Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä Maaliskuu 2016 TAMPEREEN TEIVAANKADUN JA TEIVAALANTIEN LIIKENNETARKASTELUT
TAMPEREEN TEIVAANKADUN JA TEIVAALANTIEN LIIKENNETARKASTELUT Projekti Tampereen Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutos 8586, Teivaalantien liikennetarkastelut ID 1 463 050 Päivämäärä Muistio valmistunut 19.10.2015 Lisämerkinnät (muistion lopussa) 10.11.2015 ja 21.3.2016 Laatija Kimmo Heikkilä Tarkastaja Kaisu Laitinen Sami Ahokas, NCC Vastaanottaja Viite 1510022002 Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere P 020 755 611 www.ramboll.fi
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut SISÄLTÖ 1. JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT 1 2. LIIKENNE-ENNUSTE 3 3. LIIKENTEEN TOIMIVUUS 5 4. JALANKULKU, PYÖRÄILY JA JOUKKOLIIKENNE 7 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 9
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 1 / 10 1. JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde sijoittuu Tampereen luoteisosaan, Lielahden palvelukeskittymän läheisyyteen (kuva 1). Teivaalantien ja Teivaankadun väliin jäävään kortteliin on valmisteilla asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi uusien asuinkerrostalojen rakentamisen alueelle. Uutta kerrosalaa syntyisi suunnitelmien mukaan yhteensä noin 21 000 m 2. Korttelin vieressä ovat Lielahtikeskusniminen liike- ja palvelukeskus sekä Prisma-hypermarket (kuva 2). Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti. Taustakartta MML. Teivaalantie on kokoojakatu, joka kytkeytyy itäpäästään Lielahdenkatu-nimiseen paikalliseen pääväylään. Teivaankatu on lyhyehkö tonttikatu, joka kytkeytyy nykytilassa molemmista päistään Teivaalantiehen kolmihaaraisin valo-ohjaamattomin ja kanavoimattomin liittymin. Sillä ei ole liittymiä muiden katujen kanssa. Teivaankadulta ajetaan Lielahtikeskuksen paikoitusalueelle sekä pysäköintihalliin, josta on maanalainen yhteys myös viereisen Prisman pysäköintihalliin. Teivaalantien ja Teivaankadun nopeusrajoitus on 40 km/h. Kuva 2. Tarkastelualueen liikenneverkko ja suunnitellun asuinkorttelin sijainti. Ortokuva MML.
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 2 / 10 Uuden asuinkorttelin lisäksi esillä on ollut Teivaankadun mahdollinen katkaisu siten, että uusien asuntojen pysäköintipaikoille ajetaan pääosin nykyisen Teivaankadun läntisemmän liittymän kautta. Teivaankadun nykyinen Prisman puoleinen (lounainen) osuus muuttuu pihakaduksi, jolla on asuinkorttelin yhteensä 125 160 pysäköintipaikasta yli puolet eli noin 90 95 kpl. Ajo Prisman lastauslaiturille tapahtuu jatkossakin Teivaankadun itäisemmän liittymän kautta. Pääosin Prisman lastauspihatoiminnot säilyvät kuitenkin nykyisellä paikalla rakennuksen länsipäässä, jonne on ajo Turvesuonkadulta. Nykytilanteen liikennemäärät on saatu 15.9.2015 (tiistai) klo 15.30 16.30 Tampereen kaupungin suorittamista liikennelaskennoista. Laskentojen perusteella muodostettu talviarjen iltapäivän huipputunnin nykyliikennemääräkartta on esitetty kuvassa 3. Teivaalantietä pitkin kulkee luoteeseen noin 260 ajon./h ja kaakkoon 130 170 ajon./h. Teivaankatu on hyvin vähäliikenteinen, etenkin länsiosaltaan. Raskasta liikennettä on alueella melko vähän eli 0 5 % kokonaisliikenteestä. Lielahdenkadulla ja Teivaalantiellä raskaan liikenteen osuus huipputuntiliikenteestä on 4 %. Kuva 3. Iltapäivän huipputunnin liikennemäärät nykytilanteessa 15.9.2015 klo 15.30 16.30 suoritettujen laskentojen perusteella (ajon./h). Ortokuva MML. Tarkastelualueen lähimmät joukkoliikennepysäkit on esitetty kuvassa 4. Keskustan suunnasta Lielahdenkatua pitkin kulkevat arkisin 10 minuutin vuorovälin liikennöivä seutuliikenteen runkolinja 3, hiukan harvemman vuorovälin linjat 27 ja 28 sekä ruuhkahuippujen kapasiteettia vahvistava linja 35. Linja 3 jatkaa Lielahdenkatua suoraan kohti Lentävänniemeä ja linja 28 kohti Siivikkalaa. Linjat 27 ja 35 kääntyvät Teivaalantielle Ryydynpohjan suuntaan ja edelleen Possilankadulle. Kaikkien näiden linjojen pysäkit ovat Lielahdenkadun ja Teivaalantien liittymän vieressä alle 400 metrin päässä tarkasteltavasta korttelista. Linjat 27 ja 35 pysähtyvät seuraavan kerran Teivaalantien ja Possilankadun liittymän luona. Lielahden kauppakeskittymän läpi kulkee myös poikittaisliikennettä palveleva linja 21. Alue on siis hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Suunnitteilla oleva raitiotielinjaus kulkee linjan 3 reittiä eli tarkastelualueella Lielahdenkatua pitkin. Lähin pysäkki sijoittuu yleissuunnitelman perusteella likimain puoleenväliin Enqvistinkadun ja Teivaalantien liittymäväliä.
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 3 / 10 Kuva 4. Tarkastelualueen joukkoliikenneyhteydet. Ortokuva MML. Teivaalantien pohjoisreunassa on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ja eteläreunassa jalkakäytävä. Teivaankadulla ei ole jalkakäytäviä tai pyöräteitä. Lähin suojatie Teivaalantien poikki on uuden asuinkorttelin itäkulmalla Lielahden koulun kohdalla. Länsipuolella seuraava suojatie on Possilankadun liittymässä. Myös Teivaankadun ylittää suojatie itäpään liittymässä Lielahden koulun kohdalla. Kaikki nämä suojatiet ovat keskisaarekkeettomia. Tämän tarkastelun keskipisteenä on Teivaalantien ja Teivaankadun liittymä Lielahtikeskuksen luona. Lisäksi tarkastelussa on huomioitu viereiset liittymät eli toinen, läntisempi Teivaalantien ja Teivaankadun liittymä sekä Teivaalantien ja Lielahdenkadun liittymä. Lielahden koulun tai viereisen urheilukentän tonttiliittymiä Teivaalantielle ei ole tarkasteluissa huomioitu, koska ne ovat erittäin vähäliikenteisiä. Vuonna 2011 valmistuneen Lielahtikeskuksen liikenneselvityksen mukaan koulun pihaan tai pihasta pois liikennettä on iltapäiväruuhkan aikana molempiin suuntiin yhteensä n. 20 ajon./h. 2. LIIKENNE-ENNUSTE Uuden maankäytön liikennetuotos on laskettu teokseen Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen ympäristö 27/2008) perustuen. Liikenne-ennuste on laadittu ns. yön yli - tilanteelle, jossa nykytilanteen liikennemääriin lisätään maankäytön muutosten mukaiset liikennetuotokset. Liikenteen suuntautuminen perustuu Tampereen seudun liikennemalliin (TALLI). Liikenteen sijoittelussa on oletettu, että Teivaankatu katkaistaan läheltä eteläisintä kohtaansa, jolloin uuden asuinkorttelin liikenne kulkee Teivaalantielle pääasiassa Teivaankadun läntisemmän liittymän kautta. Maankäytön osalta esillä on ollut kaksi eri vaihtoehtoa (maankäyttösuunnitelman luonnos 4.11.2014, Arkkitehdit A3 Oy), joiden kokonaiskerrosala on likipitäen sama. Vaihtoehdossa A
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 4 / 10 kerrosalasta noin 40 % on kuitenkin osoitettu senioriasunnoille. Ikääntyneen väestön voidaan arvioida tuottavan keskimääräistä vähemmän henkilöautoliikennettä, mistä johtuen liikenneennusteen pohjaksi on valittu maankäyttövaihtoehto B, johon ei senioriasumista sisälly. Tällä valinnalla ollaan siis ajoneuvoliikenteen toimivuuden kannalta varmemmalla puolella. Liikenne-ennusteen laadinnassa on käytetty seuraavia lähtöarvoja: henkilöauton kulkutapaosuus 56 % kotiperäisiä matkoja 5,1 kpl/100 k-m 2 /vrk henkilöauton kuormitusaste 1,6 hlöä vierailukäyntien korjauskerroin 1,16 arjen iltapäivän huipputuntikerroin: saapuvat 13,4 %, lähtevät 4,9 %. Ennusteen mukaan asuinkortteli tuottaa talviarkipäivän aikana noin 215 saapuvaa ja 215 lähtevää henkilöautoa. Iltapäivän huipputunnin tuotos on noin 30 saapuvaa ja 10 lähtevää ajoneuvoa. Yön yli -tilanne tarkoittaa kuviteltua tilannetta, jossa suunniteltu maankäyttö ja muut siihen liittyvät muutokset valmistuvat nykyhetkellä. Yön yli -tilanteen liikennemäärät, jotka saadaan siis laskemalla yhteen nykyliikennemäärät ja maankäyttöalueen liikenneverkolle sijoiteltu liikennetuotos, on esitetty kuvassa 5. Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin poikkileikkausliikenteen kasvu sijoittuu Teivaalankadun länsiosaan, jossa iltapäivän huipputunnin liikenne kaksinkertaistuu. Teivaalantiellä Teivaankadun liittymän itäpuolisella osuudella huipputuntiliikenne kasvaa noin 8 %, muualla muutos on hyvin vähäinen. Kuva 5. Iltapäivän huipputunnin liikennemäärät yön yli -tilanteessa 15.9.2015 klo 15.30 16.30 suoritettujen laskentojen perusteella (ajon./h). Prosentteina on esitetty poikkileikkausliikenteen muutos nykytilaan nähden. Ortokuva MML. Teivaankadun varresta on uuden asuinkorttelin toteutumisen myötä poistumassa vanhoja teollisuus- ja liikerakennuksia, mikä vähentää hiukan Teivaankadun liikennemääriä. Tätä ei ole otettu huomioon liikenne-ennusteessa, koska vaikutus arjen huipputuntiliikenteeseen on arvioitu pieneksi. Yön yli -tilanteen liikennemäärät lienevät siis todellisuudessa hiukan pienemmät kuin yllä olevassa kuvassa on esitetty.
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 5 / 10 3. LIIKENTEEN TOIMIVUUS Liittymien toimivuutta on tarkasteltu nyky- ja yön yli -tilanteessa Synchro/SimTraffic 9 - mikrosimulointiohjelmistolla. Toimivuustarkasteluissa on otettu huomioon raskaan liikenteen osuus nykytilan liikennelaskentojen perusteella. Liikennevalojen vaiheistus on Tampereen kaupungilta saatujen nykyisten vaihekaavioiden mukainen. Tarkastelutilanteena on käytetty liikenneverkon kannalta suurimman kuormituksen tilannetta eli talviarjen iltapäivähuipputuntia. Tällöin voidaan olettaa liikenneverkon toimivan muina ajankohtina vähintään yhtä hyvin. Liikenteen toimivuutta on arvioitu simuloinneista saatujen liittymäviiveiden perusteella taulukossa 1 esitettyihin viitearvoihin verraten. Valo-ohjattujen liittymien luokitukset perustuvat suomalaiseen LIVASU-ohjeeseen, valo-ohjaamattomien yhdysvaltalaiseen HCM-käsikirjaan. Hyväksyttäviä palvelutasoja ovat luokat A E, palvelutasoa F ei lähtökohtaisesti voida hyväksyä. Palvelutasot E F kertovat ruuhkautuneesta tilanteesta. Taulukko 1. Liittymäviiveisiin perusteluvat palvelutasoluokitukset. Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä (HCM) Viivytys (s) valoohjatuissa liittymissä (LIVASU) Erittäin hyvä A 10 5 Hyvä B 15 15 Tyydyttävä C 25 25 Välttävä D 35 40 Huono E 50 60 Erittäin huono F > 50 > 60 Nykytilanteen palvelutasot simulointien perusteella on esitetty kuvassa 6. Teivaankadun molemmissa liittymissä keskimääräiset viivytykset talviarjen iltapäivän ruuhkahuipun aikana ovat kaikilla kääntymissuunnilla alle 5 sekuntia. Palvelutaso on siis kauttaaltaan A eli erittäin hyvä. Jonot ovat hyvin lyhyitä, vilkkaammassa itäisemmässäkin liittymässä pisimmillään kahden auton luokkaa. Lielahdenkadun liittymässä palvelutasot eri kääntymissuunnilla ovat joko B eli hyvä tai C eli tyydyttävä. Liikenne toimii siis tarkastelualueella ilman ongelmia. Kuva 6. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot nykytilanteessa. Yön yli -tilanteessa liikennemäärät kasvavat nykytilanteesta vain vähän, joten myös vaikutukset liikenteen toimivuuteen ovat pieniä. Palvelutasot nykyjärjestelyillä ja yön yli - ennusteliikennemäärillä talviarjen iltapäivän huipputunnin aikana on esitetty kuvassa 7. Liittymä-
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 6 / 10 viiveet muuttuvat vain joitakin sekunnin kymmenyksiä, joten palvelutasot ovat täysin samat kuin nykytilanteessa. Myöskään jonoutuminen ei lisäänny oleellisesti. Teivaankadun molemmissa liittymissä noin joka toinen kaakosta vasemmalle kääntyvä joutuu iltapäivän huipputunnin aikana pysähtymään väistääkseen vastaantulevaa liikennettä. Kuva 7. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot yön yli -tilanteessa. Liikenneverkon toimivuutta liikenteen mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa tutkittiin herkkyystarkasteluin. Niissä maankäyttöalueen liikennetuotosta ja muuta liikennetuotosta varioitiin eri kasvuprosentein. Herkkyystarkastelujen perusteella liikenneverkko kestää hyvin tilannetta, jossa maankäyttöalueen liikennetuotos on oleellisesti ennustettua suurempi. Tuotoksella on varaa moninkertaistua, ja silti verkko toimii edelleen ongelmitta nykyjärjestelyin. Vaikka tuotos olisi kymmenkertainen ennusteeseen nähden, Teivaankadun ja Teivaalantien molempien liittymien palvelutaso säilyisi silti A:na eli erittäin hyvänä. Myös Lielahdenkadun liittymässä vaikutukset olisivat pieniä: palvelutaso olisi edelleen ruuhkahuipun aikaan valtaosin C ja vain parilla kääntymissuunnalla heikoimmillaan D. Liikenteen yleiselle kasvulle herkkyys on jonkin verran suurempi, mutta viivytykset kasvavat suhteellisen hitaasti etenkin Teivaankadun valo-ohjaamattomissa liittymissä. Jos muuta kuin maankäyttöalueen liikennettä kasvatetaan 30 % nykyisestä (ja maankäyttöalueen liikennetuotos on ennusteen mukainen), Teivaankadun molemmissa liittymissä palvelutaso on edelleen kauttaaltaan A. Myös Lielahdenkadun liittymä toimii edelleen ongelmitta, vaikka palvelutasot paikoin hiukan heikkenevätkin. Kuva 8. Iltapäivän huipputunnin palvelutasot tilanteessa, jossa maankäyttöalueen liikennetuotosta on kasvatettu perusennusteesta 200 % ja muuta liikennettä nykytilanteesta 30 %.
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 7 / 10 Kuvassa 8 on esitetty arki-iltapäivän ruuhkahuipun palvelutasot tilanteessa, jossa asuinkorttelin liikennetuotos on ennustettua 200 % korkeampi ja muuta liikennettä on kasvatettu nykytilanteesta 30 %. Käytössä on sama liikennevalo-ohjelma kuin nyky- ja yön yli -tilanteessa. Liikenne toimii edelleen ongelmitta: muutoksia nyky- tai yön yli -tilanteen palvelutasoihin on vain Lielahdenkadun liittymässä, ja nekin ovat pieniä. Teivaankadun liittymissä myös jonoutuminen on edelleen hyvin vähäistä, jonot ovat ruuhka-aikana pisimmilläänkin 3 4 auton luokkaa. 4. JALANKULKU, PYÖRÄILY JA JOUKKOLIIKENNE Kaavamuutos ei vaikuta merkittävästi jalankulku- tai pyöräilyväyliin. Asuinkorttelin läheisyyteen on tulossa uusia keskisaarekkeellisia suojateitä Teivaalantien yli, ja myös nykyisten suojateiden turvallisuutta tuetaan varustamalla ne keskisaarekkeilla (kuva 9). Ajonopeuksien hillitsemiseksi on syytä harkita Lielahden koulun kulmalla olevien suojateiden tai koko liittymän korotusta. Toimenpide voidaan toteuttaa heti uusien keskisaarekkeiden rakentamisen yhteydessä tai jälkeenpäin, mikäli ajonopeudet ovat edelleen liian korkeita tai turvallisuus koetaan muusta syystä puutteelliseksi. Toimenpiteitä suunniteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ajodynamiikan takia korotusten viisteet eivät voi sijoittua aivan liittymään kiinni. Kuva 9. Kaavaehdotuksen mukaiset muutokset jalankulun ja pyöräilyn osalta. Teivaalantien pohjoislaidalla pyörätie säilyy ennallaan. Uuden maankäytön myötä kulkemistarve Teivaalantien etelälaidallakin kasvaa selvästi nykytilasta, mistä johtuen suositellaan myös eteläreunan jalkakäytävän muuttamista ja leventämistä jalankulku- ja pyöräväyläksi ainakin Lielahdenkadulta uuden asuinkorttelin pohjoiskulmaan asti. Asuinkorttelin vieressä on erittäin hyvät palvelut aivan vieressä kävelymatkan päässä, mikä vähentää ajoneuvoliikenteen tarvetta. Lielahtikeskukseen pyritään kuitenkin kulkemaan todennäköisesti mahdollisimman suoraa reittiä Teivaankadun yli. Tämän vuoksi Teivaankadun (itäosan) poikki olisi suositeltavaa toteuttaa toinen suojatie, joka sijoittuisi luontevasti asuinkorttelin toisen tontinsisäisen luode-kaakkosuuntaisen pääreitin kohdalle (kuva 10). Reitti jatkuisi Lielahtikeskuksen pysäköintihallin sisäänajon eteläpuolitse Lielahtikeskuksen sisäänkäynneille. Tämä edellyttänee yhden pysäköintipaikkarivin (10 ap) poistamista tai eteläisemmän, henkilökunnalle tarkoite-
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 8 / 10 tun autopaikkarivin siirtoa kauttaaltaan pari metriä lounaaseen asia on kiinni kiinteistön omistajasta. Jälkimmäisessä tapauksessa jalankulkuväylä sijoittuisi siis pysäköintipaikkarivien väliin. Tilan riittävyydestä jakeluliikenteelle tulee varmistua Lielahtikeskuksen lastauspihan alueella, jos pysäköintipaikkoja siirretään edellä ehdotetun mukaisesti. Toisaalta Teivaankatua voidaan hyödyntää aiempaa luontevammin kääntymistilana sitten, kun se on katkaistu ja päättyy Prisman lastauslaituriin. Mikäli henkilökuntapaikkoja joudutaan vähentämään maan pinnalta, eräänä vaihtoehtona on korvaavien paikkojen osoittaminen pysäköintihallista. Valitusta ratkaisusta riippumatta pysäköintipaikkojen saatavuus säilyy hyvänä, sillä Lielahtikeskuksen Internet-sivujen mukaan Lielahtikeskuksella ja Prismalla on maanpinnalla ja pysäköintiluolassa yhteensä yli 1 200 autopaikkaa. Kuva 10. Esitetyt toimenpiteet jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi. Lielahtikeskuksen aukioloaikoina Prismaan on mahdollista kulkea keskuksen läpi, ja myös Lielahdenkadun bussipysäkille tästä muodostuu houkutteleva yhteys. Muulloin Prismaan täytyy kulkea Lielahdenkadun tai Viirapuistonkadun kautta, jolloin matkaa asuinkorttelista tulee 300 500 metriä. Teivaankadun läntisimmästä kulmasta olisi suositeltavaa olla jonkinlainen tehty yhteys Viirapuistonkadulle, sillä reittiä käytetään jo nykyään jonkin verran: sekä Viirapuistonkadulta että Teivaankadulta johtaa epävirallinen polku Prisman pihaan. Myös Teivaankadun (länsiosan) jompaankumpaan reunaan esitetään toteutettavaksi jalkakäytävä. Länsipuolisen tontin maankäytön muuttuessa uuden maankäytön tyypistä riippuen myös pihakatu-tyyppinen eri kulkumuotojen yhteinen hitaasti ajettava liikennetila voi olla Teivaankadun länsiosassa toimiva ratkaisu. Sujuvien ja suorien kävely-yhteyksien merkitys korostuu, mikäli osa asukkaiden pysäköintitarpeesta päädytään hoitamaan Lielahtitalon ja Prisman pysäköintialueiden yhteispysäköintinä. Yhteispysäköinnin mahdollinen sijoittaminen pysäköintihalliin edellyttää myös jalankulkuyhteyksiä ulkoalueilta suoraan pysäköintihalliin, jotta käyttökelpoiset reitit ovat olemassa sellaisinakin aikoina, jolloin Prisma ja Lielahtikeskus ovat suljettuina. Kestävän liikkumisen periaatteiden mukaisia kulkutapavalintoja (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, yhteiskäyttöautot) voidaan lisätä esimerkiksi tarjoamalla tuleville asukkaille yhteiskäyttöisiä liikkumisapuvälineitä (polkupyörät, rollaattorit jne.) ja varmistamalla niiden helppo saatavuus. Myös yhteiskäyttöautoille voidaan osoittaa yksilöityjä pysäköintipaikkoja lähimpänä asuntoja. Alueen joukkoliikennetarjonta on hyvä, ja se paranee entisestään aikanaan raitiotien keskusta Lentävänniemi-osuuden toteuduttua. Teivaalantietä kulkevien linjojen pysäkeille on matkaa 100
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 9 / 10 300 metriä, Lielahdenkadulle 100 400 metriä. Lähimmälle raitiotiepysäkille tulee olemaan etäisyyttä nykyisten suunnitelmien mukaan noin 200 400 metriä. Mikäli jossain vaiheessa toteutuu uusi raitiotiereitti Ylöjärven suuntaan Teivaalantien kautta, parantaa se alueen joukkoliikenneyhteyksiä entisestään. 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työssä on tarkasteltu liikenneverkon toimivuutta Lielahden Teivaalantien liittymissä Teivaankadun ja Lielahdenkadun kohdalla. Tarkastelussa on laadittu liikenne-ennuste Teivaankadun ja Teivaalantien rajaamalle asuinkorttelille, jonka uuden maankäytön laadittavana oleva asemakaavamuutos mahdollistaa. Tarkastelujen perusteella nykyinen liikenneverkko kestää liikenteen kasvua erittäin hyvin. Mikäli uuden asuinkorttelin synnyttämä liikennetuotos syötettäisiin verkolle heti, liikenteelliset palvelutasot säilyisivät normaalina arkiruuhka-aikanakin ennallaan. Herkkyystarkastelujen perusteella verkko kestää merkittävän määrän myös muuta liikenteen kasvua, ennen kuin toimenpiteitä on tarvetta harkita ajoneuvoliikenteen toimivuuden näkökulmasta. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta suositellaan Teivaankadun katkaisua eteläisimmältä kulmaltaan, Prisman lastauslaiturin läheltä. Turvallisuuden kannalta on eduksi, jos uuden asuinkorttelin pysäköintipaikoilta ajetaan Teivaalantielle pääasiassa Teivaankadun länsipään kautta, eikä läpiajoa tapahdu. Lisäksi liikenteellinen kuormitus Teivaankadun liittymissä on tällä tavalla tasaisempi. Kohtaan, josta Teivaankatu katkaistaisiin, syntyisi myös luonteva lumitila. Eräs liikenneturvallisuuden riskipiste on Teivaankadun ja Teivaalantien itäisempi liittymä sekä aivan sen vieressä oleva Lielahtikeskuksen pysäköintialueen ulosajo. Olemattoman lyhyen liittymävälin takia paikka voi olla hankala hahmottaa, ja Teivaankadun tulosuunnalla oleva kärkikolmio voi jäädä huomaamatta. Lielahtikeskuksen pihasta tulevat ajoneuvot saattavat myös tulla Teivaalantien liittymään sellaisessa kulmassa, että risteäviä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vaikea havaita. Joukkoliikenteen linja- ja vuorotarjonta alueella on nykytilanteessa hyvällä tasolla, ja yhteydet pysäkeille ovat toimivat. Asukkaiden on aidosti mahdollista perustaa liikkumisensa joukkoliikenteeseen, etenkin raitiotien toteuduttua. Maankäyttösuunnitelmissa esitettyihin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin esitetään muutamia lisäyksiä. Teivaalantien etelälaidan jalkakäytävä suositellaan parannettavan jalankulku- ja pyörätieksi ainakin uuden asuinkorttelin länsipäästä Lielahdenkatuun asti. Teivaankadun itäisessä liittymässä tulee harkita rakenteellista korottamista ajonopeuksien alentamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Aivan asuinkorttelin länsikulmasta tulisi olla vähintään sorapintainen polku Viirapuistonkadulle ja Prisman suuntaan. Tämän reitin jatkeena Teivaankadun länsiosassa olisi hyvä olla jalkakäytävä, joka jatkuu Teivaalantien ylittävälle uudelle suojatielle urheilukentän länsikulmalle. Teivaankadun itäosan poikki Lielahtikeskukselle tulisi olla toinen suojatie, sillä Teivaankadun poikki tultaneen kulkemaan paljon Lielahtikeskuksen, Prisman ja Lielahdenkadun bussipysäkin suuntaan.
Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut 10 / 10 Lisäys 10.11.2015: Liikenne-ennusteen ja toimivuustarkastelujen valmistumisen (19.10.2015) jälkeen maankäyttösuunnitelmaa on 26.10.2015 päivitetty siten, että alueen maamerkkinä toimivaa itäkulman 12-kerroksista rakennusta on siirretty asuntojen meluhaittojen pienentämiseksi hiukan lounaaseen. Tämän vuoksi asuinkorttelin pysäköintipaikkojen määrä Teivaalantien itäpäässä on pudonnut yhdeksästä kuuteen. Vaikutus liikenteen kokonaisuuteen on kuitenkin marginaalinen, sillä ruuhkahuipun osalta liikennetuotoksen muutos on laskennallisesti vähemmän kuin yksi ajoneuvo tunnissa. Lisäys 21.3.2016: Maankäyttösuunnitelmaa on edelleen tarkennettu siten, että pysäköintipaikkoja on etenkin korttelin länsiosalla eli Teivaankujaan tukeutuvalla osalla lisätty aiemmasta. Tällä puolella autopaikkoja on uusimmassa, 3.12.2015 päivätyssä versiossa yhteensä 160 kappaletta. Nykyisen Teivaankadun itäosalla eli tulevalla Antti Possin kujalla autopaikkojen määrä on 7. Nämä muutokset vaikuttavat huipputuntiliikenteeseen suurimmillaankin muutaman ajoneuvon verran, millä ei ole liikenteellisesti oleellista vaikutusta ottaen huomioon herkkyystarkasteluissa todetut kasvunvarat. Asemakaavan muutosta ajatellen tätä liikenneselvitystä voidaan siis pitää em. muutoksen jälkeenkin edelleen validina.