Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Transkriptio

1 Asetus teologisista tutkinnoista /517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot Teologisia tutkintoja ovat: kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto; maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; sekä lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto. Tutkintonimikkeet ovat teologian kandidaatin tutkinto, teologian maisterin tutkinto, teologian lisensiaatin tutkinto ja teologian tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto. 3 Opinnot ja niiden mitoitusperuste Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua: eri oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perus-, aine- ja syventäviä opintoja; monitieteisiä opintokokonaisuuksia; yleisopintoja ja kieliopintoja; tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja sekä lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua. Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. 4 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

2 Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa koulutusohjelmiin kuuluvat opinnot muodostuvat: yleisopinnoista; perusopinnoista; aineopinnoista, joihin kandidaatin tutkinnon pääaineessa sisältyy kandidaatintutkielma; sekä syventävistä opinnoista, joiden laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa ja joihin maisterin tutkinnon pääaineessa liittyy lisäksi enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma. 5 Koulutusohjelmat Yliopisto järjestää kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat teologista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen. Koulutusohjelma suunnitellaan ja järjestetään siten, että eri tieteenalojen tieto sekä teoria ja käytäntö yhdistetään ja erilaiset tieteelliset lähestymistavat otetaan huomioon. Koulutusohjelman laajuus on 160 opintoviikkoa. Koulutusohjelmaan voi sisältyä 8 tai 10 :ssä säädettyjen opintojen lisäksi monitieteisiä opintoja, ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua. Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista. 6 Kielitaito Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa: vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Mitä momentissa 1 säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. 2 LUKU Kandidaatin tutkinto 7 Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

3 Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus; tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seuraamiseen; sekä riittävät viestintätaidot. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä teologian merkitykseen uskonnollisten yhteisöjen ja yhteiskunnan käytännöissä. 8 Kandidaatin tutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin koulutusohjelmaan kuuluvat yleisopinnot, perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma, sekä 6 :ssä tarkoitetut kieliopinnot. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 3 LUKU Teologian maisterin tutkinto 9 Maisterin tutkinnon tavoitteet Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle: yhden oppiaineen hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon sisältyvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus; tieteellisten menetelmien hallinta ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa teologista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä; edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä riittävät viestintätaidot. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä teologian merkitykseen uskonnollisten yhteisöjen ja yhteiskunnan käytännöissä. 10 Maisterin tutkinnon suorittaminen

4 Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin koulutusohjelmaan kuuluvat yleis-, perus-, aine- ja syventävät opinnot, joihin liittyy lisäksi pro gradu -tutkielma, sekä 6 :ssä tarkoitetut kieliopinnot. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 11 Opettajankoulutus Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot ja pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat koulutusohjelmaan kuuluvat perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineen perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa. Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät opiskelijan tutkintoon sivuaineen asemassa. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen. 4 LUKU Tieteellinen jatkokoulutus 12 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. 13 Teologian tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto

5 Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot; osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 14 Teologian lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa teologian lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tähän koulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot. Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 5 LUKU Erinäiset säännökset 15 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. 16 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön

6 tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 17 Koulutuksen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 18 Tarkemmat määräykset Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista, rakenteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista. 6 LUKU Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 19 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1. päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan teologisista tutkinnoista 29. päivänä kesäkuuta 1978 annettu asetus (527/78) ja perustutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 29. päivänä kesäkuuta 1979 annettu asetus (600/79), asetus teologisen perustutkinnon järjestämisestä Joensuun yliopistossa (644/88), asetus ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinnosta Joensuun yliopistossa (723/89) ja asetus perustutkinnon järjestämisestä Åbo Akademi -nimisen yliopiston teologisessa tiedekunnassa (560/81) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 20 Yliopistojen koulutusohjelmat Tämän asetuksen voimaantultua yliopistossa on edelleen teologisen alan perustutkintojen järjestämisestä annettujen asetusten mukaiset koulutusohjelmat, jollei yliopisto toisin päätä. 21 Opiskelijoiden asema Tämän asetuksen tullessa voimaan teologista tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan teologisista tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun

7 asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1997 mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Opiskelija voi lukea hyväkseen teologisista tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin teologisista tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen säännöksiä.