MO-mupe. osa 1. musiikkiopistotason yhteiset mupeopinnot Ilona Virokannas. Nimi..

Transkriptio

1 Nimi.. musiikkiopistotason yhteiset mupeopinnot Ilona Virokannas osa 1 2 MUPEKURSSIN AIHEITA KERTAUSTA 3 ETUMERKIT 4 SÄVELLAJIT JA ETUMERKINNÄT SÄVELLAJIN TUNNISTAMINEN 5 INTERVALLIEN LAADUT 6 INTERVALLIN LAADUN MUUTTAMINEN 7 INTERVALLIT ASTEIKOISSA KÄÄNTEISINTERVALLIT KOLMISOINTUJA 8 KOLMISOINNUT SOINTUJEN FUNKTIOT 9 REAALISOINNUT 10 I- JA V-SOINTU 11 trad: Flikuleeri Verdi: Questa o quella trad: Taata tekee taulaa 12 trad: Rock my soul trad: Ringmängulaul 13 MELODIAN IMPROVISOINTI 14 I-, IV- ja V-sointu 15 trad: Pukki Bellman: Solen glimmar 16 trad: Pappani talo trad: Venemiehen valssi trad: Due gobbetti 17 ÄÄNENKULJETUS 18 trad: Hämä-häkki 19 trad: Metsämökin ikkuna 20 trad: Kankaan kaunis Katriina trad: Auld lang syne 21 trad: Humalamäen sillalla trad: Ma come bali bela bimba 22 KROMATIIKKAHARJOITUKSIA 23 trad: Kulkukauppias trad: Venetsian karnevaalit Fürstenau: Angloise 24 KOLMISOINTUJEN KÄÄNNÖKSET 25 KÄÄNNÖSTEHTÄVIÄ 26 Schubert: Wiegenlied 27 Oma sävellys 28 trad: Early one morning 29 Schumann: Wilde Ritter 30 KADENSSIKVARTTISEKSTISOINTU trad: Saltimbanco Mozart: Non più andrai NELISOINTUJA 31 DOMINANTTISEPTIMISOINTU V7 32 Mozart: Das klinget so herrlich 33 Weber: Liebeslied Weber: Alte Weiber trad: Kiikkuri kaakkuri 34 Mozart: Rondo 35 DOMINANTTISEPTIMISOINNUN KÄÄNNÖKSET 36 Mozart: Ein Mädchen oder Weibchen 37 Carulli: Valssi 38 Haydn: Pianosonaatti NELISOINNUT 40 KÄÄNNÖSTEHTÄVIÄ 41 Beethoven: Saksalainen tanssi nr 1 42 Sor: Etydi op 60 nr PELKISTYS JA KUVIOINTI 44 Carcassi: Air Montagnard 45 Clementi: Sonatiini Op. 36 nr 6 46 HAJASÄVELET 48 Tarrega: Etydi nr 2 Mozart: An Chloë RYTMEJÄ 49 RYTMIEN KERTAUSTA 50 SYNKOOPPEJA 51 KAARIA JA TRIOLEITA 52 Crusell: Andante 53 Joplin: Maple leaf rag 54 Abreu: Tico-tico no fubá 55 trad: Irene trad: Kolme nuorukaista trad: Zalangoun tanssi 56 trad: Dyravisur 57 Debussy: The little shepherd 58 NUOTTIPAPERIA 60 KVINTTIYMPYRÄ

2 Mupekurssin aiheita MELODIAT - vahvistetaan perustason osaamista - harjoitellaan lisää kromatiikkaa (esim. do-di-re) - tutustutaan modulaatioihin eli sävellajinvaihdoksiin - kerrataan moodit (esim. doorinen, miksolyydinen) - lauletaan kuorossa kaanoneita ja kaksiäänisiä lauluja - opetellaan tukeutumaan sointuihin laulaessa - kirjoitetaan melodioita korvakuulolta ja soittimen avulla - transponoidaan melodioita RYTMIT - vahvistetaan perustason osaamista - lisäksi opiskellaan erityisesti synkooppeja, sidoskaaria ja taukoja - harjoitellaan tahtilajin vaihdoksia - tutustutaan 5- ja 7-jakoisiin tahtilajeihin SOITTO - harjoitellaan yhtyesoittoa omilla instrumenteilla, luokkasoittimilla ja taputtamalla - tutkitaan, analysoidaan, lauletaan ja rytmitellään omaa soitto-ohjelmistoa - säestetään sointusoittimella (piano, kitara, kantele) ainakin I-, IV- ja V-soinnuilla - soitetaan yksiäänisiä säestysstemmoja - transponoidaan sointusäestyksiä TEORIA-ASIAA - tutkitaan kaksiäänisen ohjelmiston intervalleja - kerrataan kolmisointujen käännökset - opetellaan nelisointujen käännökset - kerrataan sointuasteet (I VII) - tutkitaan myös muunnesointuja - opetellaan reaalisoinnut (esim. Am, E7) - opetellaan sanastoa ja käsitteitä - tehdään sointu- ja muotoanalyysiä selkeistä kappaleista - analysoidaan sävellajialueita ja modulaatioita - kerrataan hajasävelet SÄVELLYS JA SOVITUS - keksitään omia rytmejä - tehdään omia säestysstemmoja - soinnutetaan melodioita - opetellaan moniäänisen kirjoittamisen perusteita (kolmisointuja, V7-sointu ja sointukäännökset) - tehdään pieniä sävellys- ja sovitusharjoituksia TYYLIT JA KUUNTELU - kerrataan perustason osaamista - tutustutaan oman aikamme taidemusiikkiin - tutustutaan partituureihin - etsitään lopukkeita kuuntelemalla erilaisia kappaleita - analysoidaan musiikkia kuulonvaraisesti

3 3 Etumerkit 1. Laula ylennysmerkkilaulu Etumerkinnän viimeinen # näyttää TI-sävelen. 2. Laula alennusmerkkilaulu Etumerkinnän viimeinen b näyttää FA-sävelen. Toiseksi viimeinen b näyttää DO-sävelen.

4 4 Sävellajit ja etumerkinnät RINNAKKAISSÄVELLAJIT = duuri ja molli joilla on sama etumerkintä, esim. D-duuri ja h-molli MUUNNOSSÄVELLAJIT = duuri ja molli, joilla on sama perussävet esim. B-duuri ja b-molli Sävellajin tunnistaminen A) Tätä keinoa käytettiin jo perustasolla ja se pätee edelleen yhden sävellajin kappaleissa. Tutki kappaleen viimeinen laulunimi etumerkinnän avulla. Tavallisesti duurilaulun lopussa on DO tai mollilaulun lopussa on LA. DO- tai LA-sävelen sävelnimi on sävellajin perussävel. B) Tämä keino pätee myös silloin kun kappaleessa on useita sävellajeja: Etsi kappaleesta lopuke ja kuuntele onko se kokolopuke (jolloin viimeinen sointu on I) vai puolilopuke (jolloin viimeinen sointu on V). C) Opettele ulkoa ne sävellajit ja etumerkinnät jotka ovat omassa soitto- ja lauluohjelmistossasi tavallisia.

5 5 Intervallien laadut Oktaaviin mahtuu 8 erinimiestä intervallia: priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi ja oktaavi. Oktaavissa on myös 12 puolisävelaskelta, joten intervalleja määritellään tarkemmin niiden laaduilla. Priimi, kvartti, kvintti ja oktaavi ovat tavallisesti PUHTAITA. (pu) Sekunti, terssi, seksti ja septimi ovat tavallisesti PIENIÄ (p) tai SUURIA (s). Tritonus (ylinouseva kvartti tai vähennetty kvintti) on saanut nimensä intervallin sisältämästä kolmesta kokosävelaskeleesta. Puolisävelaskeleet ja intervallien laadut

6 6 Intervallin laadun muuttaminen Sekunti, terssi, seksti ja septimi: VÄHENNETTY!" PIENI!" SUURI!" YLINOUSEVA Kvartti, kvintti, priimi ja oktaavi: VÄHENNETTY!" PUHDAS!" YLINOUSEVA

7 7 Intervallit asteikoissa Duuriastekko Harmoninen molliasteikko Käänteisintervallit Puhtaat intervallit kääntyvät puhtaiksi. Suuret intervallit kääntyvät pieniksi ja päinvastoin. Ylinousevat intervallit kääntyvät vähennetyiksi ja päinvastoin.

8 8 Kolmisoinnut Kolmisoinnun kolme säveltä P=pohjasävel, T=terssi(sävel) ja K=kvintti(sävel) Kolmisointujen laadut Sointuasteet Mollissa käytetään tavallisesti harmonista asteikkoa V- ja VII-soinnuissa. Sointujen funktiot eli sointuperheet

9 9 Reaalisoinnut Reaalisoinnuilla merkitään soinnun pohjasävelet ja laadut. Reaalisointu ei suoraan ilmoita tietyn soinnun asemaa tietyssä sävellajissa vaan se on käytännönläheinen soitto-ohje. Kolmisoinnut: Vähennetty sointu (esim. D ) sisältää pienen terssin ja vähennetyn kvintin. Mollisointu (esim. Dm) sisältää pienen terssin ja puhtaan kvintin. Duurisointu (esim. D) sisältää suuren terssin ja puhtaan kvintin. D Dm D A A AS FIS F F D D D Nelisoinnut: 7 tai b7 = vähennetty septimi 7 = pieni septimi maj 7 = suuri septimi (jazznuoteissa maj korvataan usein kolmiolla) Muita merkintöjä 5 tai b5 = soinnussa on vähennetty kvintti O Em7-5 = E 7 = E-vähennetty ja pieni septimi = E-puolidimi E dim7 = E 7 = E-vähennetty ja vähennetty septimi = E-dimisointu 9 = nooni = oktaavi + sekunti

10 10 I- ja V-sointu 1. Laula soinnut eri sävellajeissa. Soita samalla bassostemmaa (esim. D A D) 2. Soita soinnut 3. Kirjoita ja soita soinnut

11 11 Ohjelmistoa 1. Laula. 2. Soinnuta tai kuuntele soinnut. 3. Soita tai laula soinnut melodian säestykseksi. Flikuleeri (suomalainen) Questa o quella oopperasta Rigoletto (Giuseppe Verdi) Taata tekee taulaa (suomalainen)

12 12 Rock my soul (amerikkalainen) Ringmängulaul (virolainen)

13 13 Melodian improvisointi 1. Miettikää toistuva sointukierto, esim. I V V I. 2. Päättäkää yhdessä sävellaji ja komppi tai tanssirytmi, esim. tango tai valssi. 3. Soolovuoro kiertää ryhmässä. Muut soittavat säestystä samaan aikaan. Säestäjien täytyy kuulla soolot, joten kannattaa soittaa melko hiljaa. Sooloja voi aloitella vaikka näin. Aluksi kokeillaan pelkkiä sointusäveliä: Sointusävelten välejä koristellaan hajasävelillä: Jos hajasävel on tahdin alussa, siltä kannattaa edetä sointusävelelle sekuntikululla:

14 14 I-, IV- ja V-sointu 1. Laula soinnut eri sävellajeissa. Soita samalla bassostemmaa (esim. D G A D) 2. Soita soinnut 3. Kirjoita ja soita soinnut

15 15 Ohjelmistoa 1. Laula 2. Soinnuta tai kuuntele soinnut 3. Soita tai laula soinnut melodian säestykseksi

16 16

17 17 Äänenkuljetus Äänenkuljetus tarkoittaa niitä periaatteita joilla soinnut yhdistetään toisiinsa. Tässä luvussa kuvattavia periaatteita käytetään perinteisessä tonaalisessa musiikissa. Eri musiikkityyleissä on erilaisia äänenkuljetustapoja. Stemmat Tonaalisessa äänenkuljetuksessa soinnut jaetaan stemmoiksi. Alin stemma on nimeltään basso ja ylin on sopraano. Jos mukana on väliääniä, niitä kutsutaan tenoriksi ja altoksi. Esimerkiksi pianisti tai kitaristi voi soittaa useita stemmoja yhtäaikaa. Puhallin- tai lauluyhtyeessä taas jokaisella esiintyjällä on vain yksi stemma kerrallaan. Sävellyksissä stemmojen määrä voi vaihdella. Äänekuljetuksen periaatteet oppii parhaiten kun samassa kappaleessa on kiinteä määrä stemmoja. Tulevissa harjoituksissa on yleensä neljä stemmaa. Peräkkäisissä soinnuissa on yhteisiä säveliä Kun peräkkäisissä soinnuissa on ainakin yksi yhteinen sävel, se pidetään usein paikoillaan ja liikutetaan muita stemmoja pienillä liikkeillä. Esimerkiksi sointukulussa C Am yhteinen sävel E pysyy paikallaan tenoristemmassa ja muut stemmat liikkuvat. Peräkkäisissä soinnuissa ei ole yhtään yhteistä säveltä Jos yhteisiä säveliä ei ole, tehdään vastaliike, eli liikutetaan stemmoja eri suuntiin. Esimerkiksi sointukulussa C Dm bassostemma liikkuu ylöspäin ja muut stemmat alaspäin.

18 18 Sointuharjoituksia 1. Laula melodia ja murtosoinnut 2. Merkitse reaalisoinnut 3. Soita säestys yksin tai jaa stemmat toisten kanssa 4. Transponoi reaalisoinnut (esim. G-duuriin ja B-duuriin) ja soita säestys Hämä-hämä-häkki kiipes langalle Tuli sade rankka, hämä-häkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä-hämä-häkki kiipes uudelleen Hämä-hämä-häkki kiipes langalle Tuli sade rankka, hämä-häkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä-hämä-häkki kiipes uudelleen

19 19 1. Laula melodia ja murtosoinnut 2. Merkitse reaalisoinnut 3. Soita säestys yksin tai jaa stemmat toisten kanssa 1. Transponoi reaalisoinnut (esim. A-duuriin) ja soita säestys Kas metsämökin ikkuna, siell tonttu ulos kurkistaa, ja jänö laukkaa laputtaa ja oveen koputtaa. Auta, auta, pyydän suo, metsämies kun vainoo mua! Sulle suojan tarjoan, siis kätes ojenna.

20 20 Soita säestykset 1. Merkitse sävellajit ja reaalisoinnut 2. Harjoittele sointuja ja bassostemmaa ensin erikseen. 3. Säestä toisen oppilaan laulua tai soittoa. 4. Transponoi toiseen sävellajiin. * Harmonisen mollin sointuliikkeessä II6 V kannattaa tehdä vastaliike. Näin vältetään hankalasti laulettava ylinouseva sekunti F Si (C DIS).

21 21

22 22 Kromatiikkaharjoituksia 1. Laula aluksi duuriasteikko. 2. Koristele duuriasteikkoa alapuolisilla puolisävelaskelilla. 3. Harjoittele kromaattista asteikkoa soittimen avulla. Soita perussävel ainakin alussa ja lopussa. 4. Opettele painamaan kohdesävel muistiin. Tämä tekniikka auttaa myös hypyissä. 5. Lisää sopivaan kohtaan apusävel ja laula se hiljaa. Taitojen karttuessa apusäveliä voi myös laulaa pelkällä sisäisellä kuulolla.

23 23 Ohjelmistoa 1. Laula. 2. Soinnuta ja soita säestys. Kulkukauppias (venäläinen) Venetsian karnevaalit (italialainen) Angloise (Kaspar Fürstenau)

24 24 Kolmisointujen käännökset (sekstisointu = terssikäännös) (kvarttisekstisointu = kvinttikäännös) 1. Opettele käännösnumerolaulu ulkoa 2. Laula kaikki stemmat (sopraano, altto, tenori ja basso) 3. Soita säestys ja laula samalla Pienenpieni veturi 4. Kirjoita sointuanalyysi (sointujen asteet ja käännösnumerot)

25 25 Käännöstehtäviä

26 26 1. Laula 2. Soinnuta melodia I- ja V-soinnuilla. 3. Kirjoita bassostemma sointujen pohja- ja terssisävelillä. Merkitse käännökset.

27 Oma sävellys Keksi oma melodia, jonka voi soinnuttaa I-, IV- ja V-soinnuilla TAI keksi ensin sointukulku ja lisää sitten siihen sopiva melodia. 2. Kirjoita bassostemma sointujen pohja- ja terssisävelillä. Merkitse käännökset. 3. Soita kaverin tai opettajan kanssa.

28 28 1. Laula melodia. 2. Soinnuta melodia. Kokeile ainakin sointuja I, IV, V ja VI. 3. Kirjoita bassostemma alimmalle viivastolle. Jos haluat käyttää soinnun terssisäveltä, muista merkitä sointuasteen viereen numero 6. Kokeile soittamalla että basso ja melodia sopivat hyvin yhteen. 4. Kirjoita vielä säestäviä stemmoja keskiviivastolle. Esim. näin: Sointusäestys, jossa on kolme stemmaa TAI Yksi stemma pelkillä sointusävelillä TAI Yksi stemma, jossa on mukana melodiaan ja bassoon sopivia hajasäveliä

29 29 1. Kuuntele kappale ja merkitse lopukkeet nuottiin. 2. Päättele sävellajit lopukkeiden avulla ja merkitse nuottiin. 3. Merkitse kappaleen muoto. 4. Pelkistä tahdit 1 8

30 30 Kadenssikvarttisekstisointu Lopukkeissa eli kadensseissa on yleinen sointukulku, joissa dominanttisointua edeltää kvarttisekstisointu kad 4 6. Kadenssikvarttisekstisointu ei ole itsenäinen sointu, vaan oikeastaan dominanttia korostava kaksoispidätys. 1. Tutki sävellajit ja merkitse sävellajit. 2. Laula. 3. Soinnuta. Etsi ensin kadenssikvarttisekstisoinnuille paikat sopivissa lopukkeissa. Saltimbanco (italialainen) Non più andrai oopperasta Figaron häät (Mozart)

31 31 Dominanttiseptimisointu V7 Dominanttisoinnussa on usein septimisävel mukana. Septimi on dissonoiva (riitasointinen) intervalli, joka puretaan sekunnilla alaspäin. Septimien purkaukset on merkitty viivalla. 1. Soita monessa eri sävellajissa 2. Kirjoita ja soita soinnut

32 32 1. Merkitse reaalisoinnut ja sointuanalyysi. Voit katsoa apua nuottiesimerkistä. Soinnuista saattaa joskus puuttua jokin sävel.

33 33 1. Laula 2. Soinnuta 3. Soita säestys Liebeslied (Carl Maria von Weber) Alte Weiber (Carl Maria von Weber) Kiikkuri kaakkuri (suomalainen)

34 34 1. Lopukkeet ja sävellaji 2. Muoto 3. Soinnut 4. Hajasävelet

35 35 Dominanttiseptimisoinnun käännökset 1. Opettele käännösnumerot ulkoa 2. Kirjoita sointuanalyysi - Merkitse sävellajit ja käännösnumerot - Merkitse viivoilla septimisävelen liike alas ja johtosävelen (asteikon 7. sävel) liike ylös. 3. Kirjoita käännösnumeroiden mukainen bassostemma (alemmalle viivastolle) 4. Lisää edelliseen tehtävään ylä-äänet. - Dominanttiseptimisoinnun käännöksissä ei tarvita kaksinnuksia. Katso mikä sävel on bassossa ja kirjoita ylä-ääniin loput kolme. - Muista purkaa septimit alas ja viedä johtosävelet ylöspäin.

36 36 1. Kertaa kolmi- ja nelisointujen käännösten merkintä. 2. Lisää tarvittavat käännösnumerot sointuasteiden viereen.

37 37 1. Etsi lopukkeet ja merkitse sävellajit. 2. Kirjoita sointuanalyysi: yksi sointu / tahti. 3. Keksi tyhjälle viivastolle oma melodia joka sopii yhteen valssin sointujen kanssa.

38 38 1. Merkitse nuottiin lopukkeet ja sävellajit 2. Sävellajien vaihdoskohdassa on sointu, joka sopii kumpaankin sävellajiin. Merkitse tämä sointu laatikkoon ensin vanhan sävellajin mukaisena asteena ja sen alle uuden sävellajin sointuasteena. 3. Kirjoita sointuanalyysi

39 Nelisoinnut 39

40 40 Nelisointujen käännöstehtäviä 1. Piirrä terssipinot (kvinttisävel puuttuu nelisoinnuista usein) 2. Merkitse sointujen asteet 3. Väritä terssipinoista bassosävelet 4. Merkitse tarvittavat käännösnumerot

41 41 Ohjelmistoa 1. Laula viulustemma. Voit siirtää viimeiset tahdit oktaavia alemmaksi. 2. Kirjoita sointuanalyysi. 3. Keksi sointuihin sopiva melodia tai säestävä stemma.

42 42 1. Laula bassostemma. 2. Kirjoita sointuanalyysi 3. Keksi sointuihin sopiva melodia. Huomioi myös basson ja melodian yhteensopivuus.

43 43 Pelkistys ja kuviointi Pelkistys Pelkistys on analyysin tekijän tapa ajatella. Melodisista kuvioista jätetään pois hajasävelet ja muu koristeleva aines. Jäljelle jää vain runko. (Nuottiesimerkki Aldwell & Schachter: Harmony and voice leading) Kuviointi Kuviointi on säveltäjän, sovittajan tai improvisoijan tapa lisätä pelkistettyyn runkoon sointu- ja hajasäveliä.

44 44 1. Merkitse lopukkeet, sävellaji ja muoto 2. Pelkistä teema 3. Kirjoita sointuanalyysi 4. Vertaile teemaa ja muunnelmaa

45 45 1. Pelkistä 2. Kirjoita sointuanalyysi 3. Vertaile toista ja kolmatta riviä keskenään

46 46 Hajasävelet Hajasävel = sointuun kuulumaton sävel

47 Pidätys Pidätys syntyy kun joku sointusävelistä jää paikoilleen vaikka sointu vaihtuu. Tämä pidätyssävel liikkuu uudelle sointusävelelle muita stemmoja myöhemmin. Pidätys ja sen purkaus voidaan merkitä intervallinumeroilla bassosta ylöspäin, esim Appoggiatura Jos pidätyksen valmisteluvaihe jää pois, sitä kutsutaan appoggiaturaksi.

48 48 1. Kuuntele ja etsi pidätykset. 2. Kirjoita reaalisoinnut. 1. Kuuntele. Etsi kolmoispidätys ja kadenssikvarttisekstisointu. 2. Kirjoita sointuanalyysi

49 49 Rytmien kertausta

50 50 Synkooppeja Lue esim. TU-tavulla.

51 51 Kaaria ja trioleita

52 52 Rytmiohjelmistoa 1. Lue rytmit 2. Laula

53 53 1. Lue rytmit

54 54 1. Lue rytmit

55 55 1. Lue rytmit. Taputa samalla kahdeksasosia ja korostuksia näin: * * * * * * * 2. Laula

56 56 1. Lue rytmit. Taputa samalla neljäsosia ja korosta aina tahdin ykkösiskua. 2. Laula

57 57 1. Lue rytmit.

58 58

59 59

60 60 Kvinttiympyrä