Talousarvio 2013 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen tiivistelmä Espoo investoi asukkaiden palveluihin ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Kaikkia aluekeskuksia kehitetään Palveluihin uusia toimintamalleja Lainamäärä kasvaa hallitusti 1
Talousarvioaineisto: www.espoo.fi/talous Sisältö Espoon kaupungin talousarvio 2013 ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelma...3 Käsittelyaikataulu Talousarvion rakenne Talouden tunnuslukuja... 4 Espoo järjestää palveluja kasvavalle väestölle ja luo edellytyksiä kasvulle...5 Keskeiset taloustiedot......................................................7 Sosiaali- ja terveystoimi... 9 Hyvinvointia, varhaista tukea ja kuntoutusta uusin keinoin Sivistystoimi...12 Kasvua, kehitystä, oppimista Tekninen ja ympäristötoimi...15 Länsimetro aikataulussa Palveluliiketoimi...19 Palvelutuotteita kustannustehokkaasti Merkittävät talonrakennushankkeet 2013-2017 Kunnallistekniikan rakentamisohjelma 2012-2013 Asuntorakentamista 2012-2014 Rakennus- ja liikeinvestoinnit Lisätietoja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, p. 046 877 3953 rahoitusjohtaja Reijo Tuori, p. 050 5447642 taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen p. 046 8773187 Sivistystoimi: sivistystoimen johtaja Sampo Suihko, p. 8165 2200, 050 551 8119 talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen, p. 8165 2220, 0500 895 980 Sosiaali- ja terveystoimi: perusturvajohtaja Juha Metso, p. (09) 816 23050 talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri, p. (09) 816 23000 terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen, p. (09) 816 23332 perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes, p. (09) 816 23052 vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija, p. (09) 816 23311 Tekninen ja ympäristötoimi: teknisen toimen johtaja Olavi Louko, p. 0500-607 754 talousjohtaja Tanja Paananen, p. 0400 201525 Palveluliiketoimi: liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko p. 040 336 0741 talousjohtaja Krister Portman p. 040 548 3733 Kannen kuva: Pekka Sipola, Compic Takakansi: metroaitaa Matinkylässä 2
ESPOON KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 JA VUOSIEN 2013-2015 TALOUSSUUNNITELMA Käsittelyaikataulu 10.9. Valtuusto määräsi tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2012 ja 25.10. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittelee talousarvioehdotuksen henkilöstölle ja tiedotusvälineille Talousarvioehdotus julkistetaan netissä klo 11: www.espoo.fi 29.10. Kaupunginjohtaja esittelee talousarvioehdotuksen kaupunginhallitukselle 7.-13.11. Valtuuston neuvottelutoimikunta neuvottelee talousarvioehdotuksesta ja taloussuunnitelmasta 26.11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman 5.12. Valtuusto käsittelee talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman 10.12. Valtuusto käsittelee talousarvioon ja -suunnitelmaan liittyvät toivomukset Talousarvion rakenne Talousarvio ja -suunnitelma sisältää peruskaupungin, liikelaitokset sekä erilliset taseyksiköt. Peruskaupunkiin sisältyy yleishallinto, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi sekä palveluliiketoimen toimialan esikunta ja nettobudjetoituina yksiköinä toimivat konsernipalvelujen osat. Liikelaitoksia ovat Tilakeskus-liikelaitos, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos, Espoo Catering -liikelaitos, Espoo Logistiikka -liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos sekä vuoden 2013 alussa aloittavat Espoo Talouspalvelut -liikelaitos ja Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos. Taseyksiköitä ovat Suurpelto ja Tapiola sekä rahastot. Tiivistelmä kaupunginjohtajan ehdotuksesta vuoden 2013 talousarvioksi Tämä tiivistelmä sisältää talousarvioehdotuksen keskeisimmät asiat. Talousarvioehdotus ja joulukuussa hyväksyttävä lopullinen talousarvio ja taloussuunnitelma esitellään kokonaisuudessaan internetissä: http://espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko/talous Valtuuston talousarviokokousta voi seurata internetissä ja yleisölehteriltä. Valtuustotalo sijaitsee Espoon keskuksessa osoitteessa Espoonkatu 5. 3
TALOUDEN TUNNUSLUKUJA Peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Milj. euroa Tunnuslukuja TP 2011 ENN 2012 2013 2014 2015 Vuosikate 140,6 118,6 105,4 97,9 147,3 Poistot 95,9 100,2 105,0 110,1 117,6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 46,3 16,3 0,7-12,0 29,9 Investoinnit, brutto 197,1 220,0 243,5 284,9 286,3 Lainakanta 159,7 158,8 200,8 292,6 358,3 Lainat euroa/asukas 633 619 772 1 109 1 341 Vuosikate, % poistoista 147 % 118 % 100 % 89 % 125 % Investointien rahoitus -% 85 % 65 % 56 % 43 % 61 % Espoon asukasmäärä on jo yli 250 000. 4
Espoo järjestää palveluja kasvavalle väestölle ja luo edellytyksiä kasvulle Espoon kaupunki investoi lähivuosina voimakkaasti kasvavan väestön palveluihin ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Vuonna 2013 kaupunkikonsernin investoinnit ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuokra-asuntotuotanto mukaan lukien. Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat nopeasti. Kasvavana kaupunkina Espoo haluaa varmistaa kuntalaisten palvelut ja edistää työllisyyttä taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Espoon ennätyssuuri investointiohjelma on panostus tulevaisuuteen, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Verotuloja kertyy 1 300 miljoonaa euroa Mäkelä painottaa metropoliratkaisun merkitystä. Metropoliratkaisu vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella on paras tapa huolehtia hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Espoon vahvuus on viiteen aluekeskukseen perustuva verkostomainen kaupunkirakenne. Se mahdollistaa viihtyisän asuin-, asiointi- ja työpaikkaympäristön palvelujen, luonnon ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Kaikkia aluekeskuksia kehitetään niiden vahvuuksien pohjalta. Merkittäviä hankekokonaisuuksia vuonna 2013 ovat koulujen peruskorjausohjelma, Opinmäen koulun rakentaminen, Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja uusi maauimala, Elä ja asu keskukset ja Espoon sairaala sekä Espoon keskuksen kehittämisohjelma ja Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon asunnot Oy rakennuttaa uusia vuokra-asuntoja noin 300 vuodessa. Kaupungin palveluja sijoitetaan erityisesti raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. Konserni investoi 500 miljoonalla eurolla Tietoliikennealan rakennemuutos ja sen työllisyysvaikutukset huomioidaan kaupungin elinkeinopolitiikassa. Kaupunki rakentaa tehokasta verkostomaista tapaa tukea startup yritysten syntyä sekä elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä kasvaa ja kansainvälistyä. Tämä näkyy jo nyt lukuisten yritysten menestystarinoina ja vahvana uskona tulevaisuuteen. Länsimetron ja sen jatkon rakentaminen sekä Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostaman T3-alueen kehittäminen ovat merkittäviä investointeja pääkaupunkiseudun ja koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen, Mäkelä muistuttaa. Espoo on MAL-aiesopimuksessa sitoutunut rakentamaan vuosittain 2 500 uutta asuntoa, joista 500 on vuokra-asuntoja. Edellisellä sopimuskaudella Espoo piti lupauksensa ja aikoo pitää tälläkin kaudella. Tämän määrän Espoo pystyy vuosittain toteuttamaan. Se on Espoon panos seudun asuntomarkkinoille, Mäkelä sanoo. Espoon väestönkasvu on ollut ennätyksellistä 1950-luvulta alkaen, jolloin asukasmäärä on kymmenkertaistunut. Espoo on aina hoitanut kasvuvelvoitteensa, Mäkelä muistuttaa. Henkilöstö kasvaa 150 henkilöllä Lainamäärä kasvaa hallitusti Hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja seudullisten yhteisöjen taseisiin. Peruskaupungin investoinnit ovat 243 miljoonaa euroa ja tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 256 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy Espoon asunnot Oy:n vuokra-asuntotuotanto, joka rahoitetaan lainarahalla ja maksetaan vuokratuloilla. Peruskaupungin investoinneista noin puolet rahoitetaan tulorahoituksella. Loppuosa katetaan purkamalla peruspalvelujen kehittämisrahastoa sekä lainarahalla ja valtionosuuksilla. Energiayhtiön osakkeiden myynnistä syntyneen rahaston pääomiin ei kosketa, mutta aikaisemmin perustetun rahaston käyttö jatkuu seuraavina vuosina niin, että sen pääoma käytetään loppuun vuoden 2015 jälkeen. Konsernin tytäryhtiöiden investoinnit rahoitetaan täysin lainoituksella. Konsernin lainakanta kasvaa vuonna 2013 yhteensä 236 miljoonalla eurolla. Tästä peruskaupungin lisälainaa on noin 42 miljoonaa euroa. Sekä konsernin että peruskaupungin lainakanta tulee kasvamaan voimakkaasti vuosina 2014 ja 15. Lainamäärän kasvu on kuitenkin hallittua, kun otetaan huomioon kaupungin taseen rakenne. 5
Uusia asuntoja 2500, joista 500 vuokraasuntoja Espoon kasvu, uudet palvelut ja tilat lisäävät myös käyttökustannuksia. Kaupungin toimintamenot kasvavat 4,1 prosenttia vuonna 2013. Kaupungin henkilöstömäärä kasvaa noin 150 henkilöllä. Lisäys kohdistuu varhaiskasvatukseen, opetukseen, vanhusten palveluihin sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän 1 302 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Verotuloarviota on pienennetty viime keväästä yleisen taloustilanteen heikkenemisen vuoksi. Vuoden 2013 vuosikate on noin 105 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on lähellä nollaa vuonna 2013. Espoo tulee ensi vuoden aikana arvioimaan palvelujen järjestämis- ja tuotantotapaa. Valtuustokaudelle 2013-16 valmistellaan Espoo-tarinaksi nimetty kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteista on tarkoitus päättää keväällä. Tiukka taloudellinen toimintaympäristö edellyttää kustannusvaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamista. Espoo valmistelee myös talouden varautumisohjelman 10 vuoden ajanjaksolle. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Metropoliratkaisu vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella on paras tapa huolehtia hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä tulevaisuudessa Väestönkasvu (%) Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v. 2011-2030 Väestönkasvu % vuoteen 2030 TOP 5 Siuntio 46,4 % Pornainen 35,5 % Kirkkonummi 35,4 % Inkoo 34,2 % Sipoo 33,9 % 6
KESKEISET TALOUSTIEDOT Kaupungin tulorahoituksen jakautuminen Rahoitustuotot 2 % Valtionosuudet 2 % Toimintatuotot 16 % Kiinteistövero 4 % Kunnan tulovero; 69 % Yhteisövero 7 % Toimintamenot toimialoittain vuonna 2013 Palveluliiketoi Tekninen ja mi; 28 M ; 2 % (ilm.liikelaitoksia) ympäristötoimi; 210 M ; 13 % Yleishallinto; 45 M ; 3 % Sosiaali- ja terveystoimi; 704 M ; 42 % Sivistystoimi; 675 M ; 41 % Verotulojen muutos-% edelliseen vuoteen Tulo- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan 7
Vuosikate ja tilikauden tulos 2002-2015 milj. euroa Vuosikate ja tilikauden tulos 200 150 100 50 0 121 54 37 64 122 36 162 168 77 81 62 122 27 183 94 141 45 119 16 105 0 98 147 30-50 -15-12 -27 2002 2003-42 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ENN TA 2013 2014 2015 2012 Vuosikate Tilikauden tulos (ilman satunnaisia tuottoja) Konsernin lainakanta 2012-2015 milj.euroa milj. euroa 2 500 2 000 1 500 1 000 500 HSY Espoon Asunnot Oy Muut konserniyhteisöt Kaupunki 0 2011 2012 TA 2013 2014 2015 Konsernin lainakannan ja omaisuuserien kehitys milj. euroa milj. euroa 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2011 2012 TA 2013 2014 2015 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Muu käyttöomaisuus Rahastot Konsernin lainakanta 8
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintamenot 703,8 milj. euroa Perhe- ja sosiaalipalvelut; 31 % Esikunta; 3 % Vanhusten palvelut; 20 % Terveyspalvelut; 46 % Hyvinvointia, varhaista tukea ja kuntoutusta uusin keinoin Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus syntyvät kokonaisuudesta, johon vaikuttavat mm. elintavat sekä palvelujärjestelmät. Tutkimusten mukaan suuri merkitys on kuitenkin myös sosiaalisilla suhteilla ja elämänasenteella. Tämän huomioiminen on haaste sekä espoolaisille itselleen että sosiaali- ja terveyspalveluille. Uusia toimintamalleja palveluihin Palveluja kehitetään Tavoitetila 2020 -konseptin mukaisesti. Laitoshoidon osuus lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa pienenee ja avohoidon osuus kasvaa. Uusia sähköisiä palveluja otetaan käyttöön. Sähköinen terveystarkastus ja -valmennus liitetään Omahoitopalveluun. Asiakkaiden näkemyksiä palvelujen kehittämisestä kootaan palautekyselyissä. Henkilöstösuunnittelua ja johtamista kehitetään siten, että ne tukevat palvelujen järjestämistä ja toiminnan jatkuvaa parantamista. Strategisen johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi perustetaan pieni mutta tehokas kehittämisyksikkö. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi sekä työ- ja työmatkatapaturmien ehkäisemiseksi etsitään ratkaisuja. Harjoittelupaikkoja lisätään ja harjoittelua kehitetään suunnitelmallisemmaksi. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuutta toimialan henkilöstöstä pyritään lisäämään. Kustannustehokkuutta ja tuottavuutta lisätään; tavoitteena on vähintään 1,5 prosentin lisäys tuottavuuteen. Tuotanto- ja yksikkökustannuksia pienennetään toimintaa ja yhteistyötä tiivistämällä. Ostopalvelut kilpailutetaan ja sopimukset tarkistetaan. Toimitilojen käyttöä tehostetaan siten, että käytössä olevien työtilojen neliömäärä pienenee. Nuorten yhteiskuntatakuu ja vanhuspalvelulaki astuvat voimaan Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuonna 2013. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden kuluessa. 9
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) tullee voimaan kesällä 2013. Laki kiinnittää huomiota iäkkäiden henkilöiden oikeuteen saada laadukasta ja tarpeenmukaista hoivaa. Terveysasemille etsitään uusia toimintamalleja Kolmivuotisessa kokeilussa selvitetään, millaisia terveyskeskuspalveluja yksityinen yritys pystyy tarjoamaan. Kokeilu toteutetaan Suvelan ja Tuomarilan alueella. Kivenlahden terveysasemalla kokeillaan nettobudjetointia: Kivenlahti jatkaa kaupungin terveysasemana mutta saa lisää vapausasteita ja voi kehittää toimintaansa joustavasti, asiakkaiden tarpeiden mukaan. Samarian ja Kalajärven terveysasemilla kehitetään hoitajapainotteista toimintamallia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen diabetespoliklinikka käynnistyy keväällä Jorvin sairaalassa. Sinne keskitetään kaikkien nuoruustyypin diabeetikkojen hoito sekä vaativa II-tyypin diabeetikkojen hoito. Jatkossa yhteistä poliklinikkatoimintaa suunnitellaan myös reumapotilaille. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kehitetään avohoitopainotteisia palveluketjuja; mm. liikkuvaa työtä uudistetaan ja monipuolistetaan kuntalaisten muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Kotiin ja lapsen kasvuympäristöön tukea Tavoitteena on auttaa lapsia ja perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä kotona, päivähoidossa ja koulussa. Arjessa selviytymistä tukevaa perhetyötä, mm. tilapäistä kotiapua ja lastenhoitoa, lisätään erityisesti pienten koululaisten ja vammaisten lasten perheille. Lasten mielenterveyspalveluja vahvistetaan. Keväällä avataan lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö, joka palvelee 0 12-vuotiaita lapsia. Konsultaatiopalveluita, jalkautuvaa työtä ja ryhmäkuntoutusta lisätään perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalle. Perheneuvoloissa lisätään nk. vauvaperhetyötä eli varhaisen vuorovaikutuksen tukea perheille, joissa on 0 2-vuotias lapsi. 10
Laitoshoidon tilalle tuodaan kodinomaisia ratkaisuja. Lastensuojelupalveluissa panostetaan perhehoitoon ja tehostettuun perhetyöhön. Auroran lastenkodin yhteydessä tarjotaan 0 12-vuotiaille lapsille ja perheille tehostettua perhetyötä. Vammaisten asumispalvelupaikkoja sekä työ- ja päivätoiminnan paikkoja lisätään noin 30 henkilölle. Pitkäaikaisasunnottomille valmistui vuonna 2012 lähes 200 eritasoista tukiasuntoa. Vuonna 2013 valmistuu vielä yksittäisiä tukiasuntoja; sen lisäksi vahvistetaan asumisneuvontaa ja tukea häätöjen ehkäisemiseksi. Kuntoutusta ja kodinomaista asumista ikäihmisille 75 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa yli 8 prosenttia (noin 600 henkilöllä) vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Tämä edellyttää palvelujen lisäämistä ja palveluvalikoiman laajentamista. Ennakoivaa toimintaa ja varhaiskuntoutusta kehitetään yhdessä sivistystoimen, vapaaehtoistoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Kotihoitoa ja sen tukipalveluja suunnataan eniten apua tarvitseville. Ikäihmisten hoito-, kuntoutus- ja kotiutusprosesseja tehostetaan Espoon sairaalassa, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa avun nopeasti ja kotiutuvat sairaalasta mahdollisimman toimintakykyisinä. Keväällä 2012 aloittaneen kotiutustiimin toiminta vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa. Espoon sairaalassa aloitetaan päiväkuntoutustoiminta, jonka tarkoituksena on varmistaa kuntoutuksen jatkuminen kotiutumisen jälkeen. Espoon uuden sairaalan (2016) suunnittelu yhteistyössä HUSin kanssa jatkuu. Kotona asumista ja kodinomaista asumista tukevia palveluja lisätään ja monipuolistetaan. Elä ja asu -seniorikeskusten suunnittelua Leppävaaraan (2015) ja Tapiolaan (2017) jatketaan. Viherkoti remontoidaan ja muutetaan elä ja asu -muistipalvelukeskukseksi (2013 2014). Taavinkodin toiminnan laajennusta muistipalvelukeskukseksi suunnitellaan; laajennus toteutetaan asteittain. Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot ovat 703,8 milj. euroa (+21 milj. euroa). Menojen lisääntymiseen vaikuttavat erityisesti vanhusten palvelujen ja toimeentulotuen asiakasmäärien lisääntyminen. Tuloja arvioidaan kertyvän 75,5 milj. euroa (+4,1 milj. euroa). 11
SIVISTYSTOIMI Sivistystoimen toimintamenot yhteensä 674,8 milj. euroa Kaupunkikulttuuri 26,4 M 3,9 % Liikunta 33,9 M 5,0 % Vapaa sivistystyö 35,4 M 5,3 % Nuoriso 6,9 M 1,0 % Muu sivistystoimi 37,0 M 5,5 % Ruotsinkielinen varhaiskasvatus 22,7 M 3,4 % Ruotsinkielinen opetus 35,8 M 5,3 % Suomenkielinen varhaiskasvatus 199,4 M 29,5 % Suomenkielinen opetus 277,3 M 41,1 % Yhteistyötä yli hallintorajojen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi Varhaiskasvatus ja opetus ehkäisevät syrjäytymistä Vuonna 2013 sivistystoimessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Palveluja kehitetään hallintorajat ylittävillä uusilla toimintatavoilla. Palvelurakenteita uudistetaan vastaamaan uusia palvelukokonaisuuksia, niin että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvää elämää. Yhteistyötä järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien - esimerkiksi koulutuskonsernit, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöt - kanssa tiivistetään. Kasvua, kehitystä ja oppimista Varhaiskasvatuksella ja opetuksella on keskeinen rooli lasten ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemisessä ja hyvän elämänlaadun tukemisessa. Palvelujen lähtökohta on kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus vanhempien kanssa. Espoossa laaditaan kuntatasoinen koulutuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma valtakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman pohjalta. Suunnitelmaan kirjataan se, millä toimenpiteillä saavutetaan hallitusohjelmassa sovitut asiat ja miten palvelut toteutetaan kunnallisella tasolla. Suunnitelmassa kuvataan kaupungin tavoitetila ja nostetaan esille painotukset, joita Espoo pitää tärkeinä. Keskeisiä asioita ovat mm. koulutustakuun toteuttaminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, eri koulutusasteiden nivelvaiheet, opetussuunnitelmien uudistamiseen varautuminen, palveluverkon kehittämisen periaatelinjaukset ja maahanmuuttajien koulutus. Myös luottamushenkilöt kytketään mukaan suunnitelman valmisteluun kunnallisvaalien jälkeen. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden uusiminen on alkanut. Uudet opetussuunnitelmat valmistuvat vaiheittain esi- ja perusopetukseen ja ne otetaan käyttöön 1.8.2016. Myös lukioiden opetussuunnitelmatyö käynnistyy valtakunnallisesti. Viime vuonna yleisopetuksen tukimuodoissa tapahtuneita muutoksia viedään käytäntöön ja opettajia koulutetaan niiden hallintaan. Ruotsinkielinen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa kehitetään lapsen ja nuoren monimuotoista päivää, jossa esimerkiksi formaalin ja informaalin oppimisen sekä koulupäivän ja iltapäivätoiminnan rajoja ylitetään joustavasti. 12
Lasten ja vanhempien osallisuutta lisätään. Varhaiskasvatuksessa vanhempainiltoja muokataan yhteisöllisyyttä ja vertaistukea luoviksi. Perinteistä informaation jakamista vähennetään ja vanhemmille tarjotaan mahdollisuus pohtia ja suunnitella yhdessä lapsiryhmässä olevien lasten kasvatusta. Opetustoimessa on rakennettu malli, jonka avulla yhteistyöhön panostetaan erityisesti 1. luokan aikana. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun laajentamista varhaiskasvatukseen suunnitellaan. Nykyisin polku sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin ja tutustuttaa kaikki koululaiset kaupungin kulttuuri- ja liikuntakohteisiin. Koulujen käytössä on myös KULPS!- tarjotin, jonka palvelut on suunnattu tehostettua ja erityistä tukea tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa parannetaan mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa osana varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja henkilöstön tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistetaan. Kouluissa kehitetään erityisesti lukioiden tietoteknistä infrastruktuuria sekä etäopetusta ja verkko-oppimista. Tavoitteena on lukioiden vetovoimaisuus ja erinomainen oppiminen. Yksi parhaista tavoista ehkäistä putoamista työ- ja sosiaalisen elämän ulkopuolelle on jatkokoulutusmahdollisuus. Kaikille peruskoulun päättäneille, ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjotaan joko lisäopetuspaikka tai muita koulutusmahdollisuuksia. Toimintaa pienille ja suurille Työväenopisto vastaa perheiden hyvinvoinnin tukemisen haasteeseen mm. järjestämällä koulutusta, joka tukee vanhempia kasvatustyössä ja arjen hallinnassa. Perhekursseille lapset ja vanhemmat voivat osallistua yhdessä. Kursseilla voi vaikka musisoida, laittaa ruokaa tai harrastaa kädentaitoja. Nuorille järjestetään video-, media- ja valokuvapajoja sekä sosiaalisen median käyttökoulutusta tiloissa, joissa nuoret muutenkin liikkuvat. Tilaisuuksien vetäjät ovat nuoria asiantuntijoita, jotka houkuttelevat toisia nuoria mukaan toimintaan ja aktivoitumaan elinikäisen oppimisen elämäntapaan. Nuorisopalveluilla on ohjattua toimintaa 18:lla nuorisotilalla. Opetustoimien kanssa yhdessä luotavalla toimintamallilla kehitetään pienryhmätoiminnan sisältöjä ja kasvatuksellista otetta. Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta Kulttuurineuvola tuo kulttuuripalveluita perheiden ulottuville elämäntilanteessa, jossa palveluille olisi käyttöä, mutta vanhemmilla ei ole voimavaroja, aikaa tai keinoja hankkia tietoja, miten tai mistä aloittaa. Yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa on valmistumassa neuvoloissa jaettava kulttuuripakkaus, joka sisältää tietoa eri harrastusmahdollisuuksista ja kulttuuripalveluista sekä virikemateriaalia kulttuuriinnostuksen sytyttämiseksi Kulttuuripalvelut, Tapiola Sinfonietta ja Espoon modernin taiteen museo EMMA ovat mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on kuvataiteen ja musiikin tuominen yhä useampien espoolaisten ulottuville. Espoon kuvataiteilijat sekä Tapiola Sinfoniettan muusikot ja säveltäjät työskentelevät erityisesti 10-luokkalaisten kanssa. Terveyttä edistävää liikuntaa järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimenpiteitä kohdistetaan entistä enemmän ryhmiin, joiden liikuntatottumuksissa on eniten parantamisen varaa. Monikulttuurisen liikuntapolun myötä karsitaan kulttuurisia ja taloudellisia esteitä osallistumiselle. Ikääntyville tarjotaan helposti saavutettavia ja edullisia liikuntapalveluita. Lapsille, nuorille ja perheille järjestetään matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, jotka ovat joko maksuttomia tai erittäin edullisia. Leppävaaran uimahallin ja Kannusillanmäen väestönsuojan peruskorjaukset alkavat ja Laaksolahden jäähalli on käyttökiellossa. Korvaavia tiloja hankitaan muilta liikuntapalvelujen tuottajilta ja Kuninkaantien uimahallin aukioloaikoja lisätään mahdollisuuksien mukaan. Muilta osin liikuntapaikkojen aukioloajat säilyvät nykyisellään. Leppävaaran lumentekopaikka parantaa hiihto-olosuhteita kun luonnonolosuhteet sallivat lumettamisen. Saunalahden uusi lapsi- ja nuorisopainotteinen lähikirjasto toimii uudella konseptilla Saunalahden koulun tiloissa: päivisin kirjastossa palvellaan koululaisia ja päiväkodin lapsia ja iltaisin muita kuntalaisia. Sellon kirjastossa aloittaa toimintansa venäjänkielinen kirjasto, jonka kokoelma ja henkilöstö siirtyvät Espooseen Venäjän ja Itä- Euroopan instituutista. Kirjaston tavoitteena on tukea Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön kieltä ja kulttuuria ja välittää tietoa venäläisestä kulttuurista ja yhteiskunnasta. 13
Näyttelykeskus WeeGeen museoissa on perusnäyttelyiden lisäksi noin 15 vaihtuvaa näyttelyä opastuksineen, työpajoineen ja yleisötilaisuuksineen. Tavoitteena on ylittää 230 000:n museo- ja tapahtumakävijän raja. Espoon kaupunginmuseon päänäyttelytilan KAMUn teknisesti ja tietosisällöltään vanhentunut Espoon historiasta kertova näyttely uudistetaan. Kulttuurikeskus on esittävän taiteen keskus, jossa annetaan myös taiteen perusopetusta, järjestetään näyttelyitä sekä tarjotaan puitteet kuntalaisten taideopiskelulle, tiedonhaulle sekä vapaa-ajan harrastuksille. Sellosalin ohjelmistoon kuuluu monipuolisen konserttitarjonnan lisäksi musiikkiteatteria, nukketeatteria, elokuvia, lastentapahtumia, levytyksiä sekä yritys- ja juhlatilaisuuksia. Tapiola Sinfonietta tekee vuoden aikana kaksi levytystä ja kaksi ulkomaan kiertuetta. Yhteispalvelupisteisiin kootaan kattavasti kaikkien toimialojen palveluihin liittyviä opastus-, neuvonta- ja asiointipalveluja. Painopisteinä on opastaa asiakkaita käyttämään sähköisiä asiointipalveluja sekä antaa monikulttuurisille asiakkaille neuvontaa. Uusia tiloja Leppävaaran uimahallin laajennus ja peruskorjaus sekä maauimalan rakennustyöt alkavat. Luisteluolosuhteet paranevat kun Keski-Espoon ja Tapiolan keskusaltaan tekojäät valmistuvat. Roosaliinan päiväkoti, Suurpellon päiväkoti ja Lipunkantajan päiväkoti otetaan käyttöön. Loppuvuodesta valmistuvat Kepelin päiväkoti, jossa tarjotaan myös vuorohoitoa, Hiirisuon asukaspuisto sekä Laajalahden päiväkodin laajennus ja peruskorjaus. Nämä tilat otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Sivistystoimen talousarvio ja henkilöstö Vuonna 2013 sivistystoimen toimintamenot kasvavat 4,9 prosenttia eli 31,7 miljoonaa euroa kuluvan vuoden korjattuun talousarvioon verrattuna. Menojen loppusumma on 674,8 miljoonaa euroa. Toimialan tulot arvioidaan 42,1 miljoonaksi euroksi. Henkilöstöesitykset vuodelle 2013 painottuvat lakisääteisen toiminnan turvaamiseen. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa yli kolmevuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostetaan lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa. Ruotsinkielisessä päivähoidossa pätevän henkilöstön saaminen on edelleen vaikeaa. 14
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Toimialan toimintamenot 356 milj. euroa Länsimetron rakentamisessa ja Tapiolan keskustan parantamisessa tiukka tahti T3-alueen kehittäminen on merkittävä investointi seudun kilpailukykyyn Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2013 ovat Länsimetron, Tapiolan ja Suurpellon rakentaminen, kaupunkikeskusten kehittäminen, asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen, Espoon sairaalan rakentaminen, tilojen käytön tehostaminen ja metropolihallinnon valmistelu. Länsimetro aikataulussa Länsimetron rakentaminen etenee aikataulussa. Espoon alueelle tulevista metrotunneleista on louhittu yli puolet. Louhintaurakoiden työt ovat edenneet hyvin ja kustannusarviossa on pysytty. Louhinnat valmistuvat vuoden 2013 loppupuolella. Matinkylän metrokeskus toteuttaa palveluverkkovisiota Tunnelien ja asemien varustelutyöt käynnistyvät heti louhintojen valmistuttua ja rakennustöihin päästään jo kuluvan vuoden puolella. Aikataulu on laadittu niin, että metroliikenne käynnistyy vuoden 2015 lopulla. Tapiolan keskustan uudistamistahti kova Tapiolan keskustaan maan alle rakennetaan parhaillaan metroasemaa sekä 1 500 autopaikan keskuspysäköintilaitosta ja keskushuoltoa. Kesällä 2013 valmistuu Tapionaukion pysäköintilaitos, johon tulee maan alle 340 paikkaa ja maan päälle 120 paikkaa. Kun metroliikenne vuoden 2015 lopussa käynnistyy, Tapiolan keskustassa on 2 000 korkeatasoista pysäköintipaikkaa. Kesällä 2013 valmistuu myös entiseen Sokoksen taloon toteutettava Kauppakeskus Ainoa, jonka edustalle valmistuu samalla alkuperäiseen henkeen uudistettu Tapionaukio entistettyine infokioskeineen. Vuoden 2013 alusta lukien Merituulentieltä poistuu kaikki liikenne, kun linja-autot siirtyvät tilapäisreiteille ja käyttämään Tapionaukion tilapäistä bussiterminaalia. Merituulentiellä on jo kesällä käynnistetty metron kuilurakenteiden tekeminen. 15
Vuodenvaihteessa uudistustyö laajenee käsittämään koko Merituulentien alueen keskustassa. Keskustan ensimmäinen asemakaava ja siihen liittyvä toteuttamissopimus tulevat hyväksyttäviksi vuodenvaihteen tienoilla. Tapiola-ryhmä on johtava kiinteistönomistaja. Se rakentaa keskusta itäreunaan uuden Stockmannin tavaratalon, joka valmistuu vuoden 2015 lopussa. Nykyinen Stockmann toimii siihen saakka. Sen jälkeen käynnistetään keskusta uudistamisen toinen vaihe. Teatterille kaavoitetaan tontti Vesiputoustalon edustalle: kaavaehdotus, joka käsittää myös Otsolahdenrannan tulevine kahviloineen tulee käsittelyyn vuoden 2013 alussa. Uusien asuntojen rakentaminen jatkuu Tapiolan keskustan tuntumassa useassa kohdassa: Kelloseppäkoulun tontilla, Kaupinkalliolla, Revontulentien ja Etelätuulentien kulmassa, Metsätapiolan tontilla ja Elosalamantien varrella. Urheilupuiston metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos sekä asuin- ja liikekortteli. Samassa kaavassa on myös aseman eteläpuoliset asuinkorttelit. Urheilupuistoon suunnitellaan jalkapallostadionia ja pysäköintilaitosta. Keilaniemen asuintornien ja niihin liittyvän Kehä I:n kattamisen suunnittelu etenevät. Otaniemessä on käynnissä useita kehityshankkeita, joista tärkein on uusi korkeakoulurakennus TKK:n entisen päärakennuksen ja metroaseman viereen. Kohteesta on käynnissä kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Matinkylä ja Niittykumpu kehittyvät metron myötä Matinkylässä Metrokeskuksen asemakaava hyväksyttiin huhtikuussa 2012. Kaavan mukaisesti Iso Omena laajenee ja sen pohjoispuolelle rakentuu suuri metrokeskus, joka sisältää asuinkerrostalon, metroaseman, pysäköintilaitoksen, bussiterminaalin, sekä kaupallisia tiloja. Metrokeskuksen kolmanteen maanpäälliseen kerrokseen on tulossa myös Matinkylän Palvelutori, jonne sijoittuu kaupungin palvelutoimintoja. Matinkylän ja Olarin välialueen selvitystyö on menossa ja alueen asemakaavoitus käynnistetään vuoden 2012 lopulla. Matinkylän Metrokeskuksen läheisyyteen suunnitellaan Matinkylän uimahallia ja Matinkylän uutta koulua. Myös asuntorakentamiselle järjestetään rakennuspaikkoja. Metron kannalta keskeinen infrastruktuuri ja hankkeet pyritään saamaan valmiiksi Metron valmistumisen aikoihin vuoden 2015 lopulla. Niittykummun metroasema pyritään saamaan valmiiksi samassa aikataulussa muiden asemien kanssa. Asemakaavoitus tulevan aseman välittömässä ympäristössä on käynnissä. Tulevan Niittykummun keskuksen ja metroaseman alueen asemakaava pyritään tuomaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 alussa. Tulevaisuudessa myös Merituulentien varrella olevat autokauppojen tilat muuttuvat asuinrakentamisalueiksi. Kehittyvän maakäytön myötä kaupunki saa tuloja, joilla mahdollistetaan Niittykummun infrastruktuurin (kadut, vesihuolto, puistot) parantaminen ja metroaseman rakentaminen. Finnoossa alkaa pääkatujen rakentaminen Metron liityntäliikennettä ja Finnoon aluetta palvelevien katuyhteyksien, Suomenlahdentien, Finnoonsillan ja Kaitaantien rakentaminen alkaa loppuvuodesta 2013. Finnoon ensimmäisen asemakaavan (Finnoo I) laadinta on käynnissä ja rakentamiseen metrokeskuksen osalta varaudutaan vuodesta 2015 alkaen. Espoonlahden keskustaa kehitetään Ulappatorin asuinrakentaminen täydentää tulevan metroaseman ympäristön maankäyttöä. Mårtensbron koulun korttelin asemakaava mahdollistaa lisää asuntoja lähelle asemaa. Lippulaivan laajentamista entistä monipuolisemmaksi kauppakeskukseksi suunnitellaan. Lippulaivaan on mahdollista rakentaa kirjasto- ja kulttuuritilat. 16
Suurpellon rakentaminen jatkuu vahvana myös palvelujen osalta Suurpellon rakentaminen jatkuu vahvana. Suurpellon alueella tulee asumaan vuoden 2013 lopussa vajaat 3 000 asukasta. Alueen eteläosan kunnallistekniikan ja puistojen rakentaminen on edennyt jo pitkälle. Vuoden 2013 aikana käynnistetään viimeisiä katu-urakoita kaava-alueiden I ja II pohjoisosassa. Kehä II eritasoliittymän valmistuu 2013. Tavoitteena on käynnistää ensimmäisten kauppojen rakentaminen alueelle. Suurpellon päiväkoti valmistuu 2013. Opinmäen kampusalueen rakentaminen alkaa ja tavoitteena on tilojen valmistuminen keväällä 2015. Suurpellon pohjoisosan asemakaavojen valmius on hyvä ja maankäyttösopimukset saataneen tehtyä vuonna 2013. Julkisten ja kaupallisten palvelujen rakentamista suunnitellaan useamman erilaisen ratkaisun pohjalta. Kaupunkiradan jatkon suunnittelu etenee Kaupunkiradan jatkon ratasuunnittelu välillä Leppävaara - Kauklahti etenee yhteistyössä Kauniaisten kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Ratasuunnittelun lisäksi tarkastellaan mm. asemien liityntäpysäköinti- ja asemalaiturien muutoksia. Kirkkojärven ja Keski-Espoon urheilupuistoon liittyviä jalankulku- ja polkupyöräreittejä uudistetaan ja liikuntapaikkoja rakennetaan. Suvelan jalankulku- ja pyöräilyreitistöä parannetaan Kyläraitti-nimistä katua kohentamalla. Kirstintien kadun yleissuunnittelu käynnistyy kadun parantamiseksi. Virastokeskuksen kaavamuutos etenee valtuustoon keväällä 2013. SuperLifeLab alkanee Perkkaalle rakennettavan viihde- ja vapaa-aikakeskus SuperLifeLabin rakentaminen alkanee. Perkkaan-Vermon alueelle kaavoitetaan rakentamattomia tai käytöstä poistuvia työpaikkatontteja pääosin asumiskäyttöön. Alberganesplanadia parannetaan 2013 ja Läkkitorin perusparannus tehdään vuosina 2013-2104. Kaavoitus etenee monella rintamalla Vuonna 2013 tärkeimpiä kaavoituskohteita ovat metron ja metroasemien lähiympäristöt, alueelliset suurprojektit sekä erityyppiset pientalo- ja kerrostaloalueet. Lisäksi varaudutaan kiireellisiin elinkeinokaavoihin. Vuoden 2013 aikana jatketaan tiiviisti metroasemien lähiympäristöjen kaavoitustyötä välillä Keilaniemi-Matinkylä. Länsimetron jatkeen asemanseutujen suunnittelua Matinkylästä Kivenlahteen jatketaan rinnan metrosuunnittelun kanssa ja tavoitteena on saada kaavaluonnokset nähtäville vuoden 2013 aikana. Muita tärkeitä kehittämiskohteita ovat Finnoon osayleiskaava-alue asemakaavoineen, Tapiolan keskustan kehittämisvyöhyke, Kehä I:n tunnelointiin liittyvä maankäytön suunnitelmakokonaisuus, Keilaniemi-Otaniemi, Suurpelto, Matinkylän ja Olarin yhdistävä ns. välialue, Perkkaa-Vermo, Keran alue sekä Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Espoonlahden keskustojen kehittäminen. Vuonna 2013 ennakoidaan saatavan hyväksymiskäsittelyyn tärkeistä kohteista mm. Tapiolan ja Urheilupuiston metroasemakaavat sekä Matinkylä-Kivenlahti metron maanalainen asemakaava, Espoonlahden keskuksen, Koivu-Mankkaan ja Kallvikin alueen asemakaavat. Espoon sairaalan rakentaminen alkaa Espoon sairaalaa suunnitellaan Jorvin sairaalan kortteliin. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2013. Sekä suunnittelua että rakentamista koskeva tarjouskilpailu on käynnissä. Muita vuonna 2013 alkavia ovat mm. Opinmäen suomenkielinen ja kansainvälinen koulu, Laajalahden neuvola ja päiväkoti (alkaa ja valmistuu), Painiityn päiväkoti, 17
Tapiolan koulun ja laajennus ja peruskorjaus, Karakallion koulun peruskorjaus, Metsolan päiväkodin peruskorjaus ja Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja maauimala. Valmistuvia kohteita ovat mm. Kepelin päiväkoti, Suurpellon päiväkoti, Espoonlahden koulun ja lukion peruskorjaus ja Viherkodin peruskorjaus. Budjettirahoituksen ja elinkaarimallin ohella toteutetaan yhtiömuotoisia tilahankkeita ja vuokratilahankkeita. Merkittäviä liikennehankkeita Vuodelle 2013 ajoittuu useita merkittäviä liikennehankkeita. Länsimetron rakentaminen jatkuu. Myös metron jatkon suunnittelu jatkuu. Länsiväylällä saadaan valmiiksi Kivenlahden eritasoliittymän parantaminen. Finnoonsolmun parantaminen alkaa. Piispansillan itäramppien suunnittelu jatkuu. Kaupunkiradan jatkamiseen Espoon keskukseen varaudutaan jatkamalla linja-autoterminaalin eli Espoon matkakeskuksen rakennussuunnittelua ja kaupunkiradan ratasuunnittelua. Kehä I:n uudistamisen suunnittelu välillä Kalevalantie-Länsiväylä jatkuu ja Kehä II:n jatkon suunnittelu kevennettynä versiona jatkuu. Myös Raide- Jokerin suunnittelu jatkuu. Asuntotuotanto suhdanteista kiinni Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä MAL-aiesopimuksessa Espoo sitoutuu järjestämään rakentamismahdollisuudet vuosittain vähintään 2 500 uudelle asunnolle, joista 500 asuntoa on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Asuntotuotannon määrä on vuoden 2012 aikana pysynyt edelleen korkeana. Kuluvana vuonna alkaa noin 2 500 uuden asunnon rakentaminen. Vuonna 2013 alkavien kohteiden määrä näyttäisi pysyvän edelleen korkeana, noin 2 500 asunnossa. Kuitenkin suhdannetilanne viimekädessä ratkaisee alkavien kohteiden määrän. 18
PALVELULIIKETOIMI Toimialan toimintamenot 238,9 milj. euroa 25,0 Espoo Kiinteistöpalvelut 6,3 9,2 2,6 51,2 Espoo Kaupunkitekniikka Espoo Logistiikka Espoo Catering 32,7 Länsi-Uuudenmaan pelastuslaitos Espoo Henkilöstöpalvelut 52,1 Espoo Talouspalvelut Kaupunkitieedon tulosyksikkö 43,3 16,7 Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikkö Palveluja kustannustehokkaasti ja asiakkaita kuunnellen Palveluliiketoimi tuottaa kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja kustannustehokkaasti liiketaloudellisin periaattein, sekä huolehtii pelastustoimesta. Päivittäinen työ hoituu noin 2 300 ammattilaisen voimin. Ammattitaitoinen henkilöstö rakentaa ja ylläpitää katuja ja puistoja, hoitaa ja korjaa kaupungin rakennuksia sekä pitää kaupungin siistinä. Toimiala huolehtii myös kaupungin autoista ja koneista, pelastustoimesta, ensihoitotehtävistä sekä koulujen, päiväkotien ja vanhustentalojen ruoka- ja siivouspalveluista. Palveluliiketoimi hoitaa lisäksi kaupungin tukipalveluja, esimerkiksi henkilöstön työterveyshuollon, kirjanpitopalvelut, keskitetyt hankinnat, tietotekniset resurssit ja käännöspalvelut. Tilaaja-tuottaja malli toimii koko toimialalla Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 239 milj. euroa (2012 ennuste 215 milj.), joka muodostuu laskutuksesta kaupungin eri yksiköiltä. Toimialan yksiköt eivät saa määrärahoja vaan niiden pitää kattaa kulunsa liikevaihdolla. Vaikka toimiala tuottaa palveluja kaupungin muille toimialoille, palveluliiketoimen henkilöstö kohtaa arjen työssään kaupunkilaiset. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset kohdataan niin, että he ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Tilaaja-tuottaja mallin toimivuus varmistetaan siten, että toimialan palveluvalikoima muodostaa kaupungin tavoitteiden mukaisen palvelujen kokonaisuuden. Tilaaja-tuottaja malli on käytössä koko toimialalla. Asiakas on aktiivisesti mukana palvelujen arvioimisessa ja kehittämisessä. Toimialaan kuuluu 1.1.2013 alkaen yhdeksän tulosyksikköä, joista liikelaitoksia on seitsemän. Espoo Catering -liikelaitos tuottaa Espoon kaupungin tarvitsemia ruokapalveluja. Espoo Catering huolehtii myös kaupungin toimialojen tarvitsemista kokous- ja juhlapalveluista. Espoo Logistiikka -liikelaitos tuottaa kaupungin auto- ja konepalveluja, kuljetus- ja varastopalveluja, painatus- ja postipalveluja sekä vaihdepalveluja. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos tuottaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten korjaus-, kunnossapito- ja rakentamispalveluja, kiinteistöjen hoito- ja siivouspalveluja sekä aula- ja turvallisuuspalveluja. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos tuottaa kunnallisteknisiä rakentamis-, korjausja ylläpitopalveluja. 19
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta pelastustoimen alueella. Tehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut. Pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta ja ensivastetoiminnasta koko Länsi-Uudenmaan alueella. Seuraavat yksiköt aloittavat toimintansa 1.1.2013: Espoo Talouspalvelut -liikelaitos tuottaa talous- ja palkkahallinnon palveluja sekä hankintapalveluja. Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos tuottaa henkilöstöhallinnon palveluja ja työterveyspalveluja. Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikkö tuottaa koko kaupungin keskitettyjä tietotekniikkapalveluja. Kaupunkitiedon tulosyksikkö tuottaa kaupungin asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalveluja. 20
21
22 Espoon vuoden 2013 talousarvioehdotuksen tiivistelmä
Espoon vuoden 2013 talousarvioehdotuksen tiivistelmä 23
Rakennus- ja liikenneinvestoinnit Investointimäärärahat koskevat vuotta 2013 RAKENNUKSET 51,5 milj. euroa Sosiaali- ja terveystoimi 5,0 milj. euroa Sosiaali- ja terveyspalvelut: - Viherkodin peruskorjaus 2012-2013 - Puolarmetsän paikallissairaalan korjaustöitä 2013-2014 - Riilahden toimintakeskuksen laajennus ja peruskorjaus 2014-2015 - Postipuun vastaanottokoti 2015-2016 - Soukan palvelutalon laajennus 2016-2017 - Perheiden talo/samarian laajennus 2015-2017 Sivistystoimi 21,6 milj. euroa Suomenkielinen koulu ja päivähoito: - Kepelin päiväkoti 2012-2013 - Suurpellon päiväkoti 2012-2013 - Hiirisuon asukaspuistorakennus 2013 - Laajalahden päiväkoti ja neuvola 2013 - Painiityn päiväkoti 2013-2014 - Tapiolan koulun ja lukion laajennus ja peruskorjaus 2013-2015 - Metsolan päiväkodin peruskorjaus 2013-2014 - Suviniityn päiväkoti 2014-2015 - Auroran koulun korvaava uudisrakennus 2014-2016 - Kirkkojärven päiväkodin peruskorjaus 2014 - Nuumäen päiväkoti 2015-2016 - Antinmäen päiväkoti 2015-2016 - Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuistorakennus 2015-2016 - Nepperinportin päiväkoti ja koulu 2017-2018 - Holmanpuiston päiväkoti 2015-2016 - Paapuurin päiväkoti 2015-2016 - Heimolan päiväkoti 2017-2018 - Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus + mahd. laajennus 2015 Ruotsinkielinen koulu ja päivähoito: - Vindängens skolan muutostyöt 2012-2013 - Mattbergets daghem 2015-2016 - Bastvik daghem 2016 Kulttuuritoimi: - Pentalan saaristomuseon rakennusten peruskorjaus 2010-2014 - Pikku-Auroran lastenkulttuurikeskuksen sisätilojen peruskorjaus 2013, 2017 Liikuntatoimi: - Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennus 2012-2013 - Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja maauimala 2013-2015 - Laaksolahden uusi jäähalli ja huoltorakennus 2014-2015 - Matinkylän uimahalli 2015-2017 - Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus 2016-2018 Nuorisotoimi: - Luukin leirikeskuksen sauna 2013 - Kilon nuorisotila ja asukaspuisto 2015-2016 - Luukin leirikeskuksen peruskorjaus 2017 Tekninen ja ympäristötoimi 9,5 milj. euroa Tilakeskus: - Siirtokelpoiset toimitilat 2012-2017 - Toimitilojen muutos Siton ja Soten käyttöön (palveluverkkoselvitys) 2012 - - Kannusillanmäen kalliosuojan peruskorjaus 2013 - Jousenkaaren koulun opettaja-asuntolat 2013-2015 - Pihatalo (keskusrakennus) + VT3, lasirakenteet 2013 - Kuljettajien tauko- ja sosiaalitilat 2014-2015 Palveluliiketoimen toimiala 5,6 milj. euroa Kaupunkitekniikan rakennukset: - Kaupunginpuutarhan (Jofs) työhallin laajennus ja peruskorjaus 2015 - Laaksolahden huoltorakennuksen laajennus ja peruskorjaus 2015 - Kadunrakennuksen eteläisen piirin tukikohta 2016-2017 24
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: - Keskuspaloaseman laajennus ja peruskorjaus 2013-2015 Espoon Catering: - Keskuskeittiö 2013-2014 Muu talonrakentaminen 0,8 milj. euroa - Muut esisuunnittelu- ja suunnitteluhankkeet Perusparannukset 9,0 milj. euroa Elinkaarimallilla korjattavat kohteet (eivät sisälly investointimäärärahoihin) - Espoonlahden koulu ja lukio 2012-2013 - Karakallion koulu 2013-2014 - Mainingin koulu 2014-2015 - Lintuvaaran koulu ja päiväkoti 2014-2015 - Päivänkehrän koulu 2014-2015 Yhtiömuotoiset kohteet (eivät sisälly investointimäärärahoihin) - Espoon sairaala Jorviin 2013-2016 - Opinmäen suomenkielinen ja kansainvälinen koulu 2013-2015 - Tapiolan Asu ja Elä -seniorikeskus 2014-2016 - Leppävaaran Asu ja Elä -seniorikeskus 2014-2016 - Matinkylän Asu ja Elä -seniorikeskus (rakennusaika ei vielä tiedossa) Osake- ja vuokratilat - Matinkylän metrokeskuksen terveysasema - Pihatörmä, Espoon eteläinen piiri, alueen lasten terapiakeskus - Ison Omenan kirjaston muutos - Espoonlahden aluekirjasto, yhteispalvelupiste ja kulttuurisali Merkittäviä selvityskohteita - Haukilahden koulu ja lukio - Sepänkylän päiväkoti - Kaupungintalo ja Valtuustotalon laajennus - Meri-Matin koulu ja päiväkoti - Espoon kaupunginteatteri - Tuomarilan koulu - Leppävaaran koulu - Perkkaanpuiston koulu - Karhusuon koulu - Laajalahden koulu - Smedsby daghem / korvaava uudisrakennus - Tapion kentän huoltorakennus 2 - Espoonlahden paloasema KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 69,9 milj. euroa Liikenneväylien rakentaminen 13,2 milj. euroa Yleiset tiet: Valtion kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet - Länsiväylällä saadaan valmiiksi Kivenlahden eritasoliittymän parantaminen sekä Ruukinsillan perusparantaminen - Kehä II:n Suurpellon eritasoliittymä rakennetaan valmiiksi - Meluesteitä rakennetaan Turunväylän varteen Nupurinkartanon kohdalle - Kauklahdenväylän parantaminen jatkuu - Kehä I:n uudistamisen suunnittelu välillä Kalevalantie - Länsiväylä jatkuu - Kehä II:n jatkon suunnittelua välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä jatketaan edelleen kevennettynä versiona - Piispansillan itäramppien suunnittelu jatkuu Kadut - Riihiniityntien kiertoliittymä valmistuu - Bassenkyläntien rakentaminen jatkuu - Finnoonsolmun parantaminen alkaa Joukkoliikenteen hankkeet - Länsimetron asemien ja liityntäjärjestelyjen rakentaminen jatkuu - Länsimetron toisen vaiheen suunnittelu jatkuu - Kaupunkiradan jatkon (Leppävaara-Kauklahti) sekä Espoon matkakeskuk sen suunnittelu jatkuvat. - Raide-Jokerin suunnittelua pikaraitioteinä jatketaan Alueellinen kunnallistekniikka 20 milj. euroa Kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentaminen 33,5 milj. euroa 25
Talousarvioaineisto: www.espoo.fi/talous 26