BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS KOULUTUSSTRATEGIA (2010 2013) 1. KOULUTUSTEHTÄVÄN MÄÄRITYS Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen koulutusvastuut käsittävät biologian alan ja ympäristötieteen. Bio- ja ympäristötieteiden laitos on alansa laajimpia Suomessa ja lukeutuu usealla edustamallaan alalla kansainväliseen kärkeen. Laitoksen antama opetus ja tutkimus kattavat laajasti aiheita molekyyleistä ekosysteemeihin ja globaaleihin ympäristöongelmiin asti. Laitoksella on useita erikoistumisaloja, esimerkiksi sisävesien tutkimus, luonnonsuojelubiologia, molekyylivirologia, ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristötoksikologia, joita muualla Suomessa ei tarjota. Laitoksella annettavaa koulutusta leimaa monipuolisuus ja poikkitieteellisyys. Laitokselta valmistuvat kandidaatit hallitsevat bio- ja ympäristötieteiden peruskäsitteet ja perusteoriat, kykenevät itsenäiseen tiedonhankintaan ja ovat saaneet hyvät valmiudet jatkaa opintojaan koti- ja ulkomailla (Liite 1A). Maisterien koulutuksessa tavoitteena on kouluttaa itsenäiseen työhön ja tieteellisen tiedon käyttöön kykeneviä maistereita (Liite 1B), jotka työllistyvät joustavasti asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Tohtorintutkintoon tähtäävässä tieteellisessä tutkijakoulutuksessa korostuu asiantuntijuus, luovuus ja innovatiivisuus (Kuva 1). Laitokselta valmistuvilla tohtoreilla on teoreettisesti, menetelmällisesti ja ammatillisesti syvällinen osaaminen oman pääainealueensa tutkimuksesta. Koulutuksessa korostuvat myös sosiaalisten ja työelämätaitojen harjaannuttaminen, ja tavoite on, että laitokselta valmistuvat henkilöt työllistyvät koulutustaan vastaavasti. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen toiminta organisoituu neljään osastoon: akvaattiset tieteet, ekologia ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia, sekä ympäristötiede ja teknologia. Kandidaatin ja maisterin tutkinto voidaan laitoksella suorittaa viidessä eri pääaineessa: Biologian aineenopettajakoulutuksen keskeisenä tavoitteena on kouluttaa harkittu määrä luonnontieteitä laajasti hallitsevia biologian aineenopettajia ja toisaalta monipuolistaa valmistuvien biologien sijoittumisvaihtoehtoja. Laitokselta valmistuvat aineenopettajat ovat monitaitoisia biologian alan opettajia, joiden toinen opetettava aine on ensisijaisesti kemia, mutta monet muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Akvaattisten tieteiden opettavia aloja ovat limnologia ja hydrobiologia, kalabiologia ja kalatalous sekä akvaattinen parasitologia. Kandidaattivaiheen koulutuksessa opiskelijat saavat perustietoja ja -taitoja laajasti vesistötieteiden eri osa-alueilta mm. limnologiasta, kalabiologiasta, vesieliöiden terveydestä, loisista ja taudeista, vesien luonnonvarojen hyödyntämisestä ja yleensä pohjoisten alueiden vesien luonnontaloudesta. Maisterivaiheen koulutuksessa opiskelijoista koulutetaan tutkijoita ja laaja-alaisia sisävesien luonnontalouden asiantuntijoita mm. kalatalouden eri sektoreiden, ympäristöhallinnon, vesiensuojelun, opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Ekologia ja evoluutiobiologian opetuksessa yhdistyy evoluutiobiologinen näkökulma luonnontieteiden soveltaviin kysymyksiin kuten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun. Ekologian ja evoluutiobiologian kandidaattivaiheen koulutuksessa opiskelijat saavat laajat perustiedot ja taidot ekologian, genetiikan, evoluution, luonnonsuojelubiologian ja ympäristönhoidon aloilta. Maisterivaiheessa ekologian ja evoluutiobiologian pääaine kouluttaa 1(8)
menetelmä- ja teoriataidoiltaan laaja-alaisia osaajia tutkimus-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin. Solu- ja molekyylibiologian koulutukseen sisältyy biokemiaa, molekyylibiologiaa, solubiologiaa, mikrobiologiaa sekä geeni- ja biotekniikkaa. Kandidaattitutkinto antaa vahvat perustiedot mikroskooppi- ja molekyylitason biologiasta. Maisterivaiheessa osastolla koulutetaan solu- ja molekyylibiologian tutkijoita ja asiantuntijoita yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin, kemian tai bioteknologian teollisuuteen sekä terveydenhuollon, kaupan ja hallinnon alalle. Pääaineen opintoja voi painottaa nanotieteisiin, rakennebiologiaan, solutason kuvantamiseen tai virologiaan. Ympäristötieteen ja teknologian pääaineessa koulutetaan ympäristöalan tutkijoita sekä yleisja erikoisasiantuntijoita tutkimuslaitosten, yritysten ja hallinnon tehtäviin sekä enenevästi myös kansainvälisiin tehtäviin. Ympäristötieteen koulutusprofiili Jyväskylän yliopistossa painottaa teknologis-yhteiskunnallisia yhteyksiä yhdyskuntien, teollisuuden ja maatalouden globaaleissa ja paikallisissa vaikutuksissa luonnon- ja ihmisympäristöissä sekä menetelmiä haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ennakolta tai niiden vähentämiseksi. Kaikki ympäristötieteen opiskelijat suorittavat opintojensa aluksi poikkitieteiset perus- ja aineopinnot. Maisteriopinnoissa pääainelinjaksi valitaan ympäristöanalytiikka ja -toksikologia, ympäristö- ja energiateknologia tai ympäristövaikutusten arvioiminen ja hallinta. Tieteellinen ajattelu ja pätevyys: teoria, menetelmät, taidot, soveltaminen Osaksi asiantuntijaverkkoa Asiantuntijuus, luovuus ja innovatiivisuus Kansainvälisyys Projektien johtaminen ja hallinnointi Yrittäjyys Esiintymistaidot Kuva 1. Tohtorinkoulutuksen osaamistavoitteet. Koulutamme asiantuntijoita, joilla on tieteellinen pätevyys, hyvät sosiaaliset ja esiintymisen taidot, kansainvälistä kokemusta sekä kykyä projektien taloushallinnosta ja asiantuntijajohtamisesta. 2. TAVOITTEET Laitoksen tavoitteena on olla Suomen laadukkain bio- ja ympäristötieteiden alan koulutusyksikkö. Tavoitteena on saada koulutuksen laatuyksikköstatus joko tällä tai sitä seuraavalla suunnittelukaudella. 2(8)
Viimeisen viiden vuoden aikana (2004 08) laitokselta on valmistunut keskimäärin 100 maisteria vuosittain (Taulukko 1). Tavoitteena on pienentää valmistuvien maistereiden määrää noin 75 maisteriin vuodessa korkean laadun takaamiseksi. LuK-tutkintojen tavoite on myös 75 vuodessa. Laitokselta on vuosina 2004 08 valmistunut keskimäärin 14 tohtoria vuodessa. Tavoite vuosille 2010 2012 on 14 tohtorintutkintoa vuodessa. Taulukko 1. Viimeisten viiden vuoden aikana bio- ja ympäristötieteiden laitokselta valmistuneiden maistereiden määrät pääaineittain sekä pääainekohtainen tavoite maisterien määrälle suunnittelukautena. Pääaine/osasto 2004 2005 2006 2007 2008 Tavoite FM/vuosi 2010-2013 Akvaattiset tieteet 12 8 12 15 25 15 Biologian opettaja* - (2) - (8) - (8) 4 (10) 8 (19) 5-10 Ekologia ja evoluutiobiologia Solu- ja molekyylibiologia Ympäristötiede ja - teknologia 14 17 16 15 51 15 37 37 39 33 55 20 16 20 24 18 21 15 20 Yhteensä 79 82 91 85 160 75 * Biologian aineenopettajan pääaineesta valmistuneet (suluissa kaikki laitokselta valmistuneet biologian opettajan pätevyyden omaavat maisterit). 3. TOIMENPITEET JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Koulutuksen korkean laadun tae on korkeatasoinen tieteellinen tutkimus yhteys opetukseen opiskelun kaikissa vaiheissa. Tämän yhteyden turvaamiseksi laitoksen kandidaatti- ja maisterikoulutuksen kehittämisen tärkeimmät osa-alueet ovat: 1. Syventävien opintojen kehittäminen ja opetuksen tehostaminen. Laitos kehittää ja tehostaa edelleen koulutustaan kaikissa opintovaiheissa. Sekä Luk- että FM-opintojen osalta kurssien oppimistavoitteet määritellään, niiden laajuus arvioidaan ja yhtenäistetään. Tämä auttaa hahmottamaan paremmin eri osastojen koulutuksen yhteisiä rajapintoja ja teemoja, joiden alueella koulutuksen järjestäminen laajempana osastojen ja opettajaryhmien yhteistyönä tehostaa opetusta. Näin vapautuva opetusresurssi voidaan käyttää maisterivaiheen opetuksen kehittämiseen. Maisterivaiheen opinnot organisoidaan oppimistavoitteita palveleviksi siten, että FM-tutkinto voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Syventävien opintojen houkuttelevuutta lisätään muualta tulevien opiskelijoiden rekrytoimiseksi mm. kehittämällä englanninkielistä opetusta. 2. Opiskelijoiden tiedonhankinnan ja ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen tähtäävien työmenetelmien käytön lisääminen. Laitoksella kehitetään ja otetaan käyttöön uusia opetusmuotoja, jotka parantavat opiskelijoiden tiedonhankintaa ja ongelmanratkaisutaitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkivan oppimisen menetelmät (esim. oppimistehtävätyöskentely; kenttä- ja laboratoriokurssit, joihin sisältyy itse suoritettava tutkimustehtävä) ja oppimispäiväkirjatyöskentely. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden itsetuntoa asiantuntijuuteen onnistuneiden suoritusten kautta. Ongelmanratkaisutaitojen opiskelu lisää myös 3(8)
epävarmuuden sietokykyä ja valaisee tieteellisen tiedon kumuloituvaa luonnetta. Osana koulutusta tulee edelleen olemaan yliopiston kirjaston palvelujen ja opintojaksojen laaja hyödyntäminen. 3. Opiskelutaitojen ja -motivaation parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Laitos kehittää yhteistyössä yliopiston muiden laitosten kanssa akateemisten oppimistaitojen koulutusta, missä keskeisenä elementtinä on opiskelijoiden omien opiskelutaitojen ja -valmiuksien arvioiminen ja kehittäminen sekä opiskelutekniikat. Keskeinen tekijä opiskelun laadun varmistamisessa on toimiva opinto-ohjaus heti opintojen alusta lähtien. Opintojen alkuvaiheessa tullaan panostamaan voimakkaasti henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekoon, missä selkeytetään opiskelijoiden tavoitteet ja aikataulu. Opiskelijapalautteen mukaan maisterivaiheen työharjoittelu lähes poikkeuksetta kohottaa entisestään opiskelumotivaatiota. Siksi työharjoitteluun osallistumista edistetään kaikissa pääaineissa. 4. Opiskelijoiden työelämävalmiudet ja työllistyminen. Kaikissa opiskelun vaiheissa opiskelijoita kannustetaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota oman ammattikuvan ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Pääaineissa järjestääkin jo työelämään orientoitumisen erillisiä opintojaksoja (esim. WETP503, EKOS900, SMBS914) tai osana syventäviä metodikursseja. Yliopistotasolta opetukseen on saatu tukea mm. kirjaston kautta (tiedonhaun opetus), tietohallinnosta (henkilökunnalle järjestetyt kurssit) ja rekrytointipalveluista (työelämään siirtymiseen liittyvää valmennusta, osallistuneet kurssin pitoon). Myös yliopiston tarjoamia yliopisto-opettajien pedagogisia opintoja on hyödynnetty runsaasti. 5. Koulutuksen kansainvälistyminen. Tavoitteena on, että 50 % opiskelijoista käy vaihdossa ulkomailla opiskelunsa aikana. Opetusohjelmissa taataan mahdollisuus vaihto-opintojen suorittamiseen lähinnä kolmannen opintovuoden keväällä tai maisterivaiheessa. Laitoksella järjestetään englanninkielistä opetusta kaikissa pääaineissa. Kullekin osastolle rakennetaan maisterivaiheeseen kuuluva englanninkielinen opintopaketti, joka palvelee sekä ulkomaisia että suomalaisia opiskelijoita. Laitoksen ulkomaalaiset tohtorikoulutettavat ja postdoc -tutkijat osallistuvat laitoksen opetukseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Laitos organisoi monitieteisiä, spesifiseen koulutustarpeeseen suunnattuja kansainvälisiä maisteriohjelmia (tällä hetkellä 4) täydentämään ja monipuolistamaan laitoksen opetustarjontaa sekä osallistuu aktiivisesti kansainvälisten koulutusyhteistyöverkostojen (tällä hetkellä 2) toimintaan. Kansainvälisten maisteriohjelmien myötä ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvaa lähivuosina. Vuosina 2010 2013 ulkomaisia FM-opiskelijoita laitoksella on 20 30 ja FM-tutkintotavoite 10. 6. Opiskelijarekrytointi. Kansainvälisesti ja kansallisesti on ollut nähtävissä laskeva suunta biotieteiden hakijamäärissä, mikä johtuu toisaalta yhteiskunnan muuttuneista arvostuksista ja toisaalta ikäluokkien pienenemisestä. Laitos turvaa korkealaatuisen opiskelija-aineksen saatavuuden kehittämällä opiskelijavalintaa sekä tehostamalla opiskelijarekrytointia perinteisten hakukanavien ulkopuolelta. Kilpailukykyinen ja omia vahvuuksia hyödyntävä maisterivaiheen opetussuunnitelma tarjoaa hyvät mahdollisuudet rekrytoida bio- ja ympäristötieteiden alan parasta mahdollista opiskelija-ainesta syventäviin opintoihin koti- ja ulkomailta. Laitos tavoittelee useita maisterivaiheen opiskelijoita muista yliopistoista (myös ulkomailta) varsinaisen maisterikoulutuksen piiriin. 7. Opettajien työn tukeminen ja opettajien omaehtoinen kehittyminen. Laitoksella tuetaan ja kehitetään opettajien yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja antamisessa. Opettajaresurssien tehokas käyttö takaa, että jokaisella opettajalla on hyvät mahdollisuudet tehdä tutkimustyötä ja ylläpitää kiinteää yhteyttä opetuksen ja tutkimuksen välillä. Laitos tukee pedagogisen pätevyyden hankkimista ja tutkimuksen yhteyttä opetukseen työsuunnitelmia tehtäessä. Opetuksen ja pedagogisen koulutuksen merkitystä korostetaan tieteellisen pätevyyden ohella henkilökuntaa rekrytoitaessa. 4(8)
Tutkijakoulutuksessa toteutettavia toimia ovat: 1. Tutkijakoulut. Tutkijankoulutus tapahtuu toisaalta tutkimusryhmien sisällä ja toisaalta osana valtakunnallisia tutkijakouluja, joihin jokainen laitoksen jatko-opiskelija kuuluu. Laitos koordinoi Biologiset vuorovaikutukset tutkijakoulua ja on mukana yhteisissä tutkijakouluissa (mm. Valuma-alueen ja vesistöjen tutkijakoulu, Ympäristötieteen ja tekniikan tutkijakoulu, Energiatekniikan tutkijakoulu, Valtakunnallinen nanotieteen tutkijakoulu sekä Bioinformatiikan ja biorakenteiden tutkijakoulu). 2. Kansainvälisyys. Tutkimusryhmien verkostoituminen kansainvälisesti on keskeinen osa menestyksellistä tutkimusta ja tutkijankoulutusta. Tavoitteena on, että jokainen jatkokoulutettava työskentelee osan koulutusajastaan kansainvälisissä yhteistyölaboratorioissa. Tutkijaverkostot (2009 kaksi verkostoa, joissa laitos on mukana Nordforsk ja Marie Curie ohjelmien kautta) tarjoavat erinomaiset edellytykset kansainväliseen koulutusyhteistyöhön tutkijankoulutuksessa. 3. Tutkijakoulutettavien osallistuminen laitoksen opetukseen. Opetus kuuluu osana jokaisen tohtorinkoulutettavan opintoihin ja siitä saa korvauksen opintopisteinä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. 4. Tohtorien työllistyminen. Tutkijankoulutuksessa lisätään yhteistyötä yliopistojen ulkopuolisten kumppaneiden, mm. sektoritutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Tutkijakoulujen ja henkilökohtaisten kontaktien avulla lisätään tutkijakoulutettavien työharjoittelua elinkeinoelämässä ja/tai tutkimuslaitoksissa. 4. TOIMINNAN ARVIOINTI Koulutuksen onnistumisen arvioimiseen käytetään tutkintojen määrää, valmistuneiden työllistymistä, kansainvälisyyttä, opiskelija- ja opettajapalautetta, sekä sijoittumista koulutuksen huippuyksikköarvioinneissa. Opetuksen kehittämiseksi ja ongelmakohtien tunnistamiseksi opiskelijapalautteen kerääminen ja hyödyntäminen tehdään systemaattiseksi ja palautteesta tehdään vuosittain yhteenveto. Opetustyöstä suoriutuminen tulee myös VPJ-arvionnissa keskeiseksi osa-alueeksi, mikä myös nostaa opetuksen arvostusta ja kannustaa kerätyn palautteen hyödyntämiseen. Laitos seuraa aktiivisesti valmistuneiden työllistymistä ja käyttää tätä tietoa koulutuksen voimavarojen suuntaamisessa. Työelämään valmentavat kurssit otetaan käyttöön kaikkien osastojen maisterivaiheen opinto-ohjelmassa. Työelämän vaatimuksista, opetuksen onnistumisesta sekä opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään saadaan tietoa sekä laitokselta valmistuneilta opiskelijoilta (alumnit), että muualta valmistuneilta biologeilta ja ympäristötieteilijöiltä. Tätä tietoa on saatu mm. rekrytointipalvelujen tekemien kyselyjen ja valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden tekemien tutustumiskäyntien ja haastattelujen kautta sekä kutsumalla laitokselle erilaisissa työtehtävissä olevia biologeja ja ympäristötieteilijöitä kertomaan työstään. 5. TOIMINNAN ORGANISOINTI JA HENKILÖRESURSSIT Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella toimii opetustyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja organisoida laitoksen opetusta, tukea opettajien työtä ja poistaa opetuksessa havaittuja epäkohtia. Opetustyöryhmään kuuluvat laitoksen pedagoginen johtajan, amanuenssi, eri osastojen opintoneuvojat, opiskelijoiden edustajat sekä muita opetushenkilökunnan edustajia. Opintoneuvojien, tehtävänä on opetuksen suunnittelun ja laadun varmistuksen lisäksi toimia linkkinä eri osastojen opettajiin, HOPS -ohjaajiin ja opiskelijoihin päin. Opetustyöryhmän 5(8)
opiskelijajäsenten, laatuhemmojen, jotka opiskelijat keskuudestaan nimeävät pääaineittain, tehtävänä on toimia yhteyshenkilöinä opettajakunnan ja opiskelijoiden välisessä yhteistyössä. Laitoksella on 16 professoria, 4 lehtoria, 14 yliassistenttia, ja 8 assistenttia. Opetushenkilökunnan määrä ei tule kasvamaan suunnittelukaudella. Opettajien välisen yhteistyön kehittämiseksi järjestetään kerran vuodessa koko laitoksen opetushenkilökunnan yhteinen opetuksen suunnittelun iltapäivä, johon myös opiskelijoiden edustajat osallistuvat. Osastokohtaisissa opettajapalavereissa keskustellaan mm. erilaisten opetusmenetelmien käytöstä, työnjaosta, oppimisprosesseista ja opetukseen liittyvistä ongelmatilanteista. 6. YLIOPISTON SISÄINEN JA MUU KANSALLINEN KOULUTUSYHTEISTYÖ JA TEHTÄVÄJAKO Laitoksella on pitkät perinteet yhteistyöstä avoimen yliopiston kanssa. Jo nyt laitoksella ja avoimella yliopistolla on yhteisiä kursseja erityisesti biologian perusopetuksessa. Laitos kehittää edelleen yhteistyötään avoimen yliopiston kanssa. Laitos laatii aiheesta pitkän aikavälin suunnitelman 2009 aikana yhdessä avoimen yliopiston kanssa tavoitteena, että yhteistyön on molempia osapuolia hyödyttävää ja palvelee opetusresurssien tehokasta käyttöä. Laitos on tehnyt yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja liittyen laitoksen tutkimuslaboratorioiden toimintaan ja yhteisten koulutushankkeiden muodossa (esim. Keski-Suomen bioenergiaklusteri). Laitos edelleen kehittää yhteistyötään ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyön periaate on parantaa tieteellisen tiedon välittymistä käytännön toimintaan. Avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulut voivat myös toimia väylänä maisterivaiheen yliopistoopintoihin bio- ja ympäristötieteissä. Tämä väylä tarjoaa lahjakkaille ja motivoituneille opiskelijoille mahdollisuuden jatkaa opintojaan maisterin tutkintoon saakka. Laitos on mukana neljässä allianssihankkeessa (Biological, behavioural and neuronal engineering ja Medical technology and life sciences; Kestävä energia; Sisä-Suomen nanotieteen ja teknologian allianssi; Terveys- ja ympäristövaikutukset yhdistävä kemikaaliturvallisuuden kehittämisohjelma). Lisäksi suunnitteilla on myöhemmin käynnistyviä allianssihankkeita, jotka tulevat myös palvelemaan koulutuksen päämääriä. Allianssiyhteistyön kautta koulutustoiminta monipuolistuu ja tehostuu. 6(8)
Liite 1A. Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta valmistuvien kandidaattien osaamistavoitteet. Tiedot Taidot TIETEELLINEN AMMATILLINEN SOSIAALINEN EETTINEN Kandidaatti tuntee Kandidaatti tuntee Kandidaatilla on Kandidaatti on biologian alan tai luonnon systeemien käsitys siitä, mitkä tietoinen hyvän ympäristötieteen toiminnan ovat keskeiset tieteellisen peruskäsitteet ja perusperiaatteet sekä ympäristön ja käytännön perusteoriat, ja osaa kykenee yksinkertaisissa elämäntapojen periaatteista ja syventää esimerkeissä muutokset ja niihin kokeelliseen osaamistaan selittämään, miten liittyvät prosessit sekä toimintaan maisterivaiheeseen olosuhteissa tai muutosten yhteyden liittyvistä valitsemassaan ympäristössä tapahtuvat ihmisen ja eettisistä pääaineessa. muutokset vaikuttavat yhteiskunnan kysymyksistä ja näihin. toimintaan ja ihmisten ongelmista. Kandidaatti osaa hankkia tietoa ja kykenee lähdekritiikkiin. Hän pystyy omaksumaan uutta tietoa ja jäsentämään sitä. Kandidaatti osaa tieteellisen tutkimusprosessin ja koejärjestelyn perusperiaatteet sekä osaa analysoida numeerisesti ja analyyttisesti yksinkertaisia havaintoaineistoja. Kandidaatti ymmärtää oman alansa tekstejä ja keskusteluja sekä pystyy arvioimaan ympäristön ja olosuhteiden muutosten vaikutuksia keskeisiin prosesseihin. Hän tuntee alan tärkeimmät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisissa tilanteissa. Kandidaatti osaa käyttää tilastollisia ja tietoteknisiä ohjelmistoja. terveyteen. Kandidaatti kykenee seuraamaan asiantuntijaryhmien toimintaa ja välittämään ryhmässä esille tulleita asioita muille. Kandidaatti kykenee projektityöskentelyyn sekä raportoimaan tutkimustulokset suullisesti ja kirjallisesti. Kandidaatti pystyy osallistumaan kansainvälisen koulutusyhteisön toimintaan. Kandidaatti pystyy tunnistamaan käytännössä tutkimuksen tekemiseen ja raportointiin liittyviä eettisiä ongelmia ja etsimään niihin eettisesti kestäviä ratkaisuja. Asenteet Kandidaatti on kiinnostunut biologian alan tai ympäristötieteen kysymyksistä ja on halukas kehittämään osaamistaan edelleen. Kandidaatti pystyy hankkimaan objektiivista tietoa bio- ja ympäristötieteiden aloilta ja on halukas kehittämään osaamistaan edelleen. Kandidaatti on yhteistyökykyinen ja halukas soveltamaan oppimaansa yhteiskunnassa. Kandidaatti on sitoutunut eettisesti korkealaatuiseen tieteelliseen työskentelyyn. 7(8)
Taulukko 1B. Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta valmistuvien maistereiden osaamistavoitteet. Tiedot Taidot Asenteet TIETEELLINEN AMMATILLINEN SOSIAALINEN EETTINEN Maisteri tuntee Maisteri tuntee Maisterilla ymmärtää Maisteri on syvällisesti oman luonnon systeemien biologisten ja omaksunut hyvän pääaineensa toimintaa eri sosiaalisten prosessien tieteellisen peruskäsitteet ja mittakaavoissa sekä vuorovaikutuksia ja käytännön sekä teoriat, ja hänellä tietää, miten tätä hänellä on käsitys eettisesti on hyvät valmiudet osaamista voi sosioekonomisen ja korkeatasoisen tieteelliseen soveltaa poliittisen ohjauksen kokeelliseen tutkimukseen monenlaisissa merkityksestä työskentelyn ohjauksen käytännön yhteiskunnassa. periaatteet ja on alaisena. tilanteissa. tietoinen näihin liittyvistä kysymyksistä ja Maisteri osaa hankkia tuoreinta tietoa oman pääaineensa alan tieteellisistä kysymyksistä. Hän osaa soveltaa alan teorioita tieteellisten kysymysten ratkaisuun. Maisteri tuntee hyvin tieteellisen aineiston keräämisen, kokeen järjestelyn ja aineistojen analysoinnin menetelmiä. Maisteri pystyy arvioimaan kriittisesti olemassa olevaa tietoa, tuottamaan tieteelliseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta ja on kiinnostunut ylläpitämään osaamistaan. Maisteri ymmärtää hyvin tieteellisiä tekstejä ja pystyy osallistumaan keskusteluihin. Hän osaa hahmottaa tieteellisen tiedon perusteella toimivia ratkaisumalleja käytännön kysymyksiin. Maisteri pyrkii objektiiviseen tietoon bio- ja ympäristötieteiden kysymyksissä ja ongelmissa. Maisteri pystyy toimimaan asiantuntijana erilaisissa ammatillisissa ja tieteellisissä työryhmissä ja pystyy viestimään osaamistaan muille. Maisteri ymmärtää biologisten ja ympäristökysymysten monitieteisen luonteen ja osaa toimia osana laaja-alaista asiantuntijaverkkoa. Maisteri on yhteistyökykyinen ja halukas jakamaan asiantuntemustaan yhteiskunnassa. ongelmista. Maisteri noudattaa tutkimuksessa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Maisteri osaa suunnitella tutkimuksen eettisesti kestävällä tavalla. Maisteri noudattaa eettisesti korkealaatuisen tieteellisen työskentelyn periaatteita. 8(8)