Toteuttamisohjelmat

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia Toteuttamisohjelmat Kaupunginvaltuusto 1

2 Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Prosessit ja rakenteet näkökulma Talous näkökulma Henkilöstö näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET 2 KV

3 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma Kaupunginvaltuusto PALVELUOHJELMA 3

4 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen määrittäminen, palvelujen järjestäminen ja valvonta. Ydintoiminnot ovat usein viranomaistehtäviä, jotka hoidetaan omassa kunnassa tai kuntien yhteistyönä. Omana tuotantona tai kuntayhteistyönä järjestetään lisäksi kaikki ne palvelut, jotka laeissa tai muissa säädöksissä on määrätty peruskunnan tai kuntien yhteenliittymän hoidettavaksi. Periaate 1: Ensisijaisina kriteereinä palvelujen tuottamiselle ja järjestämistavan valinnalle ovat asiakaslähtöisyys ja kokonaistaloudellisuus. Kriteerien täyttyminen saattaa joissakin tapauksissa olla todennettavissa vasta myöhemmin. PALVELUOHJELMA 4

5 Periaate 2: Palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa huomioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset koko kaupungin kannalta sekä sen vaikutukset voimassa olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Periaate 3: Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan väestösuunnite, palveluverkkokapasiteetti sekä investoinnit seuraavina 20 vuotena. Suunnitelma päivitetään vuosittain kaupungin strategiatavoitteiden, palvelutarpeen kehityksen ja taloudellisen liikkumavaran suhteen. Periaate 4: Henkilöstöresurssit kohdennetaan oikein palvelutarjonnan varmistamiseksi. Johtaminen on kaikilla organisaation tasoilla linjakasta ja työhyvinvointia tukevaa. Periaate 5: Prosessit muuttavat resurssit strategian mukaiseksi, asiakaslähtöiseksi toiminnaksi. PALVELUOHJELMA 5

6 Periaate 6: Ohjelmakaudella turvataan erityisesti seuraavien palvelukokonaisuuksien häiriötön ja kustannustehokkaasti järjestetty tarjonta talousarviossa, sen käyttösuunnitelmassa tai palvelusopimuksissa sovittavalla määrä-, laatu- ja kustannustasolla. Luettelossa ei ole tärkeysjärjestystä. Maan hankinta, kaavoitus, tonttituotanto ja niihin liittyvä kunnallistekniikan rakentaminen. Toiminta elinkeinoelämän, liikenneyhteyksien ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut. Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävät, ennaltaehkäisevät ja omatoimista selviytymistä tukevat palvelut. Terveellisten elintapojen edistämistä tukevat palvelut. Kaupungin vetovoimaisuutta lisäävät asumiseen, viihtyisyyteen, turvallisuuteen, osaamiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät palvelut. Toimintojen tehostamista tukevat it-palvelut ja ohjelmisto-/laiteratkaisut. Talousohjelma huomioiden suurin osa kärkipalveluista on toteutettava nykyisin resurssein ja uudelleenjärjestelyin. Joidenkin kärkipalveluiden osalta strategian toteuttaminen saattaa merkitä lisäresursointia. PALVELUOHJELMA 6

7 Palveluohjelman toimenpiteet ja tavoitteet Palveluohjelma on periaateohjelma, jonka mukaisia toimenpiteitä ja tavoitteita sisältyy kolmeen strategisesti keskeiseen palvelujen toteuttamisohjelmaan (P1-P2-P3) sekä kaupunkikehitysohjelmaan, muutosohjelmaan, talousohjelmaan ja palveluverkkosuunnitelmaan. Henkilöstöohjelmalla ja siihen liittyvällä henkilöstösuunnitelmalla ohjataan omassa tuotannossa tarvittavan henkilöstöresurssin suunnittelua ja käyttöä. Ohjelmien toteutumista ja ajankohtaisuutta tarkastellaan vuosittain. Lautakunnat hyväksyvät omien toimialojensa kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteet ovat yhdensuuntaisia valtuuston hyväksymien toteuttamisohjelmien kanssa. Valtuusto hyväksyy valtuustokauden toimenpiteisiin liittyvät toimialakohtaiset vuositavoitteet talousarviossa. PALVELUOHJELMA 7

8 Toimiala-/ palvelualatavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Keskushallinto Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 8

9 Toimiala-/ palvelualatavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Muutosohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Palveluverkkosuunnitelma Keskushallinto Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 9

10 Toimiala-/ palvelualatavoitteet Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet Kriittinen menestystekijä Strateginen päämäärä Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Talousohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten ohjelma Kaupunkikehitysohjelma Keskushallinto Tekninen toimiala Lapsi- ja perhetyö Terveys- ja aikuissosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Sivistystoimiala PALVELUOHJELMA 10

11 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma Kaupunginvaltuusto Opetus- ja kasvatuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginvaltuusto P1-P3 11

12 Palveluohjelmien P1-P3 lähtökohdat kaupunkistrategiasta Strategiset päämäärät Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen Kriittiset menestystekijät Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia Heikommassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit tehokkaita P1-P3 12

13 Palveluohjelmat P1-P3 P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma Keskeiset päämäärät Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Toiminta ja talous otetaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelurakennetta kehitetään monipuoliseksi ja vastaamaan voimassa olevia suosituksia. P1-P3 13

14 Tausta ja valtakunnalliset lähtökohdat Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma , STM 2008, Terveyden edistämisen mahdollisuudet, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, STM 2008 Terveyskeskus 2015-toimenpideohjelma, Terveydenhuoltolaki voimaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM 2008, Vanhuspalvelulaki valmisteilla (2012?) Vammaispalvelulaki voimaan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ( ) velvoittavana voimaan Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010): muutokset edellyttävät esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien muuttamista Keskisuurten kuntien kustannusvertailu (Kuntaliitto), kooste ensitiedoista 2010 Nuorisolaki Päivähoitolain uudistaminen (Varhaiskasvatuslaki) , valmistelu jatkuu uuden hallitusohjelman mukaisesti Muutokset kotikuntalakiin (1377/2010) sekä sosiaalihuoltolakiin (1378/2010): pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden oikeus vaihtaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa voimaan Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Valtioneuvosto, hallitusohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ja palveluiden järjestämiksi 2010 Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta 2010 Sosiaalihuoltolain uudistus 2013 Takuueläke voimaan Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Kotoutumisen edistämisen lainmuutos P1-P3 14

15 P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ohjelman toteutumista seurataan valtuustosopimuksen mukaisesti tavoitteiden konkretisointi ja seuranta erikseen valittujen indikaattoreiden avulla. - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Avoimen varhaiskasvatustoiminnan laajentaminen. Kouluikäisten iltapäivän turvallisuuden lisääminen jatkamalla kerhotoimintaa ja ehkäisemällä koulukiusaamista. Toiminta Maahisessa alkanut Perhekeskustoimintamallin laajentaminen / kehittäminen osana pienten lasten tuen palveluita. Kouluikäisten IP-toiminnan laajentuminen (kysyntään vastaaminen). Kouluilla ja nuorisotiloissa järjestettävän kerhotoiminnan ja sen osallistujien määrä. - Perusopetuspalvelut - Nuorisopalvelut -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Kaikki koulut osallistuvat valtakunnalliseen Kiva-koulu hankkeeseen ja niiden toimenpiteiden toteutumisen seuranta kaupunginvaltuustossa hyväksytyn turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden huomioiminen toiminnassa. Lasten terveen kehityksen ja perheiden hyvinvoinnin seuranta tehdään varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan olemassa olevien yhteistyömuotojen toteutuminen. Yhteiset täydennyskoulutukset. Yhteiset täydennyskoulutukset jatkuvat suunnitellusti. Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelut pilotointi alkaen. Vuoden 2010 Kouluterveyskyselyjen sekä 4- ja 11-vuotiaiden lasten hyvinvointikyselyjen tulokset ja kehittämistoimenpiteet. -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Tekijä, muokkaa Perustyylissä

16 P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy Vanhemmat saavat tukea perheeksi kasvamisessa ja parisuhteeseen. Moniammatillisesti toteutettu perhevalmennusohjelma otettiin käyttöön syksyllä Pienten lasten vanhemmille suunnattu parisuhdeterapian asiakasmäärät. Perhetyön yksikön pilotointi alkaen. Yksikkö antaa sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia perhetyön palveluja. Osallistuminen nuorisotalojen vanhempainiltoihin. - Perusopetus - Nuorisopalvelut -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Lapsen ja perheen hyvinvoinnin uhkiin tartutaan varhain ja perheiden omaa toimintakykyä tuetaan. Perhetyön yksikön pilotointi alkaen. Yksikkö antaa sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia perhetyön palveluja. Alle kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut koottu yhteen alkaen perhekeskuspalveluihin. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun määrä. Varhaisten osallistavien työmenetelmien käyttö ( Huoli puheeksi -koulutukset, verkosto sekä läheisneuvonpidot, perhekoulu sekä käsikynkkä. ) -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Varhaiskasvatuksessa järjestetään varhaisen oppimisen tuki uusien säädösten mukaisesti, laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010). Esiopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen ja sen mukaisten uudistusten toimeenpano. - Varhaiskasvatus, yhteistyössä perusopetuksen kanssa P1-P3 16

17 P1 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kaikki suorittavat perusopetuksen ja siirtyvät jatkokoulutukseen. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen säädösten mukaisesti. Oppilaiden tarvitseman tuen järjestäminen ja saatavuus. Opetuksen järjestäminen vaativan kuntoutuksen oppilaille alkaen. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen ja sen mukaisten uudistusten toimeenpano. -Perusopetus -Kouluikäisten tuen palvelut Erityisen tuen päätösten määrä. Koulupudokkaiden tunnistaminen ja ohjauksen vahvistaminen perusopetuksessa ja koulupajatoiminnan jatkaminen. Perusopetuksen 9-luokalle jäävien määrä. Koulupajan oppilaiden perusopetuksen suorittaminen sekä ilman perusopetuksen jälkeistä koulutuspaikkaa jääneiden jatkokoulutukseen sijoittuminen. - Perusopetus - Nuorisopalvelut - Kouluterveyden-huolto - Opiskeluterveyden-huolto - Perhesosiaalityö -Työllisyyspalvelut -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Oppilaiden tarpeiden mukaiset ja oikea-aikaiset oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon rakenteiden ja käytänteiden yhtenäinen toteuttaminen laatusuositusten mukaisesti. Kouluikäisten tuen palvelut koottu yhteen ja pilotointi alkaen. Kuntoutuksen polkujen vaativan tuen järjestäminen yhteistyössä perusopetuksen kanssa. - Perusopetus - Lapsi- ja perhetyön palvelualue -Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus P1-P3 17

18 Tavoite Opintojen suorittaminen ja siirtyminen jatkokoulutukseen tai työelämään. Syrjäytyminen vähenee. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi II-asteen opiskelijoiden tarvitseman opiskeluhuollon saatavuuden varmistaminen laatimalla opiskeluhuollon suunnitelma ja sen toteuttamisohjelma alueellisesti. P1 Seurantatapa Laadittu suunnitelma ja toteuttamisohjelma II-asteen opiskelijahuollon opiskeluhuollon järjestämisestä. Monialaisen nuorisokeskustoiminnan pilotointi alkaen. Ensimmäinen nuorisopsykologin toimi täytetty alkaen; työpanoksen kohdistaminen ja asiakasmäärien seuranta. Opettajien koulutus erityisen tuen vahvistamiseksi. Vastuut - Perusopetus - Kouluterveyden-huolto - Opiskeluterveydenhuolto - Lukio - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa. Nuorisokeskuksen / nuorten työpajatoiminnan kehittäminen nivelvaiheen ohjaamoksi. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen uuden lain mukaisesti. Nuorten yhteiskuntatakuun valmistelu ja opintoohjauksen vahvistaminen. Monialaisen nuorisokeskustoiminnan pilotointi alkaen. Ohjaamon toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän saamansa tuki. Ohjaamon kautta jatkokoulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan siirtyvien nuorten määrä. Nuorisotyöttömien määrä. Uuden lain mukaisen kotouttamisohjelman valmistelu ja toimeenpanon aloittaminen. - Työllisyyspalvelut - Nuorisopalvelut - Perusopetus - Koulu-/ opiskeluterveydenhuolto - Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen -Koordinointi- ja valmisteluvastuu Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistämisen palvelukokonaisuus yhdessä muiden toimijoiden kanssa P1-P3 18

19 P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee Aikuisten, ikääntyneiden, lapsiperheiden ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään. Kuuma-kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ltk Valmistellaan paikallinen toimenpideohjelma. Ensimmäinen nuorisopsykologin toimi täytetty alkaen, työpanoksen kohdistaminen ja asiakasmäärien seuranta. Taataan nuorille matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita/palvelujen toteutumisen seuranta. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen -Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään yhteisten asiakkaiden osalta. Yhteisten asiakkuuksien määrä. Yhteiset täydennyskoulutukset. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen - Työllisyyspalvelut Arvioidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Terveydentilan ja sosiaalisen tilanteen kartoitusten määrä. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja edistetään pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia yhdessä Keski-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Pitkäaikaistyöttömien määrä. Työttömien terveystarkastus ja sosiaalisen tilanteen kartoitus Työmarkkinatuen kuntaosuus. - Työllisyyspalvelut - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen P1-P3 19

20 P2 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kuntalaiset valitsevat terveyttä edistäviä elintapoja Edistetään ehkäisevää päihdetyötä (alkoholi, tupakka) kouluissa, vastaanotoilla, työterveyshuollossa ja ikäihmisten palveluissa. Alkoholiohjelman kumppanuussopimus. Savuton työnantaja. Alkoholin käytön itsearvioinnin (audit) mahdollisuuksien lisääminen palvelupisteissä ja sähköisessä ympäristössä. -Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Sivistystoimi - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus Riskiryhmiin kohdennettujen liikuntamahdollisuuksien ja ravitsemusohjauksen parantaminen. Erityistarpeiden mukaan riskiryhmiin kohdennettujen palveluiden määrä. - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen - Liikuntapalvelut Laaditaan liikuntapoliittinen ohjelma. Toteutetaan syksyllä 2010 hyväksytyn liikuntapoliittisen ohjelman mukaisia toimenpiteitä kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. - Kaupunki P1-P3 20

21 P3 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kotona asutaan mahdollisimman hyvin voiden. Toimintakyvyn muutoksiin vastataan varhaisen puuttumisen avulla. Asiakkaan kotona asumista vahvistetaan toimivien prosessien avulla STM:n palvelurakennesuosituksen seurantaindikaattoreiden toteutuminen 75- vuotta täyttäneiden osalta. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Omaishoidon tukipalveluita lisätään Omaishoidon piirissä olevien määrät. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Vammaisen apu tarjotaan joustavasti Palveluvaihtoehtojen kuvaus -Vanhus- ja vammaistyön palvelualue - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen P1-P3 21

22 P3 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin edistäminen. Rakennetaan yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa ikäihmisten ja toimintarajoitteisten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä toimintakykyä tukevien palveluiden tuottamiseksi. Kulttuuri-, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien määrä. Kuuma- hyvinvointiverkostohankkeen toteutuminen (Olohuoneverkosto). Hyvinvointikampus hankkeen suunnitelma etenee. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen - Sivistystoimi - Liikuntapalvelut - Kulttuuripalvelut - Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistämisen palvelukokonaisuus - Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Vammaispoliittisen ohjelman päivitys. Päivityksen käynnistäminen. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Ikääntymispoliittisen ohjelman päivitys vanhuspalvelulain valmistuttua. Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen. - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Asiakkaiden ja omaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Asiakastyytyväisyyskysely - Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen P1-P3 22

23 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunginvaltuusto Kaupunkikehitys Kaupunginvaltuusto KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 23

24 Väestösuunnite Väestösuunnite Väestö ilman uustuotantoa Väestösuunnite 2011 Väestösuunnite 2009 VÄESTÖSUUNNITE Väestösuunnite Väestömuutos / v Väestömuutos % 1,1-0,1 1,1 1,5 2,3 2,4 2,3 2,0 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6 Väestö KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 24

25 Väestösuunnite 2011: Lapset ja nuoret Väestösuunnite 2011: Työikäiset Väestösuunnite 2011: Eläkeikäiset KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 25

26 Väestösuunnitteen asuntotuotantoennuste Ennusteessa ei ole huomioitu kaavavalitusten, suhdanteiden ym. vaikutuksia tuotannon käynnistymiseen Asuntotuotanto kem vanhat kaava-alueet uudet yleiskaava-alueet yht KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 26

27 Asuntotuotantoennusteen edellyttämä maanhankinta Kaupunki on Helsingin seudun aiesopimuksessa sitoutunut 500 asunnon vuosittaiseen tuotantoon, joista 100 on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Uusi aiesopimus vahvistettaneen helmikuussa 2012 ja kuntakohtaiset asuntojen tuotantomäärät saattavat muuttua. Nykyinen kaavavaranto riittää laskennallisesti noin viideksi vuodeksi. Raakamaan vuosittainen hankintatavoite hehtaaria vuodessa. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 27

28 Järvenpään kaupungin yritysprofiili TOIMIALAKOKONAISUUKSIEN KEHITYS : Päivitetty Työntekijöitä 2010 % Arvio 2020 % Teollisuus ,7 15,0 - yleinen kehityssuunta Vähittäiskauppa ,7 14,0 + Lahdenväylä ja keskusta Henkilökohtaiset palvelut 944 7,4 9,0 + ikääntyminen, julk.palv.supistus Liike-elämän palvelut ,2 11,0 osuus lähes samana Maahantuonti ja tukkukauppa 511 4,0 8,0 + sijainti Helsingin seudulla Majoitus ja ravitsemistoiminta 428 3,3 3,0 osuus lähes samana Rakentaminen ,5 10,0 osuus lähes samana Rahoitus/vakuutus 193 1,5 1,0 osuus lähes samana Liikenne 396 3,1 3,0 osuus lähes samana Julkinen hall. ja julk.sekt. yritykset ,9 22,0 - paine supistua voimakkaasti Muut toimialat 730 5,7 4,0 osuus lähes samana Yhteensä ,0 100,0 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 28

29 Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkojen kehitys Väestö Työllinen työvoima % väestöstä Työpaikat Muutos % vuodessa Työpaikkaomavaraisuus % , , , ,6 63, , ,0 63, , ,6 63, , ,3 63, , ,1 65, , ,4 67, , ,0 68, , ,0 68, , ,0 68,5 musta = toteutunut; vihreä = väestösuunnite, punainen = elinkeinopalveluiden arvio/ennuste Oletuksia: 1) työllinen työvoima on vuosina noin 49 % väestöstä 2) työpaikkojen määrän kasvu on noin 2 % vuodessa KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 29 Järvenpään kaupunki

30 Työpaikkaennusteen edellyttämä maanhankinta Yleis- ja asemakaavoitetun tonttimaan arvioidaan riittävän määrällisesti vastaamaan 2 % vuotuisen työpaikkamäärän kasvun tarpeita vuoden 2018 loppuun saakka. Kaupungin omistamille vapaille tonteille arvioidaan syntyvän yhteensä 665 työpaikkaa. Tonttien arvioidaan rakentuvan viiden vuoden sisällä. Yleis- ja asemakaavoituksen piirissä oleville tonteille mahtuu yhteensä noin uutta työpaikkaa. Maanhankinnassa onnistuminen on välttämätöntä työpaikkaennusteen toteutumisen kannalta. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 30

31 Järvenpään työllisyyskehitys ,6% 5,3% 7,4% 7,7% 7,0% Työttömät- negatiivinen kehitys Työttömät - positiivinen kehitys Pitkäaikaistyöttömät negatiivinen kehitys Pitkäaikaistyöttömät - positiivinen kehitys Nuorisotyöttömät- negatiivinen kehitys Nuorisotyöttömät - positiivinen kehitys Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys 2006 alkaen (laki työmarkkinatuen kuntaosuudesta) *) 2013*) 2014*) *) luvut perustuvat työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen nousuun alkaen sekä mahdolliseen pitkäaikaistyöttömyyden nousuun KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 31

32 Kaupunkikehitysohjelma Asiakas Tarve Ohjaus Keinot Ohjaus Toteutus Ohjaus Asukkaat Asunnot Asuntopoliittinen ohjelma Asuntotuotantoohjelma Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus - ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Kuntayhteistyö (Kuuma ja HSY, HLJ) Yritykset Yritystilat Työvoima Elinkeinoohjelma Työllisyyden hoidon aiesopimus Tontit Maapoliittinen ohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitus Kunnallistekniikka Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Tontinluovutus ohjelma Kunnallistekniikan toteutusohjelma Markkinointisuunnitelma KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 32

33 Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Asuntopoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on tunnistaa ja määritellä keskeiset asuntopolitiikan haasteet ja ongelmat sekä esittää niihin ratkaisut ja toimenpiteet. Houkuttelevien ja kilpailukykyisten asuntoalueiden syntyminen. Tavoitteena 1,5-2 % vuosittainen väestönkasvu. Väestön kasvu Asuntotuotanto-ohjelma Vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Asuntotuotanto-ohjelmalla määritellään asuntotuotantotavoitteet suunnitelmakaudelle. Ohjelma vahvistetaan vuosittain yhtäaikaisesti kaavoitusohjelman ja katsauksen kanssa. 500 asunnon vuosituotanto, josta 100 asuntoa Aran tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Asuntotuotanto Elinkeino-ohjelma Vastuuhenkilö elinkeinojohtaja Elinkeino-ohjelmalla määritellään tahtotila ja tavoitteet kaupungin elinkeinopolitiikalle. Ohjelmassa asetetaan myös Järvenpään tavoitteet seudulliselle elinkeinotoiminnalle. Parantaa yritysten sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä Järvenpäässä. Työpaikkojen määrä Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä ja profiili Työllisyydenhoidon aiesopimus Vastuuhenkilö Työllisyyspalveluiden johtaja Aiesopimuksessa sovitaan työllisyydenhoidon yhteisistä tavoitteista ja päämääristä Järvenpäässä ja varmistetaan toimenpiteiden suunnitelmallisuus ja yhdenmukaisuus. Toteuttaa aiempaa kattavampaa pitkän tähtäyksen työllisyysstrategiaa, joka on osa laajempaa seudullista työllisyysstrategiaa. Varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Työttömyystilastot KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 33

34 Keino Vastuuhenkilö Tarkoitus Tavoite Seurantatapa Maapoliittinen ohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään maapoliittiset periaatteet ja tavoitteet. Maapolitiikan keinoja hyödynnetään linjakkaasti ja tehokkaasti. Kaikki maapolitiikan keinot ovat käytössä. Maanhankintaohjelma Vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Maanhankintaohjelmassa määritellään keinot ja aikataulu yleiskaavan mukaisten maa-alueiden hankinnalle. Kaupungilla on riittävä maareservi. Vuosittain tehtävät maakaupat. Yleiskaava ja kaavoitusohjelma Vastuuhenkilö kaupunginarkkitehti Kaavoitusohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset hankkeet. Asunto- ja elinkeinoalueiden kaavoittamiselle luodaan edellytykset. Asumiseen ja elinkeinotoimintaan kaavoitetut kerrosneliömetrit. Kaavoituksen eteneminen sovitussa aikataulussa. Tontinluovutusohjelma Vastuuhenkilö kehitysjohtaja Tontinluovutusohjelmassa asetetaan tavoitteet luovutettavien tonttien määrälle ja laadulle. Myöhemmässä vaiheessa tavoitteet alueiden kokonaistaloudelliselle luovutusjärjestykselle. Kaavoitetut alueet luovutetaan joustavasti rakentamiselle. Luovutettujen tonttien määrä ja kerrosneliöt. Kunnallistekniikan investointiohjelma Vastuuhenkilö katupäällikkö Investointiohjelmassa priorisoidaan ja resursoidaan kaupunkikehityksen kannalta keskeiset infrarakentamisen hankkeet. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 34 Infrahankkeiden toteutus kohdennetaan oikeaaikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan kaavoitusohjelman toteutuminen suunnitellusti. Hankkeiden määrätiedot (laajuus, vertailutieto suunnitelmaan). Aikataulun toteutuminen (liittyy talousarvion investointiohjelmaan noin 3 vuotta).

35 Kaupunkikehityksen haasteet Maareservin riittämättömyys ja maakauppojen tyrehtyminen. Yleiskaavan ulkopuolella ei ole merkittäviä uusia maareservejä. Kaupungin kasvun rajat tulevat vastaan. Kaikki keinot kaupunkirakenteen tiivistämiseksi otettava käyttöön. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen. Kehittämisalueiden liikenne- ja muun infrastruktuurin suuret kynnyskustannukset. Yritystonttien valmiusasteen nosto. Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy. KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 35

36 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunginvaltuusto Johdon asiantuntijapalvelut Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 36

37 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Kriittiset menestystekijät Palvelualueet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä tukevat prosessimaista toimintaa. MUUTOSOHJELMA 37

38 Muutosohjelman tavoite Muutosohjelman tavoitteena on turvata Järvenpään kehittyminen elinvoimaisena kaupunkina. Muutosohjelma on kokonaisuus, joka ulottuu kaupunkistrategian uudistamisesta organisaatiorakenteen sekä palveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen uudelleen arviointiin. Muutosohjelman päämääränä on varmistaa se kehitystyö, jolla johtamisen ja toimintatapojen muutokset saadaan käytäntöön. Muutosohjelman osat Kaupungin organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän sekä palveluprosessien kehittäminen. Tuotteistettuun yksikköhintapohjaiseen budjetointijärjestelmään siirtyminen. Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Toteutettujen muutosten seuranta ja arviointi. MUUTOSOHJELMA 38

39 Onnistumisen elementit Luottamushenkilöiden yhteinen tahto Johdon ja henkilöstön aito sitoutuminen Muutokset onnistunut toimeenpano ja uudistuminen MUUTOSOHJELMA 39

40 Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuut Kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen Asiakaslähtöiseen prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen. Muutoksen valmistelu aikataulun mukaisesti -Kaupunginjohtaja -Kehitysjohtaja Palvelujen turvaaminen kuntalaisille Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella Strategian toimeenpanoa tukevat kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat päivitetään ja arvioidaan vuosittain Palveluverkkosuunnitelma päivitetään vuoden 2011 aikana Toteuttamisohjelmat päivitetty ja hyväksytty. Palveluverkkosuunnitelma hallituksessa. Yhteistyössä toteutetut hankkeet. - Johtoryhmä - Tekninen johtaja - Johtoryhmä Kuntayhteistyön tiivistäminen Työyhteisöjen houkuttelevuuden lisääminen Työn tekemisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden paraneminen Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen Henkilöstöohjelmaa noudatetaan -Henkilöstöjohtaja -Toimialajohtajat, palvelujohtajat Työn tekemisen mielekkyyden ja osaamisen vahvistaminen Työpaikkojen turvaaminen tehtävien muuttuessa MUUTOSOHJELMA 40

41 Tavoite Toimenpide Seurantatapa Vastuut Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella. Strategisen ja operatiivisen johtamisen vahvistaminen. Asiakaslähtöiseen palvelukulttuuriin perustuvat tehokkaat toimintatavat ja palveluprosessit. Asiakastarpeiden analyysiin perustuvat ehyet palvelukokonaisuudet ja niiden toimeenpanoa tukeva organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Kaupungin strategisen tason prosessikartta käytössä. Kaupungin ydinprosessit ja avainprosessit toimivat asiakaslähtöisesti. Uuteen organisaatiomalliin siirtyminen 2013 mennessä. - Palvelujohtajat Tuotteistettuun yksikköhintapohjaiseen budjetointijärjestelmään siirtyminen. Tuotteistuksen pilotointi vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. - Talousjohtaja - Palvelujohtajat Muutoksen sujuva toteuttaminen Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Valmennukset luottamushenkilöille ja eri henkilöstöryhmille sovitettuna muutoksen etenemiseen. - Kaupunginjohtaja MUUTOSOHJELMA 41

42 Nykyorganisaatio Toiminnan organisoinnissa ei ole täysin huomioitu asiakaslähtöisyyttä. Sektoriorganisaatio, jossa samaa asiakasryhmää palvellaan eri sektoreissa, jolloin yhteistyö eri yksiköiden välillä on puutteellista. Osaoptimoinnin mahdollisuus on olemassa. Kokonaiskuva kaupungin palvelutuotannosta on epäselvä, tai siinä on viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä parantamisen varaa. Palvelut tuotetaan kalliisti. Organisaatiorakenne edesauttaa resurssien tehotonta käyttöä koko kaupungin näkökulmasta. Vastuut toiminnasta ja taloudesta eivät kulje käsi kädessä asiakaslähtöisesti tarkasteltuna. Palvelutarve kasvaa käytettävissä olevia resursseja nopeammin. Tarvitaan kokonaisvaltaista yhteistyön lisäämistä kaupungin yksiköiden ja ulkopuolisten palveluntuottajien välillä. Asiakaslähtöinen, prosessimaista toimintaa tukeva organisaatio Toiminta organisoitu asiakaslähtöisesti (lapset ja nuoret, ikäihmiset jne.). Mahdollistaa saumattoman yhteistyön eri yksikköjen välillä vähentämällä yhteistyön esteitä, koska sijainti samassa organisaatiossa. Osaoptimoinnin tarve vähenee, koska asiakasryhmä ja toimielimen vastuullinen viranhaltija (vastuu toiminnasta ja taloudesta) on sama. Johtaminen ja resursointi on tarkoituksenmukaisempi. Luo edellytykset resurssien tehokkaalle käytölle. Toiminta ja talous mahdollista kytkeä paremmin toisiinsa asiakaslähtöisesti tarkasteltuna. Asiakaslähtöiset kokonaisuudet luovat edellytykset palvelutarpeen kattavaan tarkasteluun. MUUTOSOHJELMA 42

43 Kehitysjohtaja Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Eräs tapa kuvata asiakaslähtöistä, prosessimaista toimintaa tukeva organisaatiomalli. Johdon asiantuntijapalvelut - Talouspalvelut - Henkilöstöpalvelut - Hallintopalvelut Tukipalvelukeskus Toimintaympäristöpalvelut - palveluverkko - infrastruktuuri - palveluverkko - infrastruktuuri Asukkaat Yritykset Päätöksenteko Kaupunginjohto Lautakunnat Kaupunginjohtaja Palvelujohtajat Voimavarajohtajat Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asukkaat 04/2011

44 Muutosohjelman toimijat ja roolit Toimija Kaupunginhallituksen prosessijaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Johtoryhmä Henkilöstö Rooli Valmistelee kaupunginhallituksen käsittelyyn menevät asiat. Valmistelee muutosohjelman ja seuraa sen toteutumista. Päättää muutosohjelmasta ja seuraa sen toteutumista. Ohjaa muutosohjelman käytännön toteutusta Muutosohjelman käytännön toteutuksesta ja viestinnästä vastaavat siihen valitut henkilöt. Muutosohjelman seuranta ja arviointi Muutosohjelman toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa keväisin valtuusto ja kaupunginhallitus Muutosohjelman mukaisia talousarvion vuositavoitteita seurataan Johdon raportin yhteydessä kolme kertaa vuodessa valtuusto ja kaupunginhallitus Raportointi organisaation sisällä kolme kertaa vuodessa johtoryhmä MUUTOSOHJELMA 44

45 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunginvaltuusto Talouden asiantuntijapalvelut Kaupunginvaltuusto TALOUSOHJELMA 45

46 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat VUOSIKATE-% JA INVEST. TULORAHOITUS-% VUOSIKATE % POISTOSTA INVEST. TULORAHOITUS-% TALOUSOHJELMA 46

47 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat LAINAT JA NETTOINVESTOINNIT EUROA/AS LAINAT/ASUKAS NETTOINVESTOINNIT/AS TALOUSOHJELMA 47

48 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat TALOUSOHJELMA 48

49 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Kriittiset menestystekijät Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. TALOUSOHJELMA 49

50 Talousohjelman yleiset periaatteet Talousohjelman keskeisenä päämääränä on, että toimintaa ja taloutta ennakoidaan, ne saadaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Käyttötalouden osalta tämä merkitsee toimintakatteen kasvun hillitsemistä. Pitkän aikavälin tavoitteena on investointien tulorahoitusasteen nostaminen yli 100 % tason sallien kuitenkin sen tietoisen ja hallitun tilapäisen heikkenemisen. TALOUSOHJELMA 50

51 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Oman toiminnan kustannustietoisuutta kehitetään ja päätöksenteon valmistelua parannetaan kaupungin organisaation kaikilla tasoilla. Laskentaohjetta noudatetaan. Tuotteistusta pilotoidaan vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. Laskentaohje laadittu Pilotti-tuotteet tuotteistettu - Laskentaohje: talousjohtaja - Toimialat yhteisten ohjeiden mukaisesti Toimintamenojen kasvua hillitään toiminnan tuottavuutta parantamalla (parantamistavoite vuositasolla 2 %) Kaupungin tuottavuutta parannetaan kaupungin muutoshankkeen ja prosessien kehittämisen kautta. Tuottavuuden vuosimuutos % - Toimialat Verkostojen hallintaa ja verkostojohtamista kehitetään kaikilla toimialoilla. Toimialat kartoittavat keskeisimmät sidosryhmänsä (ulkoiset ja sisäiset) ja nimeävät niille vastuuhenkilöt, jotka vaikuttavat verkostoissa aktiivisesti ja edistävät kaupungin strategian mukaista toimintaa. Lista sidosryhmistä ja niille nimetyistä vastuuhenkilöistä. - Toimialat TALOUSOHJELMA 51 * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia

52 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Kaupunkikonsernin tavoitteiden saavuttamista ja kokonaisuudenhallintaa parannetaan noudattamalla laadittua omistajaohjeistusta Omistajapolitiikkaa noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteita noudatetaan kaupungin päätöksenteossa Konserniohjeita noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan. Kirjallinen ajantasainen omistajapolitiikka Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteet Kirjalliset, ajantasaiset konserniohjeet - Talousjohtaja - Talousjohtaja - Talousjohtaja Huom! Kaikkien em. ohjeiden noudattamisesta vastaavat toimialajohtajat ja asianosaiset kaupunkikonsernin työntekijät * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 52

53 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Toiminnan ja talouden seuranta saatetaan toimivaksi organisaation kaikilla tasoilla. Seurantavastuu lähtee budjettivastuullisesta esimiehestä. Seurannalla varmistetaan riittävä ennakointi ja reagointi muuttuvaan toimintaympäristöön. Taloutta ja toimintaa raportoidaan rinnakkain, ei toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Toiminnan ja talouden seuranta toteutetaan toimialoilla / palvelukokonaisuuksilla yhteisen ohjeistuksen ja mallin mukaisesti. Kuukausittaisen toiminnan ja talouden seurannan suorittaneiden budjettivastuullisten esimiesten % osuus. - Talousjohtaja -Toimialajohtaja / palvelujohtaja - Toimialan / palvelukokonaisuuden talouspäällikkö * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 53

54 Tavoite Hyödynnetään tehokkaasti naapurikuntien ja koko kuntakentän hyvät käytännöt (Best Practice) Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat ja arvioivat aktiivisesti naapurikuntien ja kuntakentän hyviä käytäntöjä ja hyödyntävät niitä omassa palvelutuotannossaan kaupungin ohjeet ja säännökset huomioiden. Seurantatapa Vastuut - Toimialat Suojaudutaan toiminnallisia ja taloudellisia riskejä vastaan saattamalla ostopalvelut sopimusten piiriin. Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat palvelutuottajat, jotka eivät ole sopimusten piirissä. Kilpailutukset suoritetaan kaupungin hankintaohjeet huomioiden määrärahojen puitteissa. Ennen kilpailutusta tulee arvioida hankinnan tarpeellisuus ja kustannus omaan palvelutuotantoon verrattuna. Kilpailutuksessa huomioidaan Kuumayhteistyön mahdollisuudet. Sopimuksen piirissä olevien palveluntuottajien %-osuus kaikista palveluntuottajista. - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 54

55 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Suurimpien investointien osalta tehostettu hankesuunnittelua ja seurantaa. Suurimmista investoinneista tehdään hankesuunnitelma aikatauluineen ja vastuineen. Suunnitelmasta on käytävä ilmi hankkeen arvioidut käyttötalous- ja investointikustannukset. Investoinnin toteutumista seurataan säännöllisesti asianomaisessa toimielimessä. Kirjallinen hankesuunnitelma - Tekninen toimiala yhteistyössä asianomaisen investoinnin käyttäjätoimialan kanssa Palvelujen priorisointi ja tarvittaessa hallittu palvelutason/palvelutarjonnan lasku toimintaympäristön muutokset huomioiden. Toimialat priorisoivat palvelunsa ja kohdistavat resurssinsa sen mukaisesti. Priorisoinnin tulee olla säännöllistä ja perustua toimintaympäristön muutosten analysointiin. Toimialojen palvelupriorisointi toimii kaupunkitason priorisoinnin tukena. Talousarvio - Toimialat Kaupungin tulokehityksestä huolehtiminen. Asiakasmaksujen nostaminen lain ja asetuksen sallimaan enimmäismäärään huomioiden seutukunnallinen taso. Täyskustannuskorvaukset tarkistetaan vastaamaan kustannustason kehitystä. Vuosittain tarkistettujen asiakasmaksujen osuus - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 55

56 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Asiakasmaksut Kuntaliiton suosituksen mukaan bruttoperusteisiksi, jolloin asiakasmaksut perii kunta. Tämä vaikuttaa mm. kuntien valtionosuuksiin kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä. Kartoitetaan ne asiakasmaksut, joita ei nykykäytännössä peritä bruttoperusteisesti. Selvitetään toimenpiteet joilla laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi. Muutetaan laskutus jos mahdollista. Bruttoperusteisten asiakasmaksujen %- osuus asiakasmaksuista - Toimialat * toimialalla tarkoitetaan myös keskushallintoa ja palvelukokonaisuuksia TALOUSOHJELMA 56

57 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma Kaupunginvaltuusto Henkilöstön asiantuntijapalvelut Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 57

58 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Keskeinen periaate päämäärien toteutumiseksi: Henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Henkilöstön käytön suunnitteluun vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ovat: palvelurakenteen uudistus, prosessimaiseen toimintaan siirtyminen kaupungin väestörakenteen muutos, sisältäen maahanmuuttotaustaisen väestön lisääntymisen henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen Kaupungin sisäiset toimintojen keskittämistoimenpiteet, esim. toimistopalveluhanke työvoimapula ja toisaalta työttömyyden lisääntyminen teknologian kehitys kuntayhteistyö Kriittisistä menestystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet: Linjakas johtaminen ja esimiestyö Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Työhyvinvointi Strateginen henkilöstösuunnittelu Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen HENKILÖSTÖOHJELMA 58

59 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Linjakas johtaminen ja esimiestyö Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen vahvistaminen. PostJet valmennus sekä Teknisen toimialan että Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin palvelualueen sekä Keskushallinnon johtoryhmille. Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen osa-alueiden sisällöt määritelty. Johtamisarvioinnit vähintään 3,5/5. Tulokset ohjaavat sekä esimieskoulutusten suunnittelua että valmennusta esimiehille. - Henkilöstöpalvelut ohjeistaa - Johto ja esimiehet toteuttavat PostJet valmennus toteutunut 06/2012 mennessä. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi on monipuolisen työhyvinvoinnin toimenpide- / työkaluvalikon laatiminen. Sairauspoissaolojen seurantaraportointia kehitetään varhaista puuttumista tukevaksi. Työhyvinvointikyselyn tulos kaikissa osioissa >3,2/5,0 Koko henkilöstö on käynyt työyhteisötaitokoulutuksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Työyhteisökohtaiset työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat toimenpiteineen on laadittu työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. - Henkilöstöpalvelut - Johto, esimiehet - Koko henkilöstö Lyhyiden (1-5 pv) sairauspoissaolojen määrän seuranta on mahdollista. HENKILÖSTÖOHJELMA 59

60 Tavoite Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Seurantatapa Vastuut Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Tulospalkkauksen pilotoinnin projektisuunnitelma on laadittu vuoden 2012 aikana. Tuloksellisuustavoitteet määritelty. - Henkilöstöpalvelut ohjeistaa - Toimialat toteuttavat Strateginen henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnitelmien laatiminen Sisäisten työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Työnantajakuvan kehittäminen ja markkinointi työvoiman saatavuuden takaamiseksi. Uudistetut henkilöstösuunnitelmat ohjaavat resurssien käyttöä ja rekrytointiluvat ja päätökset perustuvat niihin Sisäisten markkinoiden kautta uusiin tehtäviin siirtyneiden määrä Työpaikkahakijoiden määrä - Henkilöstöpalvelut - Toimialat Tehtävät, joihin rekrytointiongelmia määritelty ja korjaavat toimenpiteet aloitettu 06/2012 mennessä Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Keskeisten osaamistarpeiden määrittely toimialoilla Osaamisen hallinnan tietojärjestelmän käyttöönotto. Määritelty keskeiset osaamistarpeet. Osaamisen hallintajärjestelmä kilpailutettu, hankittu ja otettu käyttöön mennessä. - Henkilöstöpalvelut - Toimialat, esimiehet Tekijä, muokkaa Perustyylissä