Pohjoisen puolesta maailma varten

Pohjoisen puolesta maailma varten

Sosiaalityön jatko opiskelijoiden metodologinen kesäkoulu 2010: ETIIKKA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSESSA Eettiset kysymykset tutkimusprosessissa: Eettisyys monikulttuurisen perheleirityön tutkimuksessa Anu Leppiman YTL Lapin yliopisto 19.5.2010

eettisiä kysymyksiä ajatelleen monikulttuurisen perheleirityön tutkimusprosessi minkälaisia kysymyksiä kohtasin minkälaisia tunteita ja ajatuksia ne herättivät miten ne ratkaisin

monikulttuurisen perheleirityön tutkimusprosessi perheleirityö 1999 2001 tutkimusprosessi 2000 2005 empiirinen teoreettinen väitöskirjaprosessi 2005 2010 aineistojen analyysi kirjoittaminen tulos ARJEN ELÄMYKSIÄ Leiri ja elämyspohjainen Arkipäivät perhepalvelu sosiaalisen kokemuksen tuottajana

tuen tarpeista tutkimukseen Tutkimuksen kontekstina on lastensuojelullinen virolais suomalaisena yhteistyönä toteutettu perhetyöprojekti Arkipäivät Tutkijana ja opettajana olen suunnitellut yhdessä työryhmän kanssa perheleirejä sekä ohjannut sosiaalialan opiskelijoita aidossa oppimis ja kehitysympäristössä avun tarpeessa olevien asiakkaiden kanssa

Tutkin viiden Viron Arkipäivät perheleirin (1999 2001) toteutusta riskejä kohtaavien lapsiperheiden sosiaalisten resurssien tuottajana ja kysyn: Miten perheleiri uudenlaisena elämysten ja sosiaalisen tuen ympäristönä tarjoaa riskiperheille sosiaalista kokemusta? Millaisia elementtejä sosiaalista kokemusta ja sosiaalista tukea tarjoavan elämyksellisen perheleirimallin kehittäminen tuotteena edellyttää? Perhetilanteita ja perhetapahtumiin liittyvää inhimillistä merkitysmaailmaa tulkitseva tutkimukseni keskittyy sosiaaliseen kokemukseen

Arkipäivät perheleiri Narva Joensuu (1999 2001) Arkipäivät oli monikulttuurinen projekti, jonka piiriin kuuluvat perhetyö ja selviytyminen Arkipäivät perheleirin kohderyhmänä oli pääosin kulttuurisesti syrjäytyneitä perheitä (n=52)

haasteita tutkimukselle Viron yhteiskunta on monikulttuurinen rinnakkain elävät etniset kulttuurit eivät ole sekoittuneet eivätkä muodostaneet uutta kulttuuria suhteellisen suuren venäjänkielisen väestön olemassaolo on suosinut slaavilaisen kulttuurisen identiteetin säilymistä Itä Virumaalla

viidelle leirille osallistujat (n=120) 98 venäläistä 16 virolaista 6 muita kansallisuuksia inkerinsuomalainen, uzbekki, karjala edustavaa perheenjäsentä 40 äitiä iältään 28 49 vuotta 12 isää iältään 29 64 vuotta 68 lasta iältään 3 15 vuotta tyttöjä 33 ja poikia 35

monikulttuurinen tutkimusympäristö 5+5+5 viidellä Arkipäivät perheleirillä viidestä eri kansallisuudesta koostuvien venäjän ja vironkielisten asiakkaiden kanssa työskenteli viittä eri kansallisuutta edustava henkilökunta (n=48)

tutkimuksen metodologia Etnografia perheleiritutkimus rakentuu kenttätyöstä kerätyn perheleiriaineiston kuvauksesta analyysistä Tavoitteena oli havainnoimalla ja kysymällä saada aidossa perheleiriympäristössä esiin käsityksiä sosiaalisesta tuesta ja kokemuksesta Etnografia ymmärretään tutkimusprosessia jäsentävänä teoriana ja metodologiana, jossa tutkijan tapa käsitteellistää ja teoretisoida tutkittavaa ilmiötä on sekä subjektiivista todellisuutta näkyväksi tekevä että eettinen (Geertz 1988; Forsberg 1998; Skeggs 1999; Lappalainen 2007a; Hakala & Hynninen 2007; Gordon ym. 2007)

etnografia voidaan nähdä vieraan kulttuurisen maailman ymmärrettäväksi tekemisenä (Geertz 1988; Atkinson 1990; Hammersley 1991; Alasuutari 2001; Gordon ym. 2001; Hurtig 2003) ihmisten arkielämä ymmärrettäväksi tekemisenä (Hammersley 1990; Törrönen 1999; Gordon ym. 2001; Hurtig 2003)

etnografiassa on kyse eettisestä kohtaamisesta tutkija asettuu kuuntelemaan tutkimukseensa osallistuvia ihmisiä heidän tietojaan ja merkityksenantojaan kunnioittaen

kunnioittava kieli Perhetyön tutkimuksessa ymmärrän sekä puheen että nonverbaalisen kommunikaation eettisenä sosiaalisena käytäntönä puhuminen on kontekstisidonnaista toimintaa kielen käytöllä tai puheen tavalla voi olla monenlaisia seurauksia Pyrin tutkimuksessani tekemään eettisesti näkyväksi Arkipäivätperheiden sanallisia ja sanattomia sosiaalisia ja kulttuurisia tottumuksia ja tapoja, jotka muokkaavat perheiden sosiaalista kokemusta ja selviytymiskäyttäytymistä

toiminnallinen lähestymistapa Perheleiritoiminnassa tavoitteena on intervention kautta parantaa perheiden valmiuksia selviytyä arkielämästä Muutoksien perustana on käytännöllisen ja tutkimuksellisen lähestymistavan vuorovaikutussuhde Toimintatutkimuksen mahdollisuutena nähdään vuorovaikutuksen ja yhteisen toiminnan kehittyminen mikä edellyttää toiminnan ja tutkimuksen yhdistämistä (Roberts 1997; Denscombe 2000; Heikkinen 2001; Isokorpi 2003; Veijola 2004)

1. kysymyksiä? tutkijan rooli ja asema? 5+5+5? aineistojen määrä epätasaisuus laatu kieli? videot aineistona? aikataulut

2. tunteita ja ajatuksia Leirillä: miten mitä tutkitaan, aikaa, resurssit Tutkimusprosessissa: ylösalas + selkeät näkemykset tästä ei tule Väitöskirjaprosessissa: roolit ristissä kirjoittaminen palauta leirin tunteet kiteytymine ja kiire

tutkijan rooli ja asema Miten voisin perheleiritutkimuksessa osallistua toimintaan tutkijan ja kehittäjän rooliin sopivalla tavalla? olla asioille avoin, herkkä ja utelias, toisaalta kyseenalaistava, tilanteita ihmettelevä, systemaattinen ja analyyttinen

tutkijan rooli samanaikaisuus leirien suunnittelija, toteuttaja, työntekijä ja toiminnan tutkija, niiden analysoija, kuvaaja ja selittäjä kaksitasoisuus perheleirimallin kehittelyssä tunnistin omien kokemusteni tulevan esiin rationaalisesti leirin analyyseissä tunnetaso oli joskus piilottamassa ilmiöiden näkemistä olisin voinut reflektoida enemmän

tutkijan moniroolisuus Tuottaa yhteisvastuuta kulttuuriymmärrystä itse koettuja elämyksiä aitoa yhdessäoloa arjen toiminnoissa heikkoutena näen liiallisen tunnesiteen vaikutuksen perhejäsenten ja työntekijöiden toiminnan analysoimisessa välillä vaikea irrottautua leirien suunnittelijan roolista

monikulttuurinen 5+5+5 Perheleiriprojektiin osallistuvat perheet ja työntekijät kantavat mukanaan omaa kokemuksellista elämänhistoriaansa Erilaisuudesta muodostui myös eettisiä ongelmia, esimerkiksi mitä tehdä perheleiritilanteissa, joissa osapuolet kohtelivat toisiaan epäoikeudenmukaisesti tai toinen osapuoli loukkaantui tietystä käyttäytymisestä

asioiden moderni eettinen ja postmoderni eettinen ymmärtäminen Vanhemmista (n=52) 5:llä oli korkeakoulututkinto 34:llä keskiasteen koulutus 5 oli käynyt peruskoulun 7? 78 % vanhemmista oli työttömiä Kuka minuakaan tarvitsisi? (Isä, 2000) Itä Virumaalla laittomasti asuvilla ongelmana virallisten dokumenttien puuttuminen

aineistot 15 10 5 perheiden päiväkirjat 1530 60 150 150 990 180 videotaltioinnit min 5 1 1 1 1 1 päiväohjelmat 41 6 6 7 6 16 havainnointidokum entit 43 19 24 8 15 11 9 kyselyt *elämänhallinta *leirin päätteeksi 36 12 4 8 8 4 keskustelut 79 27 15 14 23 haastattelut 2001 2001 2000 2000 1999 vuosi yhteensä 5 4 3 2 1 leiri

videoaineiston merkitys elävä muisti ymmärtämisen tuki liikkuva dynaaminen kuva ihmisten ilmeet tietyssä tilanteessa aito tunnekuvaus äänensävyt aineiston heikkoutena on sen kattavuuden, turvallisuuden ja systemaattisuuden puuttuminen

3. ratkaisut refleksiivisyys tutkijana olen osa tutkimaani sosiaalista maailmaa ja siten myös vaikutan siihen Refleksiivisyys ja kyky analysoida sekä arvioida itseä kriittisesti, on nyky yhteiskunnan tutkijan tärkeimpiä ominaisuuksia (Argyris & Schön 1974; Atkinson 1990; Hammersley & Atkinson 1995; Mezirow 2000; Fook 2001; Show & Gould 2001; Strömpl 2002; Pau 2005; Selg 2007)

vapaaehtoisuus etnografisilla haastatteluilla, kyselyillä ja perheiden kanssa käydyillä keskusteluilla oli paljon annettavaa niin perheet kuin työntekijätkin, jotka osallistuivat seitsemän päivää kestäneillä leireillä kaikkiin toiminnan osa alueisiin, kertoivat vapaaehtoisesti omia mielipiteitään perheleirillä koetuista elämyksistä ja saamastaan sosiaalisesta tuesta

kunnioitus tärkeää sekä anonymisointi ja kunnioitus että psykologisoinnin välttäminen tärkeää varoa negatiivisia leimoja käsitteiden valinnassa on eri asia tulla leirille riskiperheen isänä tai äitinä kuin yksinkertaisesti isänä ja äitinä on aivan eri asia, ryhmitelläänkö ihmisiä vai tilanteita

eettinen ongelmanratkaisua toiminnallinen sensitiivisyys kyseenalaistaminen tutun näkemistä vieraan silmin vertaileva ja poikkikulttuurinen työote

kulttuurinen kompetenssi tärkeää oli tiedostaa aiemmin luodut kulttuuriset käsitykset ja stereotypiat tutkittavasta aihepiiristä vasta sitten oli mahdollista suhtautua tutkittavaan aiheeseen muukalaisen tavoin, ikään kuin ei tietäisi ilmiöstä paljon

kulttuurinen sensitiivisyys etnografinen kenttätyö vieraassa kulttuurissa vaatii tutkijalta suurta kulttuurista sensitiivisyyttä ja tarkkaavaisuutta eettisissä kysymyksissä perheleirikentälle mentiin oppimaan, ei tietämään asiakkaasta paremmin aineistojen monikulttuurinen tausta vaatii tutkijalta lisäksi kulttuurista kieliosaamista pelkkä kaksikielisyys ei riitä, on oltava lisäksi kulttuurisensitiivinen

kulttuurisesti sensitiivinen tutkija on tietoinen eroista mutta pystyy löytämään yhteistä, jotta voidaan toimia asiakkaan kanssa hänen hyväkseen leirillä oli oleellinen samuus ja yhdistävien asioiden huomioiminen on hallittava yhdistävästä näkökulmasta monikulttuurisen kuuntelemisen taito ja osattava tulkita merkityksiä (ks. Jäppinen & Hurtig (2007, 141)

kaksinkertainen subjektius tutkijana virrassa oleminen me paradigma osallistuin tutkijana tutkimusprosessiin, jossa perheet olivat mukana yhteistyökumppaneina Parhaimmillaan kyseessä on kaksinkertainen subjektius: vastavuoroinen tutkijasubjektin ja tutkimussubjektin kohtaaminen (ks. Pohjola 2003, 56 57)

Kysymyksiä Ajatuksia

Kiitos! Anu Leppiman YTL Lapin yliopisto anu.leppiman@ulapland.fi

Pohjoisen puolesta maailma varten http://www.ulapland.fi