvägen 100,0 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,40 % Asunto Oy Fregatten Bostads AB 100,0 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,10 % J:stads Gamla Hamn Ab - 51,6 % Aspegrenin Puutarhasäätiö 40,00 % P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 aktier Baltic Boat Yard Ab 62,5 % Nuo tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhtiöt ja säätiöt on koottu kaupungin konsernitilinpäätökseen niiden vuoden 2012 tilinpäätösten mukaan. 22

2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginvaltuuston lokakuussa 2012 hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa on määritelty tarkasti tytäryhteisöjen velvollisuudet emoyhtiötä kohtaan. 2.7.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Asuntopoliittisen ohjelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi toimenpide-ehdotuksen, joka koski kaupungin asuntoyhtiöiden sulauttamista ja eräissä tapauksissa myyntiä. Prosessi aloitettiin syksyllä 2012 Fastighets Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy:n myydessä Castreninkatu 14:n kiinteistön. Vuoden aikana asuntoyhtiöille myönnettiin 250.000 käyttöavustuksina. 23

2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 24

25

26

27

2.8. Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa 2.914.788,86 euron alijäämää. Alijäämä siirretään taseen omaan pääoman tilikauden yli/alijäämää osoittavalle tilille. 28

3 TALOUSARVION TOTETUTUMINEN 3.1. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi 2012 2014: o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen vuonna 2012. Kertyneen ylijäämän määrä on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 8,4 milj. euroa (vuoden 2012 alijäämä mukaan luettuna). o Kaupungin kustannusten sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista on oltava tasolla, joka on 1 milj. euroa alempi, ts. yhteensä 47,5 milj. euroa, kuin summa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt vuodeksi 2012. Kustannusvähennys on saavutettava toiminnan tehostamisella mm. erikoissairaanhoidossa. Kaupungin kustannukset sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista ovat tilinpäätöksessä 49,99 milj. euroa. o Päätös ikävakioitujen kustannusten saamisesta enintään maan keskitasoa vastaaviksi on yhä voimassa. Kyseinen tavoite on saavutettava viimeistään vuonna 2015. Jotta näin kävisi, on strategiaprosessityön jatkuttava tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan toiminnan muutospohjan luomiseksi. Kansallinen tilasto ei ole ajantasainen, mutta vuonna 2010 Pietarsaari ylitti maan keskiarvon 5 prosentilla. Sosiaali- ja terveysvirasto on panostanut hoitoketjujen kehittämiseen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointiin esim. diabetesvastaanotolla. Lääkäreiden rekrytointi on onnistunut aikaisempaa paremmin ja päivystysostopalvelua on voitu vähentää. o Vuonna 2012 on erityistä painoa pantava sisäisten tukipalvelujen tehostamiseen sekä kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 1,5 milj. euron kustannusvähennys vuosiksi 2013 ja 2014 Kunnallisteknisen osaston katuinvestointien rakennuttamistapaa on kehitetty. Omajohtoinen tuntihintaiseen koneurakointiin perustuva työtapa on käytössä kaupungin liikelaitosten kanssa yhteistyönä toteutettavissa katusaneerauskohteissa. Niissäkin on koneurakoitsijoiden tuntihinnat pyritty kilpailuttamaan kullekin työmaalle erikseen. 29

Omajohtoisia katurakennustyöryhmiä on kaksi. Kylmänä vuodenaikana, kun saneeraushankkeita ei voida toteuttaa, rakentavat katurakennusryhmät pienempiä uudisrakennuskohteita. Kaikki suuremmat uudisrakennuskohteet kilpailutetaan kokonaisurakoiksi o Tavoitteeseen päästään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaa on kehitetty voimakkaasti. Tilahallinnossa on panostettu henkilöstön koulutukseen ja kiinteistönhoidon mitoituksen käyttöönottoon. Teknisen toimialan varikko-, verstas- ja varastotoiminnan läpikäynti ja muuton suunnittelu Kaarilahdenhallista ja Pohjanlahdentien varastotontilta kaupungin hankkimalle Tapaninniemen varikkoalueelle ja niihin liittyvät prosessit jatkuivat koko vuoden. o Työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan on kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Luonnollisen poistuman vaikutusta tehostetaan sisäisiä työmarkkinoita käyttämällä. Sisäisten työmarkkinoiden kannustusjärjestelmä laaditaan vuoden 2012 aikana. Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava. Vuoden 2012 aikana työvuosien määrä väheni 33:lla vuoteen 2011 verrattuna. o Vuoden 2012 aikana valmistuu palvelustrategia. Palvelustrategiassa ilmoitetaan kaupungin palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset. Palvelustrategiatyö jatkui vuoden aikana ja työ saadaan päätöksen vuonna 2013. o Vuoden 2012 aikana aloitetaan järjestelmällinen laatutyö kaikissa hallinnonhaaroissa. Laatutyön vaikutusten odotetaan tulevan näkyviin vuodesta 2013 lähtien ja siitä eteenpäin. Vuonna 2012 aloitettiin sosiaali- ja terveysvirastossa järjestelmällinen laadunparannustyö SHQS-järjestelmää käyttämällä. Koko viraston toiminnan kattava käsikirja valmistui ja otettiin käyttöön. Henkilöstöä on koulutettu laadunparannusmenetelmiin. Vuoden 2013 aikana tullaan tekemään itsearviointeja sosiaali- ja terveysviraston kaikissa yksiköissä. Kehittämistyön keskipisteessä vuonna 2013 ovat arvot ja tavoitteet sekä palveluprosessit. Eri lautakuntien tavoitearvioinnit on esitetty käyttötalouden toteutumisosiossa 3.2.1. 30

3.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,91 milj. euroa, kaupunginhallitukselle 0,25 milj. euroa ja tekniselle lautakunnalle 0,2 milj. euroa. Yhteensä myönnettiin 4,36 milj. euron lisämäärärahat. Lisäksi talousarviota on oikaistu siinä yhteydessä, kun työllistämismäärärahan käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (nettovaikutus on 0). Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 99,4 % (pl. liikelaitokset). Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion alhaisen korkotason seurauksena 2,4 milj. eurolla. Liikelaitoksista energialaitoksen tulos oli 1,7 milj. arviota parempi, Pietarsaaren veden tulos 0,4 milj. euroa arviota parempi ja Pietarsaaren sataman tulos 0,25 milj. arviota huonompi. Satunnaisena tuottona on kirjattu osinko jonka sähkölaitos on saanut Pohjolan Voiman Fingrid-osakkeidensa myynnistä. Verotulot ylittävät arvion 0,8 milj. eurolla ja valtionosuudet ylittivät sen 0,5 milj. eurolla. 31

3.2.2 Tuloslaskelmaosion toteutuminen TULOSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA MUKAAN LUKIEN Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio muutosten Toteutuma Toteutuma talousarvio muutokset jälkeen 2012 Poikkeama 2011 Myyntituotot 133 015 835-678 150 132 337 685 134 908 442 2 570 757 128 870 070 Maksutuotot 12 408 747 9 000 12 417 747 12 505 361 87 614 11 788 588 Tuet ja avustukset 2 161 207-10 000 2 151 207 3 411 398 1 260 191 2 955 303 Muut tuotot 17 366 602 500 17 367 102 18 142 873 775 771 17 292 353 TOIMINTATUOTOT 164 952 391-678 650 164 273 741 168 968 074 4 694 333 160 906 314 Valmistus omaan käyttöön 970 000 970 000 1 130 451 160 451 1 068 281 Henkilöstökulut -107 279 650 155 910-107 123 740-105 567 031 1 556 709-102 540 426 Palvelujen ostot -124 470 203-3 641 950-128 112 153-131 010 791-2 898 638-123 140 468 Aineet, tarvikkeet -12 138 428 126 340-12 012 088-12 830 779-818 691-12 129 986 Avustukset -6 499 195 39 000-6 460 195-8 176 139-1 715 944-7 221 989 Muut kulut -22 437 524-360 650-22 798 174-23 137 288-339 113-22 126 944 TOIMINTAKULUT -272 825 001-3 681 350-276 506 351-280 722 027-4 215 677-267 159 813 TOIMINTAKATE -106 902 610-4 360 000-111 262 610-110 623 503 639 107-105 185 219 VEROTULOT 68 662 358 68 662 358 69 453 956 791 598 68 555 016 VALTIONOSUUDET 37 029 525 37 029 525 37 573 650 544 125 35 647 681 Korkotulot muilta 45 000 45 000 136 608 91 608 62 081 Korkotulot liikelaitoksilat 86 000 86 000 116 431 30 431 88 851 Muut rahoitustulot muilta 1 099 401 1 099 401 1 321 694 222 293 1 190 823 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 2 220 499 2 220 499 2 220 499 0 2 220 499 Korkomenot muille -3 294 900-3 294 900-1 831 466 1 463 434-2 042 561 Korkomenot liikelaitoksille 0 0-201 177-201 177-183 962 Muut rahoitusmenot -631 000-631 000-248 805 382 195-428 362 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT -475 000 0-475 000 1 513 784 1 988 784 907 368 VUOSIKATE -1 685 727-4 360 000-6 045 727-2 082 113 3 963 614-75 153 KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT -5 326 018-5 326 018-5 375 280-49 262-5 302 680 TILIKAUDEN TULOS -7 011 745-4 360 000-11 371 745-7 457 393 3 914 352-5 377 833 32

Verotulojen erittely Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Verotulot 68 662 358 69 453 821 791 463 Kunnan tulovero 59 782 000 60 889 826 1 107 826 Osuus yhteisöveron tuotosta 4 179 444 3 629 495-549 949 Kiinteistövero 4 700 914 4 934 500 233 586 Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % Verovuosi 2000 18,50 224 182 609 4,40 Verovuosi 2001 18,50 235 659 059 5,12 Verovuosi 2002 18,50 243 199 921 3,20 Verovuosi 2003 18,50 246 951 238 1,54 Verovuosi 2004 18,50 252 293 075 2,16 Verovuosi 2005 18,50 252 535 595 0,10 Verovuosi 2006 19,25 264 618 140 4,78 Verovuosi 2007 19,25 279 194 878 5,51 Verovuosi 2008 19,25 289 853 376 3,82 Verovuosi 2009 19,25 283 107 070-2,33 Verovuosi 2010 20,25 286 719 723 1,28 Verovuosi 2011 20,25 296 797 845 3,51 Verovuosi 2012 20,25 Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Valtionosuudet 37 029 525 37 573 650 544 125 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml tasaukset) 38 021 163 38 353 563 332 400 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -991 638-779 913 211 725 33

Liikelaitokset Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Peruspääomantuotto 5% Pietarsaaren Vesi 671 790 671 790 0 Peruspääomantuotto 12% Energialaitos 1 233 465 1 233 465 0 Satamalaitos 315 244 315 244 0 Yhteensä 2 220 499 2 220 499 3.2.3 Investointiosion toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 1,2 milj. euron lisämäärärahat. Sairaankuljetusauton hankintaan myönnettiin pelastuslaitokselle 0,1 milj. euroa, taloosaston investointeihin myönnettiin 0,42 milj. euroa, maanostoihin, 0,3 milj. euroa ja satama-altaan ruoppaukseen 0,34 milj. euroa. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 78 %. Nettoinvestointien määrä on yhteensä 12,8 milj. euroa eli 649 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 5,2 milj. euroa, sosiaali- ja terveysviraston 0,5 milj. euroa ja liikelaitosten investointien 7,1 milj. euroa. 34

35

36

37

38

INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS Muut arvopaperit: Kuntien Tieran osakkeet Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä 5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,22 milj. euroa. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunta: Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana lisämäärärahan sairaankuljetusauton hankintaan. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkijättöistä. Kiinteistöjen kunnossapidon juokseviin investointeihin oli investointitalousarvioon varattu 900.000. Tilahallinto sai vuoden aikana 360.000 :n lisämäärärahan entisen AHK-rakennuksen, Länsinummen koulun, Pursisalmen koulun, Nordmanin päiväkodin ja Marjalan päiväkodin huonosta sisäilmasta johtuvien korjausten tekemiseen. Kiinteistöjen kunnossapitoinvestointeihin käytettiin yhteensä 1.294.000. Kytömäen päiväkodin kunnostustyöt saatiin valmiiksi vuoden aikana, ne maksoivat 597.000. Seuraavat kiinteistöt myytiin: Bambin päiväkoti (90.000 ) Ratsastustalli (19.000. ) Myllymäen päiväkeskus (151.000 ). Paloasema sai jälkikäteen 350.000 :n avustussumman. 39

Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan maa-alueiden myynti ja osto on tasapainotettava 5 10 vuoden kuluessa. Kaupunginvaltuusto myönsi maanhankintoihin 0,3 milj. euron lisämäärärahan. Kunnallistekniikka Juokseviin investointeihin oli varattu 1,5 milj. euron määräraha vuodeksi 2012. Tekninen lautakunta vahvistaa kunnallisteknisten investointien (nk. juoksevien investointien) määrärahan yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman valtuuston vahvistettua talousarvion. Käyttösuunnitelman mukaisista määrärahoista käytettiin 1.590.000. Ylitystä tapahtui lähinnä saneerauksissa. Itänummen saneerauksiin käytettiin 631.000. Asvaltointien osuus summasta oli 136.000. Uusien katujen rakentamiseen ja asvaltointiin käytettiin vielä 126.000. Katujen uudisrakentamiseen investoitiin 455.000, ja sillä summalla rakennettiin Porvarinmäenpolku, Palotontintie, Santapellontie, Auringonkehä, Ruukinkatu ja Nuorisotalonmäki. Uudesta kuorma-autosta maksettiin toinen osamaksu, kaksi traktoria vaihdettiin uusiin ja ostettiin pienehkö lumiaura. Keskuskentän juoksuratojen pinnoitukseen käytettiin 71.000. Karhusaarenpuisto rakennettiin 22.000 :lla, ja kävelykadun kukka-asetelmat uusittiin. Erillisinvestoinneista käytettiin suuri osa, 241.000 Läntisen rengastien asvaltointiin ja viimeistelytöihin. Laukontien suunnittelu ostettiin 34.000 :lla, ja myös Yrittäjäntie ja Pedersintie asvaltoitiin. Kolpintien Käpytien liikennevaloja ei rakennettu. Sen sijaan valtio asensi muuttuvan nopeusrajoituksen risteysalueelle. Erillisinvestointeihin käytettiin yhteensä 483.000. Talousarvioon nähden syntynyt huomattava ero (1.240.000 ) johtuu siitä, että Länsiväylän rakentaminen päätettiin kilpailuttaa vasta vuonna 2013. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 40

Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit ovat 501.000 euroa, joka rahoitetaan osaksi poistoilla, osaksi Pietarsaaren kaupungilta otettavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Kokonaisinvestoinnit 1,879 milj. euroa vuonna 2012. SATAMAHALLITUS Kokonaisinvestoinnit 2,305 milj. euroa vuonna 2012. ENERGIALAITOKSEN HALLITUS Kokonaisinvestoinnit 2,937 milj. euroa vuonna 2012. 41

3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 42

3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Nämndnivå UTGIFTER O INKOMSTER BS Korr. BU BS 2012 Förändr -1000 EURO- 2011 2012 2012 Avvikelse BS/BU 2011-2012 MENOT JA TULOT T P Korj T A T P Poikkema T P/T A Muutos STADSSTYRELSEN INK - TULOT 3 784 3 499 3 664 166-3,15 % KAUPUNGINHALLITUS UT G - M EN OT - 9 882-10 861-11 019-158 11,51 % N ET T O - 6 098-7 362-7 354 8 99,89 % 20,60 % CENTRALVALNÄMNDEN INK - TULOT 28 50 56 6 KESKUSVAALILAUTAKUNTA UT G - M EN OT - 52-148 - 140 8 N ET T O - 24-98 - 84 14 85,64 % REVISORER INK - TULOT 17 21 21 23,95 % TILINTARKASTAJAT UT G - M EN OT - 38-42 - 45-2 18,73 % N ET T O - 21-42 - 24 19 55,48 % 14,44 % SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER INK - TULOT 783 500 705 205-9,96 % SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT UT G - M EN OT - 61 684-65 007-65 609-601 6,36 % N ET T O - 60 901-64 507-64 904-396 100,61 % 6,57 % MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK INK - TULOT 275 284 305 21 10,68 % KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN UT G - M EN OT - 2 325-2 761-2 612 149 12,36 % ALUEEN PELASTUSLAITOS N ET T O - 2 050-2 477-2 307 170 93,15 % 12,58 % BILDNINGSNÄMNDEN INK - TULOT 4 316 3 727 4 626 899 7,17 % SIVISTYSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT - 42 352-42 681-43 117-435 1,81 % N ET T O - 38 035-38 954-38 490 464 98,81 % 1,20 % Svenska Yrkeshögskolan Novia INK - TULOT 987 1 100 665-435 -32,55 % UT G - M EN OT - 987-1 100-665 435-32,55 % N ET T O 0 0 0 0 MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN INK - TULOT 161 166 242 76 50,74 % YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT - 607-640 - 684-44 12,68 % N ET T O - 446-474 - 442 32 93,18 % -1,03 % TEKNISKA NÄMNDEN INK - TULOT 25 059 27 462 27 861 400 11,18 % TEKNINEN LAUTAKUNTA UT G - M EN OT - 22 800-25 160-25 187-28 10,47 % N ET T O 2 259 2 302 2 674 372 116,16 % 18,38 % SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN INK - TULOT 126 564 128 258 131 697 3 440 4,06 % SSOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT - 126 433-127 907-131 390-3 483 3,92 % N ET T O 131 351 308-43 87,66 % 135,04 % AVFALLSNÄMNDEN 0 199 255 56 JÄTELAUTAKUNTA 0-199 - 255-56 0 0 0 0 TOTALT INK - TULOT 161 975 165 045 169 844 4 799 4,86 % YHTEENSÄ UT G - M EN OT - 267 160-276 307-280 467-4 160 4,98 % N ET T O - 105 185-111 263-110 624 639 99,43 % 5,17 % 43

4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 44

45

46

47

48

49

50

51

5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2011 hyväksymän tarkistetun poistosuunnitelman mukaan. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenon suuruisena Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisena FIFO-periaatteen mukaisena. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen laajuus Kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Kuntakonsernin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien, joissa kaupunki on osakas, keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäinen omistus Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Katternö Oy:n osalta käytetty v. 2011 tilinpäätöstietoja. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 52

53

54

55

56

57

58

59

60