CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan Marjo Eskelinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, tutkijakoulutettava Itä-Suomen yliopisto, Neurologia
Alzheimerin tauti (AT) AT on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus; Suomessa on arviolta n. 70 000 AT:ia sairastavaa potilasta Valtava kansanterveydellinen ongelma väestön ikääntymisen myötä Vakiintuneet AT:n riskitekijät: vanheneminen, sukurasitus, geneettiset tekijät - etenkin Apolipoproteiini E (ApoE) ε4 -alleeli Lisäksi yhä useampia tutkimuksia, että AT:lla voisi olla useita potentiaalisia muunneltavissa olevia riskitekijöitä AT:n ehkäisy ainakin osittain mahdollista? Terveet aivot Alzheimer aivot
AT:n hoitaminen Elinikäinen sitoutuminen MCI:n alku (= lievä muistihäiriö) AT:n kliininen diagnoosi 100 75 50 Oireeton Pre-kliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 25 0 40 50 60 70 80 Ikä (vuosia) Arvioitu neuropatologisten muutosten alkamisikä Muokattu: PJ Visser, 2000
Vaskulaarisia ja elintapaan liittyviä muunneltavissa olevia Riskitekijöitä/CAIDE Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Diabetes Tyydyttyneet rasvahapot Liiallinen alkoholin käyttö Homokysteiini Tupakointi Hengityselinten sairaudet Lisäksi Naissukupuoli Depressio Pään vammat Aivohalvaus Suojaavia tekijöitä/caide Korkea koulutus Fyysinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Tyydyttymättömät rasvahapot Kahvi Kala ja kalaöljyt Statiinit Lisäksi Antioksidantit Verenpainelääkitys Henkinen aktiivisuus Tulehduskipulääkkeet? Estrogeeni?
Taustaa 11 pitkittäistutkimusta on selvittänyt kahvin/teen/kofeiinin kulutuksen ja kognitiivisten toimintojen/dementian/at:n välisiä yhteyksiä Positiivisia tuloksia Canadian Study of Health and Aging (CSHA) (Lindsay et al. 2002) Maastricht Aging Study (MAAS) (van Boxtel et al. 2003) Finland, Italy and the Netherlands Elderly (FINE) Study (van Gelder et al. 2007) Three City Study (Ritchie et al. 2007) Singapore Longitudinal Ageing Study (SLAS) (Ng et al. 2008) Cardiovascular Risk Factors, Aging and Incidence of Dementia (CAIDE) Study (Eskelinen et al. 2009) EPIPorto Study (Santos et al. 2010) Honolulu-Asia Aging Study (HAAS) (Gelber et al. 2011) Ei yhteyttä Honolulu-Asia Aging Study (HAAS) (Laurin et al. 2004) *) Kame Project (Dai et al. 2006) *) Finnish Twin Cohort Study (Laitala et al. 2006) *) tutkittu vain teen kulutuksen yhteyttä kognitioon
Eskelinen Marjo, Ngandu Tiia, Tuomilehto Jaakko, Soininen Hilkka, Kivipelto Miia. Midlife Coffee and Tea Drinking and the Risk of Late-Life Dementia: A Population-Based CAIDE Study. Journal of Alzheimer's Disease 2009; 16(1): 85-91. -tutkimuksen tavoitteet Selvittää keski-iän kahvin ja teen juonnin yhteyttä dementian/at:n sairastumisriskiin myöhäisiällä, koska Kofeiinin pitkäaikaiset keskushermostovaikutukset epäselvät Patologiset dementiaan johtavat prosessit alkavat vuosikymmeniä ennen sairauden kliinistä ilmenemistä Dementian/AT:n yleisyys; ravitsemukselliset keinot sairastumisriskin Kahvin kulutus runsasta ympäri maailmaa
-tutkimusaineiston muodostuminen Väestöpohjainen tutkimus Itä-Suomesta (Kuopio, Joensuu) Osallistujat on tutkittu ensimmäisen kerran Pohjois-Karjala Projektissa ja FINMONICA -tutkimuksessa v. 1972, 1977, 1982 tai 1987, kun he olivat keskimäärin 50 -vuotiaita (keski-iän baseline käynti: ravitsemustietojen kerääminen). Keskimäärin 21 vuoden seuranta-ajan jälkeen, satunnaisotannalla valitut 2000 henkilöä kutsuttiin uusintatutkimukseen v. 1998, jolloin testattiin kognitiivisia toimintoja kuten kokonaisvaltaista kognitiivista suoriutumista sekä tehtiin dementiadiagnoosit. 1409 henkilöä (875 naista, 534 miestä) suoritti tutkimuksen loppuun (keski-ikä 71 vuotta). Heistä 61:llä todettiin dementia ja näistä 48:lla AT, ei-dementoituneita oli 1348 henkilöä.
Kahvin juonti, 0-2 kupillista/vrk 3-5 kupillista/vrk > 5 kupillista/vrk p- arvo kupillista/vrk N = 223 N = 641 N = 542 Demografiset ominaisuudet Baseline-ikä, vuosia 51.1 (6.3) 50.5 (6.2) 49.8 (5.6) 0.02 Naisia, % 52.5 70.7 56.1 <0.001 * Koulutus, vuosia 9.6 (4.0) 8.9 (3.4) 7.9 (3.1) <0.001 Keski-iän vaskulaariset tekijät Systolinen verenpaine, mmhg 146.8 (22.2) 144.2 (19.3) 143.2 (19.4) 0.08 Kokonaiskolesteroli, mmol/l 6.4 (1.2) 6.7 (1.2) 6.9 (1.2) <0.001 Painoindeksi, kg/m 2 26.4 (3.8) 26.4 (3.7) 26.8 (3.6) 0.16 Tupakoijat, % 45.3 35.5 50.9 <0.001 Myöhäisiän sairaudet Dementia, % 6.7 2.7 5.4 0.01 Alzheimerin tauti, % 5.0 2.2 4.3 0.05 Varianssianalyysiä on käytetty jatkuville muuttujille, ristiintaulukointia (χ 2 ) luokkamuuttujille.
Kahvi ja dementia/alzheimerin tauti Kuva 1. Kahvin juonti keski-iässä ja dementia myöhäisiässä. Kuva 2. Kahvin juonti keski-iässä ja Alzheimerin tauti myöhäisiässä. 1,4 1,6 OR, dementia (95%CI) 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 65 % OR, AT (95%CI) 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 64 % 0 0-2 3-5 >5 0 0-2 3-5 >5 Kahvikupillisten määrä/vrk Kahvikupillisten määrä/vrk Logistinen regressioanalyysi, malli 2. Sekoittavat tekijät: ikä, sukupuoli, koulutus, seuranta-aika, asuinpaikka, keski-iän vaskulaaritekijät (tupakointi, systolinen verenpaine, kolesteroli, BMI) ja fyysinen aktiivisuus. * p < 0.05 Eskelinen MH et al. Journal of Alzheimer's Disease 2009; 16(1): 85-91.
Johtopäätökset Kahvin juonti keski-iässä voi pienentää riskiä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin myöhäisiällä. Tämän havainnon perusteella voidaan olettaa, että ravintointerventioilla pystytään mahdollisesti muokkaamaan dementia/at-riskiä.
Mahdolliset mekanismit 1. Kofeiini saattaa suojata beta-amyloidin aiheuttamilta kognitiivisilta vajeilta. 2. Diabetes lisää dementiariskiä. Sen sijaan, magnesium, jota on kahvissa runsaasti, saattaa lisätä insuliiniherkkyyttä, ja siten pienentää diabetekseen sairastumisriskiä sekä samalla myös dementiaan sairastumisriskiä. 3. Kahvin vaikutus voi selittyä myös sen antioksidanttiominaisuuksilla verenkierrossa. Runsain polyfenoli kahvissa on klorogeenihappo (n. 15 % juoman kuiva-aineesta). Teen juonti oli harvinaista, ja yhteyttä dementiaan/at:iin ei löydetty. Lisätutkimuksia tarvitaan. Kuitenkin, kahvissa on n. 3-kertaa enemmän kofeiinia kuin teessä, ja on mahdollista, etteivät teen juojat saa samoja hyötyjä kuin kahvinjuojat.
Kiitos! Yhteistyökumppanit: Miia Kivipelto, Hilkka Soininen, Jaakko Tuomilehto, Tiia Ngandu. Tutkimusrahoitus: EVO, Kys (5772720), Suomen Akatemia (103334, 206951, 120676), EU (QLK-2002-172), the Swedish Council for Working Life and Social Research, Suomen Kulttuurirahasto, Juho Vainion Säätiö, the Gamla Tjänarinnor Foundation, Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiö, Yrjö Jahnssonin Säätiö.