KAIKKI MINKÄ OLET AINA HALUNNUT TIETÄÄ KENRAALIBASSOSTA, MUTTA ET OLE KEHDANNUT KYSYÄ Sakari Vaiikka Sakari Vaiikka I KOLMISOINNUT 1. Soiut raketuvat seitsesävelisestä diatoisesta sävelmateriaalista site, että asteikosta otetaa käyttöö joka toie sävel. Tällöi soitu muodostuu päällekkäisistä tersseistä. Jos soiu ali sävel o se perussävel, soitua kutsutaa kolmisoiuksi, eli terssikvittisoiuksi. Jos soiu ali sävel o soituraketee terssisävel, puhutaa terssikääöksestä eli sekstisoiusta ja jos soiu ali sävel o raketee kvittisävel, puhutaa kvittikääöksestä eli kvarttisekstisoiusta. Keraalibassossa käytettäviä umerokoodeja selostetaa tarkemmi kolmisoituje kääöksiä käsittelevässä luvussa. Kolmisoitu Sekstisoitu Kvarttisekstisoitu 2. Soiu positiolla eli asemalla tarkoitetaa ylimmä ääe suhdetta bassoo. Positio ilmaistaa esimmäise bassouoti yhteydessä. Soiu positio määritellää vai esimmäise soiu osalta. Soitujakso kuluessa positio vaihtelee. Positio ilmaistaa site, että oktaaviasemaa ei merkitä laikaa, terssiasema merkitää umerolla 3 ja kvittiasema umerolla : Oktaaviasema Terssiasema 3 Kvittiasema 3. Neliääisessä musiikissa soiu ääiä kutsutaa sekakuoroimillä, jotka ovat alhaalta ylöspäi lukie basso, teori, altto ja sopraao.. Asettelulla tarkoitetaa soiu ääte suhdetta toisiisa. Asettelu o ahdas (A), jos eliääisessä soiussa sopraao ja teori välimatka o korkeitaa oktaavi. Asettelu o hajallie (H), jos sopraao ja teori välimatka o vähitää oktaavi. Tällöi kuiteki vierekkäiset kuoroääet pidetää oktaavi sisällä. Tämä ei koske basso ja teori välimatkaa, joka voi olla mikä tahasa. Ahdas asettelu tuotetaa 1
site, että otetaa käyttöö soiu sävelet siiä järjestyksessä, kui e tulevat vastaa laskeuduttaessa sopraaosta alaspäi. Esimmäie sopraaosävel o yleesä syytä kirjoittaa välille f1-e2. Ahdasta asettelua kirjoitetaa site, että kolme ylitä kuoroäätä sijoitetaa ylemmälle viivastolle: Ahdas asettelu. Ahtaasta asettelusta saadaa hajallie site, että ahtaa asettelu altto pudotetaa oktaavia alemmaksi ja siitä tehdää teori. Ahtaa asettelu teorista tulee tällöi altto. Nuottigrafiikka järjestetää hajallisessa asettelussa site, että sopraao ja teori varret suutautuvat ylös, alto ja basso varret alas. Basso ja teori sijoitetaa alemmalle viivastolle, altto ja sopraao ylemmälle: Hajallie asettelu II KOLMISOINTUJEN YHDISTÄMINEN 1. Jos peräkkäiset soiut ovat toisiisa ähde kvartti/kvittisuhteessa, iillä o yhteie sävel. Jos soiut ovat terssi/sekstisuhteessa, iillä o kaksi yhteistä säveltä. Tällaiset soiut yhdistetää toisiisa harmoisesti, mikä tarkoittaa, että yhteie sävel tai yhteiset sävelet sidotaa, eli pidetää siiä kuoroääessä, jossa se tai e ovat olleet edelisessä soiussa ja muut ääet viedää lähimpii paikkoihisa. Jos ollaa ahtaassa asettelussa, huolehditaa samalla siitä, että sopraao ja teori välimatka o korkeitaa oktaavi. Jos ollaa hajallisessa asettelussa, huolehditaa siitä, että vierekkäiset kuoroääet pysyvät oktaavi sisällä (ei koske basso ja teori välistä itervallia), ja että sopraao ja teori väli o vähitää oktaavi. Kolmisoiuissa kaksietaa lähes kaikissa tapauksissa basso sävel, joka siis o soiu perussävel: 2. Jos kyseessä o mollisävellaji, käytetää harmoista molliasteikkoa, jossa kuudee ja seitsemäe sävele välie itervalli o yliouseva sekuti. Mikää kuoroääe melodialijassa ei kuitekaa käytetä yliousevia itervalleja. Siksi mollisävel- 2
lajissa II astee soitu yhdistetää V astee soituu site, että yhteistä säveltä ei sidota. Tällöi puhutaa melodisesta yhdistämisestä. Numeroimato kromaattie merkki bassouoti yhteydessä tarkoittaa basso yläterssiä (basso yhteydessä esiityvät kromaattiset merkit tai umerokoodit eivät määrää oktaavialoja): 3. Myös duurisävellajissa II astee soitu yhdistetää V astee soituu mielellää melodisesti, jos II astee soitu sattu olemaa terssipositiossa:. Sekuti/septimisuhteisilla kolmisoiuilla ei ole yhteistä säveltä. Tällöi soiut yhdistetää toisiisa site, että kaikki kolme ylä-äätä kuljetetaa bassoa vastaa. Jos siis basso liikkuu sävelaskele ylöspäi, ylä-ääet tulevat alaspäi lähimpii paikkoihisa, jos taas basso liikkuu sävelaskele alaspäi, ylä-ääet kuljetetaa ylöspäi lähimpii paikkoihisa:. Ku soituja yhdistetää toisiisa äide periaatteide mukaisesti, sävelkudos säilyy elävää, mikä äkyy siiä, että kolmella ylä-ääellä o omissa soiuissaa vaihteleva rooli siirryttäessä soiusta toisee. Esimerkiksi yllä olevassa soituvirtailussa sopraao o esimmäisessä soiussa oma soitusa perussävel, toisessa soiussa oma soitusa terssi, kolmaessa kvitti, eljäessä terssi, viideessä perussävel, kuudeessa kvitti ja viimeisessä terssi. Sama vaihtelevuus koskee kaikkia ylä-ääiä. Tällä tavalla soituja yhdistämällä voidaa oudattaa keraalibasso tärkeitä periaatetta, joka mukaa soituvirtailussa ei saa olla paralleelipriimejä, -kvittejä eikä oktaaveja.. Joskus vierekkäiset soituasteet joudutaa yhdistämää toisiisa osittaisella myötäliikkeellä. Tämä tilae tulee etee, ku yhdistetää duurisävellajissa V astee terssipositio VI astee soituu. Tällöi sävellaji johtosävel, joka siis o V astee soi- 3
u terssi, o sopraaossa ja se viedää ylöspäi tooikaa, koska se o voimakas tedessisävel. Tuloksea o VI astee soiu terssi kaksius:. Mollisävellajissa yhdistelmissä V-VI ja VI-V joudutaa aia kaksitamaa VI: terssi, jotta vältyttäisii yliousevalta sekuti-itervallilta: III KOLMISOINTUJEN KÄÄNNÖKSET 1. Bassouoti yhteydessä oleva umero viittaa aia basso yläpuolisee soiu raketeesee. Vakiituee käytäö mukaa kolmisoiu terssikääöstä ilmaistaa umerolla, joka viittaa siihe, että soiu raketeesee kuuluu basso yläpuolie seksti-itervalli. Soituu kuuluu myös basso yläpuolie terssi, jota ei kuitekaa kirjoiteta umerokoodii. Kvittikääökse umeroiti o ja, mikä tarkoittaa, että soituu kuuluu basso yläpuolella oleva kvartti ja seksti. 2. Kolmisoiu terssikääöksessä eli sekstisoiussa kaksietaa useimmite muu kui basso sävel, siis soiu perussävel tai kvitti. Se sijaa kvittikääöksessä eli kvarttisekstisoiussa kaksietaa aia basso sävel. Nämä käytäöt johtuvat soituje akustisista omiaisuuksista: 3. Sekstisoiu basso saadaa kaksitaa murtobasso yhteydessä. Ku sekstisoituja o peräkkäi kaksi tai useampia, saadaa joka toisessa kaksitaa basso sävel. Tämä o yleesä välttämätötä, jotta virheetö ääekuljetus olisi mahdollista:
. Kadessissa, jossa II astee sekstisoitu eteee I astee kvarttisekstisoituu, kaksietaa usei sekstisoiu basso:. Dissooivie kolmisoituje terssikääöksissä kaksietaa yleesä basso sävel. O syytä huomata, että päivastoi kui käätämättömiä soituja yhdistettäessä, soitukääöksiä käytettäessä vierekkäisiäki soituasteita voidaa yhdistää osittaisella myötäliikkeellä (s. faux bourdo). ṅ. Sekstisoiu basso kaksiuskielto o ii saottu heikko säätö. Basso voidaa kaksitaa aia, ku ääte luoteva liikkumie sitä edellyttää. Jos II astee sekstisoiussa o kaksiettu basso sävel, se o yhdistettävä V astee soituu melodisesti:
IV LOPUKKEIDEN MUODOSTAMINEN Usei o tapaa lopettaa soitujakso tooikakolmisoiu oktaaviasemaa. Jos viimeistä soitua edeltää V astee soitu, lopuke järjestetää seuraavasti. 1. Ku V astee soitu o terssipositiossa, yhdistämie tehdää harmoisesti: 2. Ku V astee soitu o kvittipositiossa, yhdistämie tehdää melodisesti: 3. Jos basso laskeutuu viimeisee soituu, väliääessä oleva johtosävel viedää tooikaa:. Ku V astee soitu o oktaaviasemassa, tehdää positio vaihdos. Samaa meettelyä voidaa soveltaa myös I astee kvarttisekstisoiu jälkee: œ œ œ œ 3 V NELISOINNUT 1. Neli- eli septimisoiut sytyvät site, että kolmisoiu raketeesee lisätää yksi terssi. Septimisoituje ja iide kääöste umeroiissa ilmoitetaa dissooivie sävelte paikka suhteessa bassoo. Perusmuotoista elisoitua kutsutaa septimisoiuksi, se terssikääöstä kvittisekstisoiuksi, kvittikääöstä terssikvarttisoiuksi ja septimikääöstä sekutisoiuksi. Ku tulkitaa elisoituje umero-
koodeja, o otettava huomioo, että e eivät ilmoita soiu kaikkie sävelte suhdetta bassoo. Niipä septimisoiu täydellie rakee o basso yläpuolie 3--, kvittisekstisoiu rakee o 3--, terssikvarttisoiu 3-- ja sekutisoiu 2--: b b b b 3 2 2. Yleisi septimisoitu o asteiko V asteelle rakeettu septimisoitu eli s. domiattiseptimisoitu. Septimisoitu valmistetaa ja puretaa, mikä tarkoittaa, että siihe tullaa harmoisella yhdistamisellä ja siitä edetää site, että septimisävel liikutetaa sävelaskelella alaspäi. Tarpee vaatiessa domiattiseptimisoitu voidaa jättää kvitittömäksi. Tällöi kaksietaa perussävel: 3. Nelisoiu kääöksissä o oltava mukaa kaikki siihe kuuluvat sävelet: 3 Edellise soitujakso loppu voidaa ratkaista myös site, että septimisävel aetaa altolle. Tällöi septimi valmistamiseksi riittää basso säveltoisto. Tässä ratkaisussa viimeie tooikasoitu jää kvitittömäksi, koska septimisävel o purettava. Tuloksea o tällöi tooikasoiu perussävele kolmius: 3. Jos kaksi tai useampi septimisoitu seuraa toistaa laskeva kvittisarja mukaisessa järjestyksessä, o joka toisesta septimisoiusta jätettävä kvitti pois ja kaksiettava perussävel. Tämä seuraa siitä, että vaha septimi puretaa ja uusi valmistetaa:
8. Septimisoiu kääöksissä o oltava kaikki sävelet, vaikka iitä olisi useita peräkkäi: 2 VI NELISOINTUJEN VAPAITA PURKAUKSIA 1. Septimisoiut voivat joissaki tapauksissa purkautua site, että septimisävel pysyy paikallaa ja septimi-itervalli alempi sävel ousee sävelaskelee. Tämä purkaustyypi tuistaa siitä, että septimi purkaussäveltä ei ole septimisoitua seuraavassa soiussa. Septimisoiut puretaa pääsääö mukaisesti aia, ku se o mahdollista: 2. Jos septimisävel o altolla tai teorilla, se voi purkautua bassossa. Tällöi se kuoroääi, jossa septimisävel oli, ottaa itsellee basso edellise sävele. Tätä ilmiötä kutsutaa ääte vaihdoksi eli basso ryöstöksi. Se tuistaa siitä, että väliääessä ollee septimi purkaussävel ilmestyy bassoo:
VII VIISISOINTU 1. Ku terssipylvääsee lisätää septimisoiu jälkee vielä yksi terssi, tuloksea o ooisoitu. Nooisoiussa o viisi eriimistä säveltä. Neliääisessä soituvirtailussa ooisoiusta jätetää pois soiu kvitti, jolla ei ole merkitystä soiu dyamiika kaalta. Nooisoitua käytetää yleisimmi V asteella, jolloi puhutaa domiattiooisoiusta. Duuriasteikko tuottaa suure ooi, molliasteikko piee: 9 9 9 9 9 2. Nooisoiusta ei yleesä tehdä soitukääöstä. Se puretaa samoi kui septimi laskevalla sekutiliikkeellä. Käyttökelpoisi ja sage usei käytetty purkamistapa o se, jossa ooi- ja septimisävel kuljetetaa laskevaa paralleeliterssiä tai sekstiä III astee sekstisoiu kautta septimisoiuksi: 9 9 9 œ œ 8 3. Romatiika aikakaudella otettii käyttöö soitu, jota o hiema epäjohdomukaisesti alettu kutsua septimisoiu lisäsekstisoiuksi. Se johdomukaie teoreettie imitys o tredesimisoitu, josta o jätetty pois kvitti, ooi ja udesimi: 13. Tämä soitu puretaa septimisoiu kautta: 9
1 3 MUUNNESOINNUT 1. Muuesoituu otetaa yksi tai useampi sävel toise tooika piiristä (laiamuuesoitu) tai sama tooika eri moodista (modaalie muuesoitu). Pääsäätö o, että muuettuja säveliä ei kaksieta. Tämä johtuu siitä, että iillä o yleesä tedessisävele luoe: e ovat tilapäisiä johtosäveliä tai septimejä. Poikkeuksea o s. apolilaie sekstisoitu (N), joka o yleesä mollisävellajissa esiityvä fryygise moodi mukaie toise astee sekstisoitu: b b N b 2. Suuri osa muuesoiuista o s. välidomiatteja, jotka ovat toise tooika piiristä laiattuja domiattitehoisia soituja. Niissä korotettu sävel purkautuu ylöspäi ja aleettu alaspäi. Seuraava esimerki eljäe soiu umerokoodi tarkoittaa, että kyseessä o septimisoitu, joka terssi o aleettu: b b # 3 b b 3. Jos edellä olevassa kadessissa olisi käytetty V astee sijasta I astee kvarttisekstisoitua, olisi eljäe soiu oikeikirjoitus pitäyt muuttaa: # b # 3# b 10
MODULAATIOT 1. Jos moduloiva soitukulku o ilmoitettu pelkästää umerokoodeilla, riittää, että toteutetaa soiut koodi mukaisesti: b 2 b# # b b b b b 2. Jos taas sävellaji muutos o ilmoitettu kirjaisymbolilla, o muistettava oudattaa uude sävellaji etumerkkejä: C: # # Hm: H: # # ## # # # œ œ # 8 # PIDÄTYKSET 1. Pidätys o sykooppidissoassi. Se periytyy edellisestä soiusta ja aiheuttaa uudessa soiussa häiriötila. Jos pidätys o vai yhdessä ääessä, se puretaa laskevalla sekutiliikkeellä. O huomattava, että pidätykse purkaussävel ei saa olla yhtä aikaa pidätykse kassa missää muussa kuoroääessä kui bassossa: - - 9 8 2. Pidätykse umeroiti pitää ähdä kahde peräkkäise umerokoodi kokoaisuutea. Soitu toteutuu vasta heikolla tahtiosalla. Soituu kuuluvaa ja siis paikallaa pysyvää säveltä kuvataa esi umerolla ja se jälkee viivalla. Muuttuva umero kuvaa pidätystä ja se purkausta. Niipä edellise esimerki toisessa tahdissa o kvarttisekstisoitu, jossa o septimipidätys. Toisessa tahdissa o septimisoitu, jossa 11
o sekstipidätys. Viimeisessä tahdissa o ooipidätys, joka umerokoodi o 9. Sitä ei saa sekoittaa ooisoiu umerokoodii, jossa o sekä että 9. 3. Jos pidätyksiä o yhtä aikaa kahdessa ääessä, e pitää purkaa paralleelitersseiä tai seksteiä ellei toie pidätetty ääi ole johtosävel, joka purkautuu ylöspäi tooikaa. Kolmoispidätys voidaa tehdä aioastaa sellaisesta domiattiseptimisoiusta, jossa o mukaa kaikki sävelet. Se puretaa site, että johtosävel viedää ylöspäi tooikaa, muut kaksi pidätystä kuljetetaa alas: b 9 8 3 - b 8 3 2 1. Pidätys voi olla myös bassossa. Se äkyy tahtiviiva yli vietyä bassosykooppia. Ku ylä-ääet jäävät pidätykse purkaukse kohdalla paikoillee, soiu luoe paljastuu: 2 2 - ẇ 3 12