KISSANMAA, ASEMAKAAVAN TARKISTAMINEN, YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMINEN. KAAVA NRO 8186. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä toukokuuta 2015 päivättyä ja 9.11.2015 sekä 9.5.2016 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8186. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee Kissanmaalla n. 3 km itään kaupungin keskustasta Teiskontien eteläpuolella. Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa ja on laajuudeltaan noin 27 ha käsittäen Kissanmaan 1950-luvulla rakentuneen pääosin pientaloalueen, rivitalo- ja kerrostaloalueita sekä lähivirkistysalueita. Aluerakenne Kissanmaan kaupunginosa on yhtenäinen ja selkeästi rajautuva ja se on säilyttänyt kiitettävästi 1950-luvun ilmeensä. Väljyys ja vehreys olivat aikakauden asuinalueiden elementtejä ja ne näkyvät Kissanmaalla erityisen hienosti. Yleensä rakennukset ovat muutoksista huolimatta yhä selvästi tunnistettavissa aikakautensa edustajiksi. Korttelit ja kadut on selkeästi erotettu toisistaan hoidetuilla orapihlaja-aidoilla. Katuverkko on selkeä samalla maastoa mukaileva. Talot on sijoitettu omaleimaisesti porrastaen, joka toinen talo kadun varressa ja joka toinen tontin keskellä. Näin syntyy vaikutelma vielä todellista väljemmästä ympäristöstä. Näiden ominaispiirteiden säilyminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Kissanmaan tulevaisuus yhtenä Tampereen arvoalueena on tulevina vuosina turvattu. Alueella on ennen kaikkea yhtenäisyytensä vuoksi merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. Se edustaa esimerkillisellä tavalla puutarhakaupunkisuunnittelun ihannetta ja suomalaista 1950-luvun asuinaluesuunnittelua. Rakennuskanta kertoo aikakauden arkkitehtuurista, rakennusperinteestä ja rakennustekniikasta, kuten käsityötaidosta ja orastavasta elementtitekniikasta. Pääväylänä toimineen Hippoksenkadun asema on muuttunut alkuperäisestä kadun katkaisun myötä ja Kissanmaankadusta on tullut alueen pääväylä sekä myös läpikulkuväylä. Tulevaisuus Kissanmaan alkuperäinen luonne omanlaisenaan pienoiskaupunkina asuntoineen ja liiketiloineen tulee säilyttää.
Kissanmaan aukion ja sen liiketilojen paluu aktiiviseen kokoavaan rooliin olisi eduksi koko alueelle. Asuntotyyppien monipuolisuus on myös arvo alueella, jonka soisi säilyvän. Kissanmaan tulevaisuutta tulee kehittää alueen omista arvoista lähtien pohjautuen alueen alkuperään ja perinteeseen, eikä kulloinkin esillä oleviin trendeihin. Nykypäivän asumisen vaatimuksia on toteutettava vain niissä puitteissa, että alueen arvo säilyy ja vahvistuu. Arvoalueella asuminen voi edellyttää joiltain osin nykypäivän asumistason vaatimuksista tinkimistä, samalla saadaan tilalle asioita, joita nykypäivän uudisalueilla ei voi olla. Kissanmaan aluekokonaisuudet Kissanmaalta ei voi erottaa muita paremmin säilynyttä tai arkkitehtuuriltaan merkittävämpää aluetta, mikä kertoo alueen yhtenäisyydestä. Rakennustyypit muodostavat kuitenkin kolme selvästi hahmottuvaa osa-aluetta: Kerrostalojen kaupunkimainen alue Kissanmaankadulla ja -aukiolla ja Hippoksenkadulla, rivitalot Kissanmaan luoteisosassa sekä omakotialue. Tavoitteet Asemakaava laaditaan kaupungin aloitteesta vuosille 2015 2017 hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaan. Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka -turvaa vanhan rakennuskannan säilymisen -turvaa kulttuurihistoriallisen miljöökokonaisuuden säilymisen. Tämä tarkoittaa kaupunkikuvan kannalta tärkeiden puistojen ja katutilojen, tonttijaon ja asuinrakennusten mittakaavan sekä julkisivujen periaatteiden säilyttämistä -mahdollistaa rakentamisen niin, että talojen nykyisen vaipan sisällä tilat voidaan hyödyntää tehokkaasti -ottaa huomioon nykyajan asumisen vaatimusten sovittamisen suojelunäkökohtiin. -edistää alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisena pysymistä Mahdollisimman hyvän kaavallisen lopputuloksen saavuttamiseksi: -selvitetään alueen kulttuurihistorialliset arvot -tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuudet -tutkitaan rakennetuilla tonteilla lisärakentamisen mahdollisuudet, jotka ympäristö kestää, mm. kuistit, piharakennukset ja autotallit -laaditaan kaavaa vuorovaikutteisesti -laaditaan rakentamistapaohjeet Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tehnyt Kissanmaalle rakennetun ympäristön inventoinnin vuonna 2007. Selvityksessä eriteltiin Kissanmaan kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet, jotka huomioidaan asemakaavoituksessa ja muutoshankkeissa. Selvitystyö kohdistui alueen 1940-luvun lopun ja 1960-luvun alun välisenä aikana
rakennettuihin asuinrakennuksiin. Tätä vanhempaa rakennuskantaa Kissanmaalla ei ole säilynyt ja uudempaakin rakennuskantaa alueella on melko vähän. Kaavan perustana on maakuntamuseon inventointityö. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 15.9.2011 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.9. - 6.10.2011 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 11 kommenttia, joissa toivottiin Pikkupuiston säilymistä puistona sekä esitettiin toiveita oman omakotitontin suhteen, kuten esim. piharakennuksen rakentamismahdollisuutta tai lisärakennusoikeutta omakotitontille. Maakuntamuseolta ja ympäristönsuojelusta saatiin kommentit. Kaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 27.9.2011, paikalla oli noin 30 henkeä. Asukaskiertokävely alueella tehtiin 5.10.2011, mukana oli noin 30 henkilöä. Kiertokävelyn ennalta laadittuihin kysymyksiin saatiin 15 kirjallista kommenttia, joissa toivottiin alueen säilymistä ennallaan ja toisaalta mahdollisuutta laajentaa omakotitaloja ja rakentaa piharakennuksia. Pikkupuistoon rakentamista vastustettiin useimmissa kommenteissa. Ympäristönsuojelun kommentissa todettiin mm. että suunnittelualueen lähiympäristössä itä- ja koillispuolella tapahtunut lisärakentaminen ja metsähakkuut ovat heikentäneet lähialueen liitooravakannan elinmahdollisuuksia. Suunnittelutyön yhteydessä pidettiin tärkeänä selvittää sekä alueen maisemallisesti merkittävä puusto että sen merkitys liito-oravan elinmahdollisuuksien kannalta. Ympäristön muutokset ovat saattaneet aiheuttaa muutoksia myös liito-oravan elinpiiriin. Liito-oravaselvitystä ja kulkuyhteyksien tarkastelua pidettiin tarpeellisena alueen itäisessä osassa. Maakuntamuseon kommentissa todettiin mm., että Kissanmaa on yhtenäinen, 1950-luvulla syntynyt asuinalue, jolla on merkittävää kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa. Keskeisiä piirteitä Kissanmaalla ovat rakennusten sijoittelun lomittaisuus, yhtenäinen massoittelu sekä alueen väljyys. Suurimmalla osalla alueen tonteista on voimassa vanha asemakaava, joka ei riitä turvaamaan Kissanmaan arvojen säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia Kissanmaa ottamista kaavoituksen kohteeksi ja toteaa, että kaavan miljöökokonaisuuden ja vanhan rakennuskannan säilyttämiseen tähtäävät tavoitteet ovat oikea lähtökohta kaavan suunnittelulle. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 28.5. -25.6.2015 välisen ajan. Luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.6.2015 Tapiola-talossa Kissanmaalla. Paikalla oli noin 50 henkilöä. Vilkkaan keskustelun sisältö painottui Pikkupuistoon kaavailtuihin neljään tonttiin, joiden ei katsottu sopivan keskelle kaupunginosakokonaisuutta, jossa rakennettu ympäristö suojellaan kaavalla. Tontit herättivät kiivasta vastustusta. Puheenvuoroissa asukkaat olivat kaiken kaikkiaan
muuten tyytyväisiä Kissanmaan suojeluun ja kaavaratkaisuun, mutta myös mm. omakotitonttien täydennysrakentamismahdollisuutta ja myös purkamismahdollisuutta yksittäisessä puheenvuorossa vaadittiin. Luonnoksesta saatiin 9 lausuntoa ja 20 mielipidettä. Mielipiteissä oli yhteensä 33 allekirjoittajaa, joista 20 vastusti neljän uuden erillispientalotontin osoittamista Pikkupuistoon. Muuten mielipiteissä toivottiin mm. omalle tontille tai alueelle yleensä lisärakentamismahdollisuutta, toivottiin että käytettyä rakennusoikeutta ei leikata, puututtiin Karhunkadun meluun, vaadittiin vuoden -54 kaava-alueen jättämistä pois kaavasta, toivottiin alueen puuston suojelua sekä toivottiin Kissanmaan aukion kehittämistä. Maakuntamuseon lausunnossa ei pidetty neljän uuden omakotitontin sijoittamista alueelle hyvänä ratkaisuna. Osalle omakotitaloista sallittua laajennusmahdollisuutta sekä piharakennusten rakentamista kadun puolelle pidettiin riskinä, mitä on kuitenkin kaavaratkaisulla pyritty minimoimaan. Ympäristönsuojelu piti tärkeänä Teiskontien meluesteiden toteuttamista Karhunkadun kortteleita vastaan ennen mahdollista uudisrakentamista. Asemakaavaehdotuksen liitteenä on kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet. Lisäksi erillisenä liitteenä ovat alkuperäiset lausunnot ja mielipidetekstit. Asemakaavaan on tehty mm. seuraavat tarkistukset: Kaavaperiaatetta on luonnosvaiheesta tarkistettu siten, että alkuperäisen kaavan mukaan käytettyä asuinrakennusoikeutta ei leikata. Tästä johtuen rakennusoikeuksia on osittain hivenen kasvatettu luonnosvaiheesta omakotitonteilla. AO-tonttien asuinrakennusten rakennusoikeudet vaihtelevat 160 ja 185 k-m2:n välillä (luonnoksessa 155-180 k-m2). Talousrakennusten rakennusoikeuksia on vastaavasti joiltain osin laskettu luonnosvaiheesta. Rakennusoikeus pohjautuu alkuperäisiin 1950- luvun kaavoihin, mutta siten, että rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisesti toteutuneeseen alkuperäiseen rakennusoikeuteen pohjautuen. Poikkeuksena ovat pienimmät talot, joilla on laajentamismahdollisuus rakennuksen harjan suuntaan. Laajennettavien omakotitalojen määrä on noussut johtuen rakennusoikeuksien kasvattamisesta (ehdotus 32 kpl, luonnos 19 kpl). Toisaalta laajennettavan talon enimmäiskokoa on ehdotukseen pienenetty (ehdotus 170 k-m2, luonnos 180 k-m2). Ensisijainen laajentamistapa on kuitenkin rakennuksen vaipan sisällä, toissijainen kuistin rakentaminen lämpimäksi tilaksi. Yksikerroksisen tai matalan ullakollisen talon voi korottaa niin että ullakkokerrokseen saadaan asuintilaa. Kaavamerkintä Iu3/4 rajaa korotusta myös kaupunkikuvallisesti. Korotettavia omakotitaloja on alueella seitsemän.
Pikkupuiston neljä uutta erillispientalotonttia alueen keskellä on jätetty pois ehdotuksesta. Voidaan todeta, että niiden merkitys uudisrakentamiskohteena on varsin vähäinen. Osallisten voimakas vastustaminen on myös huomioitu mm. yhtenäisen kulttuuriympäristön säilyttämisen näkökulmasta. Rivitalojen rakennusoikeuksia on tarkistettu vastaamaan tarkemmin toteutunutta kerrosalaa. Kerrostalon ullakkokerroksen muuttaminen asuinkerrokseksi on sallittu tontilla 854-4. AO-3/s- ja AO-tontit on osoitettu kerroslukumerkinnällä I u3/4. Merkintä soveltuu hyvin ns. puolitoistakerroksisille taloille, joissa ullakkokerroksessa on tavanomaista asuintilaa 75 % ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Kaavamerkintä ohjaa ja rajaa ullakkokerroksen kokonaiskorkeutta. Näin esim. Kissanmaan omakotialueella korotettavia rakennuksia ei voida korottaa kaupunkikuvan kannalta liian korkeiksi. Tapiola-talon tontille sekä rivitalotontille 853-9 on osoitettu tarkentavia suojelumääräyksiä. Talousrakennusten rakennusaloja on tarkennettu. Osalle rivi- ja kerrostaloja on osoitettu ohjeelliset talousrakennusten paikat. Kissanmaan aukiolle on osoitettu alueen osa, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi ulko-oleskelutilaksi (i-16). Osalle Majavapuiston kevyenliikenteen katua on sallittu huoltoajo. Puistoihin on osoitettu ohjeelliset yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet sekä ohjeellinen pallokenttä Tapiolanpuiston olevalle pallokentälle. Asemakaavan yleismääräyksiin on tehty seuraavat tarkistukset: Asuinrakennuksen merkittävä korottaminen on kielletty lukuun ottamatta korotusta kortteleissa 849 ja 866-872 kerrosluvun puitteissa. (Koskee yksikerroksisia ja matalalla ullakolla olevia rakennuksia, 7 kpl). Talousrakennuksen katonharjan korkeimman kohdan maksimikorkeus on 4 m. A-29/s- ja AL-33/s- kortteleissa talousrakennus tulee sijoittaa vähintään 8 metrin etäisyydelle naapuritalosta. Mikäli tontin talousrakennuksen rakennusoikeus on yli 60 k-22, saa yksittäisen talousrakennuksen ala olla enintään 60 k-m2. Talousrakennuksen, jossa on enintään yksi autopaikka, runkosyvyys saa olla enintään 4 metriä. Asuinrakennuksen rakennusoikeutta ei saa käyttää talousrakennuksen rakentamiseen. Kuistien ja katosten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 18 m2:ä.
Poistettu määräys, jossa talousrakennus tulee rakentaa rakennusalan sivuun kiinni. Rakentamistapaohjeeseen on päivitetty asemakaavan tarkistusten mukaiset muutokset. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 19.11. -21.12.2015 välisen ajan. Asemakaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa 3.12.20015. Ehdotuksesta saatiin kuusi muistutusta ja kaksi lausuntoa. Elykeskus ja Pirkanmaan liitto ilmoittivat, etteivät lausu ehdotuksesta. Kaupunkimittaus esitti yksittäiseen omakotitonttiin liittyvää vähäistä muutosta. Kaavoittajan mukaan ko. muutos tulee tehdä erillisellä kaavamuutoksella. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että kaavaehdotus on kehittynyt maakuntamuseon aiempien lausuntojen mukaisesti ja on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Muistutuksissa esitettiin mm., että Teiskontien ja Kissanmaan asutuksen väliset puistot tulisi liittää suojelukaavaan, tonteilla tulisi sallia talojen uudelleenrakentamista ja rakennusoikeus tulisi olla alkuperäisen suuruinen. Esitettiin ympäristön suojelusta luopumista Sopulinkadulla tai jopa Sopulinkadun jättämistä pois kaavasta. Muistutuksissa esitettiin pelko rakennusten museoinnista. Esitettiin, että säilyttämiseen liittyvät määräykset eivät ole kohtuullisia ja että rakentamista rajoitetaan tarpeettomasti. Muistutuksissa todettiin, että kaava ei vastaa keskusta tiivistämistarpeisiin. Myös meluesteiden rakentaminen Teiskontietä vasten tuotiin esille. Kaavoituksen vastineena muistutuksiin todetaan mm: Suojelukaavaalueella pyritään asetettujen tavoitteiden mukaisesti säilyttämään kaikki yhtenäistä kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta muodostavat rakennukset. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on vähäisessä määrin leikattu, mutta kuitenkin suurella osalla asuinrakennuksista rakennusoikeus on pysynyt ennallaan. Myös Sopulinkadun ympäristön arvo on todettu maakuntamuseon kaavoitusta varten tekemässä inventoinnissa. Maakuntakaavaa varten tehdyssä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015-selvityksessä on todettu kaava-alueen maakunnallinen arvo. Rakennuksen käyttö, huolto ja kunnostaminen ovat paras tae rakennusten säilymiselle, myös energiatehokkuutta parantavat toimet on sallittu. Rakentamistehokkuutta on lisätty suojelukaavan tavoitteiden mahdollistamissa rajoissa, alueen kokonaisrakennusoikeus on kasvanut. Asemakaavan liitteenä on kooste muistutuksista sekä vastineet. Lisäksi erillisenä liitteenä on alkuperäiset muistutustekstit. Lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaan ei ole tehty tarkistuksia. AL-kortteleiden autopaikkanormia on kevennetty ollen nyt 1ap/110 k-m2; alue sijaitsee tehokkaan joukkoliikenteen alueella.
Ohjausryhmäkokoukset Ryhmässä on ollut osallistujia Pirkanmaan maakuntamuseosta, rakennusvalvonnasta ja maankäytön suunnittelusta. Ohjausryhmä on linjannut kaavaratkaisun eri osa-alueita. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavaratkaisun perusta on ympäristön säilyminen ilmeeltään nykyisenlaisena. Toisaalta kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeella tavoitellaan myös rakennusten ja alueen ilmeen entistämistä lähemmäksi alkuperäistä miljöötä. Kaavaratkaisu mahdollistaa erillispientalojen laajentamisen vaipan sisällä ja laajentamisen talousrakennukseen. Lisäksi voidaan pienimpiä rakennuksia laajentaa. Riistakadun suurilla tonteilla on mahdollista erillisen pienen sivuasuntorakennuksen rakentaminen. Rakennusoikeuksien muutokset ovat varsin pieniä. Kerrostalo- ja rivitalotonteilla rakennusoikeus on osoitettu käytetyn kerrosalan perusteella, asuinrakennuksia ei saa laajentaa. Lisärakentamismahdollisuutena tonteille on osoitettu rakennusoikeutta talousrakennuksille. Omakotitonteilla rakennusoikeuden lähtökohtana on alkuperäisten asemakaavojen rakennusoikeus pyrittäessä säilyttämään kaupunginosa omaa aikaansa ilmentävänä miljöökokonaisuutena. Kaavaperiaatetta on tarkistettu siten, että alkuperäisen kaavan mukaan käytettyä asuinrakennusoikeutta ei leikata. Alueen omakotitalot ovat olleet yhtenäisestä ilmeestä huolimatta jo alun perin vaihtelevan kokoisia. Rakennusoikeus on osoitettu tonttikohtaisesti vähintään toteutuneen kerrosalan mukaisesti, mutta enintään alkuperäisen kaavan osoittamaksi. Suurimmissakin omakotitaloissa voi kuitenkin kaavamääräysten mukaisesti muuttaa vaipan sisällä tiloja asuinkäyttöön huolimatta siitä, että rakennusoikeus on ylitetty. Pienimmissä omakotitaloissa (pohjan ala yleensä 81 k-m2 tai alle ilman kuistia) on laajentaminen harjan suuntaan sallittu rakennusalan puitteissa (32 taloa). Lisäksi yksikerroksisen tai matalan ullakollisen erillispientalon voi korottaa rakennusoikeuden puitteissa niin, että ullakkokerrokseen saadaan asuintilaa (seitsemän taloa). Rakennusten tyylin sekä miljöön säilymistä tukevat määräykset on kirjattu asemakaavakarttaan, rakentamistapaohjeeseen on kirjattu erilliset ohjeet. Alueelle osoitetaan seuraavia korttelialueita: A-29/s: Asuinrakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. AO-3/s: Erillispientalojen ja paritalojen korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti
arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. AL-33/s: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ei saa purkaa. AO: Erillispientalojen korttelialue. Merkinnällä on osoitettu tyylillisesti erilaisten rakennusten tontit, joita ei ole myöskään inventoitu (7 kpl). Y:Yleisten rakennusten korttelialue. Valtaosalle omakotitonteista osoitetaan rakennusoikeutta 185-215 k-m2, josta asuinrakennukselle 160-185 k-m2 ja talousrakennukselle 25-35 k-m2.( luonnos yht.180-212 k-m2). Riistakadun loppupään isoille tonteille osoitetaan rakennusoikeutta 275 k-m2; asuinrakennus 185 k-m2, sivuasuntorakennus 60 k-m2 ja talousrakennus 30 k-m2.( luonnos yht.272 k-m2). Alueella on 149 tonttia, joista alueellisella suojelumerkinnällä on suojeltu 141 tonttia. Kissanmaan aukiolle osoitetaan pieni torialue ja autopaikat jäsennöidään uudestaan. Oleva puustoalue osoitetaan istutusalueeksi sekä osoitetaan rakennusoikeutta kioskille. Pikkumetsän puiston keskeinen alue osoitetaan merkinnällä sl-6: Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. Mitoitus Alueen pinta-ala on 27 ha, josta korttelialuetta on 17,9 ha, katualuetta 3,7 ha ja viheraluetta 5,5 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 42 655 k-m2, alueen rakennusoikeus lisääntyy 3382 k-m2:ä. Asuinkerrosalaa on 41835 k- m2, josta erillispientalotonteille on rakennusoikeutta 27 180 k-m2. Asuinkerrosala lisääntyy yhteensä 3162 k-m2:ä, josta erillispientalotonttien rakennusoikeuden lisäys on 2294 k-m2. Kokonaisrakennusoikeudessa ei ole huomioitu yleismääräyksen sallimaa vaipan sisäpuolista laajentamismahdollisuutta, vaikka sallittu kerrosala ylittyisi. Erillispientalotonttien tehokkuusluku on keskimäärin e= 0,19, A-29/s-tonttien keskimääräinen tehokkuus on e= 0,31 ja AL-33/s-tonttien e=0,70. Alueella on 149 tonttia, joista alueellisella suojelumerkinnällä on suojeltu 141 tonttia. Alueen asukasmäärä on noin 2300.
Asemakaavan muutoksen keskeiset vaikutukset: Kaavan suurin ja tärkein vaikutus on, että rakennukset ja ympäristö säilyvät. Talousrakennusten mahdollinen rakentaminen vaikuttaa eniten kaupunkikuvaan. Mahdolliset omakotitalojen laajennukset tulevat pihan puolelle, jolloin vaikutus kaupunkikuvaan on vähäisempi. Kaavan määräyksillä vaikutetaan lisäksi pienien, mutta kaupunkikuvakokonaisuuden kannalta tärkeisiin yksityiskohtiin, esim. talousrakennusten sijoittaminen ja koko ja laajentamisen säätely. Kaavassa on myös paljon muita rakennusten suojeluun kannustavia ja kulttuuriympäristön vaalimista tukevia määräyksiä. Kaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia, mutta Kissanmaan kaupunginosan kulttuuriperinnön säilyttämisellä rakennusten kunnostamisen ja ylläpidon kautta on positiivisia yritysvaikutuksia korjausrakentamisen työllistävän vaikutuksen kautta. Asemakaavan toteuttaminen Havainnekuva esittää alueen rakennukset nykyisessä muodossaan. Talousrakennusten osalta on esitetty omakotitonteilla maksimimäärä esimerkkisijoituksella. Kaikkia pieniä omakotitaloja tuskin tullaan laajentamaan ja kaikille tonteille tuskin rakennetaan talousrakennusta. Asemakaavakartalla on yleismääräykset (y-8186), jotka ohjaavat rakentamista ja korjaamista. Asemakaavan liitteenä ovat rakentamistapaohjeet (kaavakartta rol-8186), joilla rakentamista ohjataan siten, että muutokset rakennuksissa toteutetaan kulttuuriympäristö huomioiden ja että mahdolliset uudet rakennukset ovat ympäristöön sopivia. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman, samalla päättyy rakennuskielto. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Tonttijako: Tonttijako tehdään kaavan yhteydessä. Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kissanmaan kaupunginosa, korttelit: 849/1-9, 851/2, 6-8, 852, 853/9, 854/4-9, 855/2-12. 856, 857, 858, 859, 860, 861, 863/1-3, 5-11, 864, 866, 867, 868, 869/1-8, 870, 871 ja 872 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Kissanmaan kaupunginosa, korttelit: 849 osa, 851 osa, 852, 853 osa, 854 osa, 855 osa, 856, 857, 858, 859, 860, 861, 863 osa, 864, 866, 867, 868, 869 osa, 870, 871 ja 872.
Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte Dno: TRE:6952/10.02.01/2011. Vireille tulo: 15.9.2011 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kissanmaalla n. 3 km itään päin kaupungin keskustasta Teiskontien eteläpuolella. Kaava-alue on kooltaan noin 27 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kissanmaa, asemakaavan tarkistaminen, ympäristön säilyttäminen, kaava nro 8186. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.9.201, tark 25.5.2015 - Asemakaavakartta 25.5.2015, tark 9.11.2015 ja 9.5.2016 - Havainnekuva 25.5.2015, tark 9.11.2015 - Rakentamistapaohje 25.5.2015, tark 9.11.2015 - Asemakaavan selostuksen liitelomake - Poistettava asemakaava - Vastineraportti - Palautekooste - Kissanmaa, Rakennetun ympäristön inventointi 2007, Loppuraportti. Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö - Asukaskävelyn kommenttikooste 5.10.2011 Muuta aineistoa - Pirkanmaan 1. maakuntakaava, 29.3.2007 - Kantakaupungin yleiskaava, 12.12.2000 - Tampere, Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS, 2008 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kissanmaan kaupunginosa on yhtenäinen ja selkeästi rajautuva ja se on säilyttänyt 1950-luvun ilmeensä. Väljyys, vehreys ja luonnonmukaisuus olivat aikakauden asuinalueiden elementtejä ja ne näkyvät Kissanmaalla hienosti. Alueella on asuinrakennustyyppeinä, omakoti- ja paritalot, rivitalot, pienkerrostalot ja kerrostalot. Yleensä rakennukset ovat muutoksista huolimatta yhä selvästi tunnistettavissa aikakautensa edustajiksi.
Korttelit ja kadut on selkeästi erotettu toisistaan. Suurinta osaa tonteista ympäröivät hoidetut orapihlaja-aidat. Katuverkko on selkeä maastoa mukaileva. Viheralueet rajaavat Kissanmaata kaikilta sivuilta. Näiden ominaispiirteiden säilyminen on Kissanmaalle ensiarvoisen tärkeää. Alkuun alueen palvelut kasvoivat hyvin nopeasti kerrostalojen katutasojen liikehuoneistojen tarjotessa niille hyvät tilat. Alueelle saatiin 1960-luvun alkuvuosina myös julkisia palveluita. Vielä 1980- luvun alussa alueella oli yli 20 palveluntarjoajaa, mm. yli kymmenen kauppaa. Nyt palveluja on alueella vähän. Palvelujen säilyminen olisi alueen elinvoimaisuuden kannalta olennaista. Pääväylänä toimineen Hippoksenkadun asema muuttui kadun katkaisun myötä ja Kissanmaankadusta tuli alueen pääväylä sekä myös läpikulkuväylä. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, puistot ovat osittain luonnonmukaista vanhaakin metsikköä ja nurmikkoaluetta. Tapiolanpuisto ja Pikkumetsänpuisto muodostavat Kissanmaan kaupunginosan laajan yhtenäisen puistoalueen. Pikkumetsän puiston pohjoisosa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa aluetta. Pikkupuiston luoteisosassa on pieni keltavuokkoesiintymä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kissanmaan historia ja ominaispiirteet Ennen 1950-lukua Kissanmaalla ei ollut juurikaan rakennuksia, Hippoksenkadun varrella sijaitsi metsävartijan torppa, Kissanmaan koulu oli rakennettu alueen länsipäähän ja itäosaan työväenyhdistyksen talo Tapiola. Kissanmaalla on vielä vanhoja isoja havupuita muistuttamassa vanhasta metsäalueesta. 1950- luvun vaihteessa kaupunkisuunnittelun ihanteeksi oli omaksuttu luonnonläheinen, kaupunki- ja maaseutuasumisen hyvät puolet yhdistävä aate puutarhakaupungista ja Kissanmaan asemakaavoitusta voidaan pitää koko maatakin ajatellen huomattavana esimerkkinä ajan puutarhakaupunki-ihanteesta. Ensimmäisen asemakaavan laativat vuonna 1951 arkkitehti Aaro Alapeuso ja arkkitehti Inga Söderlund. Ydinaluetta täydentävä kaava valmistui 1954, tekijänä oli arkkitehti Pirkko Nieminen. Kissanmaa on rakennustaiteellisena kokonaisuutena hyvin arvokas. Rakentamisessa päästiin yhtenäiseen toteutukseen luonnonoloja myötäilevällä, mutta tarkkaan määritetyllä yleisotteella. Monet Kissanmaan kadut ovat loivasti kaartuvia ja talot sijoitettu kadun varteen porrastaen, mikä korostaa avaruuden vaikutelmaa. Vuonna 1951 kaavoitettu alue muodostaa Kissanmaan ydinalueen. Muodoltaan se on kolmiomainen; pohjoissivua rajaa Teiskontie,
lounaissivua Hippoksenkatu ja kaakkoissivua Karhunkatu. Alun perin pääväyläksi suunniteltu Hippoksenkatu ja kokoojakaduksi suunniteltu Kissanmaankatu on linjattu viuhkamaisesti eteläkärjestä. Pääväylät ovat suoria ja sivukadut myötäilevät maastonmuotoja kaartuen luonnonmuotojen mukaisesti. Asuinrakennukset sijoitettiin alueelle tyypeittäin, kerrostalot pääväylien tuntumaan, rivitalot omaksi kokonaisuudeksi, muutoin alue on omakotialuetta. Kolmiomaisen alueen kärkiin varattiin tontit yleisille rakennuksille. Alueen keskelle sijoitettiin Kissanmaan aukio, jota ympäröivien kerrostalojen pohjakerroksissa sijaitsi aina 1980-luvulle asti palveluja ja liikehuoneistoja. Keskusaukiolla oli merkitystä myös asukkaiden identiteetin muodostumiselle. Pieneen, helposti hahmotettavan ja selkeäkeskustaiseen kaupunginosaan uusikin asukas tutustui nopeasti. Omakotialueen väljä kaupunkikuva perustuu suurelta osin asuinrakennusten sijoitteluun. Valtaosa omakotitaloista on sijoitettu tonteille porrastaen niin, että joka toinen talo on kadun varressa ja joka toinen keskellä tonttia. Näin syntyy vaikutelma vielä suuremmista puutarhatonteista kuin ne todellisuudessa ovat. Yhtenäisen ilmeen keskeinen tekijä olivat tiukat rakentamismääräykset. Jyrkkäkattoiset omakoti- ja paritalot sijoitettiin tonteille päädyt kadulle päin, näin rakennusten kokoeroja ei juuri huomaa. Räystäskorkeudeksi oli määritelty 4,5 m ja kattokaltevuudeksi 1:1. Katemateriaalina tuli käyttää tiiltä ja tontit tuli rajata orapihlaja-aidalla. Toinen, täydentävä asemakaava 1954 jatkoi hienosti ensimmäisen asemakaavan henkeä, mm katujen kaartuminen luonnonmuotojen mukaan ja talojen porrastamista oli myös laajennuskaavassa. Talojen kattokulma oli nyt loivempi. Kissanmaalla ei ole varsinaisia tyyppitaloja, talot ovat kuitenkin hyvin samanhenkisiä. Ainoastaan Majavakadun rivitaloryhmä on Puutalo Oy:n tyyppitaloja. Ensimmäiset omakoti- ja paritalot valmistuivat alueelle 1952. Rivi- ja kerrostalojen rakentaminen käynnistyi hieman hitaammin, mutta pääosa valmistui vuoteen 1956 mennessä. Viimeisenä valmistui Kissanmaan aukion reunassa sijaitseva pistetalo vuonna 1961. Kissanmaa on säilynyt erittäin hyvin yhtenäisenä puutarhakaupunginosana näihin päiviin asti. Muutokset rakennuksissa Omakotitaloissa yleisin vuosien kuluessa tehty muutos on kylmien ullakon lapetilojen ottaminen asuinkäyttöön. Samassa yhteydessä on voitu tehdä kattoikkunoita, jotka eivät kuitenkaan kuuluneet aikakauden rakennuksiin. Kooltaan merkittäviä, rakennuksen muotoa muuttaneita laajennuksia on alueella onneksi melko vähän. Paritalojen merkittävin muutos on ollut yleensä pienehköjen asuntojen yhdistäminen yhden perheen asunnoiksi. Ulkoiset muutokset ovat olleet kuitenkin pieniä, esim paritaloja ei ole laajennettu.
Rivitaloihin on tehty hyvin vähän ulkoisia muutoksia. Kerrostalot ovat kaksikerroksisia puutaloja sekä 2-4-kerroksisia tiilirunkoisia kerrostaloja, joista puukerrostalot ovat vanhimpia. Joissain rakennuksista alkuperäinen ilme on säilynyt esimerkillisesti, vaikka katteeksi on vaihdettu tiilijäljitelmäpelti. Joissain taloista on vaihdettu ovet ja ikkunat. Joitain rakennuksia on levytetty mineriittilevyillä. Osa rakennuksista on pikaisen remontin tarpeessa. Yhdyskuntarakenne ja liikenne Kissanmaan on yhdyskuntarakenteessa Hervannan valtaväylän ja Teiskontien välisessä kolmiossa ja liittyy ympäristön katuverkkoon nykyisin Kissanmaankadun kautta. Tays:n alue jää Kissanmaan kaupunginosan pohjoispuolelle. Kaupunginosaa ympäröivät viheralueet. Sudenkadun kautta kulkee alueellinen kevyen liikenteen reitti. Kissanmaankatu on alueen joukkoliikenneväylä Takahuhdintielle ja keskustaan päin Teiskontielle. Palvelut Kissanmaan alakoulu on alueen luoteisnurkassa. Alueen välittömässä läheisyydessä on kolme päiväkotia. Lukuun ottamatta Kissanmaankadun joitakin yksityisiä palveluja alue tukeutuu keskustan palveluihin. Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön mukaan asemakaava-alueella ei ole tarvetta tehdä arkeologista inventointia. Ympäristöhäiriöt / melu Meluohjearvot vuoden 2030 ennusteen mukaan yö- ja päivämelutasojen osalta ylittyvät selvästi Karhunkadun ja Riistakadun pohjoispuolella. Kaava-alueen pohjoispuolella Teiskontien suojaviheralueella on määräykset meluntorjunnasta siihen rajautuvien Karhunkadun ja Riistakadun tonttien osalta: Alueen osa, jolle on sijoitettava melusuojaksi maavalli, meluseinä tai näiden yhdistelmä. Melueste on tarkoitettu suluissa osoitetun korttelinosan suojaamiseen. Melueste saa olla enintään suluissa olevan metrimäärän korkuinen tien pinnasta lukien. (mevs-18) ja Merkintä osoittaa sen osan eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välisestä rajasta, jolle on rakennettava vähintään suluissa olevan luvun osoittaman metrimäärän korkuinen melueste. (mevs-14(3))teiskontielle on suunniteltu Karhunkadun omakotitaloja vasten meluaitaa tai meluvalleja, mutta meluntorjunta on niiltä osin kesken. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta tontteja 858/12-16, 866/1-6, 867/1-4, 868/1-3, 869/1-8, 870/1-7, 871/1-3 ja 872/1-2.
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on 9.3.2005 hyväksytty maakuntavaltuustossa ja 31.3.2007 vahvistunut ympäristöministeriössä. Siinä alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Pirkanmaan valmisteilla olevassa maakuntakaavan luonnoksessa 2040 Kissanmaa on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jota koskee suunnittumääräys: Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää alueen ja sen lähiympäristön kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. 3.2.1.2 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetussa yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alueen itä- ja länsiosassa on kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue (VLK). Kantakaupungin yleiskaavan tarkistus on valmisteilla. 3.2.1.4 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa kuusitoista asemakaavaa. Suurimmalla osalla alueen pientalotonteista on voimassa 18.12.1952 vahvistettu asemakaava nro 332 sekä alueen koillisosassa 30.9.1954 vahvistettu asemakaava nro 408. Kaavan ulkopuolelle jää Kissanmaankadun ja Hippoksenkadun ympäristön kerrostalokortteleita, joihin on laadittu asemakaavan muutos vuonna 2001. Myös Hipposkylä sekä kaupunginosan itäisin osa jäävät asemakaavan ulkopuolelle. Suurimmalla osalla alueesta on siis voimassa vanhat asemakaavat, jotka sisältävät varsin vähän informaatiota. Rakennusoikeudet tulkitaan tonttikartoista tapauskohtaisesti, tontilla asuinrakennuksen rakennusoikeus saadaan kertomalla sen rakennusala kerrosluvulla, joka on1 ½. Eli tontin rakennusalan pinta-alaan lisätään 50 %. Saatu luku on asuinrakennuksen rakennusoikeus. Nykyinen kaava ei riitä turvaamaan Kissanmaan aluekokonaisuuden suojelua. 3.2.1.5 Selvitykset Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tehnyt Kissanmaalle rakennetun ympäristön inventoinnin, joka valmistui
vuoden 2007 lopussa. Selvityksessä eriteltiin Kissanmaan kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet. Selvitystyö kohdistui alueen 1940-luvun lopun ja 1960-luvun alun välisenä aikana rakennettuihin asuinrakennuksiin. Tätä vanhempaa rakennuskantaa Kissanmaalla ei ole säilynyt ja uudempaakin rakennuskantaa alueella on melko vähän. 3.2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2015. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava laaditaan kaupungin aloitteesta vuosille 2015 2017 hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat Suunnittelualueen asukkaat ja kiinteistönomistajat Lähivaikutusalueen naapurikiinteistöt Kissanmaan omakotiyhdistys Kaupungin eri toimialat; kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaispalveluineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset; Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo (viranomainen) Muut ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireille tulo Kaavahanke on tullut vireille 15.9.2011, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 15.9.2011 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.9.- 6.10.2011välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 11
kommenttia, joissa toivottiin Pikkupuiston säilymistä puistona sekä esitettiin toiveita oman omakotitontin suhteen, kuten esim. piharakennuksen rakentamismahdollisuutta tai lisärakennusoikeutta omakotitontille. Maakuntamuseolta ja ympäristönsuojelusta saatiin kommentit. Kaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 27.9.2011, paikalla oli noin 30 henkeä. Asukaskiertokävely alueella tehtiin 5.10.2011, mukana oli noin 30 henkilöä. Kiertokävelyn ennalta laadittuihin kysymyksiin saatiin 15 kirjallista kommenttia, joissa toivottiin alueen säilymistä ennallaan ja toisaalta mahdollisuutta laajentaa ja rakentaa piharakennuksia. Pikkupuistoon rakentamista vastustettiin useissa kommenteissa. Ympäristönsuojelun kommentissa todettiin mm. että suunnittelualueen lähiympäristössä itä- ja koillispuolella tapahtunut lisärakentaminen ja metsähakkuut ovat heikentäneet lähialueen liitooravakannan elinmahdollisuuksia. Suunnittelutyön yhteydessä pidettiin tärkeänä selvittää sekä alueen maisemallisesti merkittävä puusto että sen merkitys liito-oravan elinmahdollisuuksien kannalta. Ympäristön muutokset ovat saattaneet aiheuttaa muutoksia myös liito-oravan elinpiiriin. Liito-oravaselvitystä ja kulkuyhteyksien tarkastelua pidettiin tarpeellisena alueen itäisessä osassa. Maakuntamuseon kommentissa todettiin mm., että Kissanmaa on yhtenäinen, 1950-luvulla syntynyt asuinalue, jolla on merkittävää kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa. keskeisiä piirteitä Kissanmaalla ovat rakennusten sijoittelun lomittaisuus, yhtenäinen massoittelu sekä alueen väljyys. Suurimmalla osalla alueen tonteista on voimassa vanha asemakaava, joka ei riitä turvaamaan Kissanmaan arvojen säilymistä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia Kissanmaa ottamista kaavoituksen kohteeksi ja toteaa, että kaavan miljöökokonaisuuden ja vanhan rakennuskannan säilyttämiseen tähtäävät tavoitteet ovat oikea lähtökohta kaavan suunnittelulle. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 28.5. -25.6.2015 välisen ajan. Luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.6.2015 Tapiola-talossa Kissanmaalla. Paikalla oli noin 50 henkilöä. Vilkkaan keskustelun sisältö painottui Pikkupuistoon kaavailtuihin neljään tonttiin, joiden ei katsottu sopivan keskelle suojeltavaa kaupunginosakokonaisuutta, jossa rakennettu ympäristöä suojellaan kaavalla. Tontit herättivät kiivasta vastustusta. Puheenvuoroissa asukkaat olivat kaiken kaikkiaan muuten tyytyväisiä Kissanmaan suojeluun ja kaavaratkaisuun, mutta myös mm. omakotitonttien täydennysrakentamismahdollisuutta vaadittiin enemmän sekä rakennusten purkamismahdollisuutta toivottiin mahdollisen huonon kunnon vuoksi. Luonnoksesta saatiin 9 lausuntoa ja 20 mielipidettä. Mielipiteissä oli yhteensä 33 allekirjoittajaa, joista 20 vastusti neljän uuden erillispientalotontin osoittamista Pikkupuistoon. Muuten mielipiteissä toivottiin mm. omalle tontille tai alueelle yleensä lisärakentamismahdollisuutta, toivottiin että käytettyä rakennusoikeutta ei leikata, puututtiin Karhunkadun meluun,
vaadittiin vuoden -54 kaava-alueen jättämistä pois kaavasta, toivottiin alueen puuston suojelua sekä toivottiin Kissanmaan aukion kehittämistä. Maakuntamuseon lausunnossa ei pidetty neljän uuden omakotitontin sijoittamista alueelle hyvänä ratkaisuna. Osalle omakotitaloista sallittua laajennusmahdollisuutta sekä piharakennusten rakentamista kadun puolelle pidettiin riskinä, mitä on kuitenkin kaavaratkaisulla pyritty minimoimaan. Ympäristönsuojelu piti tärkeänä Teiskontien meluesteiden toteuttamista Karhunkadun kortteleita vastaan ennen mahdollista uudisrakentamista. Asemakaavaehdotuksen liitteenä on kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet. Lisäksi erillisenä liitteenä ovat alkuperäiset lausunnot ja mielipidetekstit. Asemakaavaan on tehty seuraavat tarkistukset: Kaavaperiaatetta on luonnosvaiheesta tarkistettu siten, että alkuperäisen kaavan mukaan käytettyä asuinrakennusoikeutta ei leikata. Tästä johtuen rakennusoikeuksia on osittain hivenen kasvatettu omakotitonteilla koko alueella tavoitteena säilyttää vain pienet erot rakennusoikeuksissa. AO-tonttien asuinrakennusten rakennusoikeudet vaihtelevat 160 ja 185 k-m2:n välillä (luonnoksessa 155-180 k-m2). Talousrakennusten rakennusoikeuksia on vastaavasti joiltain osin laskettu luonnosvaiheesta. Rakennusoikeus pohjautuu siis edelleen alkuperäisiin 1950-luvun kaavoihin, mutta siten, että rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisesti toteutuneeseen alkuperäiseen rakennusoikeuteen pohjautuen. Poikkeuksena ovat pienimmät talot, joilla on laajentamismahdollisuus. Laajennettavien omakotitalojen määrä on noussut johtuen rakennusoikeuksien kasvattamisesta (ehdotus 32 kpl, luonnos 19 kpl). Toisaalta laajennettavan talon enimmäiskokoa on ehdotukseen pienenetty (ehdotus 170 k-m2, luonnos 180 k-m2). Ensisijainen laajentamistapa on kuitenkin rakennuksen vaipan sisällä, toissijainen kuistin rakentaminen lämpimäksi tilaksi. Yksikerroksisen tai matalan ullakollisen talon voi korottaa niin että ullakkokerrokseen saadaan asuintilaa. Kaavamerkintä Iu3/4 rajaa korotusta myös kaupunkikuvallisesti. Korotettavia omakotitaloja on alueella seitsemän. Pikkupuiston neljä uutta erillispientalotonttia alueen keskellä on jätetty pois ehdotuksesta. Voidaan todeta, että niiden merkitys uudisrakentamiskohteena on varsin vähäinen. Osallisten voimakas vastustaminen on myös huomioitu mm. yhtenäisen kulttuurisympäristön säilyttämisen näkökulmasta. Rivitalojen rakennusoikeuksia on tarkistettu vastaamaan tarkemmin toteutunutta kerrosalaa. Kerrostalon ullakkokerroksen muuttaminen asuinkerrokseksi on sallittu tontilla 854-4.
AO-3/s- ja AO-tontit on osoitettu kerroslukumerkinnällä I u3/4. Merkintä soveltuu hyvin ns. puolitoistakerroksisille taloille, joissa ullakkokerroksessa on tavanomaista asuintilaa 75 % ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Kaavamerkintä ohjaa ja rajaa ullakkokerroksen kokonaiskorkeutta. Näin esim. Kissanmaan omakotialueella korotettavia rakennuksia ei voida korottaa kaupunkikuvan kannalta liian korkeiksi. Tapiola-talon tontille sekä rivitalotontille 853-9 on osoitettu tarkentavia suojelumääräyksiä. Osalle rivi- ja kerrostaloja on osoitettu ohjeelliset talousrakennusten paikat. Kissanmaan aukiolle on osoitettu alueen osa, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi ulko-oleskelutilaksi (i-16). Osalle Majavapuiston kevyenliikenteen katua on sallittu huoltoajo. Puistoihin on osoitettu ohjeelliset yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet sekä ohjeellinen pallokenttä Tapiolanpuiston olevalle pallokentälle. Asemakaavan yleismääräyksiin on tehty seuraavat tarkistukset: Asuinrakennuksen merkittävä korottaminen on kielletty paitsi kortteleissa 849 ja 866-872 kerrosluvun puitteissa. (Koskee yksikerroksisia ja matalalla ullakolla olevia rakennuksia). Talousrakennuksen katonharjan korkeimman kohdan maksimikorkeus on 4 m. A-29/s- ja AL-33/s- kortteleissa talousrakennus tulee sijoittaa vähintään 8 metrin etäisyydelle naapuritalosta. Mikäli tontin talousrakennuksen rakennusoikeus on yli 60 k-22, saa yksittäisen talousrakennuksen ala olla enintään 60 k-m2. Talousrakennuksen, jossa on enintään yksi autopaikka, runkosyvyys saa olla enintään 4 metriä. Asuinrakennuksen rakennusoikeutta ei saa käyttää talousrakennuksen rakentamiseen. Kuistien ja katosten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 18 m2:ä. Poistettu määräys, jossa talousrakennus tulee rakentaa rakennusalan sivuun kiinni. Rakentamistapaohjeeseen on päivitetty asemakaavan tarkistusten mukaiset muutokset. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 19.11. -21.12.2015 välisen ajan. Asemakaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa 3.12.20015. Ehdotuksesta saatiin kuusi muistutusta ja kaksi lausuntoa. Elykeskus ja Pirkanmaan liitto ilmoittivat, etteivät lausu ehdotuksesta. Kaupunkimittaus esitti yksittäiseen omakotitonttiin liittyvää vähäistä
muutosta. Kaavoittajan mukaan ko. muutos tulee tehdä erillisellä kaavamuutoksella. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että kaavaehdotus on kehittynyt maakuntamuseon aiempien lausuntojen mukaisesti ja on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. Muistutuksissa esitettiin mm., että Teiskontien ja Kissanmaan asutuksen väliset puistot tulisi liittää suojelukaavaan, tonteilla tulisi sallia talojen uudelleenrakentamista ja rakennusoikeus tulisi olla alkuperäisen suuruinen. Esitettiin ympäristön suojelusta luopumista Sopulinkadulla tai jopa Sopulinkadun jättämistä pois kaavasta. Muistutuksissa esitettiin pelko rakennusten museoinnista. Esitettiin, että säilyttämiseen liittyvät määräykset eivät ole kohtuullisia ja että rakentamista rajoitetaan tarpeettomasti. Muistutuksissa todettiin, että kaava ei vastaa keskusta tiivistämistarpeisiin. Myös meluesteiden rakentaminen Teiskontietä vasten tuotiin esille. Kaavoituksen vastineena muistutuksiin todetaan mm: Ko. viheralueet on vahvistettu Teiskontien uudehkossa kaavassa. Suojelukaava-alueella pyritään asetettujen suojelutavoitteiden mukaisesti säilyttämään kaikki yhtenäisellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella olevat rakennukset. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on vähäisessä määrin leikattu, mutta suurella osalla asuinrakennuksista rakennusoikeus on pysynyt ennallaan. Myös Sopulinkadun ympäristön arvo on todettu maakuntamuseon kaavoitusta varten tekemässä inventoinnissa. Myös maakuntakaavaa varten tehdyssä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015-selvityksessä on todettu kaava-alueen maakunnallinen arvo. Rakennuksen käyttö, huolto ja kunnostaminen ovat paras tae rakennusten säilymiselle, myös energiatehokkuutta parantavat toimet on sallittu. Rakentamistehokkuutta on lisätty suojelukaavan tavoitteiden mahdollistamissa rajoissa, alueen kokonaisrakennusoikeus on kasvanut. Asemakaavan liitteenä on kooste muistutuksista sekä vastineet. Lisäksi erillisenä liitteenä on alkuperäiset muistutustekstit. Lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaan ei ole tehty tarkistuksia. AL-kortteleiden autopaikkanormia on kevennetty ollen nyt 1ap/110 k-m2; alue sijaitsee tehokkaan joukkoliikenteen alueella. Ohjausryhmäkokoukset Ryhmässä on ollut osallistujia Pirkanmaan maakuntamuseosta, rakennusvalvonnasta ja maankäytön suunnittelusta. Ohjausryhmä on linjannut kaavaratkaisun eri osa-alueita. Ohjausryhmän kokous 1: Haasteena on asuinympäristön luonteen säilyttäminen oman ajan hengen mukaisena ja vehreänä samalla huomioiden kohtuullinen ja tasapuolinen rakennusoikeus. Todettiin, että kaavaratkaisun tulee ohjata asuinrakennuksen vaipan sisätilojen tehokkaaseen hyödyntämiseen (esim. sivuvinttien muuttaminen lämpimiksi tiloiksi) ja että piharakennuksiin sijoitetaan
käyttämätöntä rakennusoikeutta. Lisäksi todettiin, että kaikkein pienimpien asuinrakennusten laajentamista tutkitaan kaavaratkaisussa. Rakentamistapaohje tehdään sitovana. Ohjausryhmän kokous 2: Todettiin, että erillispientalotonteilla olisi yhtenäinen rakennusoikeus nykyisten rakennusoikeuksien tapaan, nykyistä rakennusoikeutta ei juurikaan nosteta. Kaavaratkaisussa taloja voisi laajentaa vaipan sisäpuolella, kaikkein pienimmissä taloissa myös ulospäin etenkin, jos talo on pihan perällä, eikä rakennusoikeutta saada sijoitettua piharakennuksiin riittävästi (ettei etupihan piharakennus peitä tontin takaosan pientä asuinrakennusta). Todettiin, että pikkupuiston EHYT-kohteen muuttamista osittain pientalotonteiksi ja osittain puistoksi mietitään vastustuksesta huolimatta. Isommista viheralueista ei oteta alueita rakentamiseen. Ohjausryhmän kokous 3: Todettiin, että kadun puolelle ei saa autotallin yhteyteen kerrosalan lisäksi tehdä autokatosta. Autotalli sijoitetaan harjansuunta kohtisuoraan katuun nähden, jotta se ei tule asuinrakennuksen eteen. Riistakadulla voitaisiin sallia erillinen sivuasunto tonttien suuren koon perusteella. Kaavamerkintä A-29/s on hyvä alueelle; rakennettu ympäristö säilytetään. On tarkoituksenmukaista käyttää Petsamon kaavan mukaista merkintää. Tutkitaan vielä arvokkaimpien ja pienimpien asuinrakennusten laajentamista tai sen sijaan suuremman piharakennuksen sallimista tontin takaosaan. Kuistien enimmäiskokoa tutkitaan laajentamistarkoituksessa. Nykyiset, suuret yksittäiset naapureista poikkeavat omakotitonttien rakennusoikeudet ovat haaste, kun tavoitellaan alueen yhtenäisyyttä ja tasapuoliseksi koettua yhtenäistä rakennusoikeutta. Ohjausryhmän kokous 4: Todettiin, että kaavan perusratkaisu on ohjausryhmän tavoitteiden mukainen, rakennusoikeudet ovat omakotitaloissa kortteleittain samat pohjautuen vanhoihin asemakaavoihin. Vaipan sisällä saa laajentaa rakennusoikeuden estämättä. Suurimmille tonteille Riistakadulla voi rakentaa sivuasunnon, tontteja ei saa jakaa. Rivi- ja kerrostalojen osalta määritellään rakennusoikeus toteutuneen kerrosalan pohjalta. Pienimpiä omakotitaloja saa laajentaa kadusta poispäin. Rakennusalojen etäisyyksiä naapureihin tarkastellaan vielä, samoin kerroslukuja. Museopalvelut esittää, että rivitalot osoitetaan suojelumerkinnällä. Asiaan palataan ehdotusvaiheessa. Täydennysrakentamiskorttelin tarpeellisuudesta keskusteltiin. Ohjausryhmän kokous 5: Todettiin kaavaluonnoksen palaute. Talousrakennusten rakennusaloja tiukennetaan omakotitalojen etupihoilla, asuinrakennus jää hyvin näkyviin tielle päin. Alkuperäisen kaavan mukaan toteutunutta rakennusoikeutta ei leikata. Rakennusoikeudet määritetään siten tonttikohtaisesti ja rakennusoikeudet kasvavat hivenen luonnosvaiheesta. vastaavasti talousrakennusoikeuksia pienennetään osittain. Osaa omakotitaloista voi korottaa, jotta ullakolle saadaan asuintilaa. 11.9. ELY-keskuksen kanssa pidetyn työpalaverin mukaan Teiskontien
meluesteiden rakentamisajankohdasta ei ole vielä päätöksiä, on ELY:n ja kaupungin yhteishanke. Ohjausryhmässä todettiin, että melualueella kaavassa sallittavien talojen laajentaminen tutkitaan tapauskohtaisesti, asuinrakennuksen vähäinen laajentaminen lienee mahdollista, mutta tuhoutuneen asuinrakennuksen tilalle saa rakentaa uuden talon vasta meluesteen valmistuttua. Pikkupuiston tonteista luovutaan. Tonttien osoittamisen tarkoituksenmukaisuutta pohdittiin ohjausryhmässä jo luonnosvaiheessa ja päädyttiin osoittamaan tontit luonnokseen, osaltaan myös osallispalautteen selvittämiseksi. Ohjausryhmän kokous 6: Todettiin, että ehdotukseen suurin muutos on, ettei alkuperäisen kaavan mukaisesti toteutunutta rakennusoikeutta leikata. Kaavoitus esittää, että laajennettavia omakotitaloja on nyt 32 kpl (luonnos 19) johtuen rakennusoikeuden kasvusta. taloa ei saa laajentaa kadulle päin ja ensisijainen laajentamistapa on vaipan sisäinen tai kuistille. Matalia omakotitaloja voi korottaa, u3/4-merkintä rajaa korottamisen tiettyyn tasoon. Y-tontille ja rivitalotontille 853-9 esitetään tarkentavaa suojelumerkintää. Yleismääräyksiin ja rakentamistapaohjeisiin tehdään kaavan mukaiset tarkistukset. Asemakaavaehdotuksen muistutuksista sekä niiden mahdollisesti aiheuttamista toimista sekä vastineiden sisällöstä on neuvoteltu asemakaavoituksen ja maakuntamuseon kanssa. Rakennusvalvonnan edustajat ilmoittivat, että muistutukset liittyvät lähinnä suojeluun, eikä niissä ole varsinaisia heille kaavan tulkintaan liittyviä asioita. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaan liittyen pidetään viranomaisneuvotteluja tarpeen mukaan. ELY-keskus on ilmoittanut, että erillinen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeellinen Kissanmaan suojelukaavasta. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaava laaditaan kaupungin aloitteesta vuosille 2015 2017 hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaan. 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaratkaisun perustaksi mietittiin eri lähestymistapoja kaavaratkaisuun kaavoituksen sekä ohjausryhmän toimesta. Todettiin, että nykyistä suuremmat rakennusoikeudet johtaisivat useimmilla erillispientalotonteilla laajennuksen myötä omakotitalojen mittasuhteiden muuttumiseen. Tämä vaikuttaisi rakennusten ilmeeseen sekä alkuperäiseen hyvin säilyneeseen kaupunkikuvaan. Eri laajentamisvaihtoehtojen pohdinnassa päädyttiin ratkaisuun, jossa pienimpiä omakotitaloja voisi laajentaa kohtuullisen asuinkerrosalan saavuttamiseksi.