ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 6. kaupunginosan korttelin 117 tontin 1 sekä katualueen ja 5. kaupunginosan puistoalueen asemakaavan muutos, Pitkäkatu 18 22, ammattikorkeakoulu. Kaavan tunnus: 06:093 Kaavan päiväys: 26.3.2009 Kaavan laatija: Annaliisa Puustinen, puh. 040-559 0687 osoite, Jyväskylän kaupunki, kaavoitus, PL 233, 40101 Jyväskylä, e-mail: annaliisa.puustinen@jkl.fi Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: 11.3.2009 Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymispäivämäärä: 2.6.2009 Kaupunginhallituksen hyväksymispäivämäärä: 31.8.2009 Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 21.9.2009
1 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Yliopiston kampusalueen vieressä Pitkäkadun ja Voionmaankadun kulmassa ja rajoittuu Moirislammen puistoalueeseen. 3 Kaavan tarkoitus Asemakaavaa muutetaan rakennuksen peruskorjauksen mahdollistamiseksi. Kellarikerroksesta muutetaan tiloja soittotiloiksi, ruokalatiloja laajennetaan ja ilmastointi uusitaan.
2 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 3 KAAVAN TARKOITUS... 1 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVA... 3 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Maanomistus... 4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 4 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 4 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 4 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 4 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireilletulo... 5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 5 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 5 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 5 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 5 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 6 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 6 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 6 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 6 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 7 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 5.1 KAAVAN RAKENNE... 7 5.1.1 Mitoitus... 7 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 8 5.3 ALUEVARAUKSET... 8 5.3.1 Korttelialueet... 8 5.3.2 Muut alueet... 8 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 8 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 8 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön... 8 5.4.3 Muut vaikutukset... 8 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 8 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 9 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 9 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 9 LIITTEET... 9
3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.2.2009 2. Ote yleiskaavasta 4.6.1984 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Pienennös asemakaavakartasta 5. Maanomistuskartta 6. Tonttijakokartta 7. Asemakaavan seurantalomakkeet 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Education Facilities Oy / Jyväskylän tilapalvelu on hakenut asemakaavan muutosta 14.11.2008 saapuneella kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 18.2.2009. Se on lähetetty osallisille 6.3.2009 Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 11.3.2009. Aloituskokous on pidetty 26.2.2009. Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 28.4. 15.5.2009. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 2.6.2009 kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 15.6.2009. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 30.6.-14.8.2009. 2.2 Asemakaava Kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten tonttia laajennetaan puistoalueelle ja rakennusoikeutta lisätään. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuksen on tarkoitus käynnistyä loppuvuodesta 2009. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ammattikorkeakoulu (Jyväskylän Musiikkikeskus Oy) on rakennettu vuonna 1983. Rakennusoikeus kokonaisuudessaan on käytetty ja rakennus ulottuu miltei tontin takarajaan. Pysäköintialue sijaitsee tontin lounaispäässä. Tontin koillisosa on pääasiassa lehtipuuta kasvavaa puistometsää. Tontti rajautuu Moirislammen puistoon. Puistoalueen osalla, joka liitetään tonttiin, on neljä lehtipuuta ja neljä havupuuta. Tontin lounaispuolella sijaitseva kevyen liikenteen väylä johtaa Moirislammen puistoon ja edelleen yliopiston kampusalueelle. Moirislammen puisto on ehdolla valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (VAT).
4 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue on maastoltaan loivasti pohjoiseen nousevaa. Maaperä on koillisosassa moreenia, muualla silttiä, hiekkaa ja hietaa. Tontin puusto on pääasiassa lehtipuuta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Tontilla sijaitsee ammattikorkeakoulun musiikkikeskus, musiikkikirjasto ja henkilöstöruokala. Työpaikkoja on noin 55. Asuntoja rakennuksessa ei ole. Oppilaitos on hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa, sillä joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Voionmaankadulla tontin kohdalla. Alue on kytketty yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 3.1.4 Maanomistus Tontin omistaa Jyväskylän kaupunki. Tontti on vuokrattu Education Fasilities Oy:lle 31.12.2032 saakka. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä 14.4.2009. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 4.6.1984 hyväksymä yleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Alue on tarkoitettu pääasiassa kerrostalomaiseen asumiseen. Asuntokerrosalasta tulee vähintään 2/3 sijaita kerrostaloissa. Alue sisältää myös asumiselle tarpeelliset julkiset ja yksityiset palvelut, alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköintialueet, alueen asukkaita palvelevat virkistys- ja puistoalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet. Alueella on voimassa 27.1.1982 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on Kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa kiinteistön hoidon kannalta välttämättömät asunnot. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa kiviainesta. Puistoalueella on voimassa 9.8.1983 vahvistettu puiston asemakaava. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2008 ja tullut voimaan 1.1.2009. Tonttijako on hyväksytty 5.4.1982. Tontti on mitattu 6.4.1982. Pohjakartta on Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden tonttituotannon laatima. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Education Facilities Oy / Jyväskylän Tilapalvelu hakee asemakaavan muutosta rakennusoikeuden nostamiseksi tontilla, jotta tarvittavat lisätilat voidaan toteuttaa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
5 4.3.1 Osalliset Muutoksen hakija: Education Facilities Oy / Jyväskylän Tilapalvelu Viranomaiset: Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka JE- Siirto Oy Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Keski-Suomen museo Keski-Suomen ympäristökeskus Muut: Elisa Oyj, Relacom Finland Oy TeliaSonera Finland Oyj, Sito-yhtiöt Yhdistykset: Nisulan asukasyhdistys Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 11.3.2009 ja kirjeitse nimetyille osallisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 6.3.2009. Aloituskokous on pidetty 26.2.2009. Kaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 28.4. 15.5.2009, jotta osallisilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen 2.6.2009 kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 15.6.2009. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 30.6. 14.8.2009. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaava muutos edellyttää MRL 66 :n 2 momentin mukaista viranomaisneuvottelua. Viranomaisneuvottelu on pidetty 21.4.2009. Asiasta ei ollut huomautettavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet
6 Kunnan tavoitteena on mahdollistaa musiikin opetustilojen saattaminen tarvittavalle tasolle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavassa sallitaan tarpeen mukaisten soittotilojen sijoittaminen kellarikerrokseen. Rakennusoikeutta nostamalla ilmastointikonehuone saadaan sijoitettua alustavien luonnosten mukaisesti. Kaikki nykyiset pysäköintipaikat säilyvät. Pysäköintimääräyksen muuttaminen ei lisää nykyistä autopaikkatarvetta. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Moirislammen puistoalue on yhtenäinen kokonaisuus. Rakennus liittyy kiinteästi puistoalueeseen. Hakijan esittämää ajoyhteyttä puiston kautta rakennuksen sisäpihalle ei sallita, sillä puistokäytävät ovat sekä rakenteeltaan että muilta ominaisuuksiltaan liikenteelle sopimattomia. Tästä johtuen on parempi liittää kaista puistoaluetta tonttiin, jolloin liikennöinti tapahtuu omalla tontilla puistossa kulkemista häiritsemättä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Suunnittelun kuluessa hakija on ilmoittanut, että rakennuksen pääsisäänkäynti on siirtymässä Voionmaankadun puoleiseen julkisivuun. Sisäänkäyntiä ja sen näkyvyyttä halutaan korostaa sisäänkäyntiaukiolla, kivetyllä kulkuväylällä ja uusilla puuistutuksilla. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollisimman vähäinen ympäristön muutos lisärakentamisesta huolimatta. Muut tavoitteet Ei ole. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavasta ei ole esitetty vaihtoehtoja. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavaratkaisu vaikuttaa ympäristöön siten, että kaksi koivua, yksi haapa ja yksi leppä joudutaan kaatamaan rakennuksen sisäpihalle johtavan ajoväylän tieltä. Puustoa Moirislammen ympärillä on kuitenkin sen verran, ettei puiden poisto ole merkittävä, joskin rakennus näkyy paremmin Moirislammen suuntaan puiden poiston myötä. Liito-oravien esiintyminen tonttiin liitettävällä puistoalueella on selvitetty. Tontin laajentamisella puistoon ei ole vaikutusta lähialueiden liito-oravien elinolosuhteisiin.
7 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksen ollessa MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä, se lähetettiin nimetyille osallisille. JE- Siirto Oy, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta ja Keski-Suomen museo antoivat kaavaluonnoksesta lausunnot. JE-Siirto Oy:llä eikä Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalla ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy jätti huomautuksen. Lausunnot ja huomautus on kirjattu lautakunnan listateksteihin Tonttituotanto, Yhdyskuntatekniikka, Jyväskylän Energia Oy:n kaukolämpö, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi eivät ole ottaneet kantaa kaavaluonnokseen. Lausunto: Keski-Suomen museo esittää lausunnossaan kiinnitettäväksi erityistä huomiota tulevan VAT -alueen Moirislammen ympäristön luonteen säilymiseen, kasvillisuuteen, puustoon ja käytäviin. Vastine: Rakennus liittyy maisemallisesti Moirislammen puistoon. Tontin laajentaminen puistoalueelle 3,5 m ja liikenteen tuominen rakennuksen sisäpihalle tätä kautta aiheuttaa yhden haavan, kahden lepän ja kahden koivun poistamisen. Puista kolme sijaitsee tonttiin liitettävällä puistoalueella. Moirislammen ympärikiertävät puistokäytävät säilyvät nykyisellään. Osa rakennuksesta avautuu nykyistä enemmän puistoon puiden poistamisen myötä. Huomautus: Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy huomauttaa, että rakennuksen peruskorjaussuunnitelmassa rakennuksen pääsisäänkäynti on siirtymässä Voionmaankadun puoleiseen julkisivuun. Sisäänkäyntiä ja sen näkyvyyttä Voionmaankadun suuntaan halutaan korostaa sen eteen rakennettavalla sisäänkäyntiaukiolla ja kulkuväylällä, joka on tarkoitus päällystää kiveyksellä ja osaltaan täydentää ja rytmittää uusilla puuistutuksilla. Aukion rakentaminen tässä muodossa aiheuttaa alueella olevien koivujen osittaista poistamista ja on päällystämisenkin kanssa ristiriidassa kaavaluonnoksen kanssa. Huomauttaja esittää, että kaavassa mahdollistettaisiin liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisen sisääntuloaukion ja sille johtavan kulkuväylän rakentaminen. Vastine: Asemakaavaa on tarkistettu siten, että noin 15 metrin matkalta seinälinjassa on poistettu istutettavan tontinosan määräys, jolla puusto on säilytettävä. Tämä on puolet asemapiirroksessa esitetystä aukiosta. Aukiota voitaneen jossain määrin toteuttaa nykyisiä puita säilyttäen myös istutettavalla tontinosalla. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 2.6.2009 kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 15.6.2009 virallisesti nähtäville asettamista varten. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus
8 Tontti on pinta- alaltaan 5682 neliömetriä. Rakennusoikeutta on 4350 kerrosalaneliömetriä. Tonttitehokkuus on e=0,77. Kerrosluku on 1/3 k III. Katualuetta on 253 neliömetriä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteuttaminen muuttaa luonnonympäristöä vähäisessä määrin, sillä nykyisestä Moirislammen puistoalueesta liitetään tonttiin 3,5 m leveä kaitale, jolla sijaitsee neljä lehtipuuta ja neljä havupuuta. Näistä puista todennäköisesti kolme lehtipuuta joudutaan poistamaan. Tontilta jouduttaneen poistamaan yksi lehtipuu. Näkymä Voionmaankadun puolelta muuttuu rakennuksen pääsisäänkäynnin siirtyessä Voionmaankadun puolelle. Sisäänkäynnin siirto aiheuttaa myös muutaman puun poiston sisääntuloaukion rakentamisen myötä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Rakennusta laajennetaan sisäpihan puolelle ruokalan osalta. Uusi ilmastointikonehuone rakennetaan kattokerrokseen ruokalatilan yläpuolelle. Nykyisiä kellaritiloja muutetaan soittotiloiksi. Tästä johtuen kerrosluku on muutettu kerrosluvuksi 1/3 k III. Maanalainen pysäköintimahdollisuus tontilta on poistettu ja nykyinen pysäköintialue on muutettu rakennusalasta pysäköintipaikaksi. Pääsisäänkäynti siirtyy Voionmaankadun puolelle. 5.3.2 Muut alueet Kevyen liikenteen väylä Pitkäkadulta Moirislammen puistoalueelle säilyy nykyisellään. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikutus luonnonympäristöön on vähäinen ja koskee tontin puustoa. 5.4.3 Muut vaikutukset Muita merkittäviä vaikutuksia ei ole. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Pitkäkadun liikenteen koetaan aiheuttavan rakennuksessa musiikinopetukselle ajoittain häiriötä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Tontin koillisosan istutettavalla tontinosalla on asemakaavamääräys Istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää. Tonttiin liitettävällä puiston osalla kaksi puuta on merkitty säilytettäväksi.
9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamista ohjaavat alustavat suunnitelmat ovat asemakaavan muutoshakemuksen liitteenä. Muita suunnitelmia ei kaavoitusvaiheessa ole. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen käynnistyy kaavan saatua lainvoiman riippuen omistajan tarpeista. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta perustuu Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan ns. 10 R ohjelmaan. LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta Pienennös asemakaavakartasta Maanomistuskartta Tonttijakokartta Asemakaavan seurantalomakkeet