Toteuttamisohjelmat 2013

Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Toteuttamisohjelmat

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Toteuttamisohjelmat

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Palvelustrategia Helsingissä

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Kaupunginvaltuusto

Arjen turvaa kunnissa

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Inkoo

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

KUNTASTRATEGIA

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Oulun palvelumalli 2020:

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Sosiaali- ja terveysryhmä

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Toimintasuunnitelma 2012

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

SÄÄD Ö SK O K O E L M A

Yhteistyössä tasapainoon

Kuntamarkkinat

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Transkriptio:

Kaupunkistrategia 2010-2020 Toteuttamisohjelmat 2013 Kaupunginvaltuusto 15.10.2012 67 1

Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Prosessit ja rakenteet näkökulma Talous näkökulma Henkilöstö näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET 2 KV 15.6.2009 89

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2013 14.6.2010 56 Kaupunginvaltuusto PALVELUOHJELMA 3

Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen määrittäminen, palvelujen järjestäminen ja valvonta. Ydintoiminnot ovat usein viranomaistehtäviä, jotka hoidetaan omassa kunnassa tai kuntien yhteistyönä. Omana tuotantona tai kuntayhteistyönä järjestetään lisäksi kaikki ne palvelut, jotka laeissa tai muissa säädöksissä on määrätty peruskunnan tai kuntien yhteenliittymän hoidettavaksi. Periaate 1: Ensisijaisina kriteereinä palvelujen tuottamiselle ja järjestämistavan valinnalle ovat asiakaslähtöisyys ja kokonaistaloudellisuus. Kriteerien täyttyminen saattaa joissakin tapauksissa olla todennettavissa vasta myöhemmin. PALVELUOHJELMA 4

Periaate 2: Palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa huomioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset koko kaupungin kannalta sekä sen vaikutukset voimassa olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Periaate 3: Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan väestösuunnite, palveluverkkokapasiteetti sekä investoinnit seuraavina 20 vuotena. Suunnitelma päivitetään vuosittain kaupungin strategiatavoitteiden, palvelutarpeen kehityksen ja taloudellisen liikkumavaran suhteen. Periaate 4: Henkilöstöresurssit kohdennetaan oikein palvelutarjonnan varmistamiseksi. Johtaminen on kaikilla organisaation tasoilla linjakasta ja työhyvinvointia tukevaa. Periaate 5: Prosessit muuttavat resurssit strategian mukaiseksi, asiakaslähtöiseksi toiminnaksi. PALVELUOHJELMA 5

Periaate 6: Ohjelmakaudella turvataan erityisesti seuraavien tehtäväkokonaisuuksien häiriötön ja kustannustehokkaasti järjestetty tarjonta talousarviossa, sen käyttösuunnitelmassa tai palvelusopimuksissa sovittavalla määrä-, laatu- ja kustannustasolla. Luettelossa ei ole tärkeysjärjestystä. Maan hankinta, kaavoitus, tonttituotanto ja niihin liittyvä kunnallistekniikan rakentaminen. Toiminta elinkeinoelämän, liikenneyhteyksien ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut. Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävät, ennaltaehkäisevät ja omatoimista selviytymistä tukevat palvelut. Terveellisten elintapojen edistämistä tukevat palvelut. Kaupungin vetovoimaisuutta lisäävät asumiseen, viihtyisyyteen, turvallisuuteen, osaamiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät palvelut. Toimintojen tehostamista tukevat it-palvelut ja ohjelmisto-/laiteratkaisut. Talousohjelma huomioiden suurin osa kärkipalveluista on toteutettava nykyisin resurssein ja uudelleenjärjestelyin. Joidenkin kärkipalveluiden osalta strategian toteuttaminen saattaa merkitä lisäresursointia. PALVELUOHJELMA 6

Palveluohjelman toimenpiteet ja tavoitteet Palveluohjelma on periaateohjelma, jonka mukaisia toimenpiteitä ja tavoitteita sisältyy kolmeen strategisesti keskeiseen palvelujen toteuttamisohjelmaan (P1-P2-P3) sekä kaupunkikehitysohjelmaan, muutosohjelmaan, talousohjelmaan ja palveluverkkosuunnitelmaan. Henkilöstöohjelmalla ja siihen liittyvällä henkilöstösuunnitelmalla ohjataan omassa tuotannossa tarvittavan henkilöstöresurssin suunnittelua ja käyttöä. Ohjelmien toteuttamista tarkastellaan johdon raportin yhteydessä ja ajankohtaisuutta vuosittain. Lautakunnat hyväksyvät omien palvelualueidensa / toimintakokonaisuuksiensa kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteet ovat yhdensuuntaisia valtuuston hyväksymien toteuttamisohjelmien kanssa. Valtuusto hyväksyy valtuustokauden toimenpiteisiin liittyvät palveluala-/toimintakokonaisuuskohtaiset vuositavoitteet talousarviossa. PALVELUOHJELMA 7

Palvelualueiden tavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Kaupunkikehitysohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten ohjelma Konsernipalvelut Kaupunki -kehitys Toimintaympäristö -palvelut Lasten ja nuorten palvelualue Terveyspalv. ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Sivistyksen ja vapaaajan palv. alue PALVELUOHJELMA 8

Palvelualueiden tavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Muutosohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Palveluverkkosuunnitelma Konsernipalv. Kaup. kehitys Toim.- ympäristö palvelut Lasten ja nuorten palv.alue Terv.palv. ja aikuissos.työn p. Ikäänt. ja toim.raj. palv.alue Sivistyksen ja vapaaajan palv. PALVELUOHJELMA 9

Palvelualueiden tavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Kaupunkikehitysohjelma Talousohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten ohjelma Konsernipalv. Kaupunki kehitys Toimintaympäristöpalvelut Lasten ja nuorten palvelualue Terveyspalv. ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikäänt. ja toim.raj. palvelualue Sivistyksen ja vapaaajan palv.alue PALVELUOHJELMA 10

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma 2013 22.8.2012 52 Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.8.2012 21 Opetus- ja kasvatuslautakunta 29.8.2012 18 Sivistyslautakunta P1-P3 11

Palveluohjelmien P1-P3 lähtökohdat kaupunkistrategiasta Strategiset päämäärät Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen Kriittiset menestystekijät Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia Heikommassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit tehokkaita P1-P3 12

Palveluohjelmat P1-P3 P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma Keskeiset päämäärät Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Toiminta ja talous otetaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelurakennetta kehitetään monipuoliseksi ja vastaamaan voimassa olevia suosituksia. P1-P3 13

Tausta ja valtakunnalliset lähtökohdat Säädökset Laki kotoutumisen edistämisestä, voimaan 1.9.2011 Nuorten yhteiskuntatakuun ja koulutustakuun valmistelu hallitusohjelman mukaisesti, voimaan v. 2013 aikana Varhaiskasvatuksen hallinnon ja ohjauksen siirtyminen STM:stä OKM:ön Varhaiskasvatuslain valmistelu jatkuu hallitusohjelman mukaisesti Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelmien uudistaminen alkaa, perusteet valmiina v. 2014 ja paikallisesti käyttöön 1.8.2016 Lukion ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen alkaa Suositukset Koulutus ja tutkimus vuosina 2012 2016 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste II) 2012 2015 Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ohjelma 2010 2014 Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille 2011 2020 Laatusuositukset ja kriteerit, esim. kirjasto, perusopetus, koululaisten iltapäivätoiminta, lastensuojelu P1-P3 14

P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta vuosittain. Suunnitelman konkreettisten tavoitteiden ja indikaattoreiden toteutumista seurataan vuosittain valtuustosopimuksen mukaisesti. - Lasten ja nuorten palvelualueen palvelualuejohtaja ja erikoissuunnittelija - Toteutus yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa Avoimen varhaiskasvatustoiminnan laajentaminen. Kouluikäisten iltapäivän turvallisuuden lisääminen jatkamalla kerhotoimintaa ja ehkäisemällä koulukiusaamista. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen osana pienten lasten tuen palveluita. Varhaiskasvatuskerhotoiminnan laajentaminen syksyllä 2012 Kyrölän alueelle. Perusopetuksen nykymuotoisen IP-toiminnan toteutuminen (kerhojen ja kerholaisten määrä) väestösuunnitteen / kysynnän mukaisesti. - Kasvun tuen palvelujen johtaja - Perusopetusjohtaja Kouluilla ja nuorisotiloissa järjestettävän kerhotoiminnan volyymi ja siihen osallistuvien määrä. Koulujen osallistuminen valtakunnalliseen Kiva-koulu hankkeeseen ja hankkeessa toteutetut toimenpiteet. 31.1.2011 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen toiminnassa. Tekijä, muokkaa Perustyylissä

P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Lasten terveen kehityksen ja perheiden hyvinvoinnin seuranta tehdään varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan monialaisen yhteistyön ja yhteisen toiminnan sekä yhteisten täydennyskoulutusten toteutuminen. -Varhaiskasvatusjohtaja - Kasvun tuen palvelujen johtaja Vanhemmat saavat tukea perheeksi kasvamisessa ja parisuhteeseen. Moniammatillisen perhevalmennusohjelman toteutuminen osana vakiintunutta toimintaa (osallistujaperheet). Pienten lasten vanhemmille suunnattu parisuhdeterapian asiakasmäärät. Perhetyön yksikön toiminnan toteutuminen osana vakiintunutta toimintaa (asiakasmäärät). Nuorisotalojen vanhempainiltojen toteutuminen ja niihin osallistujat (osallistujamäärä). - Kasvun tuen palvelujen johtaja -Perhesosiaalityön johtaja Tekijä, muokkaa Perustyylissä

P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Lapsen ja perheen hyvinvoinnin uhkiin tartutaan varhain ja perheiden omaa toimintakykyä tuetaan. Perhetyön yksikön toiminnan toteutuminen osana vakiintunutta toimintaa (asiakasmäärät). Perusopetuksen ja perhetyön / lastensuojelun uuden yhteistyömallin pilotoinnin toteutuminen. Kolmen kunnan yhteisen perheoikeudellisen yksikön toiminnan aloittaminen Järvenpäässä 1.4.2013 alkaen (toiminnan toteutuminen ja asiakasmäärät). Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen toteutuminen sekä eri yksiköiden asiakasmäärät ja käynnit. Varhaisten osallistavien työmenetelmien käytön seuranta (Huoli puheeksi -koulutukset, verkosto sekä läheisneuvonpidot, perhekoulu sekä käsikynkkä. ) Perhekoulu toimintamallin vakiinnuttaminen ja toiminnan laajuus (määrät ja osallistujat). Jatketaan ostopalveluna toteutettuja Nuovo (nuorten mielenterveys- ja päihde) palveluja (asiakas- ja käyntimäärät) -Lasten ja nuorten palvelualue -Perhesosiaalityön johtaja -Perusopetusjohtaja -Kasvun tuen palvelujen johtaja Varhaiskasvatuksessa järjestetään varhaisen oppimisen tuki uusien säädösten mukaisesti, laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010). Esiopetuksen kolmiportaisen tuen toteutuminen uudistetun esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti (tuen muodot ja lapsimäärät). - Varhaiskasvatusjohtaja yhteistyössä perusopetusjohtajan kanssa P1-P3 17

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi P1 Seurantatapa Vastuut Kaikki suorittavat perusopetuksen ja siirtyvät jatkokoulutukseen. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen säädösten mukaisesti. Kolmiportaisen tuen toteutuminen uudistetun opetussuunnitelman mukaisesti (tuen muodot ja oppilasmäärät). Koulunkäynnin tukijakson ja Superomppu erityisluokan toiminnan toteutuminen Auerkulman perhetukikeskuksen tiloissa (oppilasmäärät ja jaksot). Vaativan erityisen tuen toimintojen ja kouluikäisten psykiatrisen hoitoketjun yhteistyön toimivuus. -Perusopetus johtaja -Kasvun tuen palvelujen johtaja sekä osittain terveyspalvelut -Perhesosiaalityön johtaja Koulupudokkaiden tunnistaminen ja ohjauksen vahvistaminen perusopetuksessa ja koulupajatoiminnan jatkaminen. Perusopetuksen 9-luokalle jäävien määrä. Nuorisokeskuksen tiloissa toteutettavan koulupajan sekä lisäopetuksen oppilaiden määrä ja perusopetuksen suorittaminen. Perusopetuksen suorittaneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen. - Perusopetusjohtaja - Koulutusjohtaja - Kasvun tuen palvelujen johtaja Oppilaiden tarpeiden mukaiset ja oikea-aikaiset oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon rakenteiden ja käytänteiden sekä oppilashuollon käsikirjan päivittäminen uusien palvelurakenteiden mukaisiksi. Kouluikäisten tuen palvelujen toiminnan seuranta. - Perusopetusjohtaja - Kasvun tuen palvelujen johtaja P1-P3 18

Tavoite Opintojen suorittaminen ja siirtyminen jatkokoulutukseen tai työelämään. Syrjäytyminen vähenee. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi II-asteen opiskelijoiden tarvitseman opiskeluhuollon saatavuuden varmistaminen laatimalla opiskeluhuollon suunnitelma ja sen toteuttamisohjelma alueellisesti. P1 Seurantatapa II-asteen opiskeluhuollon järjestämisen suunnitelma ja toteuttamisohjelman laadinta. Asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta perustuva opiskeluterveydenhuollon järjestämisen suunnitelman seuranta (käynnit). Nuorisokeskuksen vakiintuneen monialaisen toiminnan toteutuminen (toimintamuodot ja asiakasmäärät) Opettajien ja muun henkilöstön koulutus erityisen tuen vahvistamiseksi (koulutustilaisuudet ja osallistujat). Vastuut - Kasvun tuen palvelujen johtaja - Koulutusjohtaja Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa. Nuorisokeskuksen / nuorten työpajatoiminnan kehittäminen nivelvaiheen ohjaamoksi. Yrittäjyyden edistäminen. Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ja järvenpääläisen elinikäisen ohjauksen mallin laadinta. Nuorisokeskuksen, Ohjaamon ja pajojen toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän saamansa tuki. Ohjaamon kautta jatkokoulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan siirtyvien nuorten määrä. Nuorisotyöttömien määrä. Kuuma yrittäjyyskasvatusstrategian pohjautuvan järvenpääläisen yrittäjyyskasvatusohjelman laadinta. Koulutusjohtaja Osittain: Työllisyyspalvelujen johtaja Perusopetusjohtaja Kasvun tuen palvelujen johtaja - Koulutusjohtaja - Perusopetusjohtaja P1-P3 19

Tavoite Opintojen suorittaminen ja siirtyminen jatkokoulutukseen tai työelämään. Syrjäytyminen vähenee. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen kotouttamisohjelman mukaisesti. P1 Seurantatapa Valtuuston hyväksymän kotouttamisohjelman toimeenpanon seuranta. Kiintiöpakolaisten vastaanottamista ja turvapaikanhakijoita koskevan selvityksen laadinta. Vastuut - Koulutusjohtaja - Ohjelman toteutus yhteistyössä eri toimijoiden kanssa P1-P3 20

Tausta ja valtakunnalliset lähtökohdat (P2 ja P3) Säädökset Terveydenhuoltolaki Kiireellisen hoidon perusteet ja päivystyksen erikoisalakohtaiset edellytykset, STM:n asetus valmisteilla Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta, tavoitteena voimaantulo vuonna 2013 Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Vanhuspalvelulaki valmisteilla Yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen meneillään Strategiat, suositukset ja selvitykset STM:n Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia; Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Laatusuositukset ja kriteerit, esim. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste II) 2012 2015 Tekijä, muokkaa Perustyylissä

P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee Aikuisten, ikääntyneiden, lapsiperheiden ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään. Kuuma-kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2010-2012 ltk 28.04. 2010. Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2013-2016. Valmistellaan syksyllä 2012. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Lasten ja nuorten palvelualue Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään yhteisten asiakkaiden osalta. Yhteisten asiakkuuksien määrä. Yhteiset täydennyskoulutukset. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Perhesosiaalityön johtaja Arvioidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Terveydentilan ja sosiaalisen tilanteen kartoitusten määrä. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Perhesosiaalityön johtaja Ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja edistetään pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia yhdessä Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Työttömien terveystarkastus ja sosiaalisen tilanteen kartoitus Työmarkkinatuen kuntaosuus. - Kaupunkikehitys - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Perhesosiaalityön johtaja P1-P3 22

P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kuntalaiset valitsevat terveyttä edistäviä elintapoja Edistetään ehkäisevää päihdetyötä (alkoholi, tupakka) kouluissa, vastaanotoilla, työterveyshuollossa ja ikäihmisten palveluissa. Alkoholiohjelman kumppanuussopimus. Savuton työnantaja. Alkoholin käytön itsearvioinnin (audit) mahdollisuuksien lisääminen palvelupisteissä ja sähköisessä ympäristössä. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue - Kasvun tuen palvelujen johtaja Riskiryhmiin kohdennettujen liikuntamahdollisuuksien ja ravitsemusohjauksen parantaminen. Erityistarpeiden mukaan riskiryhmiin kohdennettujen palveluiden määrä. - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue - Vapaa-aikajohtaja Toteutetaan kaupungin liikuntaohjelmaa Liikuntaohjelman toimenpiteiden seuranta. -Vapaa-aikajohtaja P1-P3 23

Tavoite Kotona asutaan mahdollisimman hyvin voiden. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Toimintakyvyn muutoksiin vastataan varhaisen puuttumisen avulla. P3 Asiakkaan kotona asumista vahvistetaan toimivien prosessien avulla Omaishoidon tukipalveluita lisätään Seurantatapa STM:n palvelurakennesuosituksen seurantaindikaattoreiden toteutuminen 75- vuotta täyttäneiden osalta. Vastuut - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Omaishoidon piirissä olevien määrät. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Vammaisen apu tarjotaan joustavasti Palveluvaihtoehtojen kuvaus - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue P1-P3 24

P3 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin edistäminen. Rakennetaan yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa ikäihmisten ja toimintarajoitteisten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä toimintakykyä tukevien palveluiden tuottamiseksi. Kulttuuri-, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien määrä. Kuuma- hyvinvointiverkostohankkeen toteutuminen (Olohuoneverkosto). Hyvinvointikampus hankkeen suunnitelma etenee. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue - Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen palvelualuejohtaja - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Vammaispoliittisen ohjelman päivitys. Päivityksen käynnistäminen. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Ikääntymispoliittisen ohjelman päivitys vanhuspalvelulain valmistuttua. Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Asiakkaiden ja omaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Asiakastyytyväisyyskysely - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue P1-P3 25

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2013 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 26

Väestösuunnite 2011-2020 55000 Väestösuunnite 2011 53000 51000 49000 47000 45000 43000 41000 39000 37000 35000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 Väestö ilman uustuotantoa Väestösuunnite 2011 Väestösuunnite 2009 VÄESTÖSUUNNITE 2011-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 Väestösuunnite 2011 38 708 38 680 39 088 39 658 40 582 41 547 42 508 43 369 44 156 44 945 45 738 46 529 50 567 54 514 Väestömuutos / v 420-28 408 570 924 965 961 861 787 789 793 790 808 789 Väestömuutos % 1,1-0,1 1,1 1,5 2,3 2,4 2,3 2,0 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6 Väestö 31.7.2011 38 929 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 27

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Väestösuunnite 2011: Lapset ja nuoret Väestösuunnite 2011: Työikäiset 3500 14000 3000 12000 2500 2000 1500 1000 500 0 0-2 3-6 7-12 13-15 16-19 10000 8000 6000 4000 2000 0 20-29 30-49 50-64 6000 Väestösuunnite 2011: Eläkeikäiset 5000 4000 3000 2000 65-74 75-84 85+ 1000 0 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 28

Väestösuunnitteen asuntotuotantoennuste Ennusteessa ei ole huomioitu kaavavalitusten, suhdanteiden ym. vaikutuksia tuotannon käynnistymiseen. 60000 Asuntotuotanto kem2 50000 40000 46667 48602 48599 42821 40168 40235 40920 41054 30000 29062 20000 17649 10000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 vanhat kaava-alueet uudet yleiskaava-alueet yht KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 29

Asuntotuotantoennusteen edellyttämä maanhankinta Kaupunki on valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa vuosille 2012-2015 sitoutunut 500 430 asunnon vuosittaiseen tuotantoon, joista 20 % eli 86 on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Tästä puolet voi tietyin edellytyksin olla asumisoikeusasuntoja. Nykyinen kaavavaranto riittää laskennallisesti noin viideksi vuodeksi. Raakamaan vuosittainen hankintatavoite 20-30 hehtaaria vuodessa. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 30

Järvenpään kaupungin yritysprofiili TOIMIALAKOKONAISUUKSIEN KEHITYS 2011-2020: Päivitetty 23.8.2012 Työntekijöitä 2011 % Arvio 2020 % Teollisuus 2.418 18,7 15,0 - yleinen kehityssuunta Vähittäiskauppa 1.324 10,3 14,0 + Lahdenväylä ja keskusta Henkilökohtaiset palvelut 1.007 7,8 9,0 + ikääntyminen, julk.palv.supistus Liike-elämän palvelut 1.558 12,1 11,0 osuus lähes samana Maahantuonti ja tukkukauppa 413 3,2 8,0 + sijainti Helsingin seudulla Majoitus ja ravitsemistoiminta 370 2,9 3,0 osuus lähes samana Rakentaminen 1.072 8,3 10,0 osuus lähes samana Rahoitus/vakuutus 204 1,6 1,0 osuus lähes samana Liikenne 393 3,0 3,0 osuus lähes samana Julkinen hall. ja julk.sekt. yritykset 3.207 24,9 22,0 - paine supistua voimakkaasti Muut toimialat 933 7,2 4,0 osuus lähes samana Yhteensä 12.899 100,0 100,0 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 31

Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkojen kehitys Väestö Työllinen työvoima % väestöstä Työpaikat Muutos % vuodessa Työpaikkaomavaraisuus % 2004 37 328 18 680 50,0 12 019 64,3 2005 37 505 18 691 49,8 11 826-1,6 63,3 2006 37 629 18 981 50,4 12 058 2,0 63,5 2007 37 989 19 504 51,3 12 377 2,6 63,5 2008 38 288 19 663 51,4 12 410 0,3 63,1 2009 38 708 19 018 49,1 11 827-4,7 62,2 2010 38 680 19 233 49,7 12 198 3,1 63,4 2011 38 966 19 090 49,0 12 440 2,0 65,1 2015 42 508 20 830 49,0 13 470 2,0 64,7 2020 46 529 22 800 49,0 14 870 2,0 65,3 musta = toteutunut; vihreä = väestösuunnite, punainen = elinkeinopalveluiden arvio/ennuste Oletuksia: 1) työllinen työvoima on vuosina 2010-2020 noin 49 % väestöstä, lähde Tilastokeskus 2) työpaikkojen määrän kasvu 2011-2020 on noin 2 % vuodessa, lähde Tilastokeskus KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 32 Järvenpään kaupunki

Työpaikkaennusteen edellyttämä maanhankinta Yleis- ja asemakaavoitetun tonttimaan arvioidaan riittävän määrällisesti vastaamaan 2 % vuotuisen työpaikkamäärän kasvun tarpeita vuoden 2018 loppuun saakka. Kaupungin omistamille vapaille tonteille arvioidaan syntyvän yhteensä noin 500 työpaikkaa. Tonttien arvioidaan rakentuvan kahdeksan vuoden sisällä. Yleis- ja asemakaavoituksen piirissä oleville tonteille mahtuu yhteensä noin 3.000 uutta työpaikkaa. Maanhankinnassa onnistuminen on välttämätöntä työpaikkaennusteen toteutumisen kannalta. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 33

Järvenpään työllisyyskehitys 2008-2012 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 34

Kaupunkikehitysohjelma Asiakas Tarve Ohjaus Keinot Ohjaus Toteutus Ohjaus Asukkaat Asunnot Asuntopoliittinen ohjelma Asuntotuotantoohjelma Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus - ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Kuntayhteistyö (Kuuma ja HSY, HLJ) Yritykset Yritystilat Työvoima Elinkeinoohjelma Työllisyyden hoidon aiesopimus Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Markkinointisuunnitelma KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 35

Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Asuntopoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on tunnistaa ja määritellä keskeiset asuntopolitiikan haasteet ja ongelmat sekä esittää niihin ratkaisut ja toimenpiteet. Houkuttelevien ja kilpailukykyisten asuntoalueiden syntyminen. Tavoitteena noin 1,5 % vuosittainen väestönkasvu. Väestön kasvu Asuntotuotanto-ohjelma Vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Asuntotuotanto-ohjelmalla määritellään asuntotuotantotavoitteet suunnitelmakaudelle. Ohjelma vahvistetaan vuosittain yhtäaikaisesti kaavoitusohjelman ja katsauksen kanssa. 430 asunnon vuosituotanto, josta 86 asuntoa Aran tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Asuntotuotanto Elinkeino-ohjelma Vastuuhenkilö yrityspalvelujohtaja Elinkeino-ohjelmalla määritellään tahtotila ja tavoitteet kaupungin elinkeinopolitiikalle. Ohjelmassa asetetaan myös Järvenpään tavoitteet seudulliselle elinkeinotoiminnalle. Parantaa yritysten sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä Järvenpäässä. Työpaikkojen määrä Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä ja profiili Työllisyydenhoidon aiesopimus Vastuuhenkilö yrityspalvelujohtaja Aiesopimuksessa sovitaan työllisyydenhoidon yhteisistä tavoitteista ja päämääristä Järvenpäässä ja varmistetaan toimenpiteiden suunnitelmallisuus ja yhdenmukaisuus. Toteuttaa aiempaa kattavampaa pitkän tähtäyksen työllisyysstrategiaa, joka on osa laajempaa seudullista työllisyysstrategiaa. Varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Työttömyystilastot KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 36

Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Maapoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään maapoliittiset periaatteet ja tavoitteet. Maapolitiikan keinoja hyödynnetään linjakkaasti ja tehokkaasti. Kaikki maapolitiikan keinot ovat käytössä. Maanhankintaohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maanhankintaohjelmassa määritellään keinot ja aikataulu yleiskaavan mukaisten maa-alueiden hankinnalle. Kaupungilla on riittävä maareservi. Vuosittain tehtävät maakaupat. Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Kaavoitusohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset hankkeet. Asunto- ja elinkeinoalueiden kaavoittamiselle luodaan edellytykset. Asumiseen ja elinkeinotoimintaan kaavoitetut kerrosneliömetrit. Kaavoituksen eteneminen sovitussa aikataulussa. Tontinluovutusohjelma Vastuuhenkilö kehitysjohtaja Tontinluovutusohjelmassa asetetaan tavoitteet luovutettavien tonttien määrälle ja laadulle. Myöhemmässä vaiheessa tavoitteet alueiden kokonaistaloudelliselle luovutusjärjestykselle. Kaavoitetut alueet luovutetaan joustavasti rakentamiselle. Luovutettujen tonttien määrä ja kerrosneliöt. Kunnallistekniikan investointiohjelma Vastuuhenkilö katupäällikkö Investointiohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset infrarakentamisen hankkeet. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 37 Infrahankkeiden toteutus kohdennetaan oikeaaikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan kaavoitusohjelman toteutuminen suunnitellusti. Hankkeiden määrätiedot (laajuus, vertailutieto suunnitelmaan). Aikataulun toteutuminen (liittyy talousarvion investointiohjelmaan noin 3 vuotta).

Kaupunkikehityksen haasteet Maareservin riittämättömyys ja maakauppojen tyrehtyminen. Yleiskaavan ulkopuolella ei ole merkittäviä uusia maareservejä. Kaupungin kasvun rajat tulevat vastaan. Kaikki keinot kaupunkirakenteen tiivistämiseksi otettava käyttöön. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen. Kehittämisalueiden liikenne- ja muun infrastruktuurin suuret kynnyskustannukset. Yritystonttien valmiusasteen nosto. Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 38

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2013 TALOUSOHJELMA 39

TALOUSOHJELMA 40

TALOUSOHJELMA 41

TALOUSOHJELMA 42

Konsernitilinpäätös TALOUSOHJELMA 43

Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. TALOUSOHJELMA 44

Talousohjelman yleiset periaatteet Talousohjelman keskeisenä päämääränä on, että toimintaa ja taloutta ennakoidaan, ne saadaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Käyttötalouden osalta tämä merkitsee toimintakatteen kasvun hillitsemistä. Pitkän aikavälin tavoitteena on investointien tulorahoitusasteen nostaminen sallien kuitenkin sen tietoisen ja hallitun tilapäisen heikkenemisen. TALOUSOHJELMA 45

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Oman toiminnan kustannustietoisuutta kehitetään ja päätöksenteon valmistelua parannetaan kaupungin organisaation kaikilla tasoilla. Laskentaohjetta noudatetaan. Tuotteistuksen pilotointia jatketaan vuoden 2014 talousarvion laadinnassa Laskentaohje laadittu Pilotti-tuotteet tuotteistettu - Laskentaohje: talousjohtaja - Palvelualueet ym. yhteisten ohjeiden mukaisesti Toimintamenojen kasvua hillitään toiminnan tuottavuutta parantamalla Kaupungin tuottavuutta parannetaan kaupungin muutoshankkeen ja prosessien kehittämisen kautta. Tuottavuuden vuosimuutos % - Palvelualueet ym. Tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasetanta vakiinnutetaan osaksi talousarviota. * Palvelualueet ym. tarkoittaa myös konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. TALOUSOHJELMA 46

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kaupunkikonsernin tavoitteiden saavuttamista ja kokonaisuudenhallintaa parannetaan noudattamalla laadittua omistajaohjeistusta Omistajapolitiikkaa noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteita noudatetaan kaupungin päätöksenteossa Konserniohjeita noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan. Kirjallinen ajantasainen omistajapolitiikka Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteet Kirjalliset, ajantasaiset konserniohjeet - Talousjohtaja - Talousjohtaja - Talousjohtaja Huom! Kaikkien em. ohjeiden noudattamisesta vastaavat palvelualuejohtajat ym. ja asianosaiset kaupunkikonsernin työntekijät * Palvelualueet ym. tarkoittaa myös konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. TALOUSOHJELMA 47

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Toiminnan ja talouden seuranta saatetaan toimivaksi organisaation kaikilla tasoilla. Seurantavastuu lähtee budjettivastuullisesta esimiehestä. Seurannalla varmistetaan riittävä ennakointi ja reagointi muuttuvaan toimintaympäristöön. Taloutta ja toimintaa raportoidaan rinnakkain, ei toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Toiminnan ja talouden seuranta toteutetaan yhteisen ohjeistuksen ja mallin mukaisesti. Kuukausittaisen toiminnan ja talouden seurannan suorittaneiden budjettivastuullisten esimiesten % osuus. - Talousjohtaja - Palvelualuejohtaja ym. - Palvelualueen ym. talouspäällikkö * Palvelualueet ym. tarkoittaa myös konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. TALOUSOHJELMA 48

Tavoite Hyödynnetään tehokkaasti naapurikuntien ja koko kuntakentän hyvät käytännöt (Best Practice) Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat ja arvioivat aktiivisesti naapurikuntien ja kuntakentän hyviä käytäntöjä ja hyödyntävät niitä omassa palvelutuotannossaan kaupungin ohjeet ja säännökset huomioiden. Seurantatapa Vastuut - Palvelualueet ym. Suojaudutaan toiminnallisia ja taloudellisia riskejä vastaan saattamalla ostopalvelut sopimusten piiriin. Kilpailutukset suoritetaan kaupungin hankintaohjeet huomioiden määrärahojen puitteissa. Ennen kilpailutusta tulee arvioida hankinnan tarpeellisuus ja kustannus omaan palvelutuotantoon verrattuna. Kilpailutuksessa huomioidaan Kuumayhteistyön mahdollisuudet. Sopimuksen piirissä olevien palveluntuottajien %-osuus kaikista palveluntuottajista. - Palvelualueet ym. * Palvelualueet ym. tarkoittaa myös konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. TALOUSOHJELMA 49

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Suurimpien investointien osalta tehostettu hankesuunnittelua ja seurantaa. Suurimmista investoinneista tehdään hankesuunnitelma aikatauluineen ja vastuineen. Suunnitelmasta on käytävä ilmi hankkeen arvioidut käyttötalous- ja investointikustannukset. Investoinnin toteutumista seurataan säännöllisesti asianomaisessa toimielimessä. Kirjallinen hankesuunnitelma - Toimintaympäristöpalvelut yhteistyössä asianomaisen investoinnin käyttäjäpalvelun kanssa Palvelujen priorisointi ja tarvittaessa hallittu palvelutason/palvelutarjonnan lasku toimintaympäristön muutokset huomioiden. Toimialat priorisoivat palvelunsa ja kohdistavat resurssinsa sen mukaisesti. Priorisoinnin tulee olla säännöllistä ja perustua toimintaympäristön muutosten analysointiin. Toimialojen palvelupriorisointi toimii kaupunkitason priorisoinnin tukena. Talousarvio - Palvelualueet ym. Kaupungin tulokehityksestä huolehtiminen. Asiakasmaksujen nostaminen lain ja asetuksen sallimaan enimmäismäärään huomioiden seutukunnallinen taso. Täyskustannuskorvaukset tarkistetaan vastaamaan kustannustason kehitystä. Vuosittain tarkistettujen asiakasmaksujen osuus - Palvelualueet ym. * Palvelualueet ym. tarkoittaa myös konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. TALOUSOHJELMA 50

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Asiakasmaksut Kuntaliiton suosituksen mukaan bruttoperusteisiksi, jolloin asiakasmaksut perii kunta. Tämä vaikuttaa mm. kuntien valtionosuuksiin kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä. Kartoitetaan ne asiakasmaksut, joita ei nykykäytännössä peritä bruttoperusteisesti. Selvitetään toimenpiteet joilla laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi. Muutetaan laskutus jos mahdollista. Bruttoperusteisten asiakasmaksujen %- osuus asiakasmaksuista - Palvelualueet ym. * Palvelualueet ym. tarkoittaa myös konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. TALOUSOHJELMA 51

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2013 Tarkistettu 8.8.2012 HR-johtotiimissä HENKILÖSTÖOHJELMA 52

Henkilöstöohjelman lähtökohdat Keskeinen periaate päämäärien toteutumiseksi: Henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Henkilöstön käytön suunnitteluun vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ovat: palvelurakenteen uudistus, prosessimaiseen toimintaan siirtyminen kaupungin väestörakenteen muutos, sisältäen maahanmuuttotaustaisen väestön lisääntymisen henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen kaupungin sisäiset toimintojen keskittämistoimenpiteet työvoimapula ja toisaalta työttömyyden lisääntyminen teknologian kehitys kuntayhteistyö Kriittisistä menestystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet: Linjakas johtaminen ja esimiestyö Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Työhyvinvointi Strateginen henkilöstösuunnittelu Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen HENKILÖSTÖOHJELMA 53

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Linjakas johtaminen ja esimiestyö Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen vahvistaminen. Esimiesrakenteet: esimiesaamukahvit ja seminaarit toteutuvat 100%. Esimiesten osallistumisaktiivisuus 90%. - Johdon asiantuntijapalvelut / HR Johtamisarviointien tulokset ohjaavat esimiehille suunnatun osaamisen kehittämisen suunnittelua ja toteutusta. Esimiesten koulutusten sisällöt noudattavat arvioinnin tuloksia. Kokemus sisällön hyödyllisyydestä kerättyjen palautteiden perusteella, vähint. 3,8/5. - Johto ja esimiehet HENKILÖSTÖOHJELMA 54

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Työhyvinvointi Työyhteisötaitojen vahvistaminen. Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi monipuolisen työhyvinvoinnin toimenpide- / työkaluvalikon laatiminen. Varhaista puuttumista tuetaan mm. sairauspoissaolojen seurantaraportointia kehittämällä. Työhyvinvointikyselyn tulos kaikissa osioissa >3,5/5,0. Koko henkilöstö on käynyt työyhteisötaitokoulutuksen 06/2013 mennessä. Työhyvinvointikorttikoulutuksen toteutuminen. Työyhteisökohtaiset työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat toimenpiteineen on laadittu työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. - Johdon asiantuntijapalvelut / HR ohjeistaa - Johto, esimiehet - Koko henkilöstö Lyhyiden (1-5 pv) sairauksien poissaoloraportti on käytössä 06/13. Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän monipuolistaminen ja kehittäminen. Tuloksellisesta työnteosta ja työsuorituksista palkitsemisen toteutuminen monipuolisesti. Palkitsemisjärjestelmä on päivitetty ja monipuolistettu 06/2013. - Johdon asiantuntijapalvelut / HR Strateginen henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnitelmien ja talousarviosuunnittelun aikataulun yhteensovittaminen. Henkilöstösuunnitelmien rakenteen ja sisällön kehittäminen. Työnantajakuvan kehittäminen ja markkinointi työvoiman saatavuuden takaamiseksi. Uudistetut henkilöstösuunnitelmat ja osaamisprofiilit ohjaavat resurssien käyttöä, ja rekrytointiluvat ja päätökset perustuvat niihin. Työpaikkahakijoiden määrä vähintään 3/haku. Työantajanäkyvyys perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. - Johdon asiantuntijapalvelut - Palvelualueet ja muut toimintakokonaisuudet - Esimiehet Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Yleisten osaamistarpeiden määrittely. Toimintakulttuurimuutoksen toteutumisen edellyttämän osaamisen vahvistaminen. Osaamisen hallinnan tietojärjestelmän käyttöönotto. Määritelty keskeiset osaamistarpeet. Yleisen henkilöstökoulutuksen toteutuminen ja koulutusten täyttöprosentti >85%. Hankittu osaamisen hallinnan tietojärjestelmä käytössä 12/13. - Johdon asiantuntijapalvelut - Palvelualueet ja muut toimintakokonaisuudet - Esimiehet Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Henkilöstöohjelma, 2013 päivitys HR johtotiimi 29.5.2012 Linjakas johtaminen ja esimiestyö Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen vahvistaminen. Johtamisarviointien tulokset ohjaavat esimiehille suunnatun osaamisen kehittämisen suunnittelua ja toteutusta. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi monipuolisen työhyvinvoinnin toimenpide- / työkaluvalikon kehittämistä jatketaan. Varhaisen puuttumisen mallia kehitetään. Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen ja tulosten mukainen palkitseminen. Strateginen henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnitelmien ja talousarviosuunnittelun aikataulun yhteensovittaminen. Henkilöstösuunnitelmien sisällön kehittäminen. Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Toimintakulttuurimuutoksen toteutumisen edellyttämän osaamisen vahvistaminen. Osaamisen hallinnan tietojärjestelmän käyttöönotto. 57