16 Asemakaava nro 8186, Kissanmaa, asemakaavan tarkistaminen, ympäristön säilyttäminen. Valmistelija / lisätiedot: Korte Katariina

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) 16 Asemakaava nro 8186, Kissanmaa, asemakaavan tarkistaminen, ympäristön säilyttäminen TRE:6013/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Korte Katariina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Katariina Korte, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Valtuusto edellyttää, että maankäytön suunnittelu selvittää yhdessä maakuntamuseon, ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa toimintatavan, jolla kaava-alueella voidaan tehdä suunnitelmallisesti hallittua uudisrakentamista. Tällaisia kohteita olisivat energiatalouden tai tilojen vanhanaikaisuuden kannalta tahi muita vastaavia kohteita, joissa tilojen uudistaminen olisi kohtuuton omistajille. Uudisrakentamisessa tulisi noudattaa huolellisesti alueen ominaispiirteitä ja suojelukaavan tavoitteita. Päätösehdotus Kh Kaavoitusarkkitehti Katariina Korte: Yhdyskuntalautakunnan hyväksymisen jälkeen Kissanmaan asemakaavan (kaava nro 8186) tontilla on korjattu rakennusoikeusmerkintään tullut virhe. Oikea rakennusoikeus on t60 (ennen t60). Korjattu asemakaavakartta sekä asemakaavaselostuksen liitelomake on vaihdettu liitteisiin päivätty sekä ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8186 hyväksytään. Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi esitti asian jättämistä pöydälle. Jaakko Mustakallio kannatti Sasin pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli Sasin pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesin sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Asia jätettiin pöydälle. Kh Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala:

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Uudistan päätösehdotukseni. Puheenjohtaja tiedusteli myönnetäänkö tässä asiassa läsnäoloja puheoikeus johtaja Mikko Nurmiselle. Kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä oikeus myönnettiin. Merkittiin, että Nurminen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana klo ja poistui ennen päätöksentekoa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Kv Matti Höyssä ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Aarne Raevaara kannatti Höyssän pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta. Antti Ivanoff, Jari Heinonen, Timo Vuohensilta ja Lassi Kaleva kannattivat Höyssän pöydällepanoehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Höyssän tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto ei ollut yksimielinen oli suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen; ne, jotka kannattavat Höyssän pöydällepanoehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 56 JAAääntä ja 9 EI-ääntä, yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää, joten Höyssän pöydällepanoehdotus oli tullut hyväksytyksi. (Äänestys 1/122 ). Päätös Valtuusto päätti, että asia jätetään pöydälle. Kokouskäsittely Aarne Raevaara ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Matti Höyssä teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen: Valtuusto edellyttää, että maankäytön suunnittelu selvittää yhdessä maakuntamuseon, ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa toimintatavan, jolla kaavaalueella voidaan tehdä suunnitelmallisesti hallittua uudisrakentamista. Tällaisia kohteita olisivat energiatalouden tai tilojen vanhanaikaisuuden kannalta tahi muita vastaavia kohteita, joissa tilojen uudistaminen olisi kohtuuton omistajille.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Uudisrakentamisessa tulisi noudattaa huolellisesti alueen ominaispiirteitä ja suojelukaavan tavoitteita. Antti Ivanoff kannatti Raevaaran palautusehdotusta ja Höyssän toivomusponsiehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun on seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä palautusehdotusta. Lassi Kaleva kannatti Raevaaran palautusehdotusta. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen; ne, jotka kannattavat Raevaaran palautusehdotus äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 18 JAA-ääntä ja 49 EI-ääntä, joten Raevaan palautusehdotus oli tullut hylätyksi ja asian käsittely jatkui. (Äänestys 1/16 ) Aleksi Jäntti ja Ilkka Sasi kannattivat Höyssän toivomusponsiehdotusta. Aarne Raevaara ehdotti, että asemakaaehdotus hylätään. Lassi Kaleva ja Antti Ivanoff kannattivat Raevaaran hylkäysehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta voidaanko Raevaaran tekemä hylkäysehdotus hyväksyä yksimielisesti, koska valtuusto ei ollut yksimielinen oli suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen; ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Raevaaran hylkäysehdotusta äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 51 JAA-ääntä ja 14 EI-ääntä yhden valtuutetun ollessa poissa äänestyksestä, joten Raevaaran hylkäysehdotus oli tullut hylätyksi ja kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi. (Äänestys 2/16 ). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska kaupunginhallituksen ehdotukseen ei ollut tehty muutosehdotusta se oli tullut valtuuston päätökseksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Höyssän tekemä toivomusponsiehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto oli yksimielinen puheenjohtaja totesi toivomusponsiehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisestti. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan muutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa:

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Diaarinumero: TRE: 6952/ /2011. TIIVISTELMÄ Kaava-alue sijaitsee Kissanmaalla n. 3 km itään päin kaupungin keskustasta Teiskontien eteläpuolella. Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa ja on laajuudeltaan noin 27 ha käsittäen Kissanmaan 1950-luvulla rakentuneen pääosin pientaloalueen, rivitalo- ja kerrostaloalueita sekä lähivirkistysalueita. Aluerakenne Kissanmaan kaupunginosa on yhtenäinen ja selkeästi rajautuva ja se on säilyttänyt kiitettävästi 1950-luvun ilmeensä. Väljyys ja vehreys olivat aikakauden asuinalueiden elementtejä ja ne näkyvät Kissanmaalla erityisen hienosti. Yleensä rakennukset ovat muutoksista huolimatta yhä selvästi tunnistettavissa aikakautensa edustajiksi. Alueella on ennen kaikkea yhtenäisyytensä vuoksi merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. Se edustaa esimerkillisellä tavalla puutarhakaupunkisuunnittelun ihannetta ja suomalaista 1950-luvun asuinaluesuunnittelua. Rakennuskanta kertoo aikakauden arkkitehtuurista, rakennusperinteestä ja rakennustekniikasta, kuten käsityötaidosta ja orastavasta elementtitekniikasta. Asemakaava tavoitteet Asemakaava laaditaan kaupungin aloitteesta vuosille hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaan. Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka - turvaa vanhan rakennuskannan säilymisen - turvaa kulttuurihistoriallisen miljöökokonaisuuden säilymisen. Tämä tarkoittaa kaupunkikuvan kannalta tärkeiden puistojen ja katutilojen, tonttijaon ja asuinrakennusten mittakaavan sekä julkisivujen periaatteiden säilyttämistä - mahdollistaa rakentamisen niin, että talojen nykyisen vaipan sisällä tilat voidaan hyödyntää tehokkaasti - ottaa huomioon nykyajan asumisen vaatimusten sovittamisen suojelunäkökohtiin. - edistää alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisena pysymistä Mahdollisimman hyvän kaavallisen lopputuloksen saavuttamiseksi: - selvitetään alueen kulttuurihistorialliset arvot - tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuudet - tutkitaan rakennetuilla tonteilla lisärakentamisen mahdollisuudet, jotka ympäristö kestää, mm. kuistit, piharakennukset ja autotallit - laaditaan kaavaa vuorovaikutteisesti

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) - laaditaan rakentamistapaohjeet Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tehnyt Kissanmaalle rakennetun ympäristön inventoinnin vuonna Selvityksessä eriteltiin Kissanmaan kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet, jotka huomioidaan asemakaavoituksessa ja muutoshankkeissa. Selvitystyö kohdistui alueen 1940-luvun lopun ja 1960-luvun alun välisenä aikana rakennettuihin asuinrakennuksiin. Tätä vanhempaa rakennuskantaa Kissanmaalla ei ole säilynyt ja uudempaakin rakennuskantaa alueella on melko vähän. Kaavan perustana on maakuntamuseon inventointityö. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille ja osallistumisja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 11 kommenttia, joissa toivottiin Pikkupuiston säilymistä puistona sekä esitettiin toiveita oman omakotitontin suhteen, kuten esim. piharakennuksen rakentamismahdollisuutta tai lisärakennusoikeutta omakotitontille. Maakuntamuseolta ja ympäristönsuojelusta saatiin kommentit. Kaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin , paikalla oli noin 30 henkeä. Asukaskiertokävely alueella tehtiin , mukana oli noin 30 henkilöä. Kiertokävelyn ennalta laadittuihin kysymyksiin saatiin 15 kirjallista kommenttia, joissa toivottiin alueen säilymistä ennallaan ja toisaalta mahdollisuutta laajentaa omakotitaloja ja rakentaa piharakennuksia. Pikkupuistoon rakentamista vastustettiin useimmissa kommenteissa. Ympäristönsuojelun kommentissa todettiin mm. että suunnittelualueen lähiympäristössä itä- ja koillispuolella tapahtunut lisärakentaminen ja metsähakkuut ovat heikentäneet lähialueen liito-oravakannan elinmahdollisuuksia. Suunnittelutyön yhteydessä pidettiin tärkeänä selvittää sekä alueen maisemallisesti merkittävä puusto että sen merkitys liito-oravan elinmahdollisuuksien kannalta. Liito-oravaselvitystä ja kulkuyhteyksien tarkastelua pidettiin tarpeellisena alueen itäisessä osassa. Kaavoitus toteaa, että puistoon on osoitettu liito-oravaa suojeleva merkintä aiemmin tehdyn selvityksen perusteella, uusi selvitys ei ollut tarpeen viherympäristön säilyessä alueella ennallaan. Maakuntamuseon kommentissa todettiin mm., että Kissanmaa on yhtenäinen, 1950-luvulla syntynyt asuinalue, jolla on merkittävää kulttuuri- ja rakennushistoriallista arvoa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan miljöökokonaisuuden ja vanhan rakennuskannan säilyttämiseen tähtäävät tavoitteet ovat oikea lähtökohta kaavan suunnittelulle. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Tapiola-talossa Kissanmaalla. Paikalla oli noin 50 henkilöä. Vilkkaan keskustelun sisältö painottui Pikkupuistoon kaavailtuihin neljään tonttiin, joiden ei katsottu sopivan keskelle kaupunginosakokonaisuutta, jossa rakennettu ympäristö suojellaan. Tontit herättivät kiivasta vastustusta. Puheenvuoroissa asukkaat olivat kaiken kaikkiaan muuten tyytyväisiä Kissanmaan suojeluun ja kaavaratkaisuun, mutta myös mm. omakotitonttien täydennysrakentamismahdollisuutta ja myös purkamismahdollisuutta yksittäisessä mielipiteessä vaadittiin. Luonnoksesta saatiin 9 lausuntoa ja 20 mielipidettä. Mielipiteissä oli yhteensä 33 allekirjoittajaa, joista 20 vastusti neljän uuden erillispientalotontin osoittamista Pikkupuistoon. Muuten mielipiteissä toivottiin mm. omalle tontille tai alueelle yleensä lisärakentamismahdollisuutta, toivottiin että käytettyä rakennusoikeutta ei leikata, puututtiin Karhunkadun meluun, toivottiin vuoden -54 kaava-alueen jättämistä pois kaavasta, toivottiin alueen puuston suojelua sekä toivottiin Kissanmaan aukion kehittämistä. Maakuntamuseon lausunnossa ei pidetty neljän uuden omakotitontin sijoittamista alueelle hyvänä ratkaisuna. Osalle omakotitaloista sallittua laajennusmahdollisuutta sekä piharakennusten rakentamista kadun puolelle pidettiin riskinä, mitä on kuitenkin kaavaratkaisulla pyritty minimoimaan. Ympäristönsuojelu piti tärkeänä Teiskontien meluesteiden toteuttamista Karhunkadun kortteleita vastaan ennen mahdollista uudisrakentamista. Asemakaavaehdotuksen liitteenä on kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet. Lisäksi erillisenä liitteenä ovat alkuperäiset lausunnot ja mielipidetekstit. Asemakaavaan on tehty mm. seuraavat tarkistukset: Kaavaperiaatetta on luonnosvaiheesta tarkistettu siten, että alkuperäisen kaavan mukaan käytettyä asuinrakennusoikeutta ei leikata. AO-tonttien asuinrakennusten rakennusoikeudet vaihtelevat 160 ja 185 k-m2:n välillä (luonnoksessa k- m2). Talousrakennusten rakennusoikeuksia on vastaavasti joiltain osin laskettu luonnosvaiheesta. Rakennusoikeus pohjautuu alkuperäisiin 1950-luvun kaavoihin, mutta rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisesti toteutuneeseen alkuperäiseen rakennusoikeuteen pohjautuen. Poikkeuksena ovat pienimmät talot, joilla on laajentamismahdollisuus rakennuksen harjan suuntaan. Laajennettavien omakotitalojen määrä on noussut lisääntyneen rakennusoikeuden vuoksi (ehdotus 32 kpl, luonnos 19 kpl). Toisaalta laajennettavan talon enimmäiskokoa on ehdotukseen pienenetty (ehdotus 170 k-m2, luonnos 180 k-m2). Ensisijainen laajentamistapa on kuitenkin rakennuksen vaipan sisällä, toissijainen kuistin rakentaminen lämpimäksi tilaksi. Yksikerroksisen tai matalan ullakollisen talon voi korottaa niin että

7 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) ullakkokerrokseen saadaan asuintilaa. Kaavamerkintä Iu3/4 rajaa korotusta myös kaupunkikuvallisesti. Korotettavia omakotitaloja on alueella seitsemän. Pikkupuiston neljä uutta erillispientalotonttia alueen keskellä on jätetty pois ehdotuksesta. Osallisten voimakas vastustaminen on myös huomioitu mm. yhtenäisen kulttuuriympäristön säilyttämisen näkökulmasta. Rivitalojen rakennusoikeuksia on tarkistettu vastaamaan tarkemmin toteutunutta kerrosalaa. Kerrostalon ullakkokerroksen muuttaminen asuinkerrokseksi on sallittu tontilla AO-3/s- ja AO-tontit on osoitettu kerroslukumerkinnällä I u3/4. Merkintä soveltuu hyvin ns. puolitoistakerroksisille taloille, joissa ullakkokerroksessa on tavanomaista asuintilaa 75 % ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Kaavamerkintä ohjaa ja rajaa ullakkokerroksen kokonaiskorkeutta. Tapiola-talon tontille sekä rivitalotontille on osoitettu tarkentavia suojelumääräyksiä. Asemakaavan yleismääräyksiin on tehty mm. seuraavat tarkistukset: Asuinrakennuksen merkittävä korottaminen on kielletty lukuun ottamatta korotusta kortteleissa 849 ja kerrosluvun puitteissa. (Koskee yksikerroksisia ja matalalla ullakolla olevia rakennuksia, 7 kpl). Rakentamistapaohjeeseen on päivitetty asemakaavan tarkistusten mukaiset muutokset. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavaratkaisun perusta on ympäristön säilyminen ilmeeltään nykyisenlaisena. Toisaalta kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeella tavoitellaan myös rakennusten ja alueen ilmeen entistämistä lähemmäksi alkuperäistä miljöötä. Kaavaratkaisu mahdollistaa erillispientalojen laajentamisen vaipan sisällä ja laajentamisen talousrakennukseen. Lisäksi voidaan pienimpiä rakennuksia laajentaa. Riistakadun suurilla tonteilla on mahdollista erillisen pienen sivuasuntorakennuksen rakentaminen. Rakennusoikeuksien muutokset ovat varsin pieniä. Kerrostalo- ja rivitalotonteilla rakennusoikeus on osoitettu käytetyn kerrosalan perusteella, asuinrakennuksia ei saa laajentaa. Lisärakentamismahdollisuutena tonteille on osoitettu rakennusoikeutta talousrakennuksille. Omakotitonteilla rakennusoikeuden lähtökohtana on alkuperäisten asemakaavojen periaatteet. Rakennusoikeus on osoitettu tonttikohtaisesti vähintään toteutuneen kerrosalan mukaisesti, mutta enintään alkuperäisen kaavan osoittamaksi.

8 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Suurimmissakin omakotitaloissa voi kuitenkin kaavamääräysten mukaisesti muuttaa vaipan sisällä tiloja asuinkäyttöön huolimatta siitä, että rakennusoikeus on ylitetty. Pienimmissä omakotitaloissa on laajentaminen harjan suuntaan sallittu rakennusalan puitteissa. Lisäksi yksikerroksisen tai matalan ullakollisen erillispientalon voi korottaa rakennusoikeuden puitteissa niin, että ullakkokerrokseen saadaan asuintilaa. Rakennusten tyylin sekä miljöön säilymistä tukevat määräykset on kirjattu asemakaavakarttaan, rakentamistapaohjeeseen on kirjattu sitovat erilliset ohjeet. Alueelle osoitetaan seuraavia korttelialueita: A-29/s: Asuinrakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. AO-3/s: Erillispientalojen ja paritalojen korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. AL-33/s: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuin-, liike- ja toimistorakennuksia ei saa purkaa. AO: Erillispientalojen korttelialue. Merkinnällä on osoitettu tyylillisesti erilaisten rakennusten tontit, joita ei ole myöskään inventoitu (7 kpl). Y: Yleisten rakennusten korttelialue. Kissanmaan aukiolle osoitetaan pieni torialue ja autopaikat jäsennöidään uudestaan. Oleva puustoalue osoitetaan istutusalueeksi sekä osoitetaan rakennusoikeutta kioskille. Pikkumetsän puiston keskeinen alue osoitetaan merkinnällä sl-6: Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. Mitoitus

9 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Alueen pinta-ala on 27 ha, josta korttelialuetta on 17,9 ha, katualuetta 3,7 ha ja viheraluetta 5,5 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on k-m2, alueen rakennusoikeus lisääntyy 3382 k-m2:ä. Asuinkerrosalaa on k-m2, josta erillispientalotonteille on rakennusoikeutta k-m2. Asuinkerrosala lisääntyy yhteensä 3162 k-m2:ä, josta erillispientalotonttien rakennusoikeuden lisäys on 2294 k-m2. Erillispientalotonttien tehokkuusluku on keskimäärin e= 0,19, A-29/s-tonttien keskimääräinen tehokkuus on e= 0,31 ja AL-33/stonttien e=0,70. Alueella on 149 tonttia, joista alueellisella suojelumerkinnällä on suojeltu 141 tonttia. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman, samalla päättyy rakennuskielto. Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto maakuntamuseolta, Pirkanmaan liitolta ja Pirkanmaan ELYkeskukselta. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa asemakaavasta. Päätösehdotus. Va. asemakaavapäällikkö Karppinen: Yhdyskuntalautakunta päättää, hyväksyä päivätyn ja tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8186 asetettavaksi nähtäville ja esittää sen nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Merkittiin, että kaavoitusarkkitehti Katariina Korte esitteli asian kohdassa Ajankohtaiset asiat. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Yla Kaavoitusarkkitehti Katariina Korte : Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt kokouksessaan asemakaavaehdotuksen nro 8186 asetettavaksi nähtäville. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Asemakaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa Ehdotuksesta saatiin kuusi muistutusta ja kaksi lausuntoa: Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Viranomaispalvelujen kaupunkimittaukselta. Maakuntamuseo lausui, että kaava on kulttuuriympäristöarvojen osalta hyväksyttävissä. Kaupunkimittaus ehdotti yhteen omakotitonttiin liitettäväksi

10 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) tontin nurkkauksessa olevaa n. 70m2:n aluetta toisesta tontista. kaavoituksen mukaan muutos tulee tehtäväksi erillisellä kaavamuutoksella. Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus ilmoittivat, etteivät anna lausuntoa. Muistutuksissa esitettiin mm., että Teiskontien ja Kissanmaan asutuksen väliset puistot tulisi liittää suojelukaavaan, tonteilla tulisi sallia talojen uudelleenrakentamista ja rakennusoikeus tulisi olla alkuperäisen suuruinen. Esitettiin ympäristön suojelusta luopumista Sopulinkadulla tai Sopulinkadun jättämistä pois kaavasta. Muistutuksissa esitettiin pelko rakennusten museoinnista. Esitettiin, että säilyttämiseen liittyvät määräykset eivät ole kohtuullisia ja että rakentamista rajoitetaan tarpeettomasti. Muistutuksissa todettiin, että kaava ei vastaa tiivistämistarpeisiin. Myös meluesteiden rakentaminen Teiskontietä vasten tuotiin esille. Kaavoituksen vastineena muistutuksiin todetaan mm: Suojelukaava-alueella pyritään asetettujen tavoitteiden mukaisesti säilyttämään kaikki yhtenäistä kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta muodostavat rakennukset. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on vähäisessä määrin leikattu, mutta kuitenkin suurella osalla asuinrakennuksista rakennusoikeus on pysynyt ennallaan. Myös Sopulinkadun ympäristön arvo on todettu maakuntamuseon kaavoitusta varten tekemässä inventoinnissa. Maakuntakaavaa varten tehdyssä Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015-selvityksessä on todettu kaava-alueen maakunnallinen arvo. Rakennuksen käyttö, huolto ja kunnostaminen ovat paras tae rakennusten säilymiselle, myös energiatehokkuutta parantavat toimet on sallittu. Rakentamistehokkuutta on lisätty suojelukaavan tavoitteiden mahdollistamissa rajoissa, alueen kokonaisrakennusoikeus on kasvanut. Saatu palaute sekä kaavoituksen vastineet ovat asemakaavan liitteenä olevassa vastineraportissa. Muistutusten ja lausuntojen perusteella kaavaan ei ole tehty tarkistuksia. AL-kortteleissa on kevennetty autopaikkanormia ollen nyt 1ap/110 k-m2. äätösehdotus. Vs. asemakaavapäällikkö Rahkonen: Yhdyskuntalautakunta päättää hyväksyä päivätyn, ja tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8186 ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Merkittiin, että Reeta Ahonen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo Keskustelun kuluessa Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen esitti, että asia jätetään pöydälle.

11 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Aarne Raevaara kannatti pöydällejättöesitystä. Koska oli tehty kannatettu pöydällejättöesitys, puheenjohtaja totesi että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne jotka ovat Rantaviita-Tiaisen pöydällejättöesityksen kannalla äänestävät JAA ja ne jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä pöydällejättöesitys sai 2 ääntä (Rantaviita-Tiainen, Raevaara) ja asian käsittelyn jatkaminen 8 ääntä (Salmi, Stenhäll, Ahonen, Rajala, Jokinen, Niemelä, Strömberg, Tervo). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkamisen tulleen hyväksytyksi äänin 8-2. Asian käsittelyä jatkettiin. Seuraavaksi Aarne Raevaara esitti päätösehdotuksen hylkäämistä. Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Päätös Yhdyskuntalautakunta päätti hyväksyä päivätyn sekä ja tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8186 ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Päätöksen jälkeen Aarne Raevaara ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan liitettäväksi. Ilmoitus kh, muistuttajat Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Tiedoksi Pirkanmaan Ely-keskus, kuulutus, Berg Nina/kami, Mäkelä Marika/ koha Liitteet 1 Asemakaavakartta Kissanmaa.pdf 2 Poistettava asemakaava Kissanmaa.pdf 3 Asemakaavaselostus Kissanmaa.pdf 4 Asemakaavaselostuksen liitelomake Kissanmaa.pdf 5 Palautekooste Kissanmaa.pdf 6 Vastineraportti Kissanmaa.pdf 7 Aarne Raevaaran eriävä mielipide Kissanmaa.doc 8 Aarne Raevaaran eriävä mielipide pdf 9 Äänestyslista palautusehdotus 16.pdf 10 Äänestyslista hylkäysehdotus 16.pdf

12 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14)

13 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) Valitusosoitus 16 Valitusosoitus Yllä mainittuihin valtuuston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen peruste Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3. päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna puhelin /vaihde telefax sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi virka-aika: klo Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Tiedoksisaanti kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan kuitenkin tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjassa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta

14 Tampere Ote pöytäkirjasta 1/ (14) - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä - päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta valitusaika alkaa - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viraston aukioloaikana. Omalla vastuulla valituskirjan voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituksen voi toimittaa myös sähköisesti tai telefaxilla. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valituksen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä, riippumatta siitä toimitetaanko valitus postitse tai sähköisesti. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.