Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013
Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin huonon terveyden riskitekijä Liikunta ehkäisee painonnousua ja edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia: Vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jopa 50 % Vähentää merkittävästi verenpainetaudin sekä erilaisten syöpien sairastumisriskiä Lievittää stressiä ja masennusta Kaksi kolmasosaa Euroopan aikuisväestöstä liikkuu suosituksiin nähden liian vähän (30 min päivässä) Liikkumattomuus osasyynä noin miljoonaan kuolemaan (10 % kuolemista) Euroopassa vuosittain Liikkumattomuudesta on tullut neljänneksi suurin kuolinsyy korkean tulotason maissa Lähde: www.euro.who.int
Terveysvaikutusten suuruusluokka Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
HEAT-menetelmä ja -työkalut HEAT (Health Economic Assessment Tool) WHO:n kehittämä menetelmä kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliseen arviointiin Pyöräilyn työkalu julkaistiin ensimmäisen kerran virallisesti vuonna 2009 Vuonna 2011 julkaistiin pyöräilyn HEATtyökalun päivitetty versio ja kävelyn HEATtyökalu sekä käyttäjän opas Suomenkielinen menetelmän kuvaus ja käyttäjänopas julkaistaan pyöräilyviikolla 2013 Pyöräilylle ja kävelylle omat työkalut: Pyöräily - HEAT for cycling Kävely - HEAT for walking http://www.heatwalkingcycling.org/
Rajauksia ja rajoituksia Menetelmä on tarkoitettu aikuisten tavanomaisen käyttäytymisen vaikutuksen arvioimiseen väestötasolla Kohderyhmänä aikuiset Kävely 20-74-vuotiaat Pyöräily 20-64-vuotiaat Tavanomainen käyttäytyminen Säännöllinen kävely tai pyöräily Ei yksipäiväisten tapahtumien tai kilpailujen vaikutusten arvioimiseen Kohtalainen kävely- ja pyöräilyvauhti: kävely 4,8 km/h, pyöräily 14 km/h Ei keskimääräistä runsaammin (2-3 tunnin reipas kävely tai 1,5 tunnin pyöräily) liikkuvien väestöryhmien tarkasteluun (mm. ammattiurheilijat, työssään liikkuvat)
Työkalun toiminta Työkalun laskee kävelyn tai pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen ja sitä kautta saatavan taloudellisen hyödyn
Tarvittavat lähtötiedot Arvio kävelyn tai pyöräilyn määrästä Matkan kesto Matkan pituus Askelten määrä ja pituus Matkojen määrä Keskimääräinen -> keskimääräinen matkan kesto / keskimääräinen matkan pituus Kokonaismatkamäärä Hyötyvien henkilöiden määrä Yleensä tutkittavan kohteen/kaupungin/valtion väestömäärä (tutkittavassa ikäryhmässä) Toimenpiteen vaikutus (tai nykyisen kävelyn/ pyöräilyn hyöty) Kuolleisuusaste Ihmishengen tilastollinen arvo Hyötyjen laskenta-ajan pituus Diskonttoarvo
Työkalun antamat tulokset Käyttäytymismuutokset ja niistä johdetut lähtöarvot Muutos kuoleman riskissä Hyötyvien henkilöiden määrä/muutos Säästettyjen kuolemien määrä / vuosi Taloudellinen säästö Vuosittainen keskimääräinen hyöty Hyödyt yhteensä Vuosittainen maksimihyöty Vuosittaisen keskimääräisen hyödyn nettonykyarvo Hyötyjen yhteenlaskettu nettonykyarvo
Esimerkki: Valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn strategian tavoitteen mukaiset terveyshyödyt Strategiassa määritetty tavoite: Kävely- ja pyörämatkoja tehdään vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 2005. Laskennan lähtötiedot: tietolaji käytetty arvo kävelylaskennassa käytetty arvo pyöräilylaskennassa kävely/pyöräilymäärä ennen 1,07 km/pv keskimäärin vuodessa 0,75 km/pv 365 päivää vuodessa kävely/pyöräilymäärä jälkeen 1,284 km/pv keskimäärin vuodessa 0,90 km/pv 365 päivää vuodessa väestö ennen ja jälkeen 3 720 000 (ikäluokka 20-74) 3 214 000 (ikäluokka 20-64) (koko Suomessa asuva väestö vuonna 2010) laskennan kohderyhmä 100% annetusta kävelymäärästä 100% annetusta pyöräilymäärästä (jälkeen) kävelymäärän saavuttamiseksi tarvittava aika kuolleisuusaste 8 vuotta (2013 2020) 8 vuotta (2013 2020) 499/100 000 asukasta samoille ikäluokille vuonna 2010 324/100 000 asukasta samoille ikäluokille vuonna 2010 ihmishengen tilastollinen arvo 1 919 000 euroa vuonna 2010 1 919 000 euroa vuonna 2010 hyötyjen laskentajakso 13 vuotta 13 vuotta H/K-laskennan kustannukset ei ei diskonttokorko 4 % 4 %
Esimerkki: Valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn strategian tavoitteen mukaiset terveyshyödyt Tulokset: Kävely Keskimääräinen vuosihyöty 371 milj. Viimeisenä vuonna saavutettava hyödyn maksimiarvo 694 milj. Pyöräily Keskimääräinen vuosihyöty 119 milj. Viimeisenä vuonna saavutettava hyödyn maksimiarvo 223 milj.
Huomioita ja epävarmuustekijöitä Kuolleisuus ja sairastuvuus Menetelmä ottaa huomioon vain vähentyneistä kuolemista saavutetut taloudelliset hyödyt Lisääntyneestä liikkumisesta johtuva sairastuvuuden vähentyminen ja siitä saatavat taloudelliset hyödyt eivät ole mukana laskelmassa Terveyshyötyjen syntymiseen kuluva aika Liikunnan lisääntymisen ja siitä saavutettavien terveyshyötyjen välillä on viive Työkalu olettaa, että täysimääräiset vaikutukset saavutetaan viiden vuoden kuluessa Oletus on hyvä ottaa huomioon laskenta-ajassa Liikunnan korvautuminen Terveysvaikutukset tulevat kokonaisliikunnan lisääntymisestä Työkalu olettaa, että lisääntynyt kävely tai pyöräily ei vähennä muuta liikuntaa Otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan lähtöaineistossa
Huomioita ja epävarmuustekijöitä Liikenneonnettomuuksien kustannukset Vähentyneissä kuolemissa mukana kaikki kuolemat syystä riippumatta -> liikenneonnettomuuksien kustannukset ovat työkalussa sisään rakennettuna Liikenneonnettomuuksien määrä kuitenkin Kööpenhaminan tasoa, mikä on pienempi kuin Suomessa -> hyvä ottaa huomioon hyöty-kustannuslaskelmissa Lähtötietona käytettävän aineiston soveltuvuus Onko ikäryhmä oikea? Onko koko suoritteen liikkumisen vauhti riittävä? Onko suoritteessa mukana kaikki matkat? (pääkulkutapa/liityntämatkat)
Tulosten hyödyntäminen Mahdollisuuksia tulosten hyödyntämiseen on monia: Tukea ja tietoa päätöksentekoon: poliitikot, virkamiehet Sektorien välisen yhteistyön tukeminen Lähtö- ja taustatietoa Aiempien, nykyisten ja/tai ennustettujen kävely- tai pyöräilymäärien terveysvaikutusten taloudellinen arvo -> Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuototavoitteiden asettaminen ja tavoitteen vaikutukset Uuden pyöräily- tai kävelyinfrastruktuurin suunnitteluun Muiden liikennetoimenpiteiden, kuten liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin Kampanjointiin Lähtötiedon tuottaminen hyöty-kustannuslaskentaa varten jne.
KIITOS!