SoTe kuntayhtymä Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2015 Yh 12.11.2015 YV 26.11.2015
2 SISÄLTÖ 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA... 3 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN... 4 2.1 Toimintatuotot... 4 2.2 Toimintamenot... 4 2.3 Maksuosuuksien toteutuminen kunnittain... 5 3 TOTEUTUMAENNUSTE... 6 4 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1.-30.9.2015... 6 4.1 Hallinto... 7 4.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut... 8 4.3 Arjen tuen palvelut... 14 4.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut... 20 4.5 Erikoissairaanhoito... 24 4.6 Perusturvaliikelaitos Saarikka... 25 Kansikuvat Mikko Suutala kesä 2014, yksiköt: Peltoaho, Heralan Serviisi, Päivärinne, Helmiina, Mäntyranta, Iltarusko
3 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA SoTen toiminta ja palveluiden järjestäminen perustuvat yhtymävaltuuston vahvistamaan palveluiden järjestämissuunnitelmaan, talousarvioon ja tilaustaulukoihin sekä niissä asetettuihin tavoitteisiin. SoTen toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan sitovuustasoittain yhtymävaltuustolle vähintään neljännesvuosittain. Yhtymävaltuustoon nähden sitovina tasoina ovat Hallinto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Arjen tuen palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ovat yhtymävaltuuston talousarviossa asettamia määrärahojen käyttötarkoitusta, palveluiden määrää, laatua ja toiminnan kehittämissuuntaa ohjaavia mitattavissa ja todennettavissa olevia tavoitteita. Yhtymävaltuusto on vahvistanut seuraavat koko SoTen toimintaa koskevat tavoitteet Lapsikeskeisen toimintakulttuurin vahvistaminen THL:n lapset puheeksi -toimintamallin periaatteiden mukaisesti Työllistymisen edistäminen Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen Palveluiden saavutettavuuden parantaminen THL:n lapset puheeksi toimintamallin käyttöönottoa on toteutettu yhteistyössä kuntien kanssa. Kouluttajakoulutukset käynnistyivät tammikuussa 2015. Koulutukset saadaan loppuun syksyn aikana. Kouluttajakoulutuksessa on mukana peruskuntien varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstöä ja Saarikasta lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä sekä aikuispalvelujen henkilökuntaa. Koulutuksen aikana mallin käyttöä harjoitellaan arjessa. Lasten ja perheiden vaikutusten arviointi on muutoinkin pyritty sisällyttämään kaikkiin asiakastilanteisiin Työllistymisen edistämiseen on panostettu kaikilla palvelualueilla. Aikuissosiaalityössä tehdään aktiivisia toimia pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vaikutusten vähentämiseksi, mikä näkyy mm. aktivointisuunnitelmien määrän lisääntymisenä sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärän kasvuna. Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen näkyy erityisesti ikäihmisten palveluiden järjestämisessä. Yli 65-vuotiaiden terveystarkastuksista saatu palaute on ollut myönteistä ja tarkastuksissa on löydetty useita riskitekijöitä. Hyvinvointitilaisuuksien osanottajamäärä on kasvanut samoin muistikotikuntoutuskäyntien määrä. Kumppaanuuspöydät/hyvinvointityöryhmät toimivat joka kunnassa ja niissä työstetään mm. hyvinvointisuunnitelmia. Kuntoutusyksikkö käynnistyi lokakuussa 2014, jonka jälkeen Saarijärven lyhytaikaisosasto on toiminut ainoana akuuttiyksikkönä. Osastojen toimintojensa eriyttäminen ja asiakasjako on onnistunut hyvin. Kuntoutusyksikön toimintaa on kehitetty yhteistyössä Saarikan eri verkostojen, JAMK:n ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteiset toimintalinjaukset on saatu hyvään alkuun, toiminnan ja yhteistyön kehittäminen ja laajentaminen jatkuu edelleen. Sekä lyhytaikaisosaston että kuntoutusyksikön käyttöaste on toteutunut suunniteltua pienempänä, joten kokonaispaikkamäärää jatkossa mahdollista vähentää. Kuntayhtymän taloustilanne asettaa kovat reunaehdot palveluiden saatavuuden parantamiselle. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi on Saarikassa mm. määritelty asiakasryhmäkohtaisia puhelinaikoja ja otettu käyttöön nk. takaisinsoittojärjestelmä. Sähköisistä asiointijärjestelmistä on otettu käyttöön Hyvis-sähköinen asiointijärjestelmä muutamissa yksiköissä, käyttöönottoa laajennetaan edelleen.
4 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan sitovuustasoittain kohdassa tavoitteiden toteutuminen. Lähtökohdat SoTen toiminnan järjestämiselle ja taloudenpidolle tälle vuodelle olivat haasteelliset. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuusto kirjasi pöytäkirjaan, että vuoden 2015 toiminnallisia ja rakenteellisia säästöjä tulee valmistella edelleen siten, että Saarijärven kaupungin maksuosuus olisi noin 0,4 milj. euroa talousarviota alhaisempi eli käytännössä pienempi kuin edellisen vuoden toteuma. Yhtymävaltuusto hyväksyi 26.3.2015 talouden sopeuttamisohjelman, mutta totesi, että Saarijärven edellyttämiä säästöjä ei sopeuttamistoimilla pystytä saavuttamaan. Tammi-kesäkuun osavuosikatsauksen perusteella kuntien maksuosuutta jouduttiin tarkistamaan, koska talousarviossa ei oltu pystytty riittävästi varautumaan työmarkkinatukimenojen ja erikoissairaanhoidon menojen kasvuun eikä palvelujen kysynnän kasvuun lastensuojelussa, päihdetyössä, vammaispalveluissa ja omaishoidon tuessa. Erikoissairaanhoidon menoja jouduttiin tarkistamaan, kun sairaanhoitopiiri korotti ylijäämätavoitettaan potilasvakuutusmaksun pakollisen varauksen vuodelle 2014 aiheuttaman alijäämän takia. Joulukuussa tullaan lisäksi laskuttamaan potilasvakuutuskeskuksen tämän vuoden ylitys, jonka suuruudeksi arvioidaan tällä hetkellä 1,4 milj. euroa. 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 2.1 Toimintatuotot Talousarviossa toimintatuottoja on arvioitu kertyvän 84,5 miljoonaa euroa. Toimintatuottoihin sisältyy jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä 73,7 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuutta tarkistettiin puolivuotistilanteen perustella 880.000 eurolla. Kunnilta on laskutettu maksuosuuksia syyskuun loppuun mennessä 54,6 miljoonaa euroa. Maksuosuudet on laskutettu kunnilta talousarvion mukaan, ei todellisen käytön mukaan. Talousarvioon sisältyy lisäksi jäsenkunnilta laskutettavaa aikaisemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää sekä palautettavaa ylijäämää 456 430 euroa. Syyskuun loppuun mennessä alijäämää oli laskutettu ja ylijäämää palautettu yhteensä 342 306 euroa. Varsinaisen toiminnan tuottoja on talousarviossa arvioitu kertyvän 10,8 miljoonaa euroa. Tulojen toteutuma oli 8,0 miljoonaa euroa (74,2 %), edellisen vuoden vastaavana ajankohtana tulojen toteutuma oli 7,9 miljoonaa euroa (72 %). Tulot kasvoivat 1,4 % prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 2.2 Toimintamenot Palvelujen järjestämiseen varatut toimintamenot (sis. poistot ja rahoituskulut, ylijäämän palautus vähennettynä) ovat tarkistetussa talousarviossa 83,6 miljoonaa euroa. Toimintamenojen toteutuma syyskuun lopussa oli 62,6 milj. euroa (73,3 %). Edellisenä vuoden toimintakulujen toteutuma oli 61,3 miljoonaa euroa (73,7 %). Toimintakulujen muutos edelliseen vuoteen nähden oli 2,1 prosenttia. Oman toiminnan menojen toteutuma oli 47,97 milj. euroa (75 %). Edellisenä vuonna menojen toteutuma oli 46,18 miljoonaa euroa (74,5 %). Muutos edelliseen vuoteen on 0,8 milj. euroa ja 5,4 prosenttia.
5 Erikoissairaanhoidon palvelujen ja ensihoidon menojen toteutuma oli 14,6 milj. euroa (68,4 %), kun edellisenä vuonna toteutuma oli 15,1 milj. euroa (71,4 %). Muutos edelliseen vuoteen on -3,3 prosenttia. 2.3 Maksuosuuksien toteutuminen kunnittain Kuntien maksuosuuksien toteutuma oli syyskuun lopussa yhteensä 73,2 prosenttia, kun edellisenä vuonna toteuma oli 74 %. Maksuosuudet ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 %. Talousarvion mukainen kasvuvara on 2,9 %, joten kokonaistilanne on hyvä. Kunnista kuitenkin Kivijärven ja Saarijärven maksuosuus on kasvanut enemmän kuin talousarviossa on varauduttu, mikä asettaa haasteita loppuvuodelle. Kannonkosken maksuosuuden toteutuma on 5,0 miljoonaa euroa (71,7 %). Toteutuma on 2,2 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Talousarviossa maksuosuuden kasvuvara on 5,1 %. Oman toiminnan menojen toteutuma on 3,7 milj. euroa (72,9 %). Oman toiminnan kustannukset ovat toteutuneet 2,9 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Kannonkosken lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Kasvua on myös työmarkkinatuessa, päihdetyössä, sosiaalityö ja etuuskäsittelyssä ja lääkäripalveluissa. Koti- ja asumispalvelujen ja vammaispalvelujen kustannukset ovat sen sijaan laskeneet. Erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelujen menojen toteutuma on 1,3 milj. euroa (68,4 %), kasvua edellisvuoteen verrattuna on 0,3 prosenttia.
6 Karstulan kunnan maksuosuuden toteutuma on 11,9 milj. euroa (70,9 %). Laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan nähden on -1,5 prosenttia. Oman toiminnan toteutuma on 8,8 milj. euroa (73,1 %). Oman toiminnan menojen kasvu on 2 prosenttia. Menot ovat kasvaneet mm. omissa koti- ja asumispalveluissa, toimeentulotuessa, työmarkkinatuessa ja lääkäripalveluissa. Sen sijaan lastensuojelumenot ja vastaanotto- ja osastohoidon menot ovat laskeneet. Erikoissairaanhoidon ja ensihoidon menojen toteutuma on 3,1 miljoonaa euroa (65,3 %). Menot ovat laskeneet edelliseen vuoteen nähden -9,9 %. Kivijärven kunnan maksuosuuden toteutuma on 4,6 milj. euroa (76,6 %). Oman toiminnan osalta toteutuma on 3,6 milj. euroa (81,7 %), muutos edellisvuodesta on 10,1 prosenttia. Edellisestä vuodesta kasvussa ovat mm. lastensuojelun, koti- ja asumispalvelujen ja lyhytaikaisen osasto- ja kuntoutushoidon menot. Erikoissairaanhoidon menojen toteutuma on 0,99 milj. euroa (62,7 %). Erikoissairaanhoidon menot ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna -14,5 %. Kyyjärven kunnan maksuosuuden toteutuma on 3,9 milj. euroa (67,6 %). Toteutuma on 1,2 prosenttia edellisvuotta pienempi. Oman toiminnan osalta toteutuma on 2,8 milj. euroa (70,3 %). Oman toiminnan menot ovat laskeneet -2,6 %. Laskua on mm. lastensuojelussa ja omissa koti- ja asumispalvelumenoissa. Erikoissairaanhoidon menojen toteuma on 1,1 milj. euroa (61,6 %). Erikoissairaanhoidon menot ovat 2,8 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Saarijärven kaupungin maksuosuuden toteutuma on 28,5 milj. euroa (74,8 %). Kasvua edellisvuoteen on 3,3 prosenttia. Oman toiminnan menojen toteutuma on 20,5 miljoonaa euroa (76,2 %). Oman toiminnan menojen kasvu on 5 %. Suurimmat kasvut ovat työmarkkinatuessa, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, omaishoidon tuessa ja vastaanottoja osastohoidon palveluissa. Erikoissairaanhoidon menojen toteutuma on 8,0 milj. euroa (71,3 %). Edelliseen vuoteen verrattuna erikoissairaanhoidon menot ovat laskeneet -0,7 %. 3 TOTEUTUMAENNUSTE Kolmannen vuosineljänneksen aikana SoTen taloustilanne on parantunut verrattuna toiseen vuosineljännekseen ja myös verrattuna edellisen vuoden kolmanteen vuosineljännekseen. Toisella vuosineljänneksellä palvelujen ostoihin meni 0,8 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmannella vuosineljänneksellä palvelujen ostoihin on mennyt 0,4 milj. euroa vähemmän. Kyse on lähinnä erikoissairaanhoidon palvelujen ostojen vähentymisestä. Tammi-syyskuun toteutuman mukaan nettomenojen kasvu on 1,8 %, kun talousarviossa kasvuvaraa on 2,9 %. Oman toiminnan menot ovat kasvaneet 4 %, talousarvion mukainen kasvuvara on 3,7 %. Suurimmat nettomenojen kasvut ovat työmarkkinatuen kuntaosuudessa, vammaisten asumispalveluissa ja lääkäripalveluissa. Erikoissairaanhoidon menot ovat laskeneet -3,5 %. Sairaanhoitopiirin oman ennusteen mukaan erikoissairaanhoidon menot ylittyisivät 0,1 milj. eurolla. Koko SoTen osalta talousarvion arvioidaan toteutuvan suunnitellusti. Saarijärven ja Kivijärven osalta on ylityspaineita omassa toiminnassa. 4 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1.-30.9.2015
7 4.1 Hallinto Hallintoon kuuluvat yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, yksilöasiainjaos, tarkastuslautakunta ja kuntayhtymän toimisto. Kuntayhtymän hallinto vastaa kuntayhtymän hallinnon toimivuudesta. Yhtymähallituksella on päävastuu kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenpidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella yhtymävaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko yhtymävaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntayhtymän toimisto valmistelee ja panee täytäntöön valtuuston ja hallituksen päätökset sekä vastaa kuntayhtymän tiedottamisesta. Kuntayhtymän toimisto ostaa tarvitsemansa toimistopalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon palvelut kuntayhtymän liikelaitokselta tai sen palveluntuottajilta. Talouden toteutuminen Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hyvän hallintotavan toimintaperiaatteiden toteuttaminen ja vahvistaminen sekä yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen ja kehittäminen SoTen hallintotavan toimintaperiaatteiden ja sisäisten roolitusten määrittely Vahvistetut ja käyttöön otetut hallintotavan toimintaperiaatteet ja roolitukset Toimittu olemassa olevien käytäntöjen ja määritysten mukaisesti. Sisäisen valvonnan toteuttaminen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen Sisäisen valvonnan ohjeistuksen päi- Sisäisen valvonnan Sisäisen valvonnan vuosisuunnitel-
8 vittäminen ja sisäisen valvonnan toteuttaminen ohjeistus ja sisäisen valvonnan raportit ma laadittu ja sen toteutumista seurataan. SoTen yhteisten kehittämistavoitteiden toteutumisen mahdollistaminen Seurataan, ohjeistetaan ja resursoidaan yhteisten koko SoTea koskettavien kehittämistavoitteiden toteuttamista Asetettujen yhteisten tavoitteiden toteutuminen Raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Kuntalaisilla ja SoTen sidosryhmillä on oikeat tiedot SoTen järjestämistä palveluista, toiminnasta, taloudesta ja päätöksenteosta Viestitään palveluista suunnitelmallisesti mm. paikallislehtien uutisjutuissa, Saarikan www-sivuilla sekä kuntaja kuntalaisinfoissa. Kuntalaispalaute, julkaistut jutut, nettisivut, infot Talouden ja toiminnan ajantasainen seuranta ja raportointi Palautteet käsitellään ja niihin reagoidaan. Nettisivujen kautta saatu 27 palautetta, puhelimitse muutamia. Toiminnasta tiedotettu paikallismedioiden kautta. Nettisivuja päivitetty. Osavuosikatsaukset, joissa raportoidaan palveluiden järjestämisen toteutumisesta ja taloudellisesta tilanteesta kokonaisuutena ja kunnittain eriteltynä käsitellään yhtymävaltuustossa vähintään vuosikolmanneksittain. Osavuosikatsaukset Osavuosikatsaus laadittu 31.3. ja 30.6. ja 30.9 tilanteesta. 4.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen kuuluvat neuvola- koulu- ja opiskelupalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terapiapalvelut Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja perhesuunnitteluneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Palveluilla ylläpidetään ja edistetään alueen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä sairauksien ennalta ehkäisyä yhdessä kuntien eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä tuetaan väestön valmiuksia edistää omaa terveyttään. Neuvolapalvelut järjestetään lähipalveluna Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven sekä Pylkönmäen terveysasemilla ja koulu- ja opiskelupalvelut kouluilla. Palvelukokonaisuuteen ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia. Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat nuorten ja lapsiperheiden sosiaalityö (lastenvalvojan palvelut, perhetyö ja lastensuojelu) ja aikuissosiaalityö (toimeentulotuki, päihdetyö ja kuntouttava työtoiminta). Sekä lapsiperheiden sosiaalityöhön että aikuissosiaalityöhön sisältyy asiakkaiden yleinen ohjaus ja neuvonta sekä ehkäisevä sosiaalityö, joilla pyritään asiakkaiden tilanteiden kohentamiseen suurempien ongelmien välttämiseksi. Sosiaalityöntekijän vastaanotto järjestetään lähipalveluna kuntien toimipisteissä tarpeenmukaisesti keskimäärin 2 päivänä viikossa. Talousarvioon si-
9 sältyy noin 200 000 euron määräraha mahdollisiin uusiin lastensuojelun perhe- ja laitoshoidon tarpeisiin. Terapiapalveluihin kuuluvat perheneuvolan, terveyskeskuspsykologien, koulupsykologien ja terveyskeskuspuheterapeuttien palvelut sekä henkisen ensiavun palvelut. Perheneuvolan palvelut järjestetään pääosin Saarijärven toimipisteessä. Psykologin ja puheterapeutin palvelut järjestetään Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä. Palveluja voidaan tarpeen mukaan tarjota myös muiden kuntien toimipisteissä. Koulupsykologin palvelut järjestetään sopimuksen mukaisesti siten, että toinen psykologi työskentelee Saarijärvellä ja toinen Karstulassa, josta käsin käy myös Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Talouden toteutuminen Palvelualueen toimintatuotot ovat toteutuneet suurempana kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Toimintatuotot tulevat koko vuoden osalta ylittymään vielä enemmän. Valtion maksamat korvaukset kuntouttavasta työtoiminnasta kulkevat useamman kuukauden jäljessä. Tuloja on kertynyt myös aikaisempaa vuotta enemmän perheneuvolapalvelujen myynnistä kunnille, jotka ovat sijoittaneet lapsia Saarikan alueelle. Palvelualueen nettomenojen toteuma on 77,3 %. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna menot ovat 439.058 suuremmat. Vuoden 2015 talousarvio on 158.224 pienempi kuin tilinpäätös 2014. Puolen vuoden toteutuman perusteella talousarviota muutettiin. Suuremmat menot ovat muodostuneet pääasiassa perhe - ja sosiaalipalveluiden vastuualueella. 1.4.2015 alkaen toteutettiin tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi. Sen vaikutus palvelualueella on 399,23 /kk. Lisäksi tulee vaikutus työkokemuslisiin ja sivukuluihin. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuualueella talousarvion menot ylittyvät terveydenhoitajien palkkojen harmonisoinnin vuoksi, välttämättömien laitehankintojen sekä asiakaspalvelujen oston vuoksi. Palvelujen oston kustannukset aiheutuvat asukkaiden käyttämistä Saarikan ulkopuolisten kuntien neuvolapalveluista. Toiminnassa äitiysneuvolan ja lastenneuvolan käyntimääriin tulee laskua edelliseen vuoteen verrattuna, koska tänä vuonna synnyttäviä äitiä ei tule olemaan yhtä paljon kuin vuonna 2014. Perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueen toteutumaprosentti on 78,2 %. Nettomenot ovat 419.498 suuremmat verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Lastensuojelun kustannukset (avohuolto, sijaishuolto ja jälkihuolto) näyttäisivät pysyvän talousarviossa, kun huomioidaan myös 10 kk toteutuma. Suurin ylityksen aiheuttaja on työmarkkinatuen kuntaosuus. Vuoden 2015 alusta alkaen työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu jo 300 työmarkkinatukea saaneista 50 % ja 1000 päivää saaneista 70 %. Tämä on vaikuttanut kustannuksia lisäävästi ja samalla on kasvanut kunnissa pitkäaikaistyöttömien määrä. Aktiivisia toimia pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vaikutusten vähentämiseksi on tehty, mikä näkyy mm. aktivointisuunnitelmien määrän lisääntymisenä, kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärän kasvuna sekä palkkatukityöllistämisenä. Kuntien kanssa on käyty yhteistyöneuvottelut pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen tehdyn määrärahamuutoksen ja 10 kuukauden toteutuman perusteella ylityspainetta olisi vielä n. 27.000. Päihdetyössä asiakkaat ovat lisääntyneet kuntoutuspalveluissa, mikä näkyy määrärahojen ylittymisenä. Terapiapalveluiden vastuualueella talousarvio näyttäisi alittuvan. Henkilöstövajausta on ollut henkilöstövaihdosten takia. Palveluihin on ollut edelleen jonoa.
10 Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Lapsikeskeisen toimintakulttuurin vahvistaminen THL:n lapset puheeksi -toimintamallin periaatteiden mukaisesti Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön kouluttaminen; kouluttajien koulutus ja heidän tekemä muun henkilöstön kouluttaminen Koulutukset toteutuneet vuoden loppuun mennessä Lapset puheeksi toimintamallin kouluttajakoulutuksen menetelmäosuus on koulutettu. Elokuussa alkoi koulutuksessa toisten kouluttamisen opettelu. Tämä saadaan päätökseen marraskuussa. Koulutuksen aikana mallin käyttöä harjoitellaan arjessa. Kouluttajakoulutuksessa on mukana peruskuntien varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstöä ja Saarikasta lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä sekä aikuispalvelujen henki- Palvelualueen palvelujärjestelmän hiominen tukemaan varhaiskasvatusta ja koulua osana toimintamallia Työllistymisen edistäminen Ohjausryhmälle tulleet palautteet palvelujärjestelmän toimimisesta. lökuntaa. Ohjausryhmä on perustettu. Ohjausryhmä organisoi muun henkilöstön koulutusten toteuttamisen ja linjaa toimintamallin käyttöön liittyviä asioita. Ohjaus ryhmää on täydennetty. Siihen on tullut mukaan lisää peruskuntien edustajia. Kuntouttavan työtoiminnan lisääntyminen Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääntyminen Saarikassa Asiakkaiden ja toimintapaikkojen määrän lisääntyminen lähtötilanteesta1.1.2015 Jokaisessa Saarikan toimipisteessä on vähintään yksi kuntouttavan työtoiminnan asiakas vuoden aikana Tammi-syyskuussa sopimuksia 164 eri henkilöllä. (tammi-joulukuu 2014 145 eri henkilöä). Saarikan paikat ovat lisääntyneet. Tammi-syyskuussa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 18 eri toimipisteessä. Erikseen ovat kuntouttavan ja päihdetyön ryhmät. Saarikan toimipisteistä otetaan hyvin yhteyttä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaan, mutta sopivan henkilön löytyminen on haasteellista Palkkatukityöllistäminen 20 henkilöä palkataan 8 palkkatukihakemusta on tehty.
11 Saarikkaan vuoden aikana. Yhden henkilön työsuhteen pituus 6 kuukautta. Yhteen on tullut kielteinen päätös. - Iltarusko 1 henkilö - Kukkoaho/Kotikivi 1 henkilö - Kolkanrinne 1 henkilö - Einarintien toimintakeskus 2 henkilöä - Peltoaho 1 henkilö - Villa Jukola 1 henkilö Jatkopolkujen löytyminen (palkkatyö tai opiskelu) Jatkopolku löytyy 50 %:lle Palkkatukityöllistämisasia on vireillä seuraaviin yksiköihin: - Serviisi - Kiviranta/Touhula - Kannonkoski/Oksala - Hammashoitola ;Kla ja Svi - Karstulan Kuntoutusyksikkö - Hopearanta Muualle kuin Saarikkaan esitetyt palkkatuella työllistettävät - Saarijärven kaupunki n. 40 - Kannonkosken Oivalle 1 - Kehrä 1 - yksityinen yritys 2 Palkkatukityöllistämiseen varatut määrärahat ovat loppuneet ely -keskuksesta. Tämän vuoksi uusia päätöksiä ei ole saatu Kuntouttava työtoiminta päättyi tammi-syyskuussa 83 henkilöltä. Tilanne on jatkopolun suhteen tällä hetkellä seuraava Jatkopolku: - palkkatyöhön 4 - palkkatuettuun työhön 15 - työkokeiluun 4 - omaehtoinen opiskelu 12 - työvoimakoulutus 1 (toinen ammattiin johtava) - eläkkeelle 6 - sairauslomalle 6 - muutto paikkakunnalta 2 - työttömänä 27 - muu syy 6 (esim. osatyökyvyt.eläke, laitoskuntoutus)
12 Eläkeselvittelyt Eläkeselvittelyjen määrä. Eläkkeelle vuoden 2015 aikana päässeiden määrä (mukaan otetaan myös sellaiset henkilöt joiden eläkehakemus /muutoksen haku on tehty ennen vuotta 2015) Muu jatkopolku kuin takaisin työttömäksi työnhakijaksi palaaminen löytyi 67,4 %:lle Selvittelyssä 27 henkilöä Hakemus tehty tai vireillä 13 henkilölle. Myönteisiä päätöksiä tullut 8. Valituksiin tullut 1 myönteinen ja 4 kielteistä päätöstä. Tänä vuonna 7 henkilöllä täyttyy 63 vuoden ikä (eläkeputki) Saarikan kustantamissa neropsykologisissa tutkimuksissa ollut 6 henkilöä. Tutkimuksista saatavaa lausunto liitetään mukaan eläkehakemukseen. Pitkäaikaistyöttömien henkilöiden elämän laatuun ja arjen hallintaan vaikuttavien parannusten aikaan saaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Asiakaspalaute Hyvinvointi-ryhmä 12.1-5.4.2015 PALAUTE/ARVIO asteikolla 1-5 (keskiarvo): Kokonaisarvio 4,4 Asiapitoisuus: 4,2 Selkeys: 4,0 Monipuolisuus: 4,0 Tarpeellisuus: 3,4 Ohjaus: 4,4 Päivien pituus: 4,8 Tehtävät: 3,6 Vierailut: 4,0 Asiantuntijavieraat: 4,2 Ohjeistus: 4,2 SANALLINEN PALAUTE: Mitä asioita olisit halunnut vähemmän: - minusta kaikkia asioita oli sopivasti - turhaa istuskelua ja haahuilua - ruokailut turhia taukoja Mitä olisit halunnut lisää: - konkreettista tekemistä (olin toki vähän läsnä) - vierailuja eri paikoissa
13 Terveisiä ohjaajille: - hyvä kurssi ollut - kiitos kaikille oli rento kurssi - oli mukava tutustua Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen yhteistyössä (kuntoutuksen osaamiskeskus, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut jne.) Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Toimintamalli luotu syksyyn 2015 mennessä. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden määrä. Sosiaalisen kuntoutuksen osaalueena työkyvyn arviointimalli on otettu käyttöön. Sosiaalisen kuntoutuksen paketteja räätälöity päihdepalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Puhelinajat käytössä. Yhteydenottopyyntöihin vastataan kohtuullisen ajan kuluessa. Asiakaspalaute. Palaute yhteistyökumppaneilta Asiakaspalaute. Palaute yhteistyökumppaneilta Neuvola,- koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa puhelinajat käytössä, palautetta yhteistyökumppaneilta ei ole tullut Asiakaspalaute yhteydensaannin helppoudesta kysytty valtakunnallisessa neuvolakyselyssä 2014 lokakuussa. Tulos oli 4,8/5). Perhe- ja sosiaalipalveluissa on puhelinajat käytössä. Satunnaisesti on tullut palautetta tavoitettavuudesta. Terapiapalveluissa puhelinajat käytössä. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa yhteydenottopyyntöjä tulee tekstiviestinä, puhelinviestinä, sähköpostissa, Pegasos- postissa. Pyyntöihin pyritään mahdollisuuksien mukaan vastaamaan heti samana päivänä tai heti pyynnön tullessa työntekijän tietoon. Perhe-ja sosiaalipalveluissa yhteydenottopyyntöihin vastataan kohtuullisen ajan kuluessa. Tullut yksittäisiä palautteita siitä, että pyyntöön ei ole vastattu. Puutteellisiin yhteydenottopyyntöihin ei pystytä vastaamaan esim. yhteystiedot puuttuvat. Terapiapalveluissa palveluihin pääsyssä alkuvuonna ollut jo-
14 noa. Yhteydenottoihin pyritty vastaamaan kohtuullisessa ajassa Poissaoloviestit huolehditaan vaihdepalveluihin, vastaajapalveluihin ja sähköpostiin. Asiakaspalaute. Palaute yhteistyökumppaneilta Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa poissaolot ilmoitettu sähköpostissa ja puhelimen vastaajapalvelussa ja näissä ohje mihin ja keneen voi ottaa tarvitessaan yhteyttä. Palautetta ei ole tullut. Perhe-ja sosiaalipalveluissa poissaoloviestit huolehdittu vaihteeseen, puhelimen vastaajaan ja sähköpostiin. Vaihteesta tullut yksittäisiä palautteita, että poissaoloa ei ole ilmoitettu vaihdepalvelun kautta. Terapiapalveluissa tiedottamisesta ja poissaoloviesteistä huolehdittu. Palautetta ei ole tullut 4.3 Arjen tuen palvelut Arjen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat palveluohjaus, koti- ja asumispalvelut sekä kuntoutusja toimintakyvyn ylläpidon palvelut Palveluohjausyksikkö vastaa Arjen tuen palvelualueen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, tekee päätökset palveluiden antamisesta ja asiakkaan sijoittamisesta koti- ja asumispalveluiden sekä kuntoutus- ja toimintakyvyn ylläpitopalveluiden piiriin.
15 Ikäihmisten varhaisen tuen palveluilla edistetään ikääntyvien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä sekä tuetaan omaishoitajien jaksamista. Palveluja ovat erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Koti- ja asumispalveluita järjestetään aikuisen vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi niin, että jokaisella olisi mahdollisuuksien mukaan turvallinen ja toimiva arki ja sopiva asuinympäristö joko omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotiin annettavat palvelut sekä eriasteiset asumispalvelut ml. perhehoito sekä omaishoito. Määrärahoihin sisältyvät sekä Saarikan tuottamat että muilta palveluntuottajilta ostettujen palveluiden kustannukset. Koti- ja asumispalveluita järjestetään alueen väestölle yhtymävaltuuston vahvistamien palveluiden myöntämisperusteiden mukaisesti. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, toimintakeskuspalvelut, asumispalvelut sekä laitoshoidon. Vammaispalvelulain perusteella myönnettävät palvelut ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä palveluasuminen ja taloudelliset tukitoimet ovat asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaate- ja erityisravintokustannukset sekä palvelujen ja tukitoimien myöntämiseen liittyvän ohjaus ja neuvonta. Talouden toteutuminen Palvelualueen tulot toteutuivat lähes suunnitellusti. Tuloissa oli hieman laskua viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nettomenojen 9 kuukauden toteutuma on 75,3 %. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan on 3,2 % 680.312. Kasvu on hidastunut vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. Ostettavissa asumispalveluissa vammaisten asumispalvelut ylittyvät, koska on jouduttu hankkimaan asiakkaille asumispalveluita erikoisyksiköistä. Näihin ei olla täysin osattu varautua talousarviota tehtäessä. Lisämäärärahasta huolimatta on ylitystä Omaishoidontuen määrärahat näyttävät myös ylittyvän. Yhtymävaltuuston linjauksen mukaisesti tukea on myönnetty kaikille kriteerit täyttäville. Omissa koti - ja asumispalveluissa talousarvion toteutuma on 75,2 %. Koti- ja asumispalveluissa tulojen lasku on n. 27 900. Nettomenoissa laskua 92 600 (-0,8 %), joka selittyy osin Hoivarannan alasajolla. Suurin kasvu ja ylityspaine on palveluasumisen kokonaisuudessa, jota selittää mm. Villa Jukolan yksikön perustaminen syyskuussa 2014. Kotihoidon käyntimäärät ja tunnit ovat edelleen laskeneet ja toiminnan sopeuttamista vastaamaan kysyntää jatketaan. Vammaispalveluissa Paineita on talousarviossa pysymisessä vammaispalveluista annetun lain mukaisten subjektiivisen oikeuden piiriin palvelujen ja tukitoimien kustannusten osalta sekä toimintakeskus -ja asumispalveluiden osalta tulojen toteutumisessa Saarikan ulkopuolelle myytävien palvelujen osalta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
16 Työllistymisen edistäminen 30.9.2015 Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen niin,että jokaisessa kotihoidon, asumispalvelun ja pitkäaikaishoivan yksikössä on vuoden aikana vähintään yksi henkilö kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä Vammaispalveluiden vastuualueen Kuntouttavan työtoiminnan yksiköissä lisätään asiakkaiden määrä lisään- kuntouttavan työtoiminnan tyy lähtötilanteesta asiakkaiden määrää. 1.1.2015. Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen Saarikassa oli 18 eri toimipisteissä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Lähes kakki paikat olivat arjen tuen palvelualueen yksiköissä. Asiakkaita oli 45. Mukana luvussa ei ole ryhmätoiminnan asiakkaat. Toimintakeskuksissa on aina ollut kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita, joten määrä ei voi kovin paljon kasvaa. Vahvistetaan elämäntapaohjausta ja vastuun ottamista oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä Lisätään tietoisuutta Saarikan, kuntien ja järjestöjen palveluista ja ohjataan asiakkaita palvelujen piiriin Monipuolistetaan varhaisen tuen toimintoja ja palveluja, joilla tuetaan hyvään elämään ennen vankempien palvelujen piiriin tulemista Hyvinvointia edistävien kotikäyntien määrä. 65-vuotiaiden terveystarkastuksiin osallistuneiden määrä ikäluokasta 90 % Hyvinvointitilaisuuksiin osallistuvien määrä kasvaa vuoteen 2014 verrattuna 2 % Muistihoitajien kotikäyntien määrä Muistikuntoutusasiakkaiden määrä. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä Kotikäyntejä on tehty yhteensä 30. Terveystarkastuksia on tehty 192. Tarkastuksista löytynyt runsaasti riskitekijöitä, jatko-ohjaus kehittyy edelleen. Asiakkaat ovat motivoituneita osallistumaan tarkastuksiin ja omahoitoon. Hyvinvointitilaisuuksia on toteutettu runsaasti koko toiminta-alueella, Saarikan roolitus yhteistyökumppanina on selkiytynyt. Hyvinvointituvilla toteutettuja terveydenhoitajan käyntejä on toteutunut 642. Varhaisen tuen palvelut on jalkautunut alueen kesätapahtumiin yhdessä muistiyhdistyksen kanssa. Muistihoitajan tapaamisia oli 424 käyntiä. Muistikotikuntoutuskäyntejä on toteutunut 211 ja asiakkaita on alueella yhdeksän. Vastuutyöntekijän vastaanottokäyntejä on toteutunut 110, joiden lisäksi 39 etäkontaktia. Asiakkaita ollut kuukaudesta riippuen 8-16. Omaishoidon virkistysvapaa käyntejä
17 Tehdään yhteistyötä ikäihmisten, omaisten, järjestöjen ja kuntien kanssa Kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä edistetään/pidetään yllä Kannustetaan ikäihmisiä huolehtimaan omasta kunnosta järjestämällä ohjattuja liikunta-ryhmiä, lihaskuntoharjoittelua ja vahvistamalla kuntouttavaa toimintaa. Kuntosaliharjoittelua järjestetään toimintaympäristössä mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoistoimijoiden järjestämä tilaisuus vähintään 3 kuukauden välein/yksikkö Elämäntaparyhmiin osallistuneiden määrä Palvelu ja hoitosuunnitelmiin liitettyjen konkreettisten kuntoutussuunnitelmien määrä. Kuntouttavan kotikäyntien määrä kasvaa 1/3 osan vuoteen 2014 verrattuna Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan liitetyt konkreettiset kuntoutussuunnitelmat, jotka tukevat päivittäistä toimintakykyä. Asiakkaiden toimintakyvyn säännöllinen arviointi ja mittaaminen toteutuu jokaisen asiakkaan kohdalla. on toteutunut 89. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä on lisääntynyt 130 (111) ja päiväkeskuskäyntejä on toteutunut 3 142. Lähes kaikissa yksiköissä toimii aktiivinen vapaaehtoistoiminnan verkosto, jonka kanssa järjestetään ulkoilua ja virkistystoimintaa asumisyksiköissä. Jokaisessa kunnassa kumppanuuspöydät tai hyvinvointityöryhmät, joissa työstetään hyvinvointisuunnitelmaa ja suunnitellaan konkreettista toimintaa kunnittain. Yhteistyö on selkeytynyt ja parantunut hyvinvointisuunnitelmien työstämisen myötä. Virtapiiri/vertaisohjaajien tapaaminen pidetty hyvin palauttein. Ksshp:n kanssa luotu materiaalipankki vertaisohjaajien tueksi. Elämäntaparyhmissä 17 osallistujaa. Kaikilla säännöllisen palvelun piirissä olevilla asiakkailla on palvelutarpeenarvioijan asiakkaan ja omaisen kanssa yhdessä laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan voimavarat ja kuntoutumisen näkemys. Kuntouttavia kotikäyntejä on toteutunut 1484 (1435) ja tunteja 873 (741). Kuntouttavien käyntien kysyntä ei ole kasvanut, joten käyntien merkitystä tulee entisestään korostaa palveluohjauksen ja palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä. Asiakkaille lähetetään ateriakuljetuksen mukana virike/liikuntaohje kerran kuukaudessa. Kuntoutustavoite on osana palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Asiakkaiden toimintakyky-mittaukset päiväkeskuksessa 2 x v. Toimintakyvyn arviointia toteutetaan asiakkaan voinnin muuttuessa ja palvelu- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa.
18 Toimintakykyä arvioidaan rakenteisen kirjaamisen myötä entistä tiiviimmin. Kotihoidossa RAVA luokkaan 1 kuuluvia asiakkaita oli 69, mikä vastaa 27 %:a koko otoksesta. RAVA luokkaan 1 kuuluvien asiakkaiden määrä oli lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. RAVA luokassa 2 oli 91 asiakasta eli prosentuaalisesti 36 % kotihoidon piirissä arvioiduista asiakkaista. RAVA luokkaan 2 kuuluvien asiakkaiden määrä on pysynyt lähes ennallaan kahteen aiempaan tutkimukseen verraten. V. 2014 tässä RAVA luokassa oli 37 % (87 asiakasta) ja v. 2013 asiakkaita oli 37 % (98 asiakasta). Asiakasmäärä on vähentynyt RAVA luokassa 3, ollen tänä vuonna 35 asiakasta (14 % kotihoidon asiakasta). Aiemmissa tutkimuksissa asiakasmäärä tässä RAVA luokassa on ollut 31-47 ja vastannut 10-19 %:a kaikista kotihoidon asiakkaista. RAVA luokassa 4 oli tänä vuonna 40 asiakasta (16 %). Viime vuonna asiakasmäärä oli 35, eli 15 % asiakkaista. Tänä vuonna RAVA luokassa 5 oli 5% (n=13) kotihoidon tutkimukseen kuuluneista asiakkaista. Vuonna 2014 RAVA luokassa 5 oli 4% asiakkaista (n=11). RAVA luokkaan 6 kuuluvien asiakkaiden prosentuaalinen osuus on pysynyt ennallaan edellisvuoteen verrattuna, ollen 1 % asiakkaista. Asumisyksiköiden asiakkaiden palveluidenmyöntämiskriteerit toteutuvat pääasiallisesti. Kevennetään palvelurakennetta ikäihmisten palveluiden kehittämissuunnitelman mu- Asiakkaille ja yksiköille lähetetään virikeohje kerran kuukaudessa ateriakuljetuksen mukana. Palveluiden myöntämiskriteerien toteutuminen Asiakkaille lähetetään viriketoimintasuunnitelma kerran kuukaudessa aterialaatikoiden mukana. Asiakkaita syyskuussa 107. Palveluiden myöntämiskriteerien toteutuminen selvitetään RAVA- poikkileikkaustutkimuksessa kts yllä.
19 kaiseksi. Puretaan laitoshoitoa ja vahvistetaan varhaisen tuen palveluja Pitkäaikaishoivapaikkojen määrän vähentäminen varmistamalla uusien rakennushankkeiden toteutuminen Hoivarannan yksikön lakkauttaminen 1.4.2015 alkaen on vähentänyt laitospaikkoja 16 paikalla. Saarijärven asumisyksikön rakennushankkeen suunnittelu etenee aikataulussa. Helmiinan yksikön alasajo päätöksentekovaiheessa. Henkilöstön lääkeluvat ajan tasalla Lääkehoitoprosessiin liittyvien Haipro- potilasturvallisuusilmoitusten määrän selkeä väheneminen Vakituisten, varahenkilöiden ja ulkopuolisten sijaisten lääkelupien puuttuminen 0 % Asiakkaalle asti menneitä lääkepoikkeamia max. 25 % ja läheltä piti tilanteita max 30 % Koti-ja asumispalveluissa vakituisen henkilöstön lääkeluvat ajan tasalla ja sijaisten lääkelupaprosessi hoidetaan mahdollisimman pikaisesti. Vammaispalveluiden henkilöstön lääkeluvat ovat ajan tasalla. Kotihoidosta tehtiin 54 ilmoitusta. Lääkepoikkeamia oli 29 (56), joista 7 on läheltä piti- tilanteita ja 22 on asiakkaalle menneitä. Kotihoidossa lääkepoikkeamien määrä on vähentynyt vuonna 2015 edellisen vuoden vastaavaan seurantajaksoon verrattuna puolella. Tapaturmia on ilmoitettu 11. Tiedonkulkuun liittyviä ilmoituksia oli 9. Asumispalveluista on tehty 248 ilmoitusta. Lääkepoikkeamia on ilmoitettu 131 (113). Läheltä piti- tilanteita on ollut 20 eli 15 %. Asukkaalle menneitä tapahtumia on ollut 111 eli 85 %. Tapaturmia on ollut 126 eli 44 % kaikista ilmoitetuista tapahtumista. Kaatumisia oli 82, putoamisia 28 ja kolme puristumista. Tiedonkulkuun liittyviä haittatapahtumia oli 4 ja väkivaltaan liittyviä ilmoituksia oli 12. Pitkäaikaishoivan yksiköistä tehtiin 152 ilmoitusta. Lääkepoikkeamia on ilmoitettu yhtensä 51. Niistä 17 eli 33 % on läheltä piti- tilanteita ja 34 eli 67 % on mennyt asukkaalle. Pitkäaikaishoivan yksiköissä ovat vähentyneet
20 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan seurantajaksoon. Tapaturmia oli 87, joista kaatumisia oli 52 ja putoamisia 22. Asukkaan luvattomaan poistumiseen yksiköstä liittyy kolme ilmoitusta. Vammaispalveluissa tehtiin 90 ilmoitusta. Tapaturmia oli 50. Kaatumisia oli 32, putoamisia 15 ja törmäämisiä oli 5. Lääkepoikkeamia oli 35, joista 14 oli läheltä piti- tilanteita ja 21 meni asukkaalle / asiakkaalle. Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ollaan palveluohjausyksiköstä yhteydessä asiakkaaseen siitä lukien, kun palveluntarvearvioinnin tarve on tullut tietoon Kiireellisissä tapauksissa palvelutarve arvioidaan viipymättä Viivästyneiden palvelutarpeenarviointien määrä Kiireellisten arviointien määrä Viivästyneitä palvelutarpeenarviointeja ei ole ollut. Yksittäisiä on ollut. Palvelu-, yksikkö- ja työntekijäkohtaisten suoritteiden ja suoritehintojen määrittely ja seuranta Määritellään palvelualueen palvelukohtaiset suoritteet, niiden sisältö ja hinta Laadittu vuoden 2015 loppuun mennessä Yksikkökohtainen suoritehintaseuranta toteutetaan kotihoidossa, asumisyksiköissä ja vammaispalveluiden yksiköissä osavuosikatsausten yhteydessä. Hintatiedot ovat myös asukkaiden ja omaisten nähtävillä 4.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuus koostuu väestölle tarjottavista perustason avosairaanhoidon ja osastohoidon palveluista
21 Aluehoitajien vastaanottopalvelut järjestetään Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven sekä Pylkönmäen terveysasemilla vähintään 3 päivänä viikossa. Lääkärin vastaanottopalvelut järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla 5 päivänä viikossa, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla keskimäärin vähintään 2 päivänä viikossa. Laboratoriopalveluihin liittyvät näytteenotot järjestetään Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla 5 päivänä viikossa ja Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla vähintään 2 pv/vk. Kuvantamispalvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja tuotetaan Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla. Lähipäivystys järjestetään arkisin virka-aikana (klo 8-16) Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla, klo 16 20 Saarijärven terveysasemalla, yöpäivystys keskussairaalassa klo 20 08. Viikonloppuisin lähipäivystys järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin Saarijärven terveysasemalla klo 10 17 ja muilta osin keskussairaalassa. Kellonaikoja voidaan tarkentaa maakunnallisten ratkaisujen yhteydessä. Kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta sekä Saarikan henkilöstörekrytoinnin haasteista johtuen terveysasemilla voidaan toteuttaa sulkuja syys -, joulu-, talvi- ja kesälomien aikoina. Sulkujen aikana väestölle tarjotaan kiireellisissä tapauksissa palvelut lähimmällä auki olevalla terveysasemalla. Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla järjestetään sulkuaikoina ainoastaan päivystysluonteiset vastaanotot. Kivijärven ja Kannonkosken kuntien nk. itäisten osien alueen asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea palveluita halutessaan myös Wiitaunionin alueelta. Kyyjärven kunnan alueen asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea ensiapupäivystyksen palveluita Alajärveltä arkisin klo 20-22 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 17-22 välisenä aikana. Lyhytaikaisen osastohoidon palvelut järjestetään Saarijärven terveysasemalla akuuttiosastoilla. Karstulan lyhytaikaisosasto toimii v 2015 alusta lukien Saarikan kuntoutusyksikkönä ja Saarijärven lyhytaikaisosasto jää ainoaksi ns. akuutiksi osastoksi Saarikassa. Kuntoutuksen osaamiskeskus vastaa jatkossa koko SoTen alueen asukkaiden toimintakyvyn vahvistamisesta ja kuntoutusta tukevien palveluiden/toimintojen kehittämisestä. Mielenterveyspalvelut koostuvat väestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja asumispalveluista. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Saarijärven ja Karstulan toimipisteissä sekä tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla. Suun terveydenhuollon palvelut sisältävät väestön suun terveyden edistämisen ja suun sairauksien tutkimuksen, ehkäisyn ja hoidon. Palvelut järjestetään lähipalveluna kuntien terveysasemilla lapsille ja vanhuksille ja muilta osin pääosin keskitetysti Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla. Resurssien riittäessä palvelua tarjotaan lähipalveluna koko väestölle väestövastuualuejaon mukaisesti. Työterveyshuollon palveluilla tarkoitetaan työterveyshuoltolaissa määriteltyjä ennalta ehkäiseviä ja sairaanhoidollisia työterveyshuoltopalveluja. Palvelut perustuvat kunkin asiakasyrityksen kanssa tehtävään erilliseen työterveyshuoltosopimukseen ja työpaikkaselvityksen perusteella laadittuun toimintasuunnitelmaan. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä, joista palvelut viedään työterveyshuollon asiakkaiden tarpeiden mukaisesti muiden kuntien alueelle. Tavoitteena on, että työterveyshuollon toiminta voidaan rahoittaa asiakasyrityksiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Työterveyshuollon määrärahoihin sisältyy myös Saarikan henkilöstön työterveyshuollon kustannukset. Saarikka vahvistaa työterveyshuollon palveluista asiakkailta perittävät maksut.
22 Fysioterapia- ja kuntoutuspalveluilla edistetään kuntalaisten toiminta- ja työkykyä sekä itsehoitovalmiuksia fysioterapian keinoin. Fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut koostuvat suoravastaanotosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, työfysioterapiasta, kuntoneuvolapalveluista, osastopotilaiden kuntoutuksesta sekä apuvälinepalveluista. Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä. ja tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla. Talouden toteutuminen Terveyden- ja sairaanhoidon palvelualueella euromääräiset tavoitteet ovat toteutuneet kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna suunnitelman mukaisesti. Tuloja on kertynyt hieman arvioitua enemmän 77,7 % ja menoissa on pysytty talousarviossa 74,8 %. Toimintakate oli 74,2 %. Toiminnallisten tavoitteiden osalta käyntejä on kertynyt hieman alle arvioidun ja alle vuoden 2014 tason, hoitajien vastaanotolla käyntien määrä väheni hieman (pienten kuntien terveysasemien aukioloajat lyhenivät kolmeen päivään, sulkuajat hieman edellisvuotta pidemmät, sijaisia ei ole käytetty kuin pakottavissa tilanteissa ja terveydenhoitajien mahdollisuus sairasvastaanoton pitämiseen on vähentynyt ), mielenterveyspalveluissa oli henkilöstön poissaoloja, jotka heti näkyvät pienessä yksikössä vastaanottokäyntien määrissä, koska sijaisia ei ollut. Lääkärikäynneissä on aavistus nousua ja tämä johtuu lisääntyneestä resursseista. Lyhytaikaisella osastolla kuormitukset olivat kesän aikana alhaisemmat ja se näkyy hoitopäivien määrissä, mutta ei hoidettujen potilaiden lukumäärissä, keskimääräinen hoitoaika on laskenut viime vuoteen verrattuna 50 %, ollen nyt 5-6 vrk välillä (2014 11 vrk). Kuormitusprosentti oli 78 %, hoitojaksoja / hoidettuja potilaita) oli kertynyt 1309. Kuntoutusyksikön osalta toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ne tavoitteet mitä yksikölle on toiminnallisesti asetettu (hoitopäivien määrässä poikkeus, paikkamäärän lasku 35:stä 24;ään paikkaan) ovat toteutuneet/ toteutumassa ja oma paikka toimintoineen Saarikassa on löytynyt selvästi. Kuormitusprosentti oli 84,6 % ja keskimääräinen hoitoaika 19,4 vrk. Suun terveydenhuolto, työterveyshuolto ja fysioterapia ovat määrällisissä tavoitteissa talousarvion tavoitteiden kanssa. Talousarvioon verrattuna osastot ovat pysyneet talousarviossa, mutta kuntien kesken on isoja eroja johtuen osastojen käytöstä. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Lapsikeskeisen toimintakulttuurin vahvistaminen THL:n lapset puheeksi -toimintamallin periaatteiden mukaisesti
23 Kaikissa terveyden-sairaanhoidon yksiköissä hoitokontakteissa huomioidaan koko perheen tilanne ja eritoten alaikäisten lasten tilanne. Toimitaan THL:n toimintamallin mukaisesti. Työllistymisen edistäminen Asiakaspalautteet Toimintamallikoulutusta saatu syksyllä 2014 ja toiminta varsinaisesti käynnistyy 2015 alusta Kaikissa hoitokontakteissa huomioidaan lapset, mikäli se on tarpeen. Palautetta on tullut vastaanotoille puhelimen takaisinsoittojärjestelmästä (huomattavasti vähemmän kuitenkin kuin alkuvuodesta ). Toimintamallikoulutukset Saarikan sisäisten kouluttajien osalta loppuivat toukokuun puolivälissä ja sen jälkeen on alkanut yksiköissä henkilökunnan kouluttaminen mallin mukaiseen toimintaan. Tuetaan olemassa olevin keinoin työttömien asiakkaiden toimintakyvyn edistämistä (fysioterapiakäynnit, ryhmiin ohjaus ne ). Toteutetaan työttömien terveystarkastukset yhteistyöverkoston seuloman tarpeen mukaisesti Työkokeiluja 1-2 / vuosi / yksikkö, opiskelijoita tarjonnan ja mahdollisuuksien mukaan Työttömien terveystarkastuksia tehdään n. 70kpl/ v Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen Toimintakyvyn huomiointi on keskeisessä osassa etenkin fysioterapian ja kuntoutusyksikön toiminnoissa Alan opiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikka samoin eri tavalla työttöminä oleville, mikäli vain sopivaa työtehtävää löytyy. Työttömien terveystarkastuksista vastaa työterveyshuolto. Omahoidon esilläpito kaikissa kontakteissa Ohjataan toimintakyvyn ylläpitoon kuntoutusyksikköön, jossa paneudutaan entistä tiukemmin toimintakyvyn vajeen syihin. Asiakastyytyväisyys Lyhytaikaisosaston ja kuntoutusyksikön käyttöaste, kotiuttamisviiveet Kuntoutusyksikön toiminnan osalta kuntoutussuunnitelmien mukainen kotiutuminen, arviointijaksojen määrä sekä koti- /asumispalveluohjausten määrä. Omahoidon tiedostaminen ja siihen panostaminen on kaikkien yksiköiden asia, eritoten asia korostuu kuntoutusyksikössä, jonne asiakkaat toimintakyvyn heiketessä lähetetään ja jossa laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jota sitten jatketaan joko kotona tai asumispalveluyksiköissä. Kotikäyntejä ko yksiköstä on tehty tarpeen mukaan yhteistyössä avoterveydenhuollon fysioterapeuttien kanssa.. Kuntoutusyksikkö on sopinut ohjauskäynnit kaikkiin Saarikan asumispalveluyksiköihin. Kotona käydään tarvittaessa arvioimassa sopiva kuntoutusmuoto koti vai kuntou-
24 Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen Henkilöstön osaaminen ja perehdytys varmistetaan joka tilanteessa. Uusien laitteiden hankinnassa huolehditaan käyttöön opastus ja tarkistetaan laitteiden kunto säännöllisesti. Haipro - järjestelmän käyttö ja poikkeamatilanteiden analysointi ja muutokset eri prosesseihin, mittarina potilaalle, asiakkaalle ja asukkaalle menneiden vahinkotapahtumien vähentäminen 75 %:sta kaikista ilmoituksista alle 50 %:iin Intran ja netin hyödyntäminen ja asiakastiedon kirjaaminen Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Sähköisten järjestelmien kehittäminen Hyvis-sähköisen asioinnin Asiakaspalaute Puhelinliikenne hallittavaksi ja takaisinsoittojärjestelmän toimivuus nen käyttöönotto ja kehittämi- Takaisinsoittojärjestelmän käytettävyyden parantaminen; asiakkaiden neuvonta ja takaisinsoittoihin vastaaminen 100 % tusyksikkö. Asiakaskyselyä kuntoutusyksikössä ei vielä ole tehty. Hai-Pro järjestelmä, joka keskittyy erilaisiin poikkeamatilanteiseen ja niistä raportointiin sekä niiden analysointiin on käytössä joka yksikössä, tavoitteena on, että läheltä piti tilanteita on ilmoituksista n. 70 80 % ja n. 30-20 % on asiakkaille menneitä tapauksia, tähän on melkein päästy. Potilaille sattuvat erilaiset tapaturmat ovat vielä liian usein tapahtuvia ja niihin kiinnitetään enenevästi huomiota. Intraa käytetään tiedon välittämiskanavana ja uusien asioiden ilmoittamiskanavana. Asiakaspalautetta tulee jonkin verran ja pääosin se kohdistuu puhelimen takaisinsoitto-järjestelmään (vähentynyt keväästä lähtien) ja harvemmin saatuun palveluun. Kaikkiin takaisinsoittoihin on kyetty vastaamaan saman päivän aikana. Sähköisistä asiointijärjestelmistä on otettu käyttöön Hyvis-sähköinen asiointi järjestelmä muutamissa yksiköissä, toiminta laajennetaan syksyllä. Sähköinen potilastiedon arkisto otettiin käyttöön lokakuussa 2014. 4.5 Erikoissairaanhoito
25 Erikoissairaanhoidon palvelut koostuvat yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa järjestettävistä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisten sairauksiin ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, sairaankuljetukseen, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista terveydenhuollon palveluista. Talousarvion määräraha perustuu sairaanhoitopiirin palvelutarjoukseen. Talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisia kalliidenhoitojen tasauksesta aiheutuvia eriä. Talouden toteutuminen Erikoissairaanhoidon palvelujen toteutuma on 21,3 milj. euroa (68,3 %). Toteutuma on 0,5 milj. euroa (-3,5 %) pienempi kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähetteiden määrä on kasvanut edellisen vuoden syyskuun lopun tilanteeseen verrattuna 12 %. Erikoissairaanhoidon menoihin on kuluvalle vuodelle varattu määrärahoja 0,4 prosenttia vuoden 2014 toteutuneita kustannuksia vähemmän. Erikoissairaanhoidon lopullisten menojen ennustaminen on vaikeaa, sillä palvelujen kysyntä vaihtelee merkittävästi etenkin pienissä kunnissa. Sairaanhoitopiirin julkaiseman ennusteen mukaan varsinaisen erikoissairaanhoidon menot ylittyisivät noin 100.000 eurolla. Ennusteessa on huomioitu potilasvakuutuskeskuksen ylitysennuste 1,4 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin valtuuston päätöksen mukaan erityisvelvoitemaksu tarkistetaan joulukuussa ja siinä huomioidaan vuonna 2015 toteutuvat potilasvakuutuksen menot. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitseminen Lähetekäytäntöjen kehittäminen ja lähetteiden määrän vähentäminen vuoden 2014 tasosta Lähetteiden määrä Lähetteet (1.1. 31.9.) 3.132 kpl, vuonna 2014 2.796, kasvu 12 %. 4.6 Perusturvaliikelaitos Saarikka Perusturvaliikelaitos Saarikan tehtävänä on tuottaa SoTe kuntayhtymän tilaamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Saarikka tuottaa palvelut pääsääntöisesti itse sekä hankkii tarvittavia palveluita ostopalveluina yhtymävaltuuston vahvistaman palveluiden järjestämissuunnitelman ja talousarvion puitteista.
26 Saarikan vuoden 2015 talousarvio muodostuu aikaisemmin tässä talousarviossa valtuuston sitovuustasoittain määriteltyjen taloudellisten määrärahojen ja tavoitteiden mukaisesti. Näiden lisäksi Saarikan talousarvion määrärahoihin sisältyy määrärahat palvelutuotantoon liittyviin hallinto- ja tukipalveluihin. Talouden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Toimenpide Selkeät palvelukokonaisuudet ja toimintatavat Saadut palautteet Palveluiden tuotteistaminen Kustannustehokkuus ja kustannusten kasvun hillitseminen Palvelut järjestetään ja niistä tiedotetaan niin, että alueen asukkaat tietävät mihin otetaan yhteyttä kulloinkin tarvittavan palvelun osalta Keskeiset palvelut tuotteistetaan niin, että So- Ten vuoden 2015 talousarvion toteutumista voidaan seurata tilaustaulukoilla ja vuoden 2016 talousarvio voidaan muodostaa tilaustaulukoiden pohjalta euromääräisesti Palvelut tuotannon kustannukset pidetään korkeintaan talousarviossa vahvistettujen määrärahojen suuruisena. Lisätään toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta niin, että palveluiden yksikkö (netto) kustannusten vuosittainen kasvu on pienempää kuin maassa keskimäärin. Tilaustaulukossa määritellyt tuotteet ja niiden kustannukset Talousarvion toteutuminen ja palveluiden tuotantokustannusten kehitys Saadun palautteen perusteella kuntalaiset ovat tietoisia palveluista ja yhteydenottotahoista. Palvelut määritelty talousarvion yhteydessä tilaustaulukoissa. Tilaustaulukoiden toteutuma esitetään osavuosikatsausten yhteydessä. Suoritekohtaisia hintoja seurataan ja niistä raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä.