LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Samankaltaiset tiedostot
LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

KOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ

Telecommunication engineering I A Exercise 3

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 2. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 3

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

Luento 11. Stationaariset prosessit

Lineaaristen järjestelmien teoriaa II

Luento 3. Fourier-sarja

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

Luento 11. Stationaariset prosessit

Luento 3. Fourier-sarja

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

W dt dt t J.

7.1. Suurimman uskottavuuden estimointimenetelmä: Johdanto

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

LUKU 8 BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 2 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A

12. Luento. Modulaatio

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

a) Ortogonaalinen, koska kantafunktioiden energia 1

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

(x) (tasaisesti suppeneva sarja)

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Luento 4. Fourier-muunnos

Luento 9. Epälineaarisuus

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

Suodatus ja näytteistys, kertaus

Aluksi.1. Integrointia

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Tietoliikennesignaalit

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

Helsinki University of Technology

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

PUOMIN NOSTOLIIKKEEN MALLINNUKSESTA

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

LHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1 Excel-sovelluksen ohje

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

2. kierros. 2. Lähipäivä

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

2. Suoraviivainen liike

12. Luento. Modulaatio

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

spektri taajuus f c f c W f c f c + W

Elisa Karttasivu 1 Työnro Viitteiden lukuohje: sivunumero.kaapelinumero

Transkriptio:

1 LUKU 7 KOHINAN VAIKUUS ANALOGISEN MODULAAIOIDEN SUORIUSKYKYYN 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

LUKU 7 KOHINA ANALOGISISSA MODULAAIOISSA Johdao aalyysieeelii Sigaali-kohiasuhee ääriäie Kaaaajuie järjeselä DSB-järjeselä SSB-järjeselä AM-järjeselä Koherei ilaisu AM-järjeselä Verhokäyräilaisu AM-järjeselä Neliölaki-ilaisu Kohia ja vaihevirhee kohereeissa järjeselissä Yleie aalyysi QDSB, SSB, ja DSB-järjeselille Ilaisukaoaallo vaihevirhee vaikuus Piloikaoaaloekiikka 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

LUKU 7 KOHINA ANALOGISISSA MODULAAIOISSA 3 Kohia kulaodulaaioissa Vekoriesiykse suure ja piee SNR: valliessa vasaaoie ulossa Kohia spekri ehoiheys ja eho PM- ja FM-ilaisiie lähdössä FM- ja PM-ilaisiie lähdö SNR Esikorosus jälkikorosusekiikka SNR-kyvy paraaiseksi Kyysiliö aalyysi FM-diskriiaaorille Kohia vaikuus pulssikoodiodulaaioo Kopadoiiekiikka Huoaa, eä 7-lukua käsielevissä kalvosarjoissa o kalvoja, joide osikoissa esiiyy S erkiä. Se arkoiaa, eeivä iissä esiiyvä asia kuulu kurssivaaiuksii yypillisesi hakalia SNRaalyysie johoja. Niiä kuieki kaaaa siläillä eii lukiessa, koska e syveävä 7-luvu pakollisa asiasisälöä. Johdeuje ilaisuvahvisuse SNR D / SNR, ja SNR D suoriuskyvy lausekkee ulee kuieki uisaa S-kalvoje aalyysisä, eli eri odulaaioide suoriuskykyje verailu. 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

JOHDANO ANALYYSIEKNIIKOIHIN 4 Kaavasa sekä akiivisa ja passiivisisa kopoeeisa suauuu kohiaa. AWGN-kohia variassi: 38 J δ 4kRB[ V ], k 1,38 1 K Vasaaoossa sigaaliaso pieiä, joe kohia huoioiava suoriuskykyaalyysissä. Aalogise siirojärjeselie suoriuskyvy ia o sigaalikohiasuhde SNR vasaaookeju eri kohdissa. Digiaalise biivirheodeäköisyys BEP ilaisie lähdössä. ullaa äkeää, eä kohia vaikuus o erilaie lieaarisilla ja epälieaarisilla odulaaioilla. Epälieaarisilla voidaa käydä kauppaa kaisaleveyde ja ilaisie jälkeise SNR: välillä esi. FM, PM, PCM, iä oiaisuua ei esiiy lieaarisilla. Lieaarise: DSB, AM VKI o epäli. ilaisi, SSB, VSB, PAM Epälieaarise: PM, FM, PWM, PPM, M, PCM 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

JOHDANO ANALYYSIEKNIIKOIHIN 5 Kohia-aalyysi arkaseleva SNR-arvoa kahdessa ielekiioisessa piseessä: Esi-ilaisusuodaie jälkee juuri ee ilaisua väliaajuudella SNR. Ilaisu jälkee kaaaajuudella SNR D. O siis laskeava sigaali ja kohia eho e. piseissä. Esi-ilaisusuodaiee ajaellaa sisälyvä kaikki ilaisua edelävä suodaus, kue RF-aajuie suodaus vasaaoie eupäässä ja väliaajuie BPF-suodaus juuri ee ilaisua. Ilaisi siis oiii superheerodyevasaaoiessa väliaajuudella IF, eikä läheey kaoaaloodulaaio aajuudella RF! 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

JOHDANO ANALYYSIEKNIIKOIHIN 6 Kuvassa o esiey uuaie lieaarise ja epälieaarise odulaaioide vasaaoie lähdö SNR D -arvoa esiilaisusuodaie lähdössä ileevä SNR : fukioa. Lieaarise eivä paraa suoriyskykyä kiiieyllä ulo SNR-arvolla, s. SNR D SNR 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

JOHDANO ANALYYSIEKNIIKOIHIN 7 Kuvasa ähdää, eä epälieaarisilla odulaaioilla voidaa saavuaa parepi ilaisu jälkeie SNR D saalla ulo SNR : arvolla lieaarisii odulaaioihi verraua, ikä apahuu kasvaee kaisaleveyde kusauksella. FM-odulaaiolla suureuu deviaaiosuhde D kasvaaa Carsoi kaava ukaisa kaisaleveyde arvoa. PCM-ekiikassa kvaisoiiasoje lukuäärä q puolesaa riippuu A/D-uuie saapiuudesa äyeä kohde q, ikä väheää efekiivisesi kvaisoiikohia äärää. Kuvasa ähdää yös kyysiliö ileeie, sillä epälieaarise FM- ja PCM-ekiika eivä pysy oiiaa liia aalalla ulo sigaali-kohiasuheella SNR esi-ilaisu-suodaie lähdö jälkeie SNR. Lisäksi ähdää, eä kyysiliö alkaa yhä suureilla ulo SNRarvoilla ku FM: kaisaleveys D kasvaa, koska kohiaa pääsee eeä sisää suureasa kaisaleveydesä johue. 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

8 KANAAAJUISEN JÄRJESELMÄN SNR-SUORIUSKYKY 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

KANAAAJUISEN JÄRJESELMÄN SNR 9 Johdeaa aluksi kaaaajuise oduloiaoa järjeselä lähdö SNR, joho jakossa veraae erilaise kaoaaloodulaaioide suoriuskykyjä. Alipääsösuodaie ehävää kohia rajaaie pieiälle ahdolliselle kaisalle ääräyyy iforaaio kaisaleveyde W ukaa. 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

KANAAAJUISEN JÄRJESELMÄN SNR 1 Oleeaa kaava kohia addiiiviseksi valkoiseksi Gaussi kohiaksi AWGN, joka -puoleie ehoiheysaso o N / W/Hz ja auokorrelaaiofukio N / δτ ACF ja PSD ova Fourieruuospareja. B B W W 1 N 1 N df df N ilaisuvahvisus B, SNR N W, SNR SNR SNR P N B P N W P N W NB P Suodai siis pieeää kohia ehoa keroiella B/W. Saae lähdö sigaalikohiasuheelle arvo SNR o P /N W, joka o ärkeä paraeri jakossa. Kaikkia jakossa käsieläviä kaoaaloodulaaioia ullaa veraaaa arvoo P /N W. i o o i B W 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

MIEN SNR-DESIBELI db MÄÄRIELLÄÄN? 11 Suhdeluku ai vahvisus joko absoluuiuodossa ai desibeliuodossa o laaduo luku. 1 db, sillä log 1 1. Sigaali ja kohia ehoje suhde sigaali-kohia-suhde o juuri ällaie suure/käsie. Si SNR absoluuiuodossa: SNR SNR db-uodossa: SNR SNR SNR D, db D, db N i S N o o 1 log 1 log 1 1 Si N i S N o o Ilaisuvahvisus db-uodossa: SNR SNR D, db, db 1 log 1 SNR SNR D 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

1 ADDIIIVISEN KAPEAKAISAISEN GAUSSISEN KOHINASIGNAALIN ESIYS 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

KAPEAKAISAINEN GAUSSINEN KOHINASIGNAALI 13 NBNW-sigaalissa apahuu sauaisia apliudi- ja vaiheuuoksia, koska R ja Φ sokokasisia sauaisuuujia. 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

KAPEAKAISAINEN GAUSSINEN KOHINASIGNAALI Kohia äärielykaava: Kevä 15 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie 14 [ ] Φ Φ Φ Φ a os si os si os 1 R f R R R f f s s s s π π π

15 DSB-JÄRJESELMÄN SNR 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

DSB-JÄRJESELMÄN SNR S Esi-ilaisusuodaie IF-suodai BW W ja LPF: BW W, eli olea pääsävä saoa väärisyäöää lävisee. Sovelleaa kapeakaisaisa Gaussi kohiaallia PSD N / W/Hz ja ACF N / δτ esiäällä kohia kvadrauurikopoeiesa avulla ks. Z &, s. 7-74. Kevä 15 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie 16 N W A e A x s s r 1 1 si os os os

DSB-JÄRJESELMÄN SNR S 17 Ee ilaisua oduloidu sigaali eho o ½A ja kohia eho W N / N W laaikkoa kaa korkeus. Ilaisu jälkee sigaali eho o A ja kohia eho o N W. -keraie äärä kohiaehoa osuu saalle BB-kaisalle ku LSB- ja USBkohiaeho suauuva ehoiheys x e y 3 A A os os si D SNR A A, SNR 4N W D A N W P SNR, N W SNR D 3dB s 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

DSB-JÄRJESELMÄN SNR 18 Ilaisuvahvisukse peruseella äyää harhaajohavasi silä, eä ilaisussa saavueaa 3 db: paraus. SNR D : peruseella suoriuskyky o kuieki saa kui kaaaajuisella järjeselällä. Koska IF-BPF o W-levyie, ulee vasaaoiee sisää kaksikeraie äärä kohiaa verraua iiikaisaleveysilaeesee W saavueaa SSB:llä. Ilaisuvahvisus arviaa voiaaa uo yliääräie kohia ja se vuoksi SNR-suoriuskyky o lopula äsällee saa kui kaaaajuisella järjeselällä: SNR D P /N W. 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

19 SSB-JÄRJESELMÄN SNR 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

SSB-JÄRJESELMÄN SNRS BB-kaisalle ehoiheys 1x, koska USB- ai LSB-laaiko eivä ee päällekkäi kue DSB: apauksessa LSB- ja USBlaaiko eivä päällekkäi kuvassa 7.3. BPF: iiileveys o W ja se keskiaajuus x ±.5πW. NB-kohia voidaa kuieki laillisesi kehiää yös : eikä x : ypärille. Ilaisaa sigaali kohereisi keroalla os :lla sekä LPF. 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15

SSB-JÄRJESELMÄN SNR S Kevä 15 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie 1 [ ] [ ] [ ] [ ], si ˆ os si os si ˆ os si ˆ os A S N W N A y A A e N W N A e A x D D D s s r ± ± ± [ ] N W P N W A SNR A N W N W A SNR SNR P A A S A S N W N N D D D 1 ˆ 1 1,, ˆ, si ˆ os

SSB-JÄRJESELMÄN SNR SSB:lä puuuu DSB: 3 db ilaisuvahvisus. oisaala esi-ilaisusuodaie jälkeie kohiaeho o 3 db pieepi kui DSB:llä, joe SSB ja DSB ova SNR D : suhee ekvivaleisia kaaaajuise järjeselä kassa. Sie: SNR D P /N W. Myöhei SSB o kuieki DSB:a paljo herkepi ilaisukaoaallo vaihevirhee vaikuukselle, koska silloi kvadrauurise I- ja Q-kaava vuoava risii oisiisa. 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15