Suonenjoen kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2017 Tekninen lautakunta 14.2.2017
SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 1 2 NYKYTILANNE... 1 2.1 Maakuntakaavoitus... 1 2.2 Yleiskaavoitus... 2 2.3 Asemakaavoitus... 4 2.4 Ranta-asemakaavoitus... 5 3 VIREILLÄ OLEVAT TAI VIREILLE TULEVAT KAAVAHANKKEET... 5 3.1 Yleiskaavoitus... 5 3.2 Asemakaavoitus... 7 3.3 Ranta-asemakaavoitus... 9 4 TONTTITARJONTA... 10 5 YHTEYSTIEDOT... 11
1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Tähän katsaukseen sisältyy katsaus sekä nykytilanteesta että vireillä olevista tai vireille tulevista kaavahankkeista. Kaavoituskatsaus on luettavissa myös Suonenjoen kaupungin kotisivuilla: www.suonenjoki.fi/asukkaille/tekniset_palvelut/rakentaminen/kaavoitus. 2 NYKYTILANNE 2.1 Maakuntakaavoitus Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Pohjois-Savon maakuntakaavan alue käsittää koko Pohjois-Savon Kuopion seutua (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka) lukuun ottamatta. Pohjois-Savon maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi keväällä 2013. Maakuntakaavan varaukset kattavat alueellisesti melko pienen osan koko kaupungin pinta-alasta, mutta käsittävät kaikki merkittävät maankäyttömuodot ja yksittäiset kohteet lukuun ottamatta perinteisiä maa- ja metsätalousalueita sekä rantarakentamisalueita. Kaava-aineisto ja sitä koskevat selvitykset ovat luettavissa Pohjois-Savon liiton kotisivuilla: www.pohjois- savo.fi/aluesuunnittelu/vahvistetut-maakuntakaavat/maakuntakaava- 2030.html. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijoittumista. Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi alkuvuodesta 2014. Suonenjoen alueelle on kaavassa osoitettu yksi tuulivoimaalue Saaristenmäelle, joka sijaitsee Suonenjoen itäosassa, Suonenjoen ja Leppävirran rajan molemmin puolin. Kaava-aineisto ja sitä koskevat selvitykset ovat luettavissa Pohjois-Savon liiton kotisivuilla: www.pohjoissavo.fi/aluesuunnittelu/vahvistetut-maakuntakaavat/tuulivoima.html.
Ote tuulivoimamaakuntakaavasta Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan pääasiallisena tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistää väestön hyvinvointia sekä turvata hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne. Kaavan tavoitteena on lisäksi muun muassa mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt Suonenjoen ydinkeskustaan sekä seudullisesti merkittävä tilaa vaativa vähittäiskaupan suuryksikkö Lintikon teollisuusalueelle. Kaavassa on osoitettu lisäksi potentiaalinen Tervalamminvuoren tuulivoima-alue Suonenjoen ja Rautalammin rajalle. Kaupan maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2016. Kaava-asiakirjat sekä kaavan laadintaa varten tehdyt selvitykset ovat luettavissa Pohjois-Savon liiton kotisivuilla: www.pohjois-savo.fi/kauppa. 2.2 Yleiskaavoitus Yleiskaava on koko kunnan alueelle laadittu yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Yleiskaava voidaan laatia vaiheittain niin, että se käsittää tietyn osa-alueen kunnasta tai tietyt toiminnot koko kunnan alueella tai kunnan osassa (esim. rantayleiskaava).
Suonenjoella on voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat: - Ahvenisen-Tervasen ym. ranta-alueiden yleiskaava, joka on ympäristökeskuksen 22.12.1995 vahvistama (osoitettu alla olevassa kartassa numerolla 1), - Virmasveden ranta-alueiden yleiskaava, joka on ympäristökeskuksen 9.12.1997 vahvistama (2), - Kuvansin, Jylängin sekä eräiden pienempien järvien rantayleiskaava, joka on ympäristökeskuksen 10.12.1999 vahvistama (3), - taajama-alueiden osayleiskaava (Keskusta-Käpylä-Iisvesi-Kinnulanniemi) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.2010, ja se on tullut kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi 12.4.2013 (4), - taajama-alueiden osayleiskaavan laajennus uuden jätevedenpuhdistamon osalta on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.2.2013, ja se on tullut lainvoimaiseksi 12.4.2013 (4), - Lempyyn yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.9.2013, ja se on tullut kaikilta osiltaan lainvoimaiseksi 4.5.2015 (5) - Lintharjun osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuuston on hyväksynyt 13.6.2016 ja joka on tullut lainvoimaiseksi 27.7.2016 (6). Kaavoitetut alueet on osoitettu alla olevassa kartassa. Suonenjoen kaavoitustilanne 2016
2.3 Asemakaavoitus Lisäksi Suonenjoella on laadittu suurimpia järvialueita koskevat ranta-alueiden mitoitussuunnitelmat (mitoitusyleiskaavat), jotka kaavoituslautakunta on valmistellut vuosina 1987 1988. Mitoitussuunnitelmat on annettu kaupunginhallitukselle tiedoksi, mutta niitä ei ole käsitelty yleiskaavan edellyttämässä järjestyksessä, ja ne ovat osittain vanhentuneet. Asemakaava on varsinainen kaupungin rakentamista palveleva yksityiskohtainen kaava. Suonenjoella on voimassa olevaa asemakaavaa noin 700 ha. Asemakaava-alue käsittää: - valtaosan rakennetusta keskustaajamasta - Lampientaipaleen ja Vanhamäen välisen rakennetun alueen sekä Vanhamäen ympäristön - Lentokentän ja Käpylän teollisuusalueet - osan Käpylän asuntoalueesta ja Petsamon alueen - pääosan Iisveden taajaman alueesta sekä - uuden jätevedenpuhdistamon alueen. Asemakaava-alue on osoitettu kartalla ruskealla.
Huomattavimmat asemakaavattomat alueet taajaman tuntumassa ovat: - Onnelan alue ja Kuopiontien varsi Kuopion suuntaan - Jalkalantien itäpuoli Peltotien risteyksestä Jalkalaan päin - entisen maatalousoppilaitoksen alue - Iisvedentien ja Käpylänraitin kevyen liikenteen väylän välinen alue Käpylässä sekä - Iisveden koulun ja Teräsmiehenkadun välinen alue. 2.4 Ranta-asemakaavoitus Ranta-asemakaava (entinen rakennuslain tarkoittama rantakaava) on maanomistajan laatima tai laadituttama kaava loma-asutuksen järjestämistä varten vesistön rannalle. Suonenjoella on tällä hetkellä vahvistettu tai hyväksytty 15 ranta-asemakaavaa yksityisten mailla. Rantakaava-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 1215 ha. 3 VIREILLÄ OLEVAT TAI VIREILLE TULEVAT KAAVAHANKKEET 3.1 Yleiskaavoitus Iisveden ja Miekkaveden osayleiskaavan laatiminen käynnistyy kevättalvella 2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville kevään 2017 aikana. Yleiskaavalla ohjataan rantavyöhykkeen maankäyttöä, ja siinä osoitetaan ympärivuotiseen asutukseen, loma-asutukseen, maa- ja metsätalouteen, virkistykseen, kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyvät aluevaraukset määräyksineen ja suosituksineen. Yleiskaava laaditaan siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kaupunginvaltuuston hyväksymän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusteella.
Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaavan yleispiirteinen rajaus. Tervalamminvuoren tuulivoimayleiskaava Kaupan maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu potentiaalinen Tervalamminvuoren tuulivoima-alue Suonenjoen ja Rautalammin rajalle. Hanketoimija NWE Sales Oy:n laatimissa alustavissa selvityksissä Tervalamminvuoren alueelle voisi sijoittua kuusi, noin 3 MW:n tuulivoimalaa. Osayleiskaavan yhteydessä ratkaistaan voimaloiden tarkka lukumäärä ja kiinteistökohtainen sijoittuminen sekä ympäröivälle asutukselle, loma-asutukselle, kulttuuriympäristölle, luonnolle jne. kohdistuvat tarkemmat vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan tuulivoimapuiston toteuttamismahdollisuudet. Kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen Tervalamminvuoren tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä huhtikuussa 2015. Kaavoituksen aikataulu riippuu hanketoimijasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville tulosta kuulutetaan erikseen.
Ote kaupan maakuntakaavakartasta, johon osoitetun potentiaalisen tuulivoima-alueen (tv) rajaus osoittaa yleispiirteisesti mahdollisen yleiskaava-alueen rajausta. 3.2 Asemakaavoitus Suvilahden asemakaavamuutos Suvilahden aluetta koskeva asemakaavamuutos on tullut vireille kesällä 2015. Alueelle on suunnitteilla pientalovaltaista asumista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä loppuvuodesta 2015. Tavoitteena on, että kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2017, ja että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen vuoden 2017 aikana. Kaavamuutosalue on pääasiassa yksityisen omistuksessa, joten asemakaavan hyväksyminen edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäyttösopimusta. Suvilahden asemakaavamuutosta koskeva alue
Iisveden Metsän tontin asemakaava ja asemakaavamuutos Iisveden Metsän tonttia koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä loppuvuodesta 2016. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on liittää asemakaavoittamaton alue tonttiin sekä päivittää asemakaava olevan tontin osalta. Tavoitteena on, että kaavaehdotus asetetaan nähtäville kevään 2017 aikana. Iisveden metsän tontin asemakaavoitusta koskeva alue Lintikon teollisuusalue Lintikon teollisuusalueelle laaditaan asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on laajentaa teollisuuskäyttöön osoitettua aluetta yleiselle pysäköintialueelle Raviradankadulla ja puistoalueelle Lintikonkadulla. Kaavamuutoksella turvataan elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia. Samalla päivitetään Lintikonkadun varrella olevien teollisuustonttien kaavamääräykset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville vuoden 2017 aikana.
Lintikon teollisuusalueen kaavamuutoksen alustava rajaus Liikunta-/uimahallin asemakaavamuutos Liikunta-/uimahallin suunnittelu käynnistyy vuoden 2017 aikana. Tarkoituksena on sijoittaa uusi halli nykyisen uimahallin ympäristöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville vuoden 2017 aikana. Uuden liikunta-/uimahallin alustava sijainti osoitettu kartalla. 3.3 Ranta-asemakaavoitus Saunataipaleen ranta-asemakaavan kumoamista koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä loppuvuodesta 2016. Kaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2017.
Saunataipaleen ranta-asemakaava-alue (ote kaavaluonnoksen selostuksesta) Ranta-asemakaavan kumoaminen on tarkoituksenmukaista, koska kaavaalueella on voimassa tuore Lintharjun osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat. Rakentaminen on mitoitettu yleiskaavassa voimassa olevan ranta-asemakaavan perusteella. 4 TONTTITARJONTA Asemakaava-alueella on yhteensä noin 210 rakentamatonta omakotitalotontti, joista noin 120 on kunnallistekniikan piirissä. Asemakaavoitettuja kerrostalotontteja kaupungin omistuksessa on ydinkeskustassa noin 5-6 kerrostalolle. Lisäksi kerrostalotontteja on muualla asemakaava-alueella yhteensä neljä. Yksityisen omistuksessa on yksi kerrostalotontti ydinkeskustassa. Taulukko. Rakentamattomien omakotitalotonttien määrä asemakaava-alueella. (Tilanne 10/2016). RAKENTAMATTOMAT OMAKOTITALOTONTIT ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kunnallistekniikka valmiina Kunnallistekniikka puuttuu Omistajana kaupunki 37 18 55 Omistajana yksityinen ym. 81 77 158 Yhteensä 118 95 213 Yhteensä Asemakaavoitettuja rivitalotontteja kaupungin omistuksessa on noin 7-8 tonttia. Yksityisen omistuksessa olevia rivitalotontteja on yhteensä neljä. Asemakaavoitettuja teollisuusalueita kaupungin omistuksessa on noin 13,0 hehtaarin verran. Näistä alueista on varattu noin kuusi hehtaaria olemassa olevien yritysten laajentumiselle. Liiketonteiksi asemakaavoitettuja alueita on noin viisi hehtaaria.
5 YHTEYSTIEDOT Kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä ja tonttiasioista saa tietoja kaupungin tekniseltä osastolta, os. PL 13, Sairaalapolku 3, 77601 Suonenjoki, puh. 017-513 311 (vaihde). Yhteyshenkilöt: Tekninen johtaja Herkko Torssonen Puh. 0400 377 761 Sähköposti: herkko.torssonen@suonenjoki.fi Kaavoittaja Puh. 040 728 7827 Sähköposti: Kartanpiirtäjä Maija-Leena Rossi Puh. 044 758 1480 Sähköposti: maija-leena.rossi@suonenjoki.fi